Lasten osallisuutta arvioivien menetelmien käyttö koulutoimintaterapiassa – systemaattinen kirjallisuuskatsaus
*Herukka Juulia1, *Martikainen Sirpa1, Xiong Essi1, Ruotsalainen Heidi1,2
1Oulun ammattikorkeakoulu, Hyvinvoinnin ja kulttuurin osaamisala
2MRC Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun yliopisto
* jakavat ensimmäisen kirjoittajuuden
Tiivistelmä
Tausta: Koulutoimintaterapian keskeisenä tavoitteena on tukea koululaisen toimijuutta, oppimista ja osallistumista koulun arjessa. Osallisuutta arvioivat menetelmät tarjoavat toimintaterapeutille välineitä oppilaan osallistumisen ja toimintakyvyn arviointiin. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata, mitä osallisuutta arvioivia menetelmiä käytetään 7–16-vuotiaiden lasten koulutoimintaterapiassa sekä tarkastella menetelmien käyttöä kouluympäristöissä. Lisäksi tarkoituksena on jäsentää, miten katsauksessa esiin nousseet arviointimenetelmät sijoittuvat Kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) suoriutumisen ja osallistumisen osa-alueisiin sekä arvioida menetelmien käyttökelpoisuutta kohderyhmän, käyttötarkoituksen, tarvittavien välineiden ja ajankäytön näkökulmista.
Menetelmät: Katsaus toteutettiin JBI (2024) ohjeistuksen mukaisesti ja raportoitiin the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses (PRISMA) -ohjeistuksen mukaisesti. Tiedonhaku toteutettiin viiteen kansainväliseen tietokantaan, Tiedonhaku tehtiin elo-syyskuussa 2024 ja se rajattiin koskemaan vuosia 2014- 2024. Aineisto valittiin kahden tutkijan toimesta ja katsaukseen valituille alkuperäistutkimuksille (n=29) oli seitsemälle toista mahdollista toteuttaa kriittinen laadun arviointi.
Tulokset: Katsaukseen valitut 29 tutkimusta sisälsivät yhteensä 37 erilaista arviointimenetelmää, jotka soveltuvat kouluympäristössä tapahtuvaan lapsen osallisuuden arviointiin. Arviointimenetelmät kattavat laajasti ICF-luokituksen osallistumisen ja suoriutumisen eri osa-alueet. Katsauksessa tunnistettiin yhdeksän arviointimenetelmää, jotka soveltuvat kaikkiin osallistumisen ja suoriutumisen ICF-luokituksen pääluokkiin. Oppimisen ja tiedon soveltamisen sekä yleisluonteisten tehtävien arviointiin löytyi kumpaankin 24 menetelmää, mikä korostaa näiden osa-alueiden merkitystä koulukontekstissa. Liikkumisen arviointiin käytettäviä menetelmiä löydettiin 27. Kommunikointia arvioivia menetelmiä tunnistettiin 14, itsestä huolehtimiseen liittyviä 13 ja aistisäätelyyn neljä. Lisäksi kaksi menetelmää liittyi erityisesti lasten tavoitteiden asetteluun kouluympäristössä.
Johtopäätökset: kouluympäristöissä käytettävät osallisuutta arvioivat menetelmät tarjoavat laaja-alaisia ja systemaattisia keinoja 7–16-vuotiaiden lasten osallistumisen arviointiin. Tulosten mukaan useat arviointimenetelmät mahdollistavat lasten omien kokemusten ja tavoitteiden huomioimisen, mikä vahvistaa asiakaslähtöistä ja osallistumista edistävää lähestymistapaa. Tämä systemaattinen kirjallisuuskatsaus tuottaa uutta tiivistettyä tietoa osallisuutta arvioivista menetelmistä, jota voidaan hyödyntää koulutoimintaterapian kehittämisessä.
Avainsanat: arviointimenetelmä, koulutoimintaterapia, osallisuus, systemaattinen kirjallisuuskatsaus, toimintaterapia
The use of methods to assess children’s participation in school occupational therapy – A systematic literature review
Summary
Background: A key objective of school-based occupational therapy is to support pupils’ agency, learning, and participation in everyday school life. Methods that assess participation provide occupational therapists with tools for assessing pupils’ participation and functioning. The purpose of this systematic literature review is to describe which participation-assessing methods are used in school-based occupational therapy for children aged 7–16, and to examine how these methods are applied in school environments. In addition, the review aims to analyse how the identified assessment methods correspond to the domains of activity and participation in the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF), and to evaluate the usability of the methods in relation to the target group, purpose of use, required equipment, and time demands.
Methods: The review was conducted in accordance with JBI (2024) guidelines and reported following the Preferred Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses (PRISMA) guidelines. The literature search was performed in five international databases starting in August and lasting till September 2024 and limited to the years 2014–2024. Study selection was carried out by two researchers, and it was possible to conduct a critical appraisal for seven of the 29 included original studies.
Results: The 29 studies included in the review contained a total of 37 different assessment methods suitable for evaluating children’s participation in the school environment. The assessment methods covered a wide range of activity and participation ICF domains. Nine assessment methods were identified that are applicable to all major activity and participation ICF categories. A total of 24 methods were found for assessing learning and applying knowledge, as well as general tasks and demands—highlighting the importance of these domains in the school context. Twenty-seven methods were identified for assessing mobility. Fourteen methods assessed communication, thirteen self-care, and four sensory regulations. In addition, two methods were specifically related to goal setting for children in school environments.
Conclusions: Participation-assessing methods used in school environments offer comprehensive and systematic approaches for evaluating the participation of children aged 7–16. The results indicate that many assessment methods allow children’s own experiences and goals to be taken into account, strengthening a client-centred and participation-oriented approach. This systematic literature review provides new, synthesised knowledge about methods for assessing participation, which can be used to further develop school-based occupational therapy.
Keywords: assessment tools, participation, school-based occupational therapy, systematic literature review
Tutkimuksen lähtökohdat
Toimintaterapeutin rooli osana koulun oppilashuoltoa ja kouluympäristöä on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Toimintaterapeutti voi tukea oppilaita suoriutumaan kouluyhteisön edellyttämistä tehtävistä ja osallistumaan koulun arkeen tarkoituksenmukaisella tavalla, erityisesti silloin, kun oppilas kohtaa haasteita (Toimintaterapeuttiliitto 2023; Grajo, Chandler & Sarafian 2020). Osallistumalla erilaisiin arjen toimintoihin lapset hankkivat taitoja, kehittävät suhteita ikätovereihin ja ylläpitävät fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Toimintaan osallistuminen vaikuttaa lapsen kehitykseen myönteisesti. Toimintaterapeutit kartoittavat ja edistävät lapsen osallistumista koulun, kodin ja vapaa-ajan toimintoihin (Mundhenke, Hermansson & Sjöqvist Nätterlund 2010; Golos & Weintraub 2015) sekä tekevät yhteistyötä perheen ja koulun henkilökunnan kanssa ratkaisujen löytämiseksi osallisuuden haasteissa (AOTA 2017).
Kouluympäristö tarjoaa kontekstin, jossa lapsi oppii arjen taitoja ja sosiaalista vuorovaikutusta. Lapsuuden ja nuoruuden sosiaalisella ympäristöllä on merkittävä vaikutus kehitykseen (Malik & Marwaha 2020). Sosiaalisella ympäristöllä on havaittu olevan yhteydessä hyvinvointiin myös myöhemmin elämässä (Kehusmaa ym. 2022). Kouluympäristössä voi esiintyä ongelmia, kuten kiusaaminen, akateemiset haasteet, päihteiden käyttö, sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen pulmat, käytöshäiriöt, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, aistisäätelyn ongelmat, motoriset haasteet ja itsesäätelyn pulmat (Lin, Parker & Horowitz 2024; Majamäki, Kolehmainen & Räsänen 2019; Parviainen & Savolainen 2021). Nämä tekijät voivat heikentää hyvinvointia. Negatiiviset kokemukset lapsuudessa, erityisesti kiusaaminen, lisäävät masennusriskiä aikuisuudessa (Kehusmaa ym. 2022). Lisäksi lapset, joilla on neurokehityksellisiä haasteita, kuten autismikirjon häiriö, kokevat kiusaamista muuta lapsiryhmää useammin (Maiano ym. 2016).
Toimintaterapeutit asettavat tavoitteet osallistumiselle arvioidakseen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja suunnitellakseen sen toteutusta yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa. Asianmukaisten osallistumisen arviointimenetelmien avulla voidaan seurata tavoitteiden saavuttamista (Jeong, Kim, Lee & Kim 2024). WHO:n (2001) ICF-luokitus kuvaa toimintakykyä kehon rakenteiden ja toimintojen, suoriutumisen sekä osallistumisen osa-alueilla. Hyvää toimintakykyä tukeva ympäristö auttavaa lasta löytämään paikkansa yhteiskunnassa (THL 2024; WHO 2001). Osallistuminen koulussa tapahtuviin aktiviteetteihin ja toimintoihin edistävät lapsen taitojen, suhteiden ja hyvinvoinnin kehittymistä. Toimintaterapeutit käyttävät ICF-luokituksen mukaisia arviointimenetelmiä toimintakyvyn määrittelyssä ja terapiatavoitteiden arvioinnissa (Chien ym. 2014; Jeong ym. 2024). Tavoitteet tulee suunnitella yhdessä lapsen ja perheen kanssa, ja ICF-luokituksen hyödyntäminen tukee tarkoituksenmukaisten arviointimenetelmien valintaa sekä moniammatillista yhteistyötä.
ICF-luokituksessa aktiivisuus määritellään yksilön suorittamaksi tehtäväksi tai toiminnaksi, kun taas osallistuminen viittaa mukanaoloon elämäntilanteissa (WHO 2001). Vaikka käsitteet eroavat toisistaan, niiden rajat ovat usein päällekkäisiä, mikä vaikeuttaa erottelua siitä, arvioivatko menetelmät osallistumista vai toimintaa. Aktiviteetti painottuu yksilön toiminnalliseen suoritukseen, kun taas osallistuminen sisältää sosiaalisen roolin mukaisia toimintoja. Osallistumisen käsitys vaihtelee myös asuinpaikan ja kulttuurin mukaan (Chien, Rodger, Copley & Skorka 2014; Jeong ym. 2024).
