Mitä tarkoittaa digitaalinen disruptio?

Disruptio terminä tarkoittaa sitä, että jokin innovaatio, uusi ilmiö tai keksintö mullistaa nykyisen toimintatavan. Sanakirjakäännös englanninkieliselle termille disrupt on ”häiriö”. Disruptio on siis joku uusi, yllättävä keskeytys, joka pakottaa meidät miettimään toimintaamme uudestaan. Liiketoiminnan disruptiot ovat siis niitä uusia, innovatiivisia liiketoimintamalleja, joilla uudet tulijat pyrkivät valtaamaan markkinat (Nielsen ym. 2017). Digitaalisessa disruptiossa näitä häiriöitä vauhdittaa internetin käytön muuttuminen, jonka on mahdollistanut niin kutsutut SMAC -teknologiat. SMAC-teknologioilla viitataan internetin sosiaaliseen käyttötapaan (Social), mobiilikäytön räjähdysmäiseen kasvuun (Mobile), data-analytiikan lisääntymiseen (Analytics) ja paikasta riippumattomien pilvipalveluiden yleistymiseen (Cloud) (Venugopal 2017.) Kun siis puhumme internetin hyödyntämisen muuttumisesta, tarkoitamme yhtä lailla teknologiaa kuin myös tapaa, jolla ihmiset internettiä käyttävät.

Näin ollen digitaalinen disruptio tarkoittaa sitä, miten internetin käytön muuttuminen mullistaa yritysten ja yhteisöjen liiketoimintaympäristöä (Nielsen ym. 2017). Yksi käytännön esimerkki tästä on näkyvissä opetuksessa. Uusi teknologia mahdollistaa verkkokurssit ja virtuaaliohjauksen tavoilla, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Etäopiskelu tarkoitti aiemmin sitä, että opiskelijat lukivat itsenäisesti kirjoja ja palauttivat tehtävänsä opettajalle ehkä liitetiedostoina. Nykyään etäopintoihin voi sisältyä esimerkiksi verkossa pidettäviä luentoja eli webinaareja, verkossa tehtäviä ryhmätöitä, keskusteluita tai verkkotenttejä. Tämä kaikki on mahdollista siksi, että meillä on käytössämme teknologiat, joilla voimme opetusta ja opiskelua toteuttaa ja tarvittavat tiedot ja taidot kaiken tämän hyödyntämiseen.

Joillakin toimialoilla digitaalinen disruptio tarjoaa mahdollisuuksia myös aivan uusille toimijoille, joita ei aiemmin ole markkinoilla ollut. Teknologian kehitys on jo esimerkiksi mahdollistanut pelkästään verkossa toimivat pankkipalvelut ja sitä myötä tuonut pankkialalle myös muita palveluntarjoajia kuin vain perinteisiä pankkeja. Tästä esimerkkinä on vaikkapa norjalainen Monobank, joka tarjoaa palveluitaan myös Suomessa.

Yhteistyötä alustoilla

Alustatalous (engl. platform economy) liittyy kiinteästi digitaaliseen disruptioon. Digitaalisella alustalla tarkoitetaan sekä tietoteknistä järjestelmää että siihen liittyviä toimintaperiaatteita, joilla eri toimijat yhdessä tuottavat lisäarvoa. Alustoilla toimijat luovat, tarjoavat ja ylläpitävät toisiaan täydentäviä tuotteita ja palveluita (Ailisto ym., 2016.)

Alustat lyhentävät perinteisiä arvoketjuja ja tuovat liiketoiminnan häiriöitä yhä useammalle toimialalle. Alustoja voi ajatella virtuaalisena tavaratalona, jossa omistaja huolehtii tavaratalon rakenteista eli tietoteknisestä alustasta, ja joiden avulla yritykset tarjoavat palveluitaan loppuasiakkaille eli alustojen hyödyntäjille. Vaateostoksia on pitkään voinut tehdä tällaisilla alustoilla (esim. Bootz.com), ja myös lainansa voi kilpailuttaa alustalla (esim. lendo.com). Alustat mahdollistavat yrityksille valtavan potentiaalin liiketoimintansa kehittämiseen esimerkiksi innovaatioiden joukkoistamisen kautta (esim. Chaordix.com). Joukkoistamisessa yritys ikään kuin ulkoistaa osan ideoinnistaan asiakkailleen.

Digitaalinen liiketoiminta voi olla kaikkea tätä tai jotain ihan muuta. On kuitenkin selvää, että vanha osaaminen ei tulevaisuudessa enää riitä, vaan osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Osaamisen hankintaan ja täydentämiseen voi hyödyntää esimerkiksi ammattikorkeakoulujen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia. Tämä blogikirjoitus on tuotettu osana pk-yrityksille suunnattua ”Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä” –erikoistumiskoulutusta, joka toteutetaan vuosina 2018-2019 yhteistyössä JAMKin, XAMKin ja SAMKin kesken.

Riikka Ahlgren, JAMK University of Applied Sciences, School of Business, riikka.ahlgren (at) jamk.fi

Lähteet

Ailisto, H., Collin, J., Juhanko, J., Mäntylä, M., Ruutu, S. ja Seppälä, T. (toim.). 2016. Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016. ISSN PDF 2342-6799. Saatavilla: julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79575/Onko%20Suomi%20j%C3%A4%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%20alustatalouden%20junasta.pdf?sequence=1

Nielsen, C., Lund, M. ja Thomsen, P. P. 2017. From digital disruption to business model scalability. In From Digital Disruption to Business Model Scalability ISPIM Conference. Saatavilla: vbn.aau.dk/files/267402566/DD2scalability_20170426.pdf

Venugopal, M. 2017. Application of SMAC Technology. Kirjassa: Health Care Delivery and Clinical Science: Concepts, Methodologies, Tools and Application, sivut 104-140. Information resources management association. USA.

URN

http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2341-9938-42

Leave a Comment