OSUVA on Tekes-osarahoitteinen tutkimusprojekti, jossa tutkitaan osallistuvaa innovaatiotoimintaa ja sen johtamista edistäviä tekijöitä monialaisesti. Tutkimuskohteeksi on rajattu sosiaali- ja terveydenhuollon muutostilanteet. Työorganisaatioina ja kumppaneina ovat Etelä-Karjalan Sosiaali- ja Terveyspiiri, Jyväskylän hoivapalveluyhdistys ry, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut, Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Perusturvakuntayhtymä Akseli sekä Vaasan kaupunki. OSUVAn hyödyntäjäkumppaneita…
Jatka lukemistaHavaintoja tutkijoiden yhteiskehittelystä
Osuvan tutkijat ovat esittäneet alustavia tuloksia siitä, miten tutkijayhteistyö rakentuu yhteiskehittämiseksi ja miten sen kautta voidaan päästä reflektoivaan ja dialogiseen tiedon muodostamiseen. Aineisto koostuu tutkijatapaamisten nauhoituksista. Analyysikehikkona olemme käyttäneet Ramstadin mallista esiin nostettuja reflektiivistä kehittämistyötä konkretisoivia teemoja. Monitieteisen tutkijayhteistyön rakentumista voidaan kuvata seuraavasti: yhteiskehittäminen ei lähde tyhjästä, vaan tarvitaan aikaa avata keskusteluja eri käsitteiden kautta, asemoitua. Yhteiskehittäminen…
Jatka lukemistaTarkastelussa työntekijöiden osallistuminen
Koko yhteiskunta on kiihtyvässä muutoksessa. Aikaisemmin niin turvallinen ja vakaa kunnan tai valtion tehtävissä tehty työ on rakenteiden uudistuessa samassa muutoksessa kuin mikä tahansa muu työ. Samat epävarmuustekijät ovat siirtyneet koskemaan myös julkisen työnantajan palveluksessa tehtävää työtä. Työn sisällön, esimerkiksi tuotettavien palvelujen, edellytetään kehittyvän ja uudistuvan. Vaaditaan uusia palvelurakenteita. Miten osallistumisen kokemus ja tunne kuuluvuudesta…
Jatka lukemistaMuutospaineet ja niihin vastaaminen
Julkisten palveluiden kehittämiseen kohdistuu suuria muutospaineita, sillä palveluiden on uudistuttava vastaamaan hallinnon ja käyttäjien muuttuneita arvoja ja tarpeita. Tämä edellyttää laadullisesti uudenlaista innovatiivista ajattelua palveluja suunniteltaessa, sillä tulevaisuudessa julkisten palvelujen käyttäjät vaikuttavat valinnoillaan palvelutarjontaan. Jatkossa asiakkaan näkökulma ja tarpeet pitää nostaa keskiöön julkisia palveluja suunniteltaessa. Miten se tulisi sinun mielestäsi tehdä? Oletko törmännyt hyvään kokemukseen esim. palvelun käyttäjän näkökulmasta?…
Jatka lukemistaArjen pieniä tekoja – innovointia matalalla kynnyksellä
Osallistuvan innovoinnin ei tarvitse olla kovinkaan juhlallista tai ylevää – arjen pienet teot riittävät. Helpottavaa, eikö totta! Mutta miten se tehdään? Miten lähiesimies voi tukea osallistuvaa innovointia työyhteisössä? Muutama ajatuksen itu Osuva-projektin matkan varrelta: Asiakkaan tarvetta ja oman työyhteisön toimintatapoja havainnoidaan ja niistä keskustellaan jatkuvasti työn lomassa, monilla foorumeilla Vähäiseltäkin tuntuvat työhön liittyvät asiat otetaan…
Jatka lukemistaMihin ideat tyssäävät?
Osuva-projektin kattavan surveyn (n = 2282) pohjalta yksi alustava havainto on, että työntekijät ideoivat ja kehittävät työtä ja työtapoja mielellään ja aktiivisesti, mutta ideat eivät mene eteenpäin organisaatioissa – oletko törmännyt samaan? Mitä ratkaisuja olette omassa organisaatiossanne asiaan kehittäneet?