Tässä systemaattisessa katsauksessa tarkastellaan osallistumisen arviointia kouluympäristössä ICF:n luokituksen suoritukset ja osallistuminen mukaisesti. Pääluokat 1–9 käsittävät osallistumista elämäntilanteisiin, jotka koostuvat erilaisista toiminnoista, joilla pyritään merkityksellisiin tavoitteisiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltavat ICF-luokituksen pääluokat ovat pääluokat 1-5: oppiminen ja tiedon soveltaminen (sisältää oppimista, tarkoitukselliset aistikokemukset, opitun tiedon käyttöä, ajattelua, ongelmanratkaisua ja päätöksentekoa), yleisluonteiset tehtävät ja vaateet, kommunikointi, liikkuminen, itsestä huolehtiminen (THL 2024; WHO 2001). Nämä pääluokat soveltuvat kouluympäristössä tapahtuvan osallisuuden tarkasteluun toimintaterapian viitekehyksessä. Toimintaterapeuttien on tärkeää arvioida aistimuksia ja aistisäätelyyn liittyviä tekijöitä, koska ne voivat vaikuttaa toimintaan osallistumiseen (Schaaf ym. 2023).
Oppiminen ja tiedon soveltaminen -luokka kuvaa yksilön kykyä havainnoida, omaksua ja soveltaa tietoa, ajatella, ratkaista ongelmia sekä tehdä päätöksiä arjen tilanteissa (WHO 2001).
Yleisluonteisten tehtävien ja vaateiden ICF:n pääluokan osa-alueet kattavat laajan kirjon toimintoja, jotka ovat olennaisia päivittäisessä elämässä ja osallistumisessa. Se sisältää yksinkertaisten tehtävien suorittamisen eli perustoimintojen suorittamisen, kuten yksinkertaisten ohjeiden noudattaminen. Monimutkaisten tehtävien suorittaminen vaatii useita vaiheita sisältävien tehtävien suorittamisen, kuten suunnittelun ja organisoinnin, tehtävien aloittamisen, ylläpitämisen ja loppuun saattamisen. Päivittäisten aikataulujen ja rutiinien hallinta sekä toiminnan ja tehtävien mukauttaminen muuttuviin olosuhteisiin sopivaksi on taito mitä tarvitaan mm. kouluympäristössä (THL, 2024; WHO 2001.)
ICF-luokituksen avulla voidaan tarkastella oppilaiden kommunikointia ja osallistumista koulussa. Kommunikointi ja osallistuminen ovat keskeisiä osa-alueita, jotka vaikuttavat oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin. Kommunikointi ICF-luokituksessa kattaa puheen eli kyky tuottaa ja ymmärtää puhuttua kieltä, kyky tuottaa ja ymmärtää kirjoitettua kieltä tai käyttää viittomakieltä. Sisältää myös nonverbaalisen viestinnän eli kykyä käyttää ja ymmärtää eleitä, ilmeitä ja muita nonverbaalisia viestintätapoja. (THL. 2024; WHO 2001.)
ICF:n liikkumisen pääluokan avulla voidaan tarkastella oppilaiden liikkumista ja osallistumista koulussa monipuolisesti. Liikkuminen ja osallistuminen ovat keskeisiä osa-alueita, jotka vaikuttavat oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin. Liikkuminen ICF-luokituksessa kattaa karkeamotoriikan, joka on kykyä kävellä, juosta, hypätä ja kiivetä sekä asennon ylläpitämisen eli kykyä istua, seistä ja ylläpitää tasapainoa. Lisäksi se käsittää hienomotoriikan eli kykyä käyttää käsiä ja sormia tarkasti, kuten kirjoittamisen ja esineiden käsittelyn. (THL, 2024; WHO 2001.)
ICF-luokituksen avulla voidaan tarkastella oppilaiden itsestä huolehtimista ja osallistumista koulussa. Nämä osa-alueet ovat keskeisiä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulussa suoriutumisen kannalta. Itsestä huolehtiminen ICF-luokituksessa kattaa kykyä huolehtia henkilökohtaisesta hygieniasta kuten omasta puhtaudesta esimerkiksi peseytyminen. Pukeutuminen eli kyky pukeutua ja riisuutua itsenäisesti, kykyä syödä ja juoda itsenäisesti, kykyä toimia wc:tä itsenäisesti. Omasta terveydestä huolehtiminen kuten kykyä huolehtia omasta terveydestä, kuten lääkkeiden ottaminen. (THL, 2024; WHO 2001.)
Osallistumisen arviointimenetelmät vaihtelevat laajuuden, asteikon, kehitysvaiheen ja tiedonkeruumenetelmän osalta, ja toimintaterapeutit valitsevat menetelmän lapsen iän, kognitiivisen tason ja terapian tavoitteiden perusteella (THL 2024; Chien ym. 2014; Jeong ym. 2024; WHO 2001). Vaikka koulutoimintaterapiassa hyödynnetään erilaisia osallisuutta arvioivia menetelmiä, niiden sisällöistä, käyttöyhteyksistä ja soveltuvuudesta kouluympäristössä on saatavilla vain hajanaista tietoa. Tuore systemaattinen katsaus kokoaa yhteen osallisuutta arvioivia menetelmiä, mutta ei erityisesti keskity koulukontekstiin (Jeong, ym. 2024). Phillips ym. (2013) kirjallisuuskatsauksessa tunnistavat ja kuvaavat katsauksessaan lapsille ja nuorille (0–18 v.) suunnattuja mittareita, joilla mitataan aktiivisuutta ja osallistumista erityisesti lapsilla, joilla on toimintarajoitteita tai vammoja. Kumpikaan katsaus ei kuitenkaan huomio kouluympäristön kontekstia lapsen osallisuuden arvioinnissa.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata, mitä osallisuutta arvioivia menetelmiä käytetään 7–16-vuotiaiden lasten koulutoimintaterapiassa sekä tarkastella menetelmien käyttöä kouluympäristöissä. Lisäksi tarkoituksena on jäsentää, miten katsauksessa esiin nousseet arviointimenetelmät sijoittuvat Kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (ICF) suoriutumisen ja osallistumisen osa-alueisiin sekä arvioida menetelmien käyttökelpoisuutta kohderyhmän, käyttötarkoituksen, tarvittavien välineiden ja ajankäytön näkökulmista. Katsauksen tarkemmat tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mitä osallisuutta arvioivia mittareita käytetään 7–16-vuotiaiden lasten koulutoimintaterapiassa? 2) Miten osallisuutta arvioivien menetelmien osa-alueet sijoittuvat ICF-luokituksen suoriutumisen ja osallistumisen osa-alueisiin? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat osallisuutta arvioivien menetelmien käyttökelpoisuuteen kohderyhmän, käyttötarkoituksen, tarvittavien välineiden ja käytettävän ajan näkökulmista?
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmät
Alkuperäistutkimusten haku ja valinta
Katsauksessa oli mukana kaksi tutkijaa aineiston läpikäymisessä, aineiston valinnassa sekä laadunarvioinnissa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus toteutettiin JBI:n ohjeistuksia noudattaen (Aromataris, ym. 2024). Aineisto koottiin, valikoitiin ja arvioitiin käyttämällä systemaattisiin katsauksiin tarkoitettua Covidence®-ohjelmistoa. Systemaattinen katsaus on raportoitu PRISMA –ohjeistuksen mukaisesti (Page ym. 2020). Systemaattinen kirjallisuuskatsaus soveltuu tähän tutkimukseen, sillä se mahdollistaa olemassa olevan tutkimustiedon systemaattisen kokoamisen ja jäsentämisen (Aromataris, ym. 2024; JBI 2025). Osallisuutta arvioivia menetelmiä on kehitetty monenlaisissa konteksteissa, ja tieto niiden soveltuvuudesta kouluympäristöön on hajanaista. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tarjoaa luotettavan ja toistettavan tavan tarkastella menetelmien ominaisuuksia, kohderyhmiä ja käyttöyhteyksiä sekä tunnistaa tiedonaukkoja.
Tiedonhakua ja tutkimusten valintaa ohjasivat tutkimuskysymykset, jotka olivat: 1) Mitä osallisuutta arvioivia mittareita käytetään 7–16-vuotiaiden lasten koulutoimintaterapiassa? 2) Miten osallisuutta arvioivien menetelmien osa-alueet sijoittuvat ICF-luokituksen suoriutumisen ja osallistumisen osa-alueisiin? 3) Mitkä tekijät vaikuttavat osallisuutta arvioivien menetelmien käyttökelpoisuuteen kohderyhmän, käyttötarkoituksen, tarvittavien välineiden ja käytettävän ajan näkökulmista? Tiedonhaussa hyödynnettiin PICo-mallia (Population, Phenomenon of Interest, Context), jossa P = koululaiset, I = osallisuutta arvioivat menetelmät ja Co = kouluympäristö. Malli auttoi määrittelemään tutkimuksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit systemaattisella ja johdonmukaisella tavalla.
Sisäänottokriteerit olivat seuraavat: tutkimuksessa mainitaan koulu, liittyy toimintaterapiaan, tutkimuksessa on arviointimenetelmä, tutkimus on julkaistu 2014–2024 suomeksi tai englanniksi.
Tiedonhaku toteutettiin syksyllä 2024 yhteistyössä informaatikon kanssa seuraavista tietokannoista OTDBASE, Pubmed, Cinahl, Academic Search & Eric. Esimerkki tietokantahausta on kuvattu liitetaulukossa 1 (Liite 1). Tulosten tarkastelun ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi artikkeleiden otsikot ja tiivistelmät. Tiedonhaku tuotti 375 osumaa, ja duplikaattien poiston jälkeen otsikoita ja tiivistelmiä luettiin 324. Otsikoiden ja tiivistelmien perusteella hyväksyttyjä kokotekstejä luettiin 113. Tiedonhaku toteutettiin kahden toisistaan riippumattoman tutkijan toimesta, ja erimielisyyksistä tai epäselvyyksistä keskusteltiin tutkimusryhmän kanssa. Poissulkemisen syinä olivat tutkimuksen väärä kohderyhmä, jokin muu tutkimusympäristö kuin koulu tai kieli oli jokin muu kuin suomi tai englanti tai kuntoutusmuotona ei mainittu toimintaterapiaa. Tämän jälkeen jäi yhteensä 29 artikkelia, jotka arvioitiin JBI laatimien arviointikriteerien mukaisesti (Hotus 2025). Näistä 17 tehtiin kriittinen laadun arviointi ja 12:lle ei tehty, sillä ne olivat tutkimusasetelmallisesti sellaisia, ettei niihin ollut mahdollista soveltaa sopivaa tarkastuslistaa kriittisen arvioinnin toteuttamiseksi. Aineiston valintaprosessi on kuvattuna PRISMA-vuokaavion avulla (Kuvio 1).
Kuvio 1. Aineiston valintaprosessin kuvaus.
Alkuperäistutkimusten laadunarviointi
Valintaprosessin aikana aineisto analysoitiin ja arvioitiin kriittisesti, jotta sen asianmukaisuus voitiin varmistaa suhteessa tutkimuskysymyksiin ja –tavoitteisiin. (Aromataris & Munn 2020).
