{"id":991,"date":"2015-11-19T11:06:58","date_gmt":"2015-11-19T09:06:58","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=991"},"modified":"2015-11-19T11:14:44","modified_gmt":"2015-11-19T09:14:44","slug":"tyokaluna-oma-persoona-kuoronjohtajan-sisainen-maailma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/11\/tyokaluna-oma-persoona-kuoronjohtajan-sisainen-maailma\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6kaluna oma persoona \u2013 kuoronjohtajan sis\u00e4inen maailma"},"content":{"rendered":"

\"hands-1436107\"<\/a>Millaista on, kun ty\u00f6kaluna on oma persoona? Pukeutuuko kuoronjohtaja ammattirooliin, ja onko se hyv\u00e4 asia?<\/p>\n

Opiskelin kuoronjohtoa erilaisissa oppilaitoksissa yhteens\u00e4 l\u00e4hes kymmenen vuotta, ja saman verran aikaa olen my\u00f6s tehnyt kyseisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 – tosin en miss\u00e4\u00e4n vaiheessa kokop\u00e4iv\u00e4isesti. Olen ensimm\u00e4iselt\u00e4 koulutukseltani kirkkomuusikko, ja t\u00e4t\u00e4 artikkelia\u00a0kirjoittaessani opiskelen laulunopettajaksi.<\/p>\n

Omat opintoni ja ty\u00f6ni kuoronjohtajana antoivat sys\u00e4yksen t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamiseen. Halusin tiet\u00e4\u00e4, miten muut kuoronjohtajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n haastavan puolen ammatissamme, sek\u00e4 mit\u00e4 vinkkej\u00e4 kirjallisuudesta voisi l\u00f6yty\u00e4 asian avaamiseen. Kirjallisuuden tutkimisen lis\u00e4ksi l\u00e4hetin siis muutamille ammattikuoronjohtajille lyhyen kyselyn, jossa pyydettiin heit\u00e4 kuvailemaan siviilipersoonaansa, ammattipersoonaansa sek\u00e4 kuoronjohtajuuden olemusta. Tekstin seassa olevat kursivoidut lainaukset ovat t\u00e4m\u00e4n kyselyn tuloksena saatuja.<\/p>\n

Mist\u00e4 tunnet s\u00e4 kuoronjohtajan?<\/strong><\/p>\n

Kuoronjohtoty\u00f6 on p\u00e4\u00e4asiallisesti freelancer-ty\u00f6t\u00e4, joka tuo toimintaan alituisen ep\u00e4varmuuden, joskin samalla suuren vapauden. Vain hyvin harvat kuoronjohtajat tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen toimistoty\u00f6ajan puitteissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ettei Suomessa toimi ammattikuoroja kansallisoopperan kuoroa lukuun ottamatta, ja kuoroharjoitukset ajoittuvat usein iltaan ja viikonlopuille, jolloin ihmisill\u00e4 on aikaa harrastustoiminnalle. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja kiinte\u00e4\u00e4 kuukausipalkkaa maksavia kuoroja on v\u00e4h\u00e4n. (Sidoroff 2009.)<\/p>\n

Kuoronjohtaja muuntuu moneksi. Norjalainen kuoronjohtaja ja kuoronjohdon opettaja Tone Bianca Dahl kuvaa kuoronjohtajan ammatin vaativan muusikon, opettajan, ihmistuntijan, hallinnoijan, johtajan sek\u00e4 viittojan osaamista. Kuoro on joukko erilaisia ihmisi\u00e4 erilaisine taustoineen, taitoineen ja toiveineen. Johtajan tulee sitten houkutella jokaisesta laulajasta paras mihin t\u00e4m\u00e4 pystyy ja muovata monen laulajan ilmaisu palvelemaan yht\u00e4, haluamaansa lopputulosta. Ammatin jopa j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n\u00e4 piirteen\u00e4 Dahl pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kuoro on sek\u00e4 johtajansa instrumentti ett\u00e4 ty\u00f6nantaja. (Dahl 2002, 51.)<\/p>\n

