Opettajankouluttajien verkkovuorovaikutusta kehittämässä

Kirjoittajat: Riikka Michelsson, Sirpa Laitinen-Väänänen, Eila Burns, Ilona Laakkonen, Susanna Kanninen ja Piia Näykki| 

Verkko-opetus ja vuorovaikutus

Verkko-opetus ja -vuorovaikutus ovat kaikkien opettajien ja opettajankouluttajien työn arkea. Viimeistään koronapandemia haastoi kaikki oppilaitokset ja niiden opettajat tarttumaan verkko-opetuksen haasteisiin. Tuo ajanjakso toi esille useita näkökulmia verkkoympäristössä työskentelystä. Selvityksissä huomattiin, miten monin eri tavoin verkossa toimiminen kuormitti sekä opettajia että opiskelijoita. Kuormittavina tekijöinä tunnistettiin mm. vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. (Ks. esim. Laitinen-Väänänen, Ikonen, Kullaslahti & Tyrväinen 2021; Näykki ym. 2023.)

Opettajan työ verkossa vaatiikin, ei ainoastaan digiteknologista osaamista, vaan myös sosio-emotionaalista osaamista (Burns & Kolho 2022). Opettajien emotionaalista osaamista on tutkittu mm. tunneälyn kautta, jota voidaan tarkastella useista teoreettisista näkökulmista käsin. Virtanen (2013) toteaa väitöskirjassaan, että yhteistä erilaisille teoreettisille lähestymistavoille on omien ja toisten tunteiden tunnistaminen, tunteiden järkeistäminen sekä omien ja toisten tunteiden hallinta. (Virtanen 2013.)

Näiden taitojen ylläpito, huomiointi ja niistä kommunikointi digitaalisissa oppimisympäristöissä on haasteellista mutta välttämätöntä, jotta avoin ja luottamuksellinen oppimisen ilmapiiri voidaan saavuttaa. Tunnetieto välittyy heikosti verkkoympäristössä, sillä kehonkielen tulkitseminen verkossa on puutteellisempaa kuin kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Isotauluksen (2020) mukaan verkkovuorovaikutus vaatiikin uutta osaamista kaikilta. Opettajille omien verkkovuorovaikutustaitojen kehittäminen on keskeistä, jotta laadukasta oppimista voidaan tukea digitaalisissa ympäristöissä. Tähän teemaan pureuduttiin Jamkin ammatillisella opettajakorkeakoululla osana TOVE – Opettajankouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ympäristöissä -kehittämis- ja tutkimushanketta. (Lue lisää hankkeesta)

Kysely opettajankouluttajien näkemyksistä ja kokemuksista

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutetulla verkkokyselyllä kartoitettiin sen opetushenkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia vuorovaikutuksesta ja tunnetoimijuudesta verkko-opetuksessa. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, mitkä asiat opettajankouluttajien mukaan toimivat ja missä on kehitettävää opetuksen verkkovuorovaikutuksessa.

Kysely toteutettiin syksyllä 2021 Webropol-ohjelmalla ja se sisälsi avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Linkki kyselyyn lähetettiin kaikille edellisenä lukuvuonna opetustyössä toimineille henkilöille (n=34). Kyselyyn vastasi 21 opettajankouluttajaa, jotka toimivat kouluttajina opettajan-, opinto-ohjaajan-, erityisopettajankoulutuksissa, täydennyskoulutuksissa tai erilaisissa koulutuksia järjestävissä hankkeissa.

Verkkovälineet osataan

Vastausten perusteella opettajankouluttajat toteuttivat verkkoympäristössä opiskelijoiden henkilökohtaisia ohjauksia ja opetusharjoitteluun liittyviä ohjaavan opettajan, opettajankouluttajan ja opiskelijan yhteisiä palautekeskusteluja. Verkkovälineitä kouluttajat käyttävät monipuolisesti vuorovaikutteisuuden tukemiseen. Yleisimpiä olivat Teams ja Zoom. Lisäksi käytettiin suljettuja oppimisalustoja Optimaa ja Moodlea. Muita yleisesti käytettyjä työvälineitä olivat Office365-työkalut, Googlen työkalut, videotallennusjärjestelmät Panopto ja Stream sekä Padlet ja Flinga.