Katsauksessa toteutetuille tutkimuksille seitsemälletoista (17) tehtiin kriittinen laadunarviointi seuraavien tarkistuslistojen mukaisesti: poikkileikkaustutkimukset (8), laadulliset tutkimukset (1), systemaattiset katsaukset (3), kohorttitutkimukset (3) ja tapaus-verrokkitutkimukset (2). Kahdelletoista alkuperäistutkimukselle ei voitu soveltaa JBI:n kriittisen laadunarvioinnin kriteereitä. Liitetaulukossa 2 kuvataan valittujen tutkimusten osalta laadunarviointi (Liite 2).
Alkuperäistutkimusten tietojen uuttaminen ja analyysi
Tietojen uuttamisvaiheessa poimittiin seuraavat tiedot kustakin tutkimuksesta: viite ja maa, tutkimusasetelma, tutkimuksen tavoite, menetelmä, aineisto ja otoskoko, päälöydökset ja käytetyt arviointivälineet sekä kirjattiin ylös tutkimuksen laadunarviointi. Tiedot poimittiin kahden tutkijan toimesta ja tarkistettiin tutkimusryhmän jäsenellä. Valituista tutkimuksista laadittiin koostetaulukko, josta löytyvät kaikki keskeisimmät tiedot tutkimuksista (liite 2). Tietojen keräämistä koskevat päätökset peilattiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Aineiston jäsentämisessä ja analysoinnissa käytettiin kuvailevaa menetelmää ja luokittelua. Kustakin arviointimenetelmästä etsittiin havaintoja ICF-luokituksen pääluokittain. Näin mittarit voitiin luokitella asianmukaisesti ICF-pääluokkiin. Arviointinmenetelmien käyttöä analysoitiin seuraavien osioiden kautta: arviointimenetelmän kohderyhmä, käyttötarkoitus, mittarissa olevien kohtien (items) määrä ja tarvittavat välineet sekä arviointiin käytettävä aika.
Katsaukseen valittujen tutkimusten taustatiedot
Katsaukseen valikoituneista 29 tutkimuksesta (liite 2.) kahdeksan oli tehty Yhdysvalloissa, neljä Kanadassa, neljä Israelissa, kolme Australiassa, yksi Tanskassa, yksi Itävallassa, yksi Etelä-Koreassa, yksi Turkissa, yksi Sveitsissä, yksi Kiinassa, yksi Iranissa, yksi Italiassa, yksi Ruotsissa ja yksi Iso-Britanniassa. Otoskoot vaihtelivat 5:sta–410 osallistujaan. Osallistujat olivat alakouluikäisiä lapsia ja nuoria, heidän vanhempiansa, toimintaterapeutteja sekä opettajia. Joissain tutkimuksissa lapset oli jaettu tyypillisesti kehittyneisiin ja kehitykseltään poikkeaviin. Ympäristöinä toimivat koulu-, koti- ja vastaanottotilat.
Osallisuutta arvioivat menetelmät koulutoimintaterapiassa
Tässä tutkimuksessa kouluympäristössä tapahtuvaa osallistumista tarkastellaan ICF-luokituksen suoritukset ja osallistumisen pääluokkia 1–5 (Taulukko 1). Tutkimukseen valikoitui 29 artikkelia, joissa tuotiin esille kouluympäristöissä käytettäviä osallisuutta arvioivia menetelmiä toimintaterapiassa. Katsaukseen valituista tutkimuksista löytyi 37 erilaista arviointimenetelmää, jotka soveltuvat kouluympäristössä tapahtuvaan arviointiin. Osallistumisen arviointimenetelmät vaihtelevat toimintojen laajuuden, asteikon, osallistujan kehitysvaiheen ja tiedonkeruumenetelmän mukaan.
Suoriutumisen ja osallistumisen pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Suoriutumisen ja osallistumisen osa-alue sisältää pääluokat 1–9, mutta tässä tutkimuksen koulukontekstissa tarkastellaan pääluokkia 1–5; Oppiminen ja tiedon soveltaminen, Yleisluonteiset tehtävät ja vaatimukset, Kommunikointi, Liikkuminen, Itsestä huolehtiminen.
Kaikkiin suoriutumisen ja osallistumisen pääluokkiin 1–5 vastasivat seuraavat yhdeksän arviointimenetelmää: PEM-CY, CASP, COPM, COPQ, COSA, CPAS-P, CPAS-S, PACS, SFA arviointimenetelmät. Näiden arviointimenetelmien lyhenteet ja tarkemmat kuvaukset suhteessa suoritusten ja osallistumisen pääluokkiin on kuvattu taulukossa 1.
Oppimisen ja tiedon soveltamisen pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Oppimisen ja tiedonsoveltamisen pääluokkiin vastaavia arviointimenetelmiä tuli katsauksessa esille 24. Ne olivat seuraavat arviointimenetelmät: AG-PEGS, BRIEF-SR, CAPE, CASP, Child SP2, ComPET, COMP, COPQ, CPAS-P, CPQ-S. EASI, IRO, OTOT-ASD, PACS, PEM-CY, PIP, Print Tool-test, QOLS, QYPP, SDQ, SFA, SOSPiC, SSI, THE SCHOOL AMPS ja TOL. Joissakin kouluympäristössä käytettävissä osallistumisen arviointimenetelmistä keskitytään tiettyihin kapea-alaisiin vaatimuksiin, kuten käsin kirjoittamiseen Print Tool, (Donica ym. 2019), kirjoittamisen osallistumiseen ComPET, (Hen-Herbst & Rosenblum 2019) tai lukemiseen IRO- menetelmä, joka keskittyy lukemiseen osallistumiseen eikä niinkään lukutaitoon (Grajo & Candler 2018; Grajo ym. 2016).
Katsauksessa tuli esiin oppimisen ja tiedonsoveltamisen pääluokkaan sisältyvän tarkoitukselliseen aistikokemukseen liittyvistä arviointimenetelmistä seuraavat: EASI, OBS-children ja Child SP2. Arviointimenetelmistä Sensory Profile 2 (SP2), OBS-children ja EASI ovat toimintaterapeuttien käyttämiä arviointimenetelmiä, jotka arvioivat lasten aistitiedon käsittelyä ja säätelyä. Näiden menetelmien tuottama tieto auttaa terapeuttien työskentelyä lasten ja heidän perheidensä kanssa (Bech ym .2023; Jones ym. 2023).
Yleisluonteisten tehtävien ja vaateiden pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Yleisluontoiset tehtävät ja vaateet määritelmiin vastaavia arviointimenetelmiä tuli katsauksessa esille 24, jotka ovat: AG-PEGS, BRIEF-SR, CAPE, CASP, COMP, COPQ, CPAS-P, CPQ-S, EASI, LIFE-H, OBS-children, OTOT- ASD, PACS, PEM-CY, PIP, PMoP-SF, Pmp, QOLS, QYPP, SDQ, SFA, SSI, THE SCHOOL AMPS, TOL. Oppimiseen osallistuminen on olennainen osa nuorten jokapäiväistä elämää, ja se vaikuttaa terveyteen ja tuleviin mahdollisuuksiin aikuiselämässä. Kouluympäristön haastattelu (SSI) on menetelmä, jolla arvioidaan oppilaan ja ympäristön sopivuutta ja jossa otetaan huomioon mahdolliset muutostarpeet, jotta oppilaiden osallistumista koulun toimintaan voitaisiin parantaa. (Yngve ym. 2018). Selkeästi kouluympäristöön suunnattuja yleisluonteisia tehtäviä ja vaateita arvioivia menetelmiä tuli esille SFA ja THE SCHOOL AMPS- menetelmät (Brown ym. 2014; Daunhauer ym.2014; Jeong 2024: Selanikyo ym. 2018; Wright ym. 2014).
Useat menetelmät (BRIEF-SR, CASP, COMP, LIFE-H, PACS, PIP, PMoP-SF, Pmp, QOLS, QYPP, SSI) liittyivät lapsen toiminnanohjailuun/prosessitaitoihin, osallistumiseen ja itsesäätelytaitoihin ja näitä arvioitiin itsearvioinnilla joko haastatellen tai kyselylomakkeella (Hen-Herbst ym. 2019; Jeong ym.2024; Field ym. 201; Wright ym. 2014; Pontes ym. 2020; Brown ym.2014; Kocher ym.2018).
Osassa menetelmissä (AG-PEGS, COPQ, CPAS-P, CPQ-S, EASI, OBS-children, OTOT-ASD, PEM-CY, SDQ, SFA) taas korostuvat vanhempien ja opettajien näkemykset lapsen suoriutumisesta (Costa ym. 2017; Jeong ym. 2024; Mulligan ym. 2021; Pashmdarfard ym. 2019; Rosenberg ym. 2016; Schaaf ym. 2023; Bech ym. 2023; Kwok ym. 2024; Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Wright ym. 2014; Brown ym. 2014; Daunhauer ym.2014; Selanikyo ym. 2018). Menetelmistä THE SHOOL AMPS ja TOL perustuvat arviointitehtäviin, jotka arvioivat muun muassa toiminnanohjailutaitoja sekä motorisia- ja kognitiivisia kykyjä (Brown ym. 2014; Rosenberg ym. 2016).
Kommunikoinnin pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Tutkimuksessa esiin tulleista arviointimenetelmistä 14 otti huomioon kommunikoinnin osa-alueen; CASP, COMP, COSA, CPAS-P, CPQ-S, LIFE-H, OTOT- ASD, PACS, PEM-CY, PMoP-SF, QOLS, QYPP, SFA ja SSI.
Arviointimenetelmissä kommunikointi näyttäytyy pienenä osa-alueena, liittyen osallistumiseen eri ympäristöissä. Esimerkiksi PEM-CY arviointimenetelmä huomioi kommunikoinnin kasvokkain tapahtuvana, kuten teknologian välityksellä muun muassa puhelin, kirjoitettuna tai verbaalisena kommunikointina (Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Wright ym. 2014; Jeong ym.2024). Kouluympäristöllä on merkittävä vaikutus lasten mielenterveyteen.
Menetelmät COSA, CPQ-S, CPAS-P, QYPP perustuvat lapsen tai nuoren omaan kokemukseen kommunikointiin osallistumisesta tai huoltajan arvioon arjen vuorovaikutustilanteista (Brown ym.2014; Jeong ym. 2024; Field ym. 2016; Rosenberg ym. 2016; Pashmdarfard ym. 2019). Näiden avulla saadaan tietoa koetusta osallisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja kommunikoinnin merkityksestä toimijuudelle.
Osa arviointimenetelmistä, kuten PEM-CY, SFA, LIFE-H huomioivat kommunikoinnin kontekstisidonnaisesti kodin, koulun ja yhteisön ympäristöissä sekä näihin liittyvät tukevat ja rajoittavat tekijät (Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Wright ym. 2014; Jeong ym.2024; Brown ym.2014; Daunhauer ym.2014; Selanikyo ym. 2018). Näissä korostuvat avuntarve, mukautukset ja ympäristön rooli kommunikatiivisen osallistumisen mahdollistajana.