\u00a0Jos ammattikuoroja olisi vaikka useitakin, olisi kuoronjohtajan mahdollista halutessaan valita kapellimestarimaisempi painotus ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja pedagogisen puolen voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle.\u00a0 Suomessa harrastajakuorojen taso on onneksi kuitenkin niin korkea, ett\u00e4 parhaissa kuoroissa kuoronjohtaja p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4\u00e4n\u00a0 my\u00f6s haasteellista taiteellista ty\u00f6t\u00e4 ja todella olemaan taiteellisen johtajan roolissa niin ohjelmistonsuunnittelussa, harjoituksissa kuin konserttitilanteissakin. — Kuoronjohtajuus on yhdistelm\u00e4 taiteilijuutta, johtajuutta ja opettajuutta.\u00a0<\/em><\/p>\n

Ammatillinen johtaminen perustuu mielikuvien ja toiveunien sijasta sopimuksiin. Se on tavoitteellista toimintaa. Johtaja saa ihmiset tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mihin he eiv\u00e4t johtamatta ryhtyisi. Johtaminen lis\u00e4\u00e4 tehokkuutta ja auttaa ihmisi\u00e4 onnistumaan, sill\u00e4 parhaatkin ammattilaiset tekev\u00e4t usein oikeita asioita v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan. (Ahonen 2011, 11-12.)<\/p>\n

Johtamisen kulttuuri on muutoksessa. Perinteisesti johtajuutta on kuvattu suurmiesteorioiden avulla, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ollaan kuitenkin kaukana t\u00e4llaisesta yksil\u00f6keskeisest\u00e4 ja hierarkkisesta johtajuuden mallista. Edelleenkin tarvitaan vahvoja johtajia, mutta vahvalla johtajuudella tarkoitetaan my\u00f6s jaettua johtajuutta: suurmiehen etsimisest\u00e4 halutaan siirty\u00e4 suuruuden etsimiseen meist\u00e4 kaikista. Hierarkiat halutaan murtaa ja siirty\u00e4 alistavasta valistavaan johtamiseen. Viisautta ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4sitet\u00e4 vain rationaalisena \u00e4lykkyyten\u00e4, vaan se on entist\u00e4 enemm\u00e4n tunteen ja hengen \u00e4lykkyytt\u00e4. (Syd\u00e4nmaanlakka 2004, 7-8.)<\/p>\n

Kuorossa johtajuus ei ole vain silkkaa johtajuutta niin kuin yrityksess\u00e4, vaan koko johtajuus rakentuu oman taiteilijapersoonan ymp\u00e4rille. N\u00e4in joku voi olla todella hyv\u00e4 taiteellinen johtaja ilman, ett\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 edes on varsinaisia johtajapiirteit\u00e4.<\/em><\/p>\n

Mik\u00e4 johtajuus ei ole opettajuutta tai mik\u00e4 opettajuus ei ole johtajuutta? Auktoriteetti n\u00e4iss\u00e4 kahdessa roolissa on hyvin erilainen; siksi varmaan joskus jaan mielipiteit\u00e4 opettaessani, sill\u00e4 ihmiset ovat nyky\u00e4\u00e4n tottuneita aika erilaiseen opettajuuteen kuin mihin johtaminen kasvattaa.<\/em><\/p>\n

Johtajuus-opettajuus on ter\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, suorempaa, toiminnallisempaa ja tavoitteellisempaa kuin nyky\u00e4\u00e4n vallalla oleva opettamisihanne, jossa oppijan asema on korostunut. Mutta kyll\u00e4h\u00e4n pedagogiset taidot ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa kuoronjohtajuutta. Ehk\u00e4 viestini on, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n simppeli kombinaatio n\u00e4it\u00e4 taitoja.<\/em><\/p>\n

