{"id":356,"date":"2015-02-09T09:28:45","date_gmt":"2015-02-09T09:28:45","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/?p=356"},"modified":"2015-04-24T11:03:51","modified_gmt":"2015-04-24T11:03:51","slug":"monenlaise-oppimisen-ja-muutojoustavan-opetuksen-nakokulma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/archives\/356","title":{"rendered":"Monenlaisen oppimisen ja muutojoustavan opetuksen n\u00e4k\u00f6kulma"},"content":{"rendered":"<p><em>Jokainen meist\u00e4 oppii omalla tavallaan. My\u00f6s temperamentti vaikuttaa oppimiseen. Oppijoilla voi olla eroja my\u00f6s aistien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, havaitsemisessa, tarkkaavaisuudessa ja muistitoiminnoissa. My\u00f6s ajattelutaidot ja ymm\u00e4rt\u00e4misen taso vaihtelevat, samallakin ihmisell\u00e4 eri tilanteissa.\u00a0Integroivassa opetuksessa on oppimisen mahdollisuuksia pyritty parantamaan sill\u00e4, ett\u00e4 tarjotaan erityist\u00e4 tukea tarvitsevalle opiskelijalle erityisi\u00e4 tukitoimia. Inklusiivinen opetus ottaa huomioon ihmisten kykyjen, taitojen, tarpeiden, odotusten, mieltymysten ja ty\u00f6skentelytyylien vaihtelun ja ne ohjaavat opetuksen suunnittelua.<\/em><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-content\/blogs.dir\/7\/files\/2015\/02\/mikki.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-360 size-medium aligncenter\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-content\/blogs.dir\/7\/files\/2015\/02\/mikki-300x162.jpg\" alt=\"mikki\" width=\"300\" height=\"162\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2015\/02\/mikki-300x162.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2015\/02\/mikki-200x108.jpg 200w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2015\/02\/mikki.jpg 1000w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Desing for All<\/strong><\/p>\n<p>Oppimisen haasteet ja ongelmatilanteet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, ei yksil\u00f6n ominaisuuksista k\u00e4sin ja siksi oppimisymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4minen moninaiset oppijat huomioiden on keskeisin asia laadukkaan opetuksen ja oppimisen takaamisessa. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n Design for All-periaatteen mukaisesti.<\/p>\n<p>Tieto- ja viestint\u00e4tekniikka sek\u00e4 erilaiset apuv\u00e4lineet auttavat monenlaisia oppijoita. Tietoa n\u00e4ist\u00e4 l\u00f6ytyy runsaasti, mm. Erilaisten oppijoiden liitto ry on julkaissut teoksen \u201dApuv\u00e4lineit\u00e4 erilaisen oppijan arkeen\u201d (2010), jossa esitell\u00e4\u00e4n lukuisia erilaisia keinoja tukea oppimista.<\/p>\n<p>Haasteena ei t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ole se, etteik\u00f6 sopivaa v\u00e4linett\u00e4 tai laitetta l\u00f6ytyisi. Suurempi haaste on oppilaitosten toimintakulttuuri ja -k\u00e4yt\u00e4nteet. Onko luvallista nauhoittaa opettajan puhetta, jotta voisi kuunnella sen uudelleen kotona? Voiko opettajan kalvoja kuvata k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 kirjoittaisi muistiinpanoja? Saako luokan tuolia keinuttaa, jos se auttaa keskittym\u00e4\u00e4n? Saako piirt\u00e4\u00e4 kuunnellessa? Voisiko luokan vakiokalusteena jopa olla muutama jumppapallo, joilla istuttaessa liike olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n paikallaan pysymiseksi?<\/p>\n<p>Tieto- ja viestint\u00e4tekniikka ei ole itseisarvo, vaan se lis\u00e4\u00e4 inklusiivisessa koulutuksessa kaikkien osallistumismahdollisuuksia ja sit\u00e4 kautta osallisuuden tunnetta.<\/p>\n<p>Jos kaikki oppimista helpottavat apuv\u00e4lineet olisivat kaikkien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja esim. tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 mietitt\u00e4isiin etuk\u00e4teen niin, ett\u00e4 kaikilla olisi mahdollisuus osallistua. Jokainen voisi oppia itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla tarkoituksenmukaisia apuv\u00e4lineit\u00e4 ja teknisi\u00e4 ratkaisuja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Yksil\u00f6llisten tukiratkaisujen sijaan kehitett\u00e4isiin koulutusta, joka vastaisi oppijoiden moninaisuuteen.