Suomen menetetty kilpailukyky
Suomen politiikka, talouspolitiikka, sisäpolitiikka, pakolaispolitiikka jne. ovat kaikki sekaisin. Tuntuu siltä, että Suomen poliittinen johto on menettänyt toimintakykynsä, jos sitä nyt on ollutkaan. Vai onko niin, että Suomen kohdalla toteutuu Murphyn laki: ”Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.”? Kyseessä ei ole enää Murphyn laki sellaisenaan, vaan jotain vielä karmeampaa. Vai pitäisikö käyttää brutaalin ilmaisun tilalla modernia termiä ”haasteellisempaa”?
Jotain on todella pahasti pielessä Suomen taloudessa. Tulevaisuuskaan ei näytä kovin lupaavalta, sillä Suomi on joutunut talouskasvutilastoissa samaan kastiin Venäjän, Venezuelan ja Kreikan kanssa. Miten tässä näin kävi? Suomi vaati oikeutetusti Saksan ohella Kreikkaa ryhdistäytymään ja luopumaan keinottelun, korruption, nepotismin ja ylivarojen elämisen politiikasta. Nyt Suomi on itse joutunut Kreikan asemaan, vaikka tavalliset kansalaiset eivät sitä vielä tunnista. Suomalaisia ei ole vielä pantu nälkäkuurille, vaikka leipäjonot kasvavatkin. Sosiaalitoimi ja ”kansanhuolto” pelaavat vielä, kun on euroja. Meno ei voi kuitenkaan jatkua tällaisena. Jotain on tehtävä, sillä pahimman skenaarion mukaan koulut ja terveydenhoito saattavat joutua sulkemaan ovensa.
Tulevaisuuden osalta Suomen talouskasvuluvut ovat maailman heikoimmat. Suomi ei ole päässyt syystä tai toisesta Euroopassa virinneen talouskasvun kelkkaan. Ehkä syynä tähän on ollut Venäjä, jonka kanssa käytävä kauppa on aina ollut Suomelle tärkeässä roolissa. Nyt Venäjän kauppa on romahtanut pakotteiden myötä ja Suomi on ollut tässä sijaiskärsijänä. Tosin asiantuntijoiden mukaan Venäjän talous on ollut viime vuosien aikana jo sinällään trendiltään laskeva, jolloin talouspakotteilla ei itse asiassa ole ollut kuin kosmeettinen vaikutus Venäjän talouteen.
Venäjä kärsii vakavista rakenteellisista vääristymistä ja investointien vähyydestä. Venäjän vanha teollisuustuotanto ei ole enää tätä päivää. Hieman näyttäisi siis olevan hieman samat ongelmat kuin Suomellakin. Öljyn hinnan romahtaminen 150 dollarista pian alle 30 dollariin on vienyt Venäjän talouden ja budjetin miinukselle. Venäjän budjetista noin 40 % tulee öljyn hinnasta, mikä osoittaa talouden yksipuolisuutta ja suhdanneherkkyyttä. Venäjän öljyntuotantoluvut eivät ole tosin supistuneet, vaan öljyä pumpataan ennätysmäärä, jotta alentuvat hinnat saataisiin kompensoitua määrällä. Saudi-Arabia pumppaa öljyä enemmän ja enemmän puolustaakseen markkinaosuuksiaan. Iran tulee uutena toimijana öljymarkkinoille, mikä lisää öljyn tarjontaa. Myös Irak ja Libya lisäävät tuotantoaan.
Kuvio 1. Surkeimmat kasvuluvut vuodelle 2016 (Lähde: Bloomberg)
Suomi talouskasvun peränpitäjiä
Suomen ennakoitu talouskasvu ei sentään tule olemaan miinusmerkkinen, sillä kasvuksi on ennakoitu +1 %. Miinusmerkkisiä talouskasvulukuja on liputettu Venäjälle (-0,5 %), Ecuadorille (-0,5 %), Kreikalle (-1,8 %), Brasilialle (-2,5 %) ja Venezuelalle (-3,3 %). Prosentit ovat aina prosentteja, ja ne eivät kerro koko totuutta. Suomen osalta kehitys on ollut jo pitkään negatiivista, mikä tekee tilanteesta erittäin haastavana. Kun mennään luvuissa tarpeeksi alas, silloin pienikin kasvu pohjamudista vilkuttaa positiivista lukemaa. Jos kasvua verrattaisiin parhaimpien vuosien bruttotuotantoon, olisi tilanne aika surkea positiivisesta kasvusta huolimatta. Milloin saavutetaan hyvien vuosien tuotantotaso?