Min\u00e4 olen Persoona isolla P:ll\u00e4<\/strong><\/p>\n

Persoona tarkoittaa ihmisen omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n. Se on ns. todellinen min\u00e4: ydinmin\u00e4 ja sen lis\u00e4ksi sekoitus kaikkia omia luonteenpiirteit\u00e4. Persoona on usein tiedostamaton, ja se voi my\u00f6s muuntua. Persoona kulkee aina mukana. Se varmistaa yksityisten pyrkimysten toteutumisen, ja on enemm\u00e4n kuin ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan. Persoona on aktiivinen luonnollisesti yksityisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sosiaalinen vuorovaikutus on taas persoonien v\u00e4list\u00e4 puhetta. Se perustuu tunteisiin ja henkil\u00f6suhteisiin sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tutustumista ja l\u00e4hentymist\u00e4. Se yhdist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 ihmisin\u00e4 ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 hiljaista tietoa. (Ahonen 2011, 3-7.)<\/p>\n

Opettaja ja opettajakouluttaja Katariina Stenberg katselee kirjassaan Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 opettaja (2011) t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 opettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4nen mukaansa ihminen yritt\u00e4\u00e4 saada selville kuka h\u00e4n on ja mik\u00e4 on h\u00e4nen tarkoituksensa maailmassa luomalla tulkintoja itsest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 todellisuudesta. N\u00e4ist\u00e4 tulkinnoista muodostuu persoonallinen identiteetti, vastaus kysymykseen, kuka min\u00e4 olen. (Stenberg 2011, 19.)<\/p>\n

Tulkinnoilla itsest\u00e4 ja maailmasta on vahva vaikutus: ne ohjaavat yksil\u00f6n toimintaa tietoisesti ja tiedostamatta. Persoonaansa etsiess\u00e4\u00e4n ihminen muodostaa, muuntaa ja uusintaa omaa uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4ns\u00e4 eli niit\u00e4 arvoja, ihanteita, uskomuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4, joiden kautta h\u00e4n maailmaa katselee. N\u00e4in siis kaikki opettajan ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tekem\u00e4t pedagogiset valinnat pohjautuvat h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaisiin arvoihinsa ja uskomuksiinsa, h\u00e4nen taustahorisonttiinsa – tietoisesti tai tiedostamatta. On siis perusteltua v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 paremmin opettaja tuntee itsens\u00e4 ja tunnistaa oman taustahorisonttinsa, sit\u00e4 paremmin h\u00e4n pystyy perustelemaan sek\u00e4 itselleen ett\u00e4 muille oman opetuksensa periaatteita. Jos opettaja ei tunne itse\u00e4\u00e4n, niin opetusta voivat ohjata hyvinkin alitajuiset uskomukset ja k\u00e4sitykset, jopa pelot. (Stenberg 2011, 19-21.)<\/p>\n

Stenberg kertoo kirjassaan esimerkin omalta opettajan uraltaan. H\u00e4nell\u00e4 oli jostain syyst\u00e4 alitajuinen, vahva tarve tulla hyv\u00e4ksytyksi, mik\u00e4 sai h\u00e4net ottamaan oppilaiden mielenkiinnottomuuden henkil\u00f6kohtaisesti ja loukkaantumaan. T\u00e4m\u00e4 sai kyll\u00e4 h\u00e4net tekem\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mutta samalla h\u00e4n kulutti itse\u00e4\u00e4n ja rasitti oppilaitaan. Ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oman taustahorisonttinsa h\u00e4n pystyi taistelemaan irti vahingoittavasta ajattelusta ja seisomaan oman opetuksensa takana. Hankalaa on Stenbergin mukaan my\u00f6s se, ett\u00e4 joku mielikuva t\u00e4ydellisest\u00e4 opettajasta, ehk\u00e4 omasta lempiopettajasta, saattaa muodostua esteeksi oman opettajuuden kehitt\u00e4misess\u00e4. Ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 tavoitellessaan jonkun muun persoonan ominaisuuksia ihminen unohtaa itsens\u00e4 eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 luota omiin lahjoihinsa, jotka voivat olla varsin erilaisia kuin esikuvan. (Stenberg 2011, 21-22.) Itsetuntemus on siis avain my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4 jaksamiseen.<\/p>\n