<\/p>\n<p><strong>\u00a0Esteett\u00f6myys ja saavutettavuus verkossa<\/strong><\/p>\n<p>Esteet\u00f6n ja saavutettava ymp\u00e4rist\u00f6 on turvallinen ja tarjoaa jokaiselle tasavertaisen mahdollisuuden osallistumiseen ja kokemuksiin yksil\u00f6iden erilaisista ominaisuuksista riippumatta. Esteett\u00f6myys ja saavutettavuus takaavat jokaiselle mahdollisuuden tiedonsaantiin, vuorovaikutukseen, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja toimintaan. Verkko-oppimisessakin keskeist\u00e4 on esteet\u00f6n ja saavutettava verkkoymp\u00e4rist\u00f6, joka tukee jokaisen osallisuutta.Inklusiivisen koulutuksen tavoitteena on pedagoginen esteett\u00f6myys ja saavutettavuus. TILE-hankkeessa (www.tileinvet.net) inklusiivisen oppilaitoksen keskeisiksi elementeiksi nostettiin oppilaitoksen hallinto, toimintakulttuuri ja arjen k\u00e4yt\u00e4nteet. Verkossa oppiminen ja opettaminen vaativat my\u00f6s uudenlaisia vuorovaikutuksellisia ja ohjauksellisia toimintatapoja, kun osallistujat eiv\u00e4t ole samassa fyysisess\u00e4 tilassa. N\u00e4iden toimintatapojen suunnittelu on osa verkko-opetuksen suunnittelua.<br \/>\n<strong>Osallisuutta my\u00f6s verkko-osallistumiseen<\/strong><\/p>\n<p>Osallisuutta voidaan tarkastella ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yhteist\u00e4 eri m\u00e4\u00e4ritelmille on sen huomioiminen, ett\u00e4 kaikki, joita joku asia koskee, ovat yhdess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, toteuttamassa ja arvioimassa asiaa. Osallisuus edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa asiaan vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4, avointa eri osapuolten v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta ja mahdollisuutta osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoon. Osallistuuteen kuuluu my\u00f6s mahdollisuus toimia asian eteenp\u00e4in viemiseksi eli osallistua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan.<\/p>\n<p>Oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta osallisuus mahdollistuu, jos oppijalla on tieto siit\u00e4, mit\u00e4 ja miten opitaan, dialoginen suhde opettajaan ja vertaisoppijoihin, mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omaan oppimiseensa liittyvist\u00e4 asioista ja tilaisuus toimia omaa oppimistaan edist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Usein osallisuudessa korostuu my\u00f6s ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen ja ryhm\u00e4n yhteiset tavoitteet.<\/p>\n<p>Vaikuttamismahdollisuudet ovat suoraan verrannollisia osallisuuteen; mit\u00e4 enemm\u00e4n on vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia, sit\u00e4 korkeammalle osallisuuden \u201dportailla\u201d p\u00e4\u00e4see. Onnistunut vuorovaikutus tuottaa kokemuksen kuulluksi tulemisesta, mik\u00e4 on ehdoton edellytys osallisuuden kokemukselle.<\/p>\n<p>Ajatus et\u00e4oppijan osallistumisen mahdollistamisesta osaksi l\u00e4hiryhm\u00e4\u00e4 haastaa opetuksen suunnittelun uudelleen. Et\u00e4oppijan osallisuuden ei tunne on synny vain tarkastelemalla tietokoneen ruudun kautta fyysisesti samassa tilassa olevien oppijoiden ty\u00f6skentely\u00e4. Tasa-arvoinen osallisuuden mahdollistuminen onkin hybridiopetuksen suunnittelun keski\u00f6\u00f6n nouseva tekij\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kaija Peuna<\/em><br \/>\n<em>JAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><em>Koko artikkeli luettavissa: http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/ajatusliikkuu<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jokainen meist\u00e4 oppii omalla tavallaan. My\u00f6s temperamentti vaikuttaa oppimiseen. Oppijoilla voi olla eroja my\u00f6s aistien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, havaitsemisessa, tarkkaavaisuudessa ja muistitoiminnoissa. My\u00f6s ajattelutaidot ja ymm\u00e4rt\u00e4misen taso vaihtelevat, samallakin ihmisell\u00e4 eri tilanteissa.\u00a0Integroivassa opetuksessa on oppimisen mahdollisuuksia pyritty parantamaan sill\u00e4, ett\u00e4 tarjotaan erityist\u00e4 tukea tarvitsevalle opiskelijalle erityisi\u00e4 tukitoimia. Inklusiivinen opetus ottaa huomioon ihmisten kykyjen, taitojen, tarpeiden, odotusten, mieltymysten [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":24,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-356","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-20"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/24"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=356"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":361,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/356\/revisions\/361"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/welhojaverkossa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}