Koskenlaskua

Vesistöt ja matkailupalvelut: mistä on kyse?

Suomen matkailun vahvuuksiin ja vetovoimatekijöihin kuuluvat muun muassa puhdas luonto, metsät, järvet sekä sauna. Luontoa ja vesistöjä hyödynnetään erityisesti maaseutumatkailussa. (1.) Keski-Suomen vesistö-matkailussa on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, etenkin ympärivuotisissa palveluissa. Uusille palveluntarjoajille ja monipuolisille palveluille, kuten yritysten yhteistyössä tuotetuille matkailupaketeille, sekä kansainväliselle markkinoinnille olisi tilausta. (2).

Suomi on maailman vesistöisin maa

  • Yli 34 000 km² sisävesiä
  • 56 000 yli hehtaarin kokoista järveä
  • 647 jokea
  • 52 500 km² merialuetta
  • 336 000 km rantaviivaa
  • noin 76 000 yli hehtaarin kokoista, helposti saavutettavaa saarta (1).

Ympäristömerkeillä ja sertifioinneilla lisäarvoa

Ympäristömerkeillä ja sertifioinneilla voi luoda lisäarvoa omalle palvelulleen. Etenkin kansainväliset asiakkaat arvostavat merkkejä ja sertifiointeja kovasti ja niitä tulee käyttää myös markkinoinnissa hyödyksi. Suomessa on lähtökohtaisesti korkea taso ympäristöasioissa, joten useinkaan sertifikaatin tai ympäristömerkin saamiseksi ei tarvitse tehdä kovin suuria muutoksia. (2.)

Ympäristömerkkien ja sertifiointien kriteerejä sekä tuotteistamisen työkaluja matkailupalvelujen järjestäjille on listattu hyvin esimerkiksi Business Finlandin verkkosivuilla (3). Palvelujen suunnittelussa kannattaa huomioida myös kansainväliset kestävän matkailun päätavoitteet (4).

Rahoitusta on saatavilla

Yrittäjän on mahdollista saada rahoitusta liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen eri tahoilta. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi Leader -ryhmien rahoitukset, pankkilainat sekä ELY -keskusten rahoitukset. Rahoitusta tarjoavia tahoja löytyy lisää mm. yrityksen perustaminen.net -verkkosivuilta. (5).

Kansalliset ja maakunnalliset matkailun tavoitteet vaikuttavat rahoituksen saamiseen. Suomen kansallinen matkailustrategia, “Yhdessä enemmän -kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun”, painottaa vuosien 2019-2028 aikana kestävän kehityksen mukaisen toiminnan tukemista, digitalisaation muutokseen vastaamista, saavutettavuuden kehittämistä sekä kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmitamis-ta.(6). Maakunnallisista tavoitteista kertoo Keski-Suomen osalta Keski-Suomen liitto (7).

Kirjoittaja: Aija Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Lähteet ja lisää tietoa aiheesta

  1. Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä. 2017. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2017. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79421/03_17_Suomen_saaristo_ja_vesistomatkailusta_FINAL.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  2. Komo, H. & Selkälä, S. 2018. Saaristo- ja vesistömatkailun Hyvät tuotteet -projektin loppu-raportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2018. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160844/05_18_Saaristo_Hyvattuotteet_loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
  3. Aittokoski, V. N.d. Sertifioinnit ja ohjelmat. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/vastuullisuus/sertifioinnit–ohjelmat/.
  4. Kestävä matkailu. N.d. Green tourism for tourism for Europe Erasmus+ -projektin verkkosivut. http://www.greentourism.eu/fi/Post/Name/SustainableTourism.
  5. Yrityksen rahoitus. N.d. Yrityksen-perustaminen.net -verkkosivut. https://yrityksen-perustaminen.net/rahoitus/.
  6. Yhdessä enemmän -kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. 2019. Suomen matkailu-strategia 2019-2028. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161906.
  7. Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä. N.d. Keski-Suomen liiton verkkosivut. https://www.keskisuomi.fi/matkailu_2.
  8. Vesistöistä virtaa palveluliiketoimintaan 23.10.2019. Videotallenne PÄMÄ-hankkeen vesistömatkailua käsittelevästä infotilaisuudesta: https://youtu.be/JjNjDhtEVk0.
Rahoittajalogot eu, jamk, witas, hankelogo

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2670-0980-22

Jätä kommentti