Kyselyssä selvitettiin myös, miten tyytyväisiä opettajankouluttajat ovat tiettyihin vuorovaikutuksen elementteihin verkko-opetuksessa. (Kuvio 1.) Tuloksista huomataan, että opettajankouluttajat ovat tyytyväisimpiä yhteisten pelisääntöjen rakentamiseen (67 % melko tyytyväisiä, 29 % erittäin tyytyväisiä) ja yhteisöllisen oppimisen mahdollistamiseen (57 % melko tyytyväisiä, 38 % erittäin tyytyväisiä).

Samoin opiskelijoihin tutustuminen ja opiskelijoiden kannustaminen onnistuu vastaajien mukaan myös verkossa hyvin. Henkilökohtainen keskustelu opiskelijoiden kanssa nousee tuloksissa myös esiin elementtinä, johon ollaan jopa erittäin tyytyväisiä (48 % vastaajista erittäin tyytyväisiä, 38 % melko tyytyväisiä).  

Sen sijaan opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen seurantaan (43 % erittäin tai melko tyytymättömiä), opiskelijoiden opiskelutaitojen kehittymisen tukemiseen (43 % erittäin tai melko tyytymättömiä) ja huomion kiinnittämisessä nonverbaaliseen vuorovaikutukseen ollaan vähiten tyytyväisiä. Samaa on havaittu myös muissa tutkimuksissa (ks. esim. Näykki ym. 2022). Toisaalta näissä kysymyksissä oli myös eniten hajontaa: oli niitä kouluttajia, joiden opetuksessa ei ollut lainkaan näitä elementtejä (”ei koske opetustani”) ja niitä kouluttajia, jotka olivat juuri tähän vuorovaikutukselliseen elementtiin erittäin tyytymättömiä, mutta myös niitä kouluttajia, jotka olivat melko tai hyvin tyytyväisiä näiden vuorovaikutuksellisten elementtien onnistumiseen verkko-opetuksessa.

Kuva 1. Tyytyväisyys vuorovaikutuksellisten elementtien luomiseen verkko-opetuksessa

Vuorovaikutus on tärkeää

Opettajankouluttajilta kysyttiin, millainen ilmapiiri ja vuorovaikutus on hänelle tärkeää omassa opetuksessaan. Avoimia vastauksia ryhmiteltäessä havaittiin, että luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri on keskeistä. Samoin tärkeänä pidettiin osallistavaa ja osallistuvaa vuorovaikutusta. Ilmapiiriltä toivottiin myös avoimuutta, välittömyyttä, ja ylipäätään keskustelevuutta. Muutama mainitsi myös iloisuuden ja huumorintajuisuuden.

Millainen ilmapiiri ja vuorovaikutus on sinulle tärkeää omassa opetuksessasi? Avoimen kysymyksen vastaukset koottuna:  

• Luottamuksellinen ja turvallinen 14/22
• Osallistava ja osallistuva, osallisuuden mahdollistava; symmetrinen 11/22
• Avoin, välitön, kuunteleva ja keskusteleva (myös kriittistä keskustelua salliva) 9/22
• Arvostava (toisten sallitaan olla sellaisia kuin ovat, voi olla oma itsensä) 5/22
• Iloinen, huumorintajuinen 5/22
• Tasapuolinen ja yhdenvertainen 3/22
• Kohtaava, kaikkia huomioiva; toiset huomioon ottava 4/22
• Kannustava ja innostava, tukeva 4/22

Tällaista ilmapiiriä ja vuorovaikutusta haastaa vastaajien mielestä verkkovälineiden käytössä juuri nonverbaalisen viestinnän puuttuminen. Samoin sosiaalisen läsnäolon vahvistaminen koettiin verkkovälineissä haastavammaksi kuin kasvokkain. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi opiskelijoiden aktiivisen osallistumisen seurantaa mutta myös esimerkiksi opiskelijaryhmien ryhmäytymistä.

