{"id":42,"date":"2019-10-28T12:51:21","date_gmt":"2019-10-28T10:51:21","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/?p=42"},"modified":"2020-06-03T16:11:57","modified_gmt":"2020-06-03T13:11:57","slug":"satotaso-jamsa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/2019\/10\/satotaso-jamsa\/","title":{"rendered":"J\u00e4ms\u00e4n seudun Satotaso 6 tn\/ha -pienryhm\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n

Keskisadoilla laskettuna viljan viljelyn kannattavuus on ollut jo useampana vuonna miinuksella. Ohran ja kauran keskisadot ovat Suomessa noin 3500 kg\/ha, kev\u00e4tvehn\u00e4n noin 3700 kg\/ha. Kun viljan hinta on ollut alhainen ja panoskustannukset korkeat, eiv\u00e4t keskisadot riit\u00e4 kannattavaan tuotantoon. Viljanviljelyyn keskittyv\u00e4ss\u00e4 pienryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti tavoittelemaan satotason nostoa. Perehdyimme kasvukunnon tekij\u00f6ihin, viljanviljelyn tekniikoihin, lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja taloudellisen tuloksen parantamiseen.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 tapaamisessa oli puhumassa Tuomas Mattila Kilpi\u00e4n tilalta Lohjalta. H\u00e4n kertoi monista pellosta sek\u00e4 kasvustosta havaittavista ongelmista ja ratkaisuista, kuten esimerkiksi tiivistyneisyydest\u00e4, salaojituksesta, rengaspaineista ja hivenravinteista. Saatavilla on monia helpottavia ty\u00f6kaluja, esimerkiksi ilmakuvat sek\u00e4 kasvianalyysit. Ilmakuvien perusteella voidaan pelloilta havainnoida esimerkiksi tukkeutuneita salaojia, tiivistyneisyytt\u00e4. Kasvianalyysien avulla saadaan tarkka tieto puuttuvista ravinteista, sill\u00e4 oireet eiv\u00e4t aina ole havaittavissa ennen kuin sill\u00e4 on jo negatiivinen vaikutus satoon. Tarkastelimme yhdess\u00e4 ilmakuvista ryhm\u00e4l\u00e4isten lohkoja ja keskustelimme niiss\u00e4 n\u00e4kyvist\u00e4 huomioista. Moni totesi, ett\u00e4 esimerkiksi salaojitukseen ja rengaspaineiden aiheuttamaan tiivistyneisyyteen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota.<\/p>\n

Kahdella kasvukauden aikaisella tapaamisella tutkimme kasvustoja kasvinsuojelun, lannoituksen ja punahomeen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Rikkakasvit ja kasvitaudit vaativat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tarkastelua pellolla sek\u00e4 tarvittaessa nopeaa reagointia. Lannoituksen suhteen keskustelimme startti- ja lis\u00e4lannoituksesta, joista oli sek\u00e4 kokemusta ett\u00e4 suurta kiinnostusta. Yksi eniten keskustelua her\u00e4tt\u00e4nyt aihe oli, onko j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 varmistaa sen hetkisen hyv\u00e4n sadon talteenotto kuin laittaa panoksia \u00e4\u00e4rimmilleen suuremman sadon toivossa.<\/p>\n\n\n

Rikkakasvit ja kasvitaudit vaativat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tarkastelua pellolla sek\u00e4 tarvittaessa nopeaa reagointia. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Viimeisell\u00e4 tapaamisella keskityimme enemm\u00e4n numeroihin. Ryhm\u00e4l\u00e4iset olivat ker\u00e4nneet tietoja yhdelt\u00e4 lohkoltaan tai esimerkiksi koko ohra-alaltaan ja n\u00e4iden pohjalta p\u00e4\u00e4simme vertailemaan tuottoja sek\u00e4 kustannuksia. Kasvukausi 2018 ei ollut olosuhteiltaan suotuisa, joka osaltaan aiheutti heikot keskisadot ja sit\u00e4 kautta tappiollisen lopputuloksen. Yhteinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kuitenkin oli saada satotasoa edelleen yl\u00f6sp\u00e4in ja harkita kustannukset eritt\u00e4in tarkkaan jatkossa. Keskustelua k\u00e4ytiin, mihin oikeasti kannattaa panostaa; lohkon maaper\u00e4\u00e4n, viljelykiertoon. Kun perusasiat saadaan entist\u00e4 parempaan kuntoon, kannattaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen viilata esimerkiksi kasvinsuojelu \u201d\u00e4\u00e4rimmilleen\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Jokaisella oli tulevaan kasvukauteen ideoita, kehityskohteita ja tavoitteita. Ojien kaivuu, viljelykierto, starttifosforin k\u00e4ytt\u00f6, t\u00f6iden aikataulutus ja yhteiskoneet sek\u00e4 konehankinnat nousivat muun muassa esille. T\u00e4rkeiksi asioiksi koettiin ryhm\u00e4l\u00e4isten keskin\u00e4inen keskustelu ja ajatustenvaihto pienryhm\u00e4n alkamisesta l\u00e4htien. Perustettu whatsapp-ryhm\u00e4 toimi hyv\u00e4n\u00e4 vertaistukena vuoden mittaan ja siell\u00e4 jatkettiin keskustelua my\u00f6s hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Katariina Kaislo, ProAgria Keski-Suomi <\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keskisadoilla laskettuna viljan viljelyn kannattavuus on ollut jo useampana vuonna miinuksella. Ohran ja kauran keskisadot ovat Suomessa noin 3500 kg\/ha, kev\u00e4tvehn\u00e4n noin 3700 kg\/ha. Kun viljan hinta on ollut alhainen ja panoskustannukset korkeat, eiv\u00e4t keskisadot riit\u00e4 kannattavaan tuotantoon. Viljanviljelyyn keskittyv\u00e4ss\u00e4 pienryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hdettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti tavoittelemaan satotason nostoa. Perehdyimme kasvukunnon tekij\u00f6ihin, viljanviljelyn tekniikoihin, lannoitukseen, kasvinsuojeluun ja taloudellisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":45,"featured_media":198,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,7,47],"tags":[9,8,10],"class_list":["post-42","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-biotalous","category-maatalous","category-nro-1-2019","tag-kasvukausi","tag-satotaso","tag-viljely"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/users\/45"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=42"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":199,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/42\/revisions\/199"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/media\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=42"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=42"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/propelli\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=42"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}