Jatka lukemistaLuottamuksen merkitys johtamisessa ja innovaatiotoiminnassa
OSUVA-projektin yhden ehkä merkittävimmistä tutkimuksen kohteista voidaan katsoa olevan luottamuksen merkitys johtamisessa ja innovaatiotoiminnassa. Työyhteisöissä luottamukseen on liitetty kolme olennaista tekijää: osallistuva ja oikeudenmukainen johtaminen, toimiva ryhmätyö sekä työntekijöiden itsenäisyyden korostaminen (esim. Gilson 2003). Luottamusta on tutkittu työelämässä laajasti myös sosiaalisen pääoman käsitteen yhteydessä (Jokivuori 2005, Sinervo ym. 2005) sekä johtamisen yhteydessä (Burke, Sims, Lazzara…
Jatka lukemistaOsallistuva innovaatiotoiminta
OSUVA-tutkimuksessa osallistuva innovaatiotoiminta tarkoittaa henkilöstön ja asiakkaiden aktiivista, aloitteellista osallistumista yhteisölliseen innovaatioprosessiin. Osallistavan innovaatiotoiminnan tavoitteena on olla osa organisaation muuta toimintaa ja mahdollistaa yhdessä oppiminen (Kesting & Ulhoi 2010, Alasoini 2010). Osallistuva innovaatiotoiminta haastaa sekä organisaation johtamisen että toimintaprosessit ja rakenteet, jotka on monesti valjastettu tehokkaaseen tavaroiden tai palveluiden tuotantoon. Jatkuvassa muutoksessa työhyvinvointia ole enää…
Jatka lukemistaYhteistä ymmärrystä etsimässä
Organisaatiot kokevat haasteita löytää ratkaisua ongelmiin, joihin liittyy epävarmuutta, monimutkaisuutta, monimerkityksellisyyttä ja jatkuvaa muutosta. Teknologiasta periytyvät toimintatavat eivät ole toimineet hyvin ongelmiin, jotka ovat lähtökohdiltaan sosiaalisia (Rittel & Weber 1973). On syntynyt tilanne, missä valitut ongelmaratkaisutavat eivät sovellu ratkaistavan ilkeän (wicked) ongelman luonteeseen (Rittel & Weber 1973). Yhtenä organisaatioiden haasteena toimintaympäristön muutoksessa on ollut löytää…
Jatka lukemistaPalvelumuotoilusta uutta näkökulmaa sote-alalle?
Osallistavan suunnittelun ja palvelumuotoilun keskeinen ajatus on eri osapuolten osallistaminen palvelun kehittämiseen eli palvelua suunnitellaan käyttäjäkeskeisesti. Palvelumuotoilun avulla suunnitellut täysin uudet tai parannetut palvelut ovat käyttäjän näkökulmasta hyödyllisiä ja tarpeita vastaavia, ja palvelun tuottajan kannalta tehokkaita ja erottuvia (Mager 2008). Käyttäjän tarpeet ja odotukset ovat suunnittelun lähtökohta, jolloin käyttäjien osallistaminen on oleellista. Palvelumuotoiluprosessissa käytetään muotoilualalla…
Jatka lukemistaTulevaisuuden menestyjät?
Tulevaisuuden menestyjäorganisaatiot tarvitsevat organisaatiokulttuurin ja -rakenteen, jossa ihmiset toteuttavat yhteisesti jaettua missiota asiakkaiden eduksi innostuneesti, luovasti ja eettisesti. Johtamisen painopiste on siirtynyt vahvemmin ryhmätyötaitoihin yksilösuoritusten sijaan ja innovatiivisuus sekä jatkuva uudistuminen ovat nousseet uudistamisen avainteemoiksi. Perinteisiä johtamisen järjestelmiä, mittareita ja organisaatiomalleja jouduttaneen sopeuttamaan uuden arvomaailman tarpeita vastaavaksi samalla kun esimiehen avainpätevyyksiksi tulevat valmiudet tiimityöhön, kyvyn…
Jatka lukemista