Myös tekniikkaan, aikataulutukseen, oman työn organisointiin liittyvien asioiden koettiin haastavan ihanteellista vuorovaikutusta ja ilmapiiriä. Muutama vastaaja nosti esiin myös opiskelijoiden odotukset: koulutustilaisuuksien oli ajateltu olevan yksisuuntaisia eli että opettaja puhuu, opiskelijat kuuntelevat tai pahimmassa tapauksessa linja on kyllä auki mutta opiskelija tekee jotain muuta keskittymistä vaativaa samaan aikaan.

Millaiset asiat ovat sinusta haastavia tällaisen ilmapiirin ja vuorovaikutuksen luomiseksi ja ylläpitämiseksi verkko-opetuksessasi? Avoimen kysymyksen vastaukset koottuna:  

• Ele- ja ilmekielen, nonverbaalisen viestinnän puuttuminen 4/21
• Isossa ryhmässä sosiaalisen läsnäolon vahvistaminen, ryhmäyttäminen, liian isot ryhmät 4/21
• Oppiminen mielletään luentojen kuuntelemiseksi; osallistujien odotukset 3/21
• Toimivien aikataulujen suunnittelu 3/21
• Kaikki edellisessä kysymyksessä mainitut 2/21 (Millainen ilmapiiri tai vuorovaikutus on sinulle tärkeää omassa opetuksessasi?)

Opettajankouluttajilta kysyttiin myös, millaisilla keinoilla he ovat pystyneet edistämään hyvää vuorovaikutusta ja ilmapiiriä verkossa (kuva 2). Kaikissa vastauksissa korostettiin ns. osallistavia toimia. Näitä toimia olivat opetustilanteen vaihtelevuus ja monipuolisuus, pienryhmissä työskentely, yhteiset pelisäännöt ja yhteisten työskentelyalustojen hyödyntäminen.

Toisena nousi esille opiskelijoiden huomioiminen, jolla viitattiin esimerkiksi opiskelijoiden mainitsemiseen nimeltä ja kuulumisten kysymiseen sekä myös henkilökohtaiset keskustelut. Kouluttajat kertoivat myös hyvän valmistautumisen merkityksestä. Heillä saattaa olla käytössään useampi näyttö, jotta opiskelijoiden toiminnan seuranta on sujuvaa mutta myös opetuksen suunnittelu ja rytmittäminen niin, että opiskelijat jaksavat olla mukana.

 

Kuva 2. Ilmapiiriä ja vuorovaikutusta edistävät käytännöt tai työtavat verkossa toimiessa

Kyselystä käytäntöön

Toteutettu kysely avaa ammatillisen opettajankouluttajan näkökulmaa tunne- ja vuorovaikutukseen verkko-opetuksessa ja -ohjauksessa. Vastausten perusteella erityisesti nonverbaalin vuorovaikutuksen havainnointiin liittyvät haasteet nousevat esiin. Myös taitoon tukea opiskelijaa verkossa ei olla tyytyväisiä. Kyselyssä saadut vastaukset ovat yhteneväisiä Jyväskylän yliopistolla aiemmin toteutetun kyselyn vastausten kanssa (Laakkonen ym. 2022).

