AMK-tutkinto kokonaan verkossa – opettajan kokemukset

Tänä syksynä meillä JAMKin hyvinvointiyksikössä pyörähti käyntiin Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun koulutusohjelma, joka toteutetaan lähes täysin verkkopohjaisesti.

Haastattelin verkkoryhmän koulutuksesta vastaavaa lehtoria Satu Varvikkoa hänen kokemuksistaan ensimmäisen syksyn osalta. Alla haastattelun satoa.

Satu, olet vastuussa JAMKin ensimmäisestä kokonaan verkossa toteutettavasta koulutusohjelmasta. Minkälaisia tuntemuksia tämä aiheuttaa?

Pidän hienona mahdollisuutena sitä, että saan toimia ensimmäisen verkkoryhmämme tutorina. Olen aloittanut opetustyön vasta 1,5 vuotta sitten, joten on toisaalta myös aika haastavaa heittäytyä suoraan verkko-opetusmaailmaan. Toisaalta ajattelen, että on hyvä aloittaa verkko-opetus heti opettajan uran alussa – näin on ikään kuin positiivinen pakko ottaa heti uudet opetusmenetelmät käyttöön.”

Noin kolme kuukautta verkko-opintoja on takana? Millaista palautetta olet saanut opiskelijoilta?

Opiskelijoiden antama palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Yhtä opiskelijaa lainaten: ”Tämä on alkanut sujumaan paljon paremmin kuin odotinkaan.”

Opiskelijat ovat ottaneet erilaiset opetusvälineet ja uuden opiskelutavan hyvin haltuunsa. Ryhmä suhtautuu positiivisesti opiskeluun ja pitää uusia opiskelumenetelmiä mahdollisuutena oppia nykytekniikan hyödyntämistä varsinaisen opiskelun ohessa. Alussa vastaan tulleet tekniset ongelmat ovat kokemusten myötä vähenemässä.”

Miten opiskelijoiden kanssa viestintä sujuu, kun ette juurikaan tapaa kasvotusten?

Kasvotusten tapahtuva viestintä on se perinteisin tapa viestiä. Nykytekniikka tarjoaa kuitenkin monia muitakin hyviä tapoja viestiä. Optima oppimisalustana antaa erilaisia mahdollisuuksia myös viestintään oppimateriaalin ja tehtävänantojen jakamisen ohessa. Optiman keskustelualueet ovat hyvä paikka käydä esim. tiettyyn tehtävään liittyvää keskustelua ja vastata mahdollisesti useampaa opiskelijaa askarruttavaan asiaan samalla kerralla. Connect Pro -verkkokokousympäristössä tapahtuvat ohjauskeskustelut, luennot ja seminaarit korvaavat luokkahuoneopetuksen. Verkkokokousympäristön käyttäminen mahdollistaa opetukseen osallistumisen ekologisesta, sillä opiskelijan ei tarvitse matkustaa paikkakunnalta toiselle osallistuakseen opetukseen, vaan hän voi tehdä sen vaikka kotoaan käsin. Parhaimmaksi epävirallisen viestinnän foorumiksi nostan Facebookiin perustamamme suljetun ryhmän, jossa opiskelijat voivat käydä keskustelua opiskeluun liittyen – ja jossa myös itse olen mukana. Facebook-ryhmä on ollut tärkeä ryhmäytymisen ja vapaamuotoisen yhteyden pidon kannalta. Keskustelu ryhmässä on ollut vilkasta. Virallisista asioista tiedotetaan kuitenkin aina myös sähköpostilla. Sähköposti on aina varma keino saada toinen kiinni juuri hänelle sopivaan aikaan. Kiireellisiä asioita on mahdollista hoitaa puhelimitse. Eli, uskoisin, että viestintämme on kyllä samalla tasolla kuin perinteisessä opiskelussa, mutta käytössämme on vain useita erilaisia menetelmiä, joista voimme valita eri tilanteeseen parhaiten soveltuvan.”

Opettajat ovat aina kiinnostunteita resursseista? Kuinka työllistävää verkko-opetus on sinulle ollut tänän syksynä verrattuna perinteiseen opetukseen?

Syksy on ollut työn täyteinen. Näkisin, että verkko-opetuksen aloitus on vaatinut enemmän resursseja kuin jos olisimme toteuttaneet opetuksen ns. perinteisin menetelmin. Uskon kuitenkin, että kun samaa opintojaksoa, ja kokonaista koulutusta, toteuttaa toisen kerran, tulee tällöin pääsemään ikään kuin helpommalla, koska pohja opetukselle on jo olemassa. En kuitenkaan usko, että resurssien tarve tulee varsinaisesti pienenemään jatkossakaan. Verkko-opetuksessa on tärkeää, että opettaja on läsnä verkossa, joten tähän tulee varata riittävästi aikaa. Läsnäolon lisäksi resursseja vievät itse opetus, joka nyt tapahtuu verkkoympäristössä, oppimistehtävien laatimiset, ohjaamiset ja tarkistamiset sekä opintojakson päivitykset – kuten missä tahansa muussakin opetuksessa. Näkisin siis, että resurssien tarve ei tule muuttumaan, mutta verkko-opetus vapauttaa osin ajan ja paikan kahleista, mikä taas on positiivinen asia.”

Mitä vinkkejä voit jo nyt antaa opettajille tai oppilaitoksille, jotka suunnittelevat laajoja verkkototeutuksia?

Kannustan kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan verkkototeutuksiin. Vaikka ajatus verkko-opetuksen aloittamisesta ensin jännittäisikin, niin tehdessä kyllä oppii. Meillä JAMK:ssa verkko-opetusta on tuettu hienosti Verkkowelhokoulutuksella ja uusmedia-asiantuntijoiden avulla. Milloinkaan ei minkään asian kanssa ole tarvinnut jäädä yksin ihmettelemään, vaan aina on apua ja tukea ollut tarjolla. Verkkototeutukset ovat tätä ja huomista päivää – nämä kannattaa ilman muuta ottaa rohkeasti käyttöön aina silloin, kun se vain opiskeltavan asian kannalta suinkaan on mahdollista. Tärkeää on myös huomioida, ettei verkko-opiskelu vähennä esim. oppimistilanteita, joissa harjoitellaan asiakkaan kohtaamista. Rakennan juuri parhaillaan toisen opettajan kanssa Ohjaustyön ja -menetelmien –opintojaksosta verkkototeutusta. On mielenkiintoista rakentaa verkkoon tällainen opintojakso, jossa asiakkaan / kuntoutujan kohtaaminen on fokuksessa. Se haastaa myös oman itsen oppimaan ja tarkastelemaan omaa toimintaansa uudesta näkökulmasta.”

Kiitos haastattelusta Satu!

Eero Nukari