Havainnointiin ja toiminnalliseen suoriutumiseen perustuvat menetelmät OTOT-ASD ja COMP tuottavat tietoa kommunikoinnista osana toimintaa ja vuorovaikutusta erityisesti neurokirjon lasten arjessa (Kwok ym. 2024; Wright ym. 2014; Field ym. 2016). Lisäksi QLOS ja SSI menetelmissä kommunikointi kytkeytyy elämänlaatuun ja sosiaalisiin taitoihin laajempana osallisuuden ilmiönä (Brown ym.2014; Kocher ym.2018). Kommunikointi ilmenee kokemuksena siitä, kuinka sujuvasti yksilö pystyy toimimaan ja ilmaisemaan itseään arjen toiminnoissa. PMoP-SF arvioi kommunikointia epäsuorasti osana koettua toiminnallista pätevyyttä, kun taas PACS ja CASP arvioivat kommunikointia osana arjen vuorovaikutustilanteisiin osallistumisena. (Field ym.2016; Jeong ym.2024; Pontes ym.2020.)
Liikkumisen pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Tässä tutkimuksessa liikkumisen osa-aluetta arvioivia arviointimenetelmiä tuli esille 27: ACTIVE YOU I, AG-PEGS, CAPE, CASP, Child SP2, ComPET, COMP, COSA, COPQ, CPAS-P, CPQ-S, EASI, FPQ, LIFE-H, MACS, OTOT- ASD, PACS, PAQ-A, PAG-C, PEM-CY, PMoP-SF, Pmp, PRINT-TOOL-test, SAPAC, SFA, SOSPiC ja THE SCHOOL AMPS.
Menetelmissä THE SCHOOL AMPS, CAPE, PACS, COPM, ComPET, PRINT-TOOL liikkumista arvioidaan havainnoimalla henkilön todellista toimintaa arjen tai koulun tehtävissä. Arvioinnit sisältävät osioita sekä karkeamotoriikan että hienomotorisen suoriutumisen näkökulmista. (Brown ym. 2014; Jeong ym. 2024; Rosenberg ym. 2016; Wright ym. 2014.) ACTIVE YOU I, COPM, CPAS-P, CPQ-S, PAQ-A, PAG-C, PEM-CY, PMoP-SF ja Pmp menetelmät taasperustuvat lapsen, nuoren tai huoltajan kokemukseen liikkumisesta ja siihen liittyvistä haasteista arjessa. Karkeamotoriikka ja hienomotoriikka tulevat esiin toimintaan osallistumisen ja koetun suoriutumisen kautta. (Jeong ym.2024; Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Pashmdarfard ym. 2019; Rosenberg ym. 2016; Wright ym. 2014.) Liikkumista kehonhallinnan, aistisäätelyn ja motorisen suunnittelun näkökulmasta kartoitetaan SFA, SOSPiC ja SAPAC menetelmillä (Jeong ym. 2024; Selanikyo ym. 2018; Brown ym. 2014; Daunhauer ym.2014; Selanikyo ym. 2018; Wright ym. 2014), kun taas EASI, MACS, OTOT-ASD menetelmissä liikkumista ei arvioida ensisijaisesti motorisena taitona, vaan osana arkista osallistumista, käyttäytymistä ja toimintakykyä (Kwok ym.2024; Pashmdarfard ym. 2019; Shaaf ym. 2023).
Itsestä huolehtimisen pääluokkaan liittyvät arviointimenetelmät
Itsestä huolehtimisen osa-alueita arvioivia menetelmiä tuli katsauksessa esille 13: AG-PEGS, CASP, COPM, COPQ, COSA, CPAS-P, CPQ-S, LIFE-H, MACS, PACS, PEM-CY, Pmp, SFA.
COPM, COSA, CPQ-S menetelmissä painottui lapsen tai nuoren oma kokemus itsestä huolehtimisesta (Wright ym. 2014; Field ym. 2016; Brown ym.2014; Jeong ym. 2024; Rosenberg ym. 2016), kun taas AG-PEGS, CASP, CPAS-P, SFA perustuvat huoltajan arvioon tai ulkopuoliseen havainnointiin (Costa ym. 2017; Jeong ym.2024; Field ym. 2016; Pashmdarfard ym. 2019; Brown ym.2014; Daunhauer ym.2014; Selanikyo ym. 2018; Wright ym. 2014). Menetelmien avulla saadaan tietoa itsestä huolehtimisen osallistumisen tasosta, avuntarpeesta ja toimintojen ikätasoisesta toteutumisesta eri ympäristöissä.
Menetelmät PEM-CY, SFA, LIFE-H huomioivat itsestä huolehtimisen kontekstisidonnaisesti erityisesti kodin, koulun ja yhteisön ympäristöissä (Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Wright ym. 2014; Jeong ym.2024; Brown ym.2014; Daunhauer ym.2014; Selanikyo ym. 2018; Wright ym. 2014). Näissä korostuivat ympäristön tarjoama tuki, mukautukset sekä osallistumista rajoittavat tekijät osana itsestä huolehtimisen kokonaisuutta.
Lisäksi osa menetelmistä (MACS, Pmp) tuotti tietoa itsestä huolehtimiseen vaikuttavista toiminnallisista valmiuksista, kuten käsien käytön tasosta ja koetusta motorisesta pätevyydestä (Pashmdarfard ym. 2019; Jeong ym.2024). PACS puolestaan täydensi kokonaiskuvaa arvioimalla lapsen toimintaan osallistumista arjen toiminnoissa, mukaan lukien itsestä huolehtiminen (Jeong ym. 2024; Pontes ym. 2020).
Taulukko 1. Arviointimenetelmien luokittelu suhteessa Suoriutumisen ja osallistumisen pääluokkiin 1–5.
| Arviointimenetelmä | Pääluokka 1: Oppiminen ja tiedon soveltaminen | Pääluokka 2: Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet | Pääluokka 3: Kommunikointi | Pääluokka 4: Liikkuminen | Pääluokka 5: Itsestä huolehtiminen |
| ACTIVE YOU I | X | ||||
| AG-PEGS (The Percieved Efficacy and Goal Setting System) | X | X | X | X | |
| BRIEF-SR | X | X | X | ||
| CAPE (Children's Assessment of Participation and Enjoyment) | X | X | X | ||
| CASP(Child and Adolecent Scale of Participation) | X | X | X | X | X |
| CASP SP2 (The Sensory Profile 2 School Companion (SP2) Assessment) | X | X | |||
| Com-PET (Computerized Penmanship Evaluation) | X | X | |||
| COMP (Canadian Occupational Performance Measure) | X | X | X | X | X |
| COPQ | X | X | X | X | X |
| COSA (Child Occupational Self-Assessment) | X | X | X | X | X |
| CPAS-P (Children Participation Questionnaire-School) | X | X | X | X | X |
| EASI (Evaluation in Ayres Sensory Integration Test) | X | X | X | ||
| FPQ (The Frequency of Participation Questionnaire) | X | X | |||
| IRO (Inventory of Reading Occupations) | X | ||||
| LIFE-H (Assessment of Life Habits) | X | X | X | X | |
| MACS (Manual Ability Classification System) | X | X | |||
| OBS-children (The observed Off-task Behavior among School Children) | X | ||||
| OTOT ASD (Occupational Therapy Observation Tool-Adjustment Support Details) | X | X | X | X | |
| PACS (Paediatric Activity Card Sort) | X | X | X | X | X |
| PAQ-A (Physical Activity Questionnaire for Adolecent) | X | ||||
| PAQ-C (Physical Activity Questionnaire for Older Children) | X | ||||
| PEM-CY (Participation and Environment Measure for Children and Youth) | X | X | X | X | X |
| PIP (Pediatric Interest Profile, Kid Play Profile) | X | X | |||
| PIP (Pediatric Interest Profile, Preteen Play PROFILE) | X | X | |||
| PMo-SF (Pediatric Measure of Participation-Short Form) | X | X | X | ||
| Pmp (Picture My Participation) | X | X | X | ||
| Print Tool-test (Test of Handwriting Skills-Revised) | X | X | |||
| QOLS (Quality of Life in School) | X | X | X | ||
| QYPP (Questionnaire of Young People's Paricipation) | X | X | X | ||
| SAPAC( Self-Administered Physival Activity Checklist) | X | ||||
| SDQ (Strengths and Difficulties Questionnaire) | X | X | |||
| SFA (School Function Assessment) | X | X | X | X | X |
| SOSPiC (Sructured Observations of Students' Participation in Classroom) | X | X | |||
| SSI (School Setting Interview) | X | X | X | ||
| THE SCHOOL AMPS (The Shcool Version of the Assessment of Motor and Process Skills) | X | X | X | ||
| TOL (Tower of London) | X | X |
Osallisuutta arvioivien menetelmien käyttö koulutoimintaterapeuttien työssä
Mukana olevat arviointimenetelmät erosivat toisistaan kyselyyn vastaajien, lomakkeiden muodon ja käytettävyyden sekä osallistumisen ulottuvuuksien ja käytettyjen asteikkojen suhteen.
Taulukkoon on koottu katsauksesta esille tulleet ja valikoituneet arviointimenetelmät sekä niiden käyttöön liittyviä tekijöitä: kohderyhmän ikä, käyttötarkoitus, menetelmässä olevien kohtien määrä ja tarvittavat välineet sekä arviointiin käytettävä aika. (Taulukko 2.)