Kyselyn pohjalta TOVE-projektissa suunniteltiin ja toteutettiin opettajankouluttajien tunne- ja vuorovaikutusosaamista verkossa kehittävä prosessi, johon osallistui seitsemän opettajankouluttajaa. He kokoontuivat vuoden ajan säännöllisesti verkossa reflektoimaan omaa opetus- ja ohjaustyötään.  Reflektion välineinä käytettiin kokemuksien jakamista keskustellen yhdessä, TOVE-projektin teemoihin liittyviä yhteisöllisiä merkityksenantokeskusteluja, oman toiminnan havainnointien ja kokemuksen kirjoittamista reflektiopäiväkirjaan sekä oman opetuksen tai ohjauksen videointia, jota tutkailtiin yhdessä kehittäjäparin kanssa. Kokemuksiaan ja oivalluksiaan kehittämisprosessista reflektoivat muutamat opettajankouluttajat blogiartikkelissaan (https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/opettajankouluttajan-tunne-ja-vuorovaikutusosaaminen-kehittyy).

Vaikka digipedagogiikkaa ja verkko-opetusta on kehitetty Suomessa jo vuosikymmeniä, vasta koronapandemia asetti opettajat haasteen eteen. Näyttäisi siltä, että koronapandemiaa edeltäneeseen maailmaan ei enää palata, vaan osa opetuksesta jää pysyvästi verkkoon. Opettajia ei haastakaan pelkästään verkko-opetus vaan myös oppijan oppimisen itsesäätelyn ja itseohjautuvuuden tukeminen yksilöllisesti, kun kohtaaminen tapahtuu verkossa. Opetuksen haasteisiin kuuluu myös alati kehittyvän opetusteknologian ja tekoälyn uudenlainen pedagoginen hyödyntäminen. Opettajankouluttajille tämä on erityisesti haastavaa, koska heidän tulee pystyä ennakoimaan tulevaisuutta sekä tukemaan ja antamaan opettajaopiskelijalle eväitä osaamisensa ylläpitämiseen tulevaisuudessa.

Jamkin ammatillisella opettajakorkeakoululla jatketaan opettajien tunne- ja vuorovaikutusosaamisen tutkivaa kehittämistä tulevinakin vuosina. Yhtenä näkökulmana on yhteisöllisyyden toteutuminen verkossa – teema, jota olemmekin jo tutkineet ja kehittäneet Vuorovaikutus-verkossa – hyvinvointia oppilaitokseen (HyPe) -projektissa yhdessä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, Sivistystyönantajajärjestö Sivistan ja Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun kanssa. Olemme myös pohtineet, miten dialogitaidoilla tuetaan yhteisöllistä oppimista sekä oppijayhteisön vuorovaikutusta (Kajamies & Michelsson, 2022).

Lue lisää blogisarjastamme 

ja blogiteksti Opettajankouluttajan tunne- ja vuorovaikutusosaaminen kehityy – dialogisia askelmia digitaalisissa ympäristöissä.

 

 

Kirjoittajat:

Riikka Michelsson, (vastaava kirjoittaja; etunimi.sukunimi (@)jamk.fi)

Sirpa Laitinen-Väänänen, Eila Burns, Ilona Laakkonen, Susanna Kanninen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Piia Näykki, Jyväskylän yliopisto

Lähteet:

