Tuotannollisen yhteistyön käynnistäminen vaatii aikaa ja paljon yhteisiä istuntoja 

Kannonkosken maatilayrittäjät havahtuivat syksyllä 2018 pohtimaan kunnan maatalouden tulevaisuutta ihan tosissaan.  

– Kun laskimme Mäkelän Simon kanssa kunnan maa- ja kotieläintilat ja niiden näkymät viiden vuoden päähän, niin näytti aika hurjalta, toteaa maatilayrittäjä Jari Hurskainen. Tilaston mukaan vuonna 2018 Kannonkoskella oli 57 maatilaa, joista 14 kotieläintilaa ja maatilayrittäjistä noin 70 % oli yli 50-vuotiaita. Kunnan alueella viljelyssä olevaa peltopinta-ala oli 2100 hehtaaria, josta nurmella n. 68 %. (Rimmi, Tilastoja Kannonkosken maataloudesta, 2018). 

– Monen maatilayrittäjän kanssa puhuessa totesimme, että nyt on asialle tehtävä jotain. Kaikilla tuntuu olevan samanlainen pelko nuorten karkaamisesta, uhka maatalouden loppumisesta ja pelko kunnan näivettymisestä.  Siihen tarpeeseen tuli kuin räätälöitynä MEKA-hankkeen pienryhmä. Maausko ja esi-isien työn kunnioitus ovat erittäin korkealla varmaan meillä kaikilla. Alueella on aito tekemisen meininki, ennakkoluuloton ja innostunut asenne tulevaisuutta kohtaan. Ja kun lähiseudulla investoidaan maatalouteen, niin miksei meilläkin, jatkaa Hurskainen. 

– Onhan maatalous loistava ammatti, jos ei tarvitsisi miettiä taloutta. On ollut tosi hienoa pohtia isommalla joukolla monenlaisia yhteistyökuvioita ja käydä tutustumassa toimiviin koneyhteistyökuvioihin ja yhteisnavetoihin. Suurin este yhteistyökuvioiden käynnistämiseen on varmasti oman pääkopan sisällä, siellä täytyy monta bittiä käydä kääntymässä moneen kertaan toiselta puolelta toiselle puolelle, toteaa maatilayrittäjä Janne Hämäläinen rauhallisesti.  

Täytyy olla sopiva porukka ja sama tahtotila.

Hurskainen ja Hämäläinen kertaavat yhteisnavetta vierailuilla saatuja hyviä ohjeistuksia tuotannollisen yhteistyön käynnistämiseen: 

  • täytyy olla sopiva porukka ja sama tahtotila, johon kuuluu myös se, että yrittäjillä saa ja pitää olla erilaisia mielipiteitä
  • ei saa olla pilkun viilausta millään osa-alueella
  • pohjatyöt yhteistyön käynnistämiseen tulee tehdä huolella
  • asiat ja haasteet tulee ottaa asioina ja niihin tulee suhtautua realistisesti
  • yhteistyössä tulee olla luontaiset roolit ja selkeä työnjako 
  • lupa- ja rahoitustahoille on oltava selkeät ja vakuuttavat esitykset
  • keskinäiset sopimukset on oltava kunnossa ja niihin on varattava

– Tulevaisuutta ei vielä tiedä, konkretisoituuko Kannonkoskella isompia yhteistyökuvioita maatilayrittäjien kesken, mutta ainakin todella hyviä ”eväitä” olemme saaneet pienryhmän antina. Olemme tutustuneet toisiimme paremmin, olemme pohtineet yhteistyö kuvioita myös vapaamuotoisissa tapaamisissa nuotion äärellä. Perustimme myös whatsup ryhmän, jonka kautta on helppo viestitellä keskenään ja löytää apua milloin mihinkin asiaan, päättää Hurskainen keskustelumme. 
 
Teksti ja kuva: Hanna Kaihlajärvi, projektipäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

URN: http://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2670-0980-8