Taulukko 2. Arviointimenetelmien käyttöön liittyviä tekijöitä
| Arviointi-menetelmä | Kohderyhmä | Käyttötarkoitus | Kohtien määrä ja tarvittavat välineet | Käytettävä aika |
| ACTIVE YOU I (Jeong ym. 2024) | 5–18 v. | Verkkopohjainen menetelmä vammaisten lasten liikuntatottumusten mittaamiseksi. Arvioi lasten toimintamieltymyksiä erilaisissa ympäristöissä, mukaan lukien koulu. Tämä auttaa tunnistamaan aktiviteetteja, joista lapset nauttivat ja joihin he todennäköisesti osallistuvat myös koulussa | Tietokoneen tai muu laite, jolla pääset internetiin. Menetelmä on suunniteltu helppokäyttöiseksi, jotta lapset ja heidän tukihenkilönsä voivat käyttää sitä. | 15-30 min. |
| AG-PEGS (The Perceived Efficacy and Goal Setting System) (Costa ym. 2017) | 6–9 v. | Mahdollistaa lapsille itsearvioinnin kokemastaan pätevyydestä jokapäiväisissä toiminnoissa ja tavoitteiden asettamisesta interventioille | Manuaali Korttisarja (27kpl) Korttialusta Lapsen pistelomake Huoltajan kyselylomake Opettajan kyselylomake Kynä tai lyijykynä Värikkäät laput. | 40-60 min. |
| BRIEF-SR (Hen-Herbst ym. 2019) | 11–18 v. | Itsearviointi nuoren toiminnanohjauksesta ja itsesäätelystä arkiympäristöissä. | 80 kohtaa sisältävä itsearviointilomake. Pisteytyslomake Sisältää myös opettajan ja vanhemman täyttämät versiot. | 10-15 min. |
| CAPE (Children's Assessment of Participation and Enjoyment) (Brown 2014; Wright ym. 2014; Rosenberg ym. 2016) + PAC (Preferences for Activities of Children) ( Jeong ym.2024; Wright ym. 2014) | 6–21 v. | CAPE: Arvioi lapsen osallistumista koulun pakollisten toimintojen ulkopuoliseen toimintaan esim. välitunti, tarkastelemalla toiminnan monimuotoisuutta, intensiteettiä ja sijaintia sekä muiden osallistumista ja lapsen nautintoa näistä toiminnoista. PAC: Arvioi lapsen mieltymyksiä näihin samoihin toimintoihin. | Kirjoitusvälineet, yhteenvetolomakkeet arviointikäsikirja, kirjauslomake, tehtäväkortit (55), luokkakortit (10), PAC-kortit (3), kopiot käsikirjan visuaalisten vastaussivujen valokopioista (6) | 45-65min: CAPE: 30–45 min. PAC: 15–20 min |
| Child SP2 (The Sensory Profile 2 School Companion (SP2) Assessment) (Jones ym.2024) | 3 v- 14 v. 11kk. | Arviointi tarjoaa tietoa siitä, miten lapsi reagoi erilaisiin aistiärsykkeisiin, mikä puolestaan auttaa suunnittelemaan yksilöllisiä tukitoimia koulunkäynnin helpottamiseksi. | Koostuu lomakkeista, jotka täytetään lapsen hoitajien ja opettajien toimesta. Lomakkeissa arvioidaan, kuinka usein lapsi reagoi erilaisiin aistiärsykkeisiin. | 15-20 min. |
| Child SP2 (The Sensory Profile 2 School Companion (SP2) Assessment) (Jones ym.2024) 3 v- 14 v. 11kk. ComPET (Computerized Penmanship Evaluation) (Hen-Herbst ym. 2019) | 10–19 v. | Käsiala- ja kirjoitustaitoja arvioiva digitaalinen menetelmä. | Tehtävät suoritetaan A4- viivoitetulle paperille, joka on kiinnitetty piirtonäytön pintaan. Tähän käytetään langatonta elektronista kynää. | Ei aikarajoitusta |
| COPM (Canadian Occupational Performance Measure) (Wright ym. 2014; Field ym. 2016) | Ei ikärajaa | Arvioi yksilön kokemaa toiminnallista suoriutumista itsestä huolehtimisen, tuotteliaisuuden ja vapaa-ajan alueilla. | 9 osiota (3 alaryhmää, joissa kussakin on kolme kohdetta), paperia, kynää, tietokone, käsikirja. | 10-45 min. |
| COPQ (Children's Occupational Performance Questionnaire) (Jeong ym. 2024; Mulligan ym. 2021) | 2kk-19 v. | Arvioi lasten toimintakykyä eri elämänalueilla. Auttaa arvioimaan lapsen suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa ja tunnistamaan mahdollisia haasteita. | Kyselylomake, joka sisältää 5 aluetta: ADL-toiminnot, IADL-toiminnot, sosiaalinen osallistuminen, leikki ja vapaa-aika sekä koulu. | 30-45 min. |
| COSA (Child Occupational Self-Assessment) (Brown ym.2014; Jeong ym. 2024; Field ym. 2016) | 6–17 v. | Suunniteltu mittaamaan lasten ja nuorten käsityksiä omasta toimintakyvystään ja arvoistaan päivittäisissä toiminnoissa. | Voidaan suorittaa kolmella eri tavalla, lapsen kykyjen mukaan: Nuorten arviointilomake kuvilla tai ilman. Nuoremmille lapsille korttien lajittelu. | 25 min. |
| CPQ-S (Children Participation Questionnaire-School) (Rosenberg ym. 2016) | 6–12 v. | Vanhempien täyttämä arviointilomake arvioi lasten osallistumista päivittäisiin toimintoihin koulussa ja sen ulkopuolella. | 7 osa-aluetta: ADL, IADL, leikki, vapaa-aika, sosiaalinen osallistuminen, koulutus, muu koulun ulkopuolinen aktiviteetti. | 15-30 min. |
| EASI (Evaluation in Ayres Sensory Integration test) (Schaaf ym. 2023) | 3–12 v. | Arvioi oppimisen, käyttäytymisen ja osallistumisen perustana olevia keskeisiä aistien integraatiotoimintoja. | 20 tehtäväosiosta, jotka mittaavat visuaalista hahmottamista, asennon ja silmien liikkeiden hallintaa sekä bi lateraalia motorista integraatiota, praksiaa ja aistimuksiin reagointia. | 60-90 min. |
| FPQ (The Frequency of Participation Questionnaire) (Jeong ym.2024; Field ym. 2016) | 8-12 v. | Arvioi lasten osallistumista erilaisiin aktiviteetteihin, mukaan lukien koulussa tapahtuvat toiminnot. | Kyselylomake, joka sisältää 14 kohtaa. Vanhemmat täyttävät usein kyselyn lastensa puolesta. | Ei tiedossa |
| IRO (Inventory of Reading Occupations) (Grajo ym. 2018) | 7–15 v. | Arviointimenetelmä, jonka avulla oppilaat voivat arvioida lukemiseen osallistumistaan | Itsearviointilomake eri lukemisen kategorioista ja lukemiseen osallistumisesta. | Ei tiedossa |
| LIFE-H (Assessment of Life Habits) (Field ym. 2016; Jeong 2024) | 6–17 v. | Arvioi elämäntapaa päivittäisistä toiminnoista sosiaaliseen osallistumiseen 12 osa-alueella | Itsearviointi. Pitkässä versiossa 240 kohtaa Lyhyessä versiossa 62 kohtaa. | 20-120 min. |
| MACS (Manual Ability Classification System) (Pashmdarfard ym. 2019) | 4–18 v. | Yläraajojen käytön arviointimenetelmä lapsille, joilla on CP-vamma. Luokittelee viiteen tasoon itsenäiseen toimimiseen, apukeinoihin ja avuntarpeeseen eri ympäristöissä toimiessa kuten koti ja koulu. | Arviointilomake havainnointiin perustuvassa arvioinnissa. Arvioinnin suorittaa toiminta- tai fysioterapeutti. | Riippuu lapsen yksilöllisestä tarpeesta ja arvioinnin laajuudesta. |
| OBS-children (The observed Off-task Behavior among School Children) (Bech ym. 2023) | 6–12 v. | Havainnointimenetelmä Aistihakuisen käyttäytymisen arviointi koulussa. | 7 kohtaa. Käyttöopas ja rekisteröintilomake. | Ei tiedossa |
| OTOT-ASD (Occupational Therapy Observation Tool-Adjustment Support Details) (Kwok ym. 2024) | Nuoret lapset esikoulusta alakouluun. | Havainnointiin liittyvä menetelmät, jota käytetään tukena autismiin liittyvien käyttäytymismallien huomioimiseen tehtäessä standardoituja arviointitestejä. | 18 kohtaa sisältävä arviointilomake. | Ei tiedossa |
| PACS (The Paediatric Activity Card Sort) (Jeong ym. 2024; Pontes ym. 2020) | 5–14 v. | Määrittää lapsen toiminnallisen sitoutuneisuuden tason. | 75 korttia, jotka esittävät lapsuuden tyypillisiä toimintoja ja tehtäviä neljässä eri luokassa. 8 tyhjää korttia muita toimintoja varten, pisteytyslomakkeet ja käyttöohjeet. | 20-25 min. |
| PAQ-A (Physical Activity Questionnaire for Adolescent (Jeong ym.2024) | 14–21 v. | Fyysisiin aktiviteetteihin osallistuminen. Sisältää vapaa-aika, liikuntatunnit, välitunnit, lounasaika, koulun jälkeinen toiminta, iltaisin, viikonloppuisin. | Itsearviointilomake. 9 kohtaa. | 20 min. |
| PAQ-C (Physical Activity Questionnaire for Older Children)(Jeong ym. 2024) | 8–14 v. | Fyysisiin aktiviteetteihin osallistuminen. Sisältää vapaa-aika, liikuntatunnit, välitunnit, lounasaika, koulun jälkeinen toiminta, iltaisin, viikonloppuisin. | Itsearviointilomake. 10 kohtaa. | 20 min. |
| PEM-CY (Participation and Environment Measure for Children and Youth) (Kara ym.2020; Chien ym.2014; Field ym. 2016; Kaelin 2021; Lo ym.2024; Wright ym. 2014; Jeong ym.2024) | 5–17 v. | Arvioi osallistumista kotona, koulussa ja yhteisössä. | Arviointilomakkeet huoltajalle ja koululle. Arvioi 25 eri toimintaa. | 20-40min. |
| PIP (Pediatric Interest Profile, Kid Play Profile) (Jeong ym.2024) 6–9 v. | 6–9 v. | Arvioi lasten kiinnostuksen kohteita ja osallistumista erilaisiin leikki- ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Se on osa laajempaa profiilisarjaa, johon kuuluvat myös Preteen Play Profile ja Adolescent Leisure Interest Profile. | 59 kohtaa, jotka sisältävät leikin ja vapaa-ajan kiinnostuksen kohteet. | 20 min. |
| PMoP-SF (Pediatric Measure of Participation – Short Form) (Jeong ym. 2024) | 4–21 v. | Arvioi lasten osallistumista, (erityisesti selkäydinvammaisten), erilaisiin elämän tilanteisiin, kuten fyysisiin, sosiaalisiin, hengellisiin ja virtuaalisiin ympäristöihin, mukaan lukien koti, koulu ja yhteisö. | Lasten ja vanhempien paperiset tai sähköiset kyselylomakkeet, jotka sisältävät kysymyksiä: Lasten versio 36 kohtaa Vanhempien versio 26 kohtaa. | Ei tiedossa |