Ehkä suomalaisia lämmittää tieto siitä, että samaan niukkaan kasvukategoriaan kuuluvat myös Sveitsi ja ikuisen stagnaation valtio Japani.
Kenellä menee hyvin?
Hurjia talouskasvulukuja lupaillaan Intialle (+7,4 %), Vietnamille (6,6 %), Bangladeshille (6,6 %), Kiinalle (6,5 %) ja Sri Lankalle (6,4 %). Kiinan talouskasvu on sellaisissa lukemissa, ettei Suomessa ole koskaan edes unelmoitu sen kaltaisista prosenttiluvuista. Huolimatta Kiinan talouden kasvuluvuista kasvu on kuitenkin hidastunut. Kiina ei enää kasvakaan 8 %:n vauhdilla, mikä sai maailman pörssikurssit syöksyyn. Pörssimarkkinoiden reaktiot eivät aina tunnu kovin järkeviltä.
Kuvio 2. Suomen tavaratuonti ja -vienti (Lähde: Tulli)
Suomen vienti vaisua
Suomen viennin huippuvuosi oli vuosi 2008, jonka tasolle ei ole päästy vieläkään. Vuodet 2009–2010 olivat viennin osalta katastrofaalisia. Oikeastaan voidaan todeta, että koko 2010-luku on ollut laskevaa trendiä. Oikaisu pitäisi saada nopeasti aikaiseksi.
Maakohtaisista vientiluvuista Venäjän vienti on kärsinyt eniten, sillä viennistä on hävinnyt 40 % ajanjaksolla 2008–2014. Pudotus on vielä suurempi, jos vuoden 2015 luvut olisivat mukana tarkastelussa.
Kuvio 3. Suomen velkaantuminen (Lähde: Tilastokeskus)
Suomen velkaantuminen kasvaa
Kun valtion rahat eivät riitä, on pakko ottaa velkaa yhteiskunnan pyörittämiseen. Velkatrendi osoittaa jatkuvaa nousua kohti koillista. Näinhän ei voi jatkua, sillä edessä on pian velkasaneeraus kuten Kreikassa. Euroopan mallioppilas tipahti paarialuokkaan. Miten tässä näin kävi?
Vesa Puttonen, joka toimii Aalto-yliopiston rahoituksen professorina, esitti kansanomaisen kehityskuvion: ”Jos Suomella on velkaa 100 miljardia euroa ja korkoa yksi prosentti, ovat velanhoitokustannukset miljardi euroa. Jos korot ovat kymmenen prosenttia, ovat velanhoitokustannukset kymmenen miljardia euroa. ”
Puttosen mukaan siinä vaiheessa, kun rahoittajien usko menee Suomeen, nousee korkotaso, koska sijoittajien riskit kasvavat: ”Jos menemme kuilun yli ja velanhoitokustannukset nousevat kymmeneen miljardiin, ei sellaista löydy valtion budjetista. Sitten menevät koulut ja sairaalat kiinni. Silloin joku muu tulee määräämään asioistamme, kuten Kreikassa. ”
Ja vielä edellisten haasteiden lisäksi New Yorkin yliopiston professori Ian Bremmer toteaa seuraavaa:
“Maahanmuuttovirta ei ole vielä edes kunnolla alkanut. Ja he haluavat tänne (Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin). Mikseivät haluaisi? Minä ainakin haluaisin, sillä tämä on paljon parempi paikka elää kuin Syyria. Tämä on paljon parempi paikka kuin Turkki. Ja kuinka kauan luulette, että Erdogan noudattaa EU:n ohjeita pitää miljoonia pakolaisia maassaan viime päivien terrori-iskujen jälkeen?”
Jorma Kananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Liiketalous, tutkimuksen ja kehittämisen yliopettaja, jorma.kananen (at) jamk.fi