• Burns, E. & Kolho, P. 2022. Digital and social-emotional competences needed in the teaching profession. HAMK Unlimited Journal. Viitattu 19.4.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022121972532
• Isotalus, P. 2020. Verkkovuorovaikutus vaatii uutta osaamista. Viestintäproffan blogi. Viitattu 19.4.2023. https://isotalus.fi/2020/03/30/verkkovuorovaikutus-vaatii-uutta-osaamista/.
• Laakkonen, I., Michelsson, R., Laitinen-Väänänen, S., Näykki, P. Nousiainen, T. & Ahlström, E. 2022. Tunnetoimijuus ja vuorovaikutusosaaminen digitaalisissa ympäristöissä. Esitys Tulevaisuus haastaa oppimisen -tapahtumassa 3.5.2022.
• Laitinen-Väänänen, S., Ikonen, H., Kullaslahti, J. & Tyrväinen, P. 2021. ”Enemmän yhdessä kaikkea” – COVID-19. AMK-lehti. Viitattu25.4.2023 https://uasjournal.fi/1-2021/enemman-yhdessa-kaikkea-covid-19/
• Kajamies, A. & Michelsson, R. 2022. Kohti dialogisuutta – mitä dialogisuus on? Totta vai tarua – ajatuksia dialogisuudesta -blogikirjoitussarja. Osa 1/3. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.4.2023. https://tove.jyu.fi/kohti-dialogisuutta/
• Kajamies, A. & Michelsson, R. 2022. Kohti dialogisuutta – dialogisuuden askelmia. Totta vai tarua – ajatuksia dialogisuudesta -blogikirjoitussarja. Osa 2/3. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.4.2023. https://tove.jyu.fi/kohti-dialogisuutta/
• Kajamies, A. & Michelsson, R. 2023. Tunneosaaminen ja dialogitaidot. Käsikirjoitus. Totta vai tarua – ajatuksia dialogisuudesta -blogikirjoitussarja. Osa 3/3.
• Kinnunen, H. 2022. Opettajien kokemuksia etäopetuksesta: opetusjärjestelyt ja vuorovaikutus COVID19 pandemian aikana. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 19.4.2023. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81366#
• Karttunen, J. & Olsonen, M. 2022. Opettajankouluttajan tunne- ja vuorovaikutusosaaminen kehittyy – dialogisia askelmia digitaalisissa ympäristöissä. Blogikirjoitus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.4.2023. https://blogit.jamk.fi/aokkhankkeet/opettajankouluttajan-tunne-ja-vuorovaikutusosaaminen-kehittyy
• Näykki, P., Laitinen-Väänänen, S & Burns, E. 2022. Student teachers’ video-assisted collaborative reflections of socio-emotional experiences during teaching practicum. Frontiers in Education, section Educational Psychology. https://doi.org/10.3389/feduc.2022.846567 
• Näykki, P., Nousiainen, T., Ahlström, E., Innanen, H., Martin, A., Kainulainen, J., & Mäkinen, T. (2023). Etäopiskelun kuormittavuus- ja voimavaratekijät: opettajaopiskelijoiden kokemuksia COVID-19-pandemian ajalta. Kasvatus-lehti.
• Näykki, P., Nousiainen, T., Ahlström, E. 2022. COVID19-pandemian aikainen etäopetus haastoi oppijan ja opettajan. Blogikirjoitus. TOVE – Opettajankouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ympäristöissä -tutkimus- ja kehittämishankkeen nettisivut. Viitattu 24.4.2023. COVID19-pandemian aikainen etäopetus haastoi oppijan ja opettajan | TOVE (jyu.fi)
• Verkossa syntyy kokemus vuorovaikutuksen rajoittuneisuudesta. 9.2.2023. Johtava tutkija Sirpa Laitinen-Väänänen: Verkossa syntyy kokemus vuorovaikutuksen rajoittuneisuudesta. Viitattu 25.4.2023. https://www.jamk.fi/fi/uutiset/2023/johtava-tutkija-sirpa-laitinen-vaananen-verkossa-syntyy-kokemus-vuorovaikutuksen-rajoittuneisuudesta
• Virtanen, M. 2013. Opettajan emotionaalinen kompetenssi. Doctoral dissertation. Tampere University Press, Finland.

 

Mikä TOVE?

*TOVE – Opettajankouluttajien tunnetoimijuus ja vuorovaikutustaidot digitaalisissa ympäristöissä -tutkimus- ja kehittämishanke on Jyväskylän yliopiston koordinoima ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa toteuttajina ovat lisäksi Turun ja Helsingin yliopistot sekä Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu: https://tove.jyu.fi/; https://www.jamk.fi/fi/tutkimus-ja-kehitys/tki-projektit/tove-opettajankouluttajien-tunnetoimijuuden-ja-vuorovaikutusosaamisen-vahvistaminen-digitaalisissa

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2489-2386-27