| Pmp (Picture My Participation) (Jeong ym.2024) | 5–21 v. | Arvioi erityisesti vammaisten lasten, osallistumista erilaisiin elämän tilanteisiin. Kaksi keskeistä osa-aluetta: osallistumistiheys (kuinka usein lapsi osallistuu aktiviteetteihin) ja osallistumisen laatu (kuinka paljon lapsi on mukana aktiviteetissa). | 20 kohtaa. Kuvatuettu haastattelumenetelmä. Hyödyntää Talking Mats™ -menetelmää, kerätäkseen tietoa suoraan lapsilta tai heidän vanhemmiltaan/huoltajiltaan. | 10-20 min. |
| Print Tool -testi (Test of Handwriting Skills-Revised) (Donica ym. 2019) | 6–9 v. | Arvioi oppilaan käsin kirjoittamisen vaikeuksia. | Print Tool® -manuaali. Tehtävätyökirjat Arviointipistetaulukot Käsin kirjoittamisen harjoitteluohjelman lomakkeet. | Ei tiedossa |
| QOLS (Quality of Life in School) (Brown ym.2014) | Alakouluikäiset | Arvioi oppilaiden elämänlaatua koulussa. Tämä menetelmä arvioi oppilaan koulukokemusta kuten: Oppilaiden ja opettajien välisten vuorovaikutusten ja suhteiden laatua, koulun ja luokkahuoneen fyysistä ympäristöä, positiiviset tunteet koulua kohtaan ja negatiiviset tunteet koulua kohtaan. | Kyselylomake | Ei tiedossa |
| QYPP (Questionnaire of Young People's Participation) (Jeong ym. 2024; Field ym. 2016) | 14–21 v. | Arviointi sisältää kotielämän, ihmisten kanssa toimeen tuleminen, koulutus, työelämä, virkistys/ vapaa-aika, itsenäistyminen, tulevaisuuteen valmistautuminen. | Lapsen itsearviointilomake. Vanhempien tai huoltajan raportointi. Sisältää 45 kohtaa. | 20-30 min. |
| SAPAC (Self-Administered Physical Activity Checklist (Jeong ym. 2024) | 5.–6. luokka | Arvioi fyysistä aktiivisuutta ja sopeutumista muutokseen osallistumisessa. | Itsearviointilomake: 21 kohtaa. Arvioi kuinka monta minuuttia kukin aktiviteetti kestää. Aktiviteetin intensiteetti. | Ei tiedossa |
| SDQ (Strengths and Difficulties Questionnaire). (Lo OYH ym. 2024) | 3–16 v. | Arvioi psykososiaalista hyvinvointia. Osakyselyt kartoittavat lapsen tunne-elämän oireita, käytösoireita, yliaktiivisuuden/ tarkkaavaisuuden oireita, kaverisuhteiden ongelmia ja lapsen vahvuuksia (prososiaalisuus) sekä mahdollisten oireiden tai vaikeuksien vaikutusta lapsen elämään. | 25 kohtaa, viisi aluetta. Omat lomakkeet vanhemmille, opettajille (päivähoito, koulu) ja yli 11-vuotiaille lapselle itselle. Kyselyn voi täyttää paperiversiona ja tietokonepohjaisena kyselynä Internetissä. Kaikista kyselyistä on myös seurantakysely. | 5-10 min. |
| SFA (School Function Assessment) (Brown ym. 2014; Daunhauer ym.2014; Jeong 2024: Selanikyo ym. 2018; Wright ym. 2014) | Alakouluikäisille | Arvioi oppilaan osallistumista koulun eri toimintoihin. Arvioi tuentarvetta tehtävien suorittamisessa ja arvioi oppilaan kykyä suorittaa erilaisia toiminnallisia tehtäviä. SFA:n avulla voidaan tunnistaa oppilaan vahvuuksia ja kehitystarpeita. | Arviointilomake sisältää 316 kohtaa. Lomakkeet täyttää opettaja. Arviointilomakkeiden tulokset analysoidaan, ja oppilaan vahvuudet ja kehitystarpeet tunnistetaan. | 90–120 min. Yksittäiset osa-alueet 5-10min. |
| SOSPiC (Structured Observations of Students’ Participation in Classroom) (Selanikyo ym. 2018) | Ei tiedossa | Arvioi toiminnallista kommunikointia, kykyä tehdä valintoja ja kykyä tehdä aloitteita. | Luokkahuoneessa tapahtuva havainnointi. | 45 min. |
| THE SCHOOL AMPS (The School Version of the Assessment of Motor and Process Skills) (Brown ym. 2014) | Esikoululaisista peruskoululaisiin | Motorisen ja prossesitaitojen arvioinnin kouluversio. Arvioi oppilaan suoriutumista koulutehtävistä tyypillisissä luokkahuoneympäristöissä. | 21 kohtaa; tyypillisiä valittuja koulutehtäviä. Arviointi tapahtuu havainnoimalla. Suoriutumista arvioidessa ja tulosten analysoinnissa käytetään AMPS-menetelmää. | 30-40 min. |
| TOL (Tower of London) (Rosenberg ym. 2016) | Ei ikärajaa | Arvioi kognitiivisia kykyjä: toiminnanohjausta, suunnittelukykyä, ongelmanratkaisua, työmuistia, impulssikontrollia. | Koostuu kolmesta tangosta ja useista erivärisistä palloista, jotka asetetaan eri tavoin. Tehtävänä on siirtää pallot annetun mallin mukaiseksi mahdollisimman vähillä siirroilla, noudattaen tiettyjä sääntöjä. | Ei tiedossa |
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen eettisyys ja luotettavuus
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksen toteuttamisessa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä (TENK 2023) Hakuprosessi on toteutettu ja raportoitu selkeästi ja yksityiskohtaisesti PRISMA-ohjeistuksen mukaisesti. Tutkijat ovat valinneet ja arvioineet aineiston objektiivisesti. Aineistossa ei käsitelty yksityisyyden suojaa vaativia tietoja, koska tutkimus perustui olemassa olevaan tietoon. Tutkimus ei kohdistunut suoraan ihmisiin, joten erillistä tutkimuslupaa tai eettistä ennakkoarviointia ei tarvittu. Käytetyt lähteet on viitattu asianmukaisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen (TENK 2023). Hakustrategiat on dokumentoitu ja kuvattu tutkimuksessa. Sisään- ja poissulkukriteerit ovat olleet selkeitä ja perusteltuja tutkimuksen aiheen kannalta.
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on toteutettu yleisesti käytettyihin tietokantoihin, ja katsaukseen valitut tutkimukset ovat olleet vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita. Kirjallisuuskatsauksen toteutuksen luotettavuus varmistettiin noudattamalla JBI:n ohjeistuksia (Aromataris ym. 2020). Kaikkia haussa esille tulleiden ja abstraktien perusteella valittujen artikkeleiden koko tekstiä ei saatu luettavaksi ja kaikkia valittuja tutkimuksia ei pystytty arvioimaan täysin JBI arviointikriteeristöllä, koska sopivaa kriteeristöä ei ollut saatavilla. Tutkijat arvioivat artikkeleita hyödyntäen JBI kriteeristöjä soveltuvilta osin sekä yhteisesti analysoiden. Kaikkien potentiaalisesti relevanttien tutkimusten kokotekstien puuttuminen saattoi vaikuttaa katsauksen kattavuuteen ja siten tulosten luotettavuuteen. On mahdollista, että pois jääneissä tutkimuksissa olisi ollut näkökulmia, jotka olisivat täydentäneet tai haastaneet muodostuneita tuloksia. Esimerkiksi Ruotsissa kehitetty BAS (Bedömning av Anpassningar i Skolmiljön) kouluympäristöä arvioiva menetelmä (Hemmingsson, Egilson, Hoffman & Kielhofner 2005) on jäänyt haun ulkopuolelle. Kaikkia valittuja tutkimuksia ei voitu arvioida täysin yhdenmukaisella JBI-kriteeristöllä, mikä saattaa heikentää tutkimusten laadun vertailtavuutta. Arvioinnin soveltaminen tapauskohtaisesti lisää subjektiivisen tulkinnan riskiä, vaikka arviointi toteutettiin tutkijoiden yhteisymmärryksessä. Tutkimusten lopulliset valinnat tehtiin kahden tutkijan päätöksellä ja tutkimusryhmässä. Tutkijoiden ennakkokäsitysten mahdollista vaikutusta analyysiin ei kuitenkaan voida täysin poissulkea. Tulkintaharhaa pyrittiin vähentämään yhteisellä keskustelulla ja päätöksenteolla tutkimusryhmässä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat selkeästi rajatut ja niiden muodostuksessa on hyödynnetty PICo-mallia. Tiedonhaku on tehty kattavasti useita kansainvälisiä tietokantoja käyttämällä. Vaikka tiedonhaku toteutettiin useissa kansainvälisissä tietokannoissa, on mahdollista, että osa aiheeseen liittyvistä tutkimuksista jäi tunnistamatta esimerkiksi kielirajausten tai tietokantojen rajallisuuden vuoksi. Lisäksi harmaan kirjallisuuden poisjättäminen saattoi vaikuttaa tulosten kattavuuteen.
Pohdinta
Osallisuutta arvioivien menetelmien käyttäminen toimintaterapeutin työssä on monipuolista ja vaatii ammattitaitoa. Osallistumiseen perustuvien testien, mittausten ja menetelmien kehittäminen ja arviointi on tärkeää toimintaterapian ammatin tulevaisuuden kannalta. (Brown ym. 2014.) Osallistuminen on monimutkainen ja kontekstista riippuvainen käsite, johon voivat vaikuttaa useat tekijät. (Pashmdarfard ym. 2019.) Menetelmien avulla toimintaterapeutti voi saada kattavan kuvan oppilaan osallistumisesta ja toimintakyvystä, mikä auttaa suunnittelemaan yksilöllisiä interventioita, kouluympäristön muokkaamista ja tukitoimia. Tärkeää on myös huomioida oppilaan omat näkemykset ja kokemukset, jotta arviointi olisi mahdollisimman asiakaslähtöistä. (Meuser, Piskur, Hennissen & Dolmans 2023; Stanger ym. 2022.)
Sopiva osallistumista arvioiva menetelmä on toimintaterapiassa tarpeen tavoitteiden asettelun, interventioiden vaikutusten arvioimiseksi ja tulkitsemiseksi. Arviointimenetelmien tavoitteena on parantaa lasten osallistumista elämän tilanteisiin. (Jeong ym. 2024.) Tämä systemaattinen katsaus tunnisti 37 arviointimenetelmää, joita voi käyttää arvioidessa lasten ja nuorten osallistumista kouluympäristössä. Tässä katsauksessa tunnistettiin yhdeksän arviointimenetelmää, jotka kattavat ICF-luokituksen osallistumisen ja suoriutumisen pääluokat 1–5.
Tulosten mukaan useat tutkimuksessa esille tulleet arviointimenetelmät mahdollistavat lasten omien kokemusten ja tavoitteiden huomioimisen, mikä vahvistaa lapsen osallistumista edistävää lähestymistapaa.