Johtajuusteorioiden puolelta esittelemisen arvoisia ovat mm. filosofian tohtori Pentti Syd\u00e4nmaanlakan n\u00e4kemykset h\u00e4nen kirjassaan \u00c4lyk\u00e4s johtajuus (2004). Syd\u00e4nmaanlakka ei usko, ett\u00e4 tietynlainen persoonallisuustyyppi tekee hyv\u00e4n johtajan. T\u00e4rkein tekij\u00e4 on, ett\u00e4 johtaja on aito henkil\u00f6, oma itsens\u00e4. Viisi useimmin mainittua piirrett\u00e4, jotka kytket\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n johtajuuteen ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isyys, sosiaalisuus, luotettavuus, innostavuus ja n\u00f6yryys. (Syd\u00e4nmaanlakka 2004, 165-166.)<\/p>\n

Pentti Syd\u00e4nmaanlakka on analysoinut my\u00f6s osaamisen ja persoonallisuuden v\u00e4list\u00e4 suhdetta. H\u00e4n on muotoillut analyysist\u00e4 tasomallin, jonka pinnalla on asiat, jotka on helppo n\u00e4hd\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4, kun taas ytimess\u00e4 olevat asiat ovat niin syv\u00e4ll\u00e4 ja piilossa, ett\u00e4 niit\u00e4 on vaikea muuttaa. Syvimm\u00e4ll\u00e4 on ihmisen ydinmin\u00e4. Hieman enemm\u00e4n pinnalla on opittu min\u00e4, eli persoonallisuus luonteenpiirteineen, motiiveineen ja arvoineen. Seuraava taso pintaa kohti tultaessa on min\u00e4kuva, joka muodostuu ihmisen asenteesta itse\u00e4\u00e4n kohtaan ja on oleellinen osaamisen kehitt\u00e4misen kannalta. Min\u00e4kuvan t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita on itseluottamus. On oltava riitt\u00e4v\u00e4 itseluottamus, jotta uskaltaa ottaa riskej\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s ep\u00e4onnistua. Osaaminen on Syd\u00e4nmaanlakan mallin toiseksi uloin taso, ja se muodostuu tiedoista, taidoista, asenteista, kokemuksista ja kontakteista. Osaamista tarvitaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n uloimpaan tasoon, k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja suoritukseen. (Syd\u00e4nmaanlakka 2004, 166.)<\/p>\n

Johtajan tulisi siis osata analysoida itse\u00e4\u00e4n viidell\u00e4 tasolla: k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, osaaminen, min\u00e4kuva, opittu min\u00e4 ja ydinmin\u00e4. Johtajana kasvamista helpottaa paljon, jos oppii tekem\u00e4\u00e4n matkoja itseens\u00e4 ja analysoimaan opittua min\u00e4kuvaansa ja ydinmin\u00e4\u00e4ns\u00e4. Todelliset muutokset kumpuavat syv\u00e4lt\u00e4 ihmisen sisimm\u00e4st\u00e4. Johtajan on hyv\u00e4 opetella tuntemaan itsens\u00e4 mahdollisimman hyvin. (Syd\u00e4nmaanlakka 2004, 166.)<\/p>\n

Syd\u00e4nmaanlakka ei vaikuta ajattelevan, ett\u00e4 persoona ja ammattirooli tulisi erottaa toisistaan johtajan teht\u00e4viss\u00e4, vaan persoonan ominaisuudet ovat palvelemassa ammattia harjoitettaessa.<\/p>\n

Ammattirooli, ammattipersoona, ty\u00f6min\u00e4 tai muuta sellaista<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi aktivoitua ammattirooli. Erityisesti opettajat, ammattikunnan eliitti sek\u00e4 ty\u00f6nantajat ovat ryhmi\u00e4, joissa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy selke\u00e4sti. Ammattirooli on jotain opittua ja tiedostettua. Sen toimintatavat ovat ennakoitavat, ja se on ymp\u00e4rist\u00f6n ja historian m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4. Se rajoittaa persoonaa, mutta toisaalta se sallii tehd\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, mik\u00e4 ei ole itselle luontaista. Ammattirooli suojaa persoonaa. Ammattilainen valitsee rooliinsa sellaisia piirteit\u00e4, joiden avulla tiet\u00e4\u00e4 saavuttavansa ty\u00f6n tavoitteet paremmin kuin omana itsen\u00e4\u00e4n. Persoona ja ammattirooli my\u00f6s muokkaavat toisiaan. (Ahonen 2011, 4-6.)<\/p>\n