Katsauksessa on myös huomioitu menetelmien psykometrisiä ominaisuuksia käytettävyyden kannalta. Arviointimenetelmien käyttötarkoituksia ja sisältöjä on luokiteltu ICF Osallistumisen ja suoriutumisen pääluokkien 1-5 mukaisesti. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on pyrkiä näyttöön perustuvalla toiminnalla tavoitteiden ja toimintamallien ajankohtaiseen käyttämiseen ja tutkimiseen. Näyttöön perustuvalla toiminnalla voidaan parantaa tasapuolisuutta ihmisten välillä ja tehdä toimintaa yhteisöllisesti terveyden edistämistä ajatellen.
Field ym. (2016) toteavat tutkimuksessaan osallistumisrajoitteiden vaikeuttavan osallistumista jokapäiväiseen elämään kotona, koulussa ja vapaa-aikana ja rajoitteet voivat johtaa elämänlaadun heikkenemiseen, jonka vuoksi osallistumisen edistäminen on tärkeä kuntoutustavoite.
Tutkimusten mukaan liikunta- tai kehitysvammaisilla lapsilla on todettu olevan vähemmän osallistumista toimintaan kuin tyypillisesti kehittyvillä ikätovereillaan, ja he ovat monesti riippuvaisia muista, jotta he voivat osallistua mahdollisimman hyvin koulunkäyntiin. (Pontes ym. 2020; Selanikyo ym. 2018).
Koulunkäyntiin osallistuminen käsittää yksilöllisten tarpeiden ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisen ja sosiaalisten odotusten täyttämisen. (Selanikyo ym. 2018).
Lasten osallistuminen koulun eri toimintoihin on toimintaterapian keskeinen osa-alue kouluympäristössä. Tutkimusten mukaan on tärkeä laajentaa tietoa kouluissa olevista osallistumistarpeista ja tekijöistä, joita toimintarajoitteiset koululaiset kokevat. (Kaelin ym. 2021). Osallisuutta arvioivat menetelmät eivät mittaa motoriikkaa valmiustasolla vaan nimenomaan suoriutumisen näkökulmasta sekä lapsen omaa tyytyväisyyttä suoriutumiseen kouluympäristössä.
Toimintaterapeutit ovat keskeisiä kuntoutustiimin jäseniä, joilla on keskeinen rooli toimintakyvyn edistämisessä. Lapsille olisi tarjottava asianmukaisia mukautuksia ja tukea esimerkiksi kirjoittamisessa, lukemisessa, tiedonhankinnassa ja käytännön tehtävissä. On monia toimintoja, joita lapset haluavat tehdä ja joita heiltä odotetaan. Koulutuksen loppuunsaattamisen vaikeudet voivat johtaa heikentyneeseen itsetuntoon ja huonoon yleiseen mielenterveyteen sekä koulunkäynnin keskeyttämiseen ja työttömyyteen, jotka johtuvat alhaisista opintosuorituksista. (Yngve ym. 2018; Pashmdarfard ym. 2019.) Tämä katsaus osoittaa, että kouluympäristössä hyödynnettäviä osallisuutta arvioivia menetelmiä on tarjolla useita. Suomessa näiden käyttö on vielä suppeaa, koska arviointimenetelmiä on suomennettu ja tutkittu vähäisesti. Tutkimuksessa esille tulleet havainnot auttavat valitsemaan sopivan toimintaterapian arviointimenetelmän kouluikäisille lapsille, jonka avulla voidaan tukea lapsen osallistumista kouluympäristössä.
Toimintaterapeutin työskennellessä lapsen toimintaympäristössä on tällä mahdollisuus syventyä tarkemmin ympäristön luomiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin sekä tarkastella asiakkaan toimintakykyä erilaisissa toimintakokonaisuuksissa. Lynch ym. (2023) toteavat tutkimuksessaan osallistumisen tukemisen olevan sisällytetty Maailman toimintaterapeuttien liiton (WFOT:n; 2016) kannanottoon koulutoimintaterapian käytänteistä. Tavoitteina on tukea osallisuutta jokaisen lapsen osalla yksilöllisesti akateemisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseksi.
Tämän tutkimuksen pohjalta jatkokehittämisen tarpeena tulee esille suomentaa erilaisia arviointimenetelmiä sekä tutkia niiden validiteettia ja reliabiliteettia kulttuurisena adaptaationa. Suomennetut ja tutkitut arviointimenetelmät antavat toimintaterapeuteille lisää työkaluja arvioida lapsen toimintakykyä ja osallisuutta luotettavasti sekä näyttöön perustuen.
Vaikka ICF:n määritelmät aktiivisuudesta ja osallistumisesta eroavat toisistaan, niiden alueet ovat usein päällekkäisiä. Tämä tekee epäselväksi, mittaavatko osallistumista arvioivat menetelmät todellisuudessa osallistumista vai toimintaa. Aktiviteetti keskittyy yksilön suorittamaan tehtävään, kun taas osallistuminen on monimutkaisempi käsite, joka sisältää sosiaalisen roolisuorituksen. Lasten osallistumiseen liittyy sosiaalisia velvoitteita, kuten koulunkäynti ja muiden ihmisten apu.
Tässä tutkimuksessa käytetty osallistumisen määritelmä on voinut aiheuttaa tulkinnallisia virheitä ja näin ollen tämä tutkimus ei välttämättä ole tarpeeksi perusteellinen. ICF:n mukaan termien “suoriutuminen” ja “osallistuminen” erottaminen toisistaan on haasteellista ja näin ollen määritelmät voivat vaihdella eri tutkimuksissa. (THL 2024).
Johtopäätökset
Kouluympäristöissä voidaan käyttää useita erilaisia arviointimenetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden arvioimiseksi. Kouluympäristöissä on mahdollista toteuttaa arviointia luokkatilan lisäksi esimerkiksi välitunneilla ja muissa vapaammissa tilanteissa. Useissa arviointimenetelmissä otettiin kouluympäristön lisäksi huomioon kotiympäristö osana lapsen toiminnallista ympäristöä. Tämä katsaus osoittaa, että kouluympäristössä osallisuutta arvioivia menetelmiä on useita. Suomessa näiden käyttö on vielä suppeaa, koska arviointimenetelmiä on suomennettu ja tutkittu vähäisesti.
Kehittämis- ja jatkotutkimusehdotuksina voidaan katsausten tulosten pohjalta todeta, että osallisuuden arvioiminen on hyvin moniulotteinen kokonaisuus eikä osallisuutta aina voida arvioida pelkästään kouluympäristössä. Suomessa tarvitaan aktiivista käännöstyötä ja toimintaterapian arviointimenetelmien validiteetin tutkimusta, jotta käytännön työhön saataisiin myös kotimaassa tutkittuja arviointimenetelmiä.
Liitteet
Artikkelissa mainitut liitteet ovat saatavissa lehden toimituksesta.
Yhteyshenkilö
Sirpa Martikainen, Oulun ammattikorkeakoulu
Sähköposti: sukunimi.etunimi@hotmail.com
Lähteet
Aota. American Occupational Therapy Association. 2017. What is the Role of the School-Based Occupational Therapy Practitioner? Luettavissa: https://www.aota.org/~/media/Corporate/Files/Practice/Children/School-Administrator-Brochure.pdf. Luettu 12.08.2024.
Aota. Occupational Therapy Scope of Practice. 2021. The American Journal of Occupational Therapy, 2021, Vol. 75. Luettavissa: https://doi.org/10.5014/ajot.2021.75S3005. Luettu 2.9.2024.
Aromataris, E. & Munn, Z. 2024. Chapter 1: JBI Systematic Reviews. Teoksessa Aromataris, E. & Munn, Z. (toim.). JBI Manual for Evidence Synthesis. JBI. Luettavissa: https://jbi-global-wiki.refined.site/space/MANUAL. Luettu 6.3.2024
Bech, N. L., Bartholdy, K. H., Nielsen, A. N., & Brandt, A. 2023. Preliminary inter-rater reliability of “The observed Off-task Behavior among School (The OBS-Children). British Journal of Occupational Therapy,86,4, s. 302–311.
Brown, T., & Bourke-Taylor, H. 2014. Children and youth instrument development and testing articles published in the American Journal of Occupational Therapy, 2009–2013: A content, methodology, and instrument design review. American Journal of Occupational Therapy, 68,5, s. 154-216.
Chien, C. W., Rodger, S., Copley, J., & Skorka, K. 2014. Comparative content review of children’s participation measures using the International Classification of Functioning, Disability and Health–Children and Youth. Archives of Physical Medicine & Rehabilitation, 95,1, s.141-152.
Costa, U. M., Brauchle, G., & Kennedy-Behr, A. 2017. Collaborative goal setting with and for children as part of therapeutic intervention. Disability and Rehabilitation, 39,16, s.1589-1600.
Daunhauer, L.A., Fidler, D.J. & Will, E. 2014. School function in students with Down syndrome American Journal of Occupational Therapy, 68,2, s. 167–176.
Donica, D.K. & Holt, S. 2019. Examining Validity of the Print Tool Compared with Test of Handwriting Skills–Revised. Occupational Therapy Journal of Research/OTJR: Occupation, Participation and Health, 39,3, s.167–175.
Field, D.A., Miller, W.C., Ryan, S.E., Jarus, T. & Abundo, A. 2016. Measuring Participation for Children and Youth with Power Mobility Needs: A Systematic Review of Potential Health Measurement Tools. Archives of Physical Medicine & Rehabilitation, 97,3, s. 462–477.
Field, D.A., Miller, W.C., Ryan, S.E., Jarus, T. & Roxborough, L. 2016. Exploring suitable participation tools for children who need or use power mobility: A modified Delphi survey. Developmental Neurorehabilitation, 19,6, s. 365–379.
Grajo L.C., Candler Catherine, Bowyer Patricia, Schultz Sally, Thomson Jennifer, Fong Karen. 2016. Determining the Internal Validity of the Inventory of Reading Occupations: An Assessment Tool of Children’s Reading Participation. American Journal of Occupational Therapy 70,3.
Grajo, L. & Candler, C. 2018. The Clinical and Classroom Utility of the Inventory of Reading Occupations: An Assessment Tool of Children’s Reading Participation. Open Journal of Occupational Therapy (OJOT), 6,2, s. 1–10.
Grajo L. C., Candler Catherine & Sarafien Amanda. 2020. Interventions Within the Scope of Occupational Therapy to Improve Children’s Academic Participation: A Systematic Review. American Journal of Occupational Therapy, 2020, Vol. 74, 2.
Hemmingsson, H., Egilson, S., Hoffman, O., Kielhofner, G. 2005. Bedömning an anpassningar i skolmiljön (BAS), version 3.0. Förbundet Sveriges Arbetsterapeuter. Globalt Företagstyck AB.
Hen-Herbst, L. & Rosenblum, S. 2019. Which characteristics predict writing capabilities among adolescents with dysgraphia? Pattern Recognition Letters, 121, s. 6–12.
Hotus. 2025. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Luettavissa: https://hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/. Luettu 19.8.2024.
Hotus. 2025. Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI). Luettavissa: https://hotus.fi/kansainvalinen-yhteistyo/jbi-keskus/tutkimusten-arviointikriteeristot-jbi/. Luettu 15.2.2025.
Hotus. 2025. Tutkimustiedon laadun arvioiminen. Luettavissa: https://www.hotus.fi/tutkimustiedon-laadun-arvioiminen/. Luettu 15.12.2024.
Hosseini, M.-S., Jahanshahlou, F., Akbarzadeh, M. A., Zarei, M. & Vaez-Gharamaleki, Y. (2024). Formulating research questions for evidence-based studies. Journal of Medicine, Surgery, and Public Health, 2. Luettu 18.5.2025. https://doi.org/10.1016/j.jomed.2023.100046
Itä-Suomen yliopisto. 2021. Covidence. Luettavissa: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/uusi-tyokalu-systemaattisten-kirjallisuuskatsausten-tekoon. Luettu 14.1.2024.
JBI. 2025. Critical appraisal tools. JBI. Luettavissa: https://jbi.global/critical-appraisal-tools. Luettu 15.12.2024
Jeong, Y., Kim, S., Lee, J.-A. & Kim, H. 2024. Child and adolescent participation measurement tools and their translations: A systematic review. Child: Care, Health & Development, 50.2, s. 1–30.
Jones, S., Yu, M.L. & Brown, T. 2024. Convergent validity between the school-age versions of the Sensory Processing Measure 2 (SPM2) and the Sensory Profile 2 (SP2): A pilot study. Australian Occupational Therapy Journal, 71,5, s. 718–732.
Kaelin, V.C., Wallace, E.R., Werler, M.M., Collett, B.R., Rosenberg, J. & Khetani, M.A. 2021. Caregiver Perspectives on School Participation Among Students with Craniofacial Microsomia. American Journal of Occupational Therapy, 75,2.
Kaya Kara, O., Turker, D., Kara, K. & Yardimci-Lokmanoglu, B.N. 2020. Psychometric properties of the Turkish version of Participation and Environment Measure for Children and Youth. Child Care Health Development, 46,6, s. 711–722.
Kehusmaa, J., Ruotsalainen, H., Niko Männikkö, M., Alakokkare, A-E., Niemelä, M., Jääskeläinen, E., & Miettunen, J. 2022. The association between the social environment of childhood and adolescence and depression in young adulthood – A prospective cohort study. Luettavissa: https://doi.org/10.1016/j.jad.2022.02.067. Luettu 18.5.2025.
Kocher Stalder, C., Kottorp, A., Steinlin, M. & Hemmingsson, H. 2018. Children’s and teachers’ perspectives on adjustments needed in school settings after acquired brain injury. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 25,4, s. 233–242.
Kwok, W.K.M., Bourke‐Taylor, H., Carey, S. & McKenzie, M. 2024. Occupational Therapy Observation Tool–Adjustment Support Details for autistic children: Investigation of content validity and clinical utility. Australian Occupational Therapy Journal, 71,2, s. 251–264.
Luona, L., Parker, K. & Horowitz, J. 2024. Problems students are facing at public K-12 schools.Pew Research. Luettu: 6.5.2025. https://www.pewresearch.org/social-trends/2024/04/04/problems-students-are-facing-at-public-k-12-schools/
Lo, O.Y.H., Wong, Y.M., Kwok, N.T., Ma, P.S. & Chien, C.W. 2024. Relationship Between Change in Participation and Later Mental Health Problems in Children. OTJR (Thorofare N J), 44,4, s. 577–588.
Lynch, H., Moore, A., O’Connor, D., & Boyle, B. 2023. Evidence for implementing tiered approaches in school-based occupational therapy in elementary schools: A scoping review. The American Journal of Occupational Therapy, 77(1), 7701205110.
Maiano, C., Normand C., Salvas,M-C., Moullec., G. & Aimé. A. 2016. Prevalence of School Bullying Among Youth with Autism Spectrum Disorders: A Systematic Review and Meta-Analysis. Luettavissa: https://doi.org/10.1002/aur.1568. Luettu 16.5.2025.
Majamäki, M., Kolehmainen, N., & Räsänen, P. 2019. Toimintaterapian vaikuttavuus lasten koulupolulla. Suomen toimintaterapeuttiliitto.
Malik, F., & Marwaha, R. 2020. Developmental Stages of Social Emotional Development in Children. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK534819/.
Meuser, S., Piskur, B., Hennissen, P., & Dolmans, D. 2023. Targeting the school environment to enable participation: A scoping review. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 30,3, s. 298-310.
Mulligan, S. 2021. Item Analysis, Age Trends, and Internal Consistency Reliability of the Children’s Occupational Performance Questionnaire (COPQ). American Journal of Occupational Therapy, 75,2, s. 1–8.
Mundhenke, L., Hermansson, L., & Sjöqvist Nätterlund, B. 2010. Experiences of Swedish children with disabilities: activities and social support in daily life. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 17,2, s. 130-139.
Page, M. J., McKenzie, J. E., Bossuyt, P. M., Boutron, I., Hoffmann, T. C., Mulrow, C. D., Shamseer, L., Tetzlaff, J. M., Akl, E. A., Brennan, S. E., Chou, R., Glanville, J., Grimshaw, J. M., Hróbjartsson, A., Lalu, M. M., Li, T., Loder, E. W., Mayo-Wilson, E., McDonald, S., McGuinness, L. A., Stewart, L. A., Thomas, J., Tricco, A. C., Welch, V. A., Whiting, P. & Moher, D. (2021). The PRISMA 2020 statement: an updated guideline for reporting systematic reviews. https://doi.org/10.1136/bmj.n71
Parviainen, P., & Savolainen, H. 2021. Toimintakyvyn tukeminen koulussa. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Pashmdarfard, M. & Badv, S.R. 2019. The impact of manual ability level on participation of children with cerebral palsy in life areas: a cross-sectional study’, Iranian Journal of Child Neurology, 13,3, s. 83–91.
Pietragalla, G., Galeoto, G., Moresi, M., Ruffini, M., Simeon, R., Panuccio, F., Valente, D., Berardi, A. 2024. School Participation Questionnaire (SPQ): Italian Translation, Cultural Adaptation, and Pilot Testing in Children with Neurodevelopmental Disorders. Brain Sciences, 14,7, s. 644.
Phillips R., Olds T., Boshoff K. & Lane AE. 2013. Measuring activity and participation in children and adolescents with disabilities: a literature review of available instruments. Aust Occup Ther J. 2013 Aug;60(4):288-300. doi: 10.1111/1440-1630.12055.
Pontes, T.B., Mah, K., Arnold, A.K., Polatajko, H.J. & Davis, J.A. 2020. The occupational repertoires of children with mobility difficulties: The child’s perspective’, British Journal of Occupational Therapy, 83,4, s. 228–236.
Popenoe R, Langius-Eklöf A, Stenwall E, Jervaeus A. 2021. A practical guide to data analysis in general literature reviews. Nordic Journal of Nursing Research. 41,4, s. 175-186.
Rosenberg, L. & Bart, O. 2016. Different pathways to children’s enjoyment of participation in daily activities. Scandinavian Journal of Occupational Therapy, 23,5, s. 366–373.
Schaaf, R.C., Wright, K.A., Mailloux, Z., Grady, P., Parham, L.D., Roley, S.S. & Bundy, A. 2023. Evaluation in Ayres Sensory Integration® (EASI) Tactile Perception Tests: Construct Validity and Internal Reliability. American Journal of Occupational Therapy, 77,1.
Selanikyo, E., Weintraub, N. & Yalon-Chamovitz, S. 2018. Effectiveness of the Co-PID for Students with Moderate Intellectual Disability. American Journal of Occupational Therapy, 72,2.
Selanikyo, E., Yalon-Chamovitz, S. & Weintraub, N. 2017. Enhancing classroom participation of students with intellectual and developmental disabilities. Canadian Journal of Occupational Therapy, 84,2, s. 76–86.
Sleeman, H.R.G. & Brown, T. 2022. An exploratory study of the relationship between typically developing school-age children’s sensory processing and their activity participation. British Journal of Occupational Therapy, 85,4, s. 251–261.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Hallitus vahvistaa lasten ja nuorten neuropsykiatrista kuntoutusta 25 miljoonalla eurolla. Luettavissa: https://stm.fi/-/hallitus-vahvistaa-lasten-ja-nuorten-neuropsykiatrista-kuntoutusta-25-miljoonalla-eurolla. Luettu 2.1.2024.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Kuntoutuksen uudistus. Luettavissa: https://stm.fi/kuntoutuksen-uudistus. Luettu 23.3.2024.
Stanger A. & Pade M. 2020. A Needs Assessment for Project Development of Occupational Therapy Classroom-based Intervention in Regular Education. Israeli Journal Of Occupational Therapy 29,3.
Suomen Toimintaterapialiitto ry. 2023. Toimintaterapia koulussa. Luettavissa: https://www.toimintaterapeuttiliitto.fi/koulutoimintaterapia/. Luettu 13.12.2023.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. ICF- luokitus. Luettavissa: https://thl.fi/aiheet/toimintakyky/icf-luokitus. Luettu 19.8.2024.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (tenk.fi). Luettu 9.3.2024.
Watroba, A., Luttinen, J., Lappalainen, P.Tolonen J. & Ruotsalainen H. 2023. Effectiveness of School-Based Occupational Therapy Interventions on School Skills and Abilities Among Children with Attention Deficit Hyperactivity and Autism Spectrum Disorders: Systematic Review. Journal of Occupational Therapy, School, and early Intervention.
WFOT. 2016. Occupational services in school-based practice for children and youth. Luettavissa: https://wfot.org/resources/occupational-therapy-services-in-school-based-practice-for-children-and-youth. Luettu 2.1.2024.
World Health Organization. 2025. Ensuring ethical standards and procedures for research with human beings. Luettavissa: https://www.who.int/activities/ensuring-ethical-standards-and-procedures-for-research-with-human-beings. Luettu 13.01.2025.
World Health Organization. (2001/2004). International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). WHO. https://www.who.int/standards/classifications/international-classification-of-functioning-disability-and-health
Wright, F.V. & Majnemer, A. 2014. The Concept of a Toolbox of Outcome Measures for Children with Cerebral Palsy: Why, what, and How to Use? Journal of Child Neurology, 29,8, s. 1055–1065.
Finlex. Yleissopimus lapsen oikeuksista, 20.11.1989. Luettavissa https://www.finlex.fi/fi/valtiosopimukset/sopimussarja/1991/60. Luettu 2.9.2024.
Yngve, M., Munkholm, M., Lidström, H., Hemmingsson, H. & Ekbladh, E. 2018. Validity of the school setting interview for students with special educational needs in regular high school – a Rasch analysis. Health Qual Life Outcomes, 16,1, s. 12.