Ammatillinen vuorovaikutus on n\u00e4kyv\u00e4 osa ammattiroolia. Sille tulee asettaa samat vaatimukset kuin muullekin ammatillisuudelle.\u00a0 Ammatillinen vuorovaikutus on perusteht\u00e4vien v\u00e4list\u00e4 puhetta. Se on persoonasta riippumatonta, perustuu ty\u00f6teht\u00e4viin ja palvelee yhteisi\u00e4 tavoitteita. (Ahonen 2011, 8.)<\/p>\n

Onko siltaa yli virran?<\/strong><\/p>\n

Millainen on siis persoonan ja ammattiroolin v\u00e4linen suhde?<\/p>\n

En koe n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 suurta eroa. Haluan tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kuoronjohtajana omana persoonani \u00a0ja\u00a0omalla persoonallani. Eroa privaatti- ja ammattiel\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille syntyy toimintamalleista.<\/em><\/p>\n

Kuoronjohtajille l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni kyselyss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vastattiin monella tavalla. Ero persoonan ja ammattiroolin v\u00e4lill\u00e4 tunnustettiin. Joku koki, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 nousee esiin piirteit\u00e4, joista h\u00e4n ei pid\u00e4. Toinen taas tunsi ty\u00f6tilanteen korostavan h\u00e4nen sosiaalisia puoliaan ja leiskuvuuttaan.<\/p>\n

Vaikeissa vuorovaikutustilanteissa ihminen nojaa automaattisesti persoonaan (Ahonen 2011, 8). Voimakkaat tunteet saavat ihmisen turvautumaan helposti automaattiseen reaktioon, joka usein katkaisee ammatillisen vuorovaikutusyhteyden. N\u00e4it\u00e4 reaktioita voi olla esimerkiksi m\u00f6k\u00f6tt\u00e4minen, pakeneminen, hy\u00f6kk\u00e4\u00e4minen, selittely, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, piikittely tai huumorilla asian vesitt\u00e4minen. (Kiesil\u00e4inen 1998.)<\/p>\n

\u201dAtt vara i balans\u201d – ty\u00f6kaluja tarjolla<\/strong><\/p>\n

Tone Bianca Dahl esittelee mielenkiintoisen ty\u00f6kalun kuoronjohtajan sis\u00e4isen maailman haasteisiin: tulee etsi\u00e4 tietoisesti tasapainoa muutamien vastaparien v\u00e4lille. N\u00e4it\u00e4 kutsuttakoon termeill\u00e4 Sis\u00e4ll\u00e4-Ulkona, Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4-Alhaalla, Oikealla-Vasemmalla, Edess\u00e4-Takana, Min\u00e4-Sin\u00e4 sek\u00e4 L\u00e4heisesti-Et\u00e4isesti. H\u00e4n my\u00f6s n\u00e4kee n\u00e4iden ominaisuuksien ilmentyv\u00e4n fyysisesti. (Dahl 2002, 113.)<\/p>\n

Sis\u00e4iseen maailmaansa voi olla uppoutunut – voi olla liian Sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llaisena ihminen luottaa vain omiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiins\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 omassa maailmassaan. H\u00e4nen sis\u00e4iset lihaksensa ovat vahvat, mutta ulkoiset j\u00e4nnittyneet. Jos taas ihminen on liian Ulkona, h\u00e4n on liikaa ulkopuolelta tulevien \u00e4rsykkeiden riepoteltavana. H\u00e4nen ulkoinen lihaksistonsa on hyvin kehittynyt. Liian Sis\u00e4ll\u00e4 olevalle Dahl tarjoaa l\u00e4\u00e4kkeeksi fyysist\u00e4 voimaharjoittelua, ulkoiseen maailmaan keskittymist\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4orientoitumista. Ulkona harhailevalle h\u00e4n puolestaan antaa ohjeeksi harjoitella hitaita fyysisi\u00e4 liikkeit\u00e4, kuten erilaisia it\u00e4maisia liikuntalajeja ja Alexander-tekniikkaa sek\u00e4 harjoittaa lep\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 hetkess\u00e4 olemista. (Dahl 2002, 113-114.)<\/p>\n

Ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4-olija ajattelee liikaa. Jopa h\u00e4nen yl\u00e4vartalon lihaksensakin ovat hyvin kehittyneet. Jos ihminen on Alhaalla, h\u00e4n keskittyy asioiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n puoleen ja on eritt\u00e4in tehokas. Alaruumiin lihakset ovat kehittyneet. Balanssia n\u00e4iden v\u00e4lill\u00e4 voi hakea toisaalta fyysisen ty\u00f6n kautta, ajamalla l\u00e4pi asioita, maastok\u00e4velyill\u00e4 ja maattumisharjoitteilla ja toisaalta ajattelemalla, kirjoittamalla ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hakemalla. (Dahl 2002, 114-115.)<\/p>\n

Oikealla tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 oikeaa aivopuoliskoa. Sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuuksia, h\u00e4nell\u00e4 on mielikuvitusta, luovuutta ja intuitiota. Tekninen tarkkuus on toissijaista. Vasemmalla olijan vasen aivopuolisko on aktiivinen, eli h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksityiskohtia, on analyyttinen ja looginen. Taiteellisuus ei saa kovin paljon sijaa. N\u00e4iden kahden ominaisuuden balassia Dahl pit\u00e4\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 kuoronjohtajan kannalta. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 johtajan tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4si\u00e4\u00e4n samanaikaisesti eri teht\u00e4viin – eli leikitell\u00e4 oikean ja vasemman puolen kanssa – h\u00e4nen t\u00e4ytyy kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota muutenkin moniin asioihin samaan aikaan. Johtajan tulee viittoa kaavaa, rytmi\u00e4 ja insatseja samaan aikaa kuin muotoilla linjoja, fraaseja, kaaria, teksti-ilmaisua ja tulkintaa. Ruumiinkielell\u00e4 on kokonaisuudessaan merkitys; vaikuttamassa ovat mukana my\u00f6s silm\u00e4t ja kasvojen ilmeet. T\u00e4llaiseen moniosaamiseen tarvitaan molempien aivopuoliskojen sujuvaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Oikeaa puoliskoa voidaan vahvistaa tekem\u00e4ll\u00e4 asioita vasemmalla k\u00e4dell\u00e4, leikkim\u00e4ll\u00e4, maalaamalla, unelmoimalla ja jongl\u00f6\u00f6raamalla. Vasenta voi auttaa tekem\u00e4ll\u00e4 asioita oikealla k\u00e4dell\u00e4, harrastamalla matematiikkaa ja loogista ajattelua – sek\u00e4 olemalla aktiivinen nyky-yhteiskunnassa, mik\u00e4 automaattisesti vahvistaa vasemman aivopuoliskon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. (Dahl 2002, 115-116.)<\/p>\n

Ihmisest\u00e4 muille n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 osaa Dahl nimitt\u00e4\u00e4 termill\u00e4 Edess\u00e4. Sana Takana tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 ihmisen sis\u00e4ist\u00e4 maailmaa, omaa osaamista ja olemusta. Edess\u00e4 olemista voi harjoittaa asettamalla itselle haasteita, olemalla oma itsens\u00e4, n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muillekin mit\u00e4 osaa ja vahvistamalla kehon etuosia. Liian Edess\u00e4 olevan tulee taas liikkua taaksep\u00e4in vahvistamalla omaa osaamistaan ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 harjoittamalla kehon takaosan lihaksia.<\/p>\n

Min\u00e4- ja sin\u00e4ajattelun erottaminen tarkoittaa kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se mit\u00e4 ajattelen, koen ja tunnen koskee vain minua. Jos ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, h\u00e4n kunnioittaa muidenkin ajatuksia, kokemuksia ja tunteita. H\u00e4n ei syyt\u00e4 muita ihmisi\u00e4 omista virheist\u00e4\u00e4n, vaan ottaa vastuun niist\u00e4 sek\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Kuoronjohtajuudessa t\u00e4m\u00e4 merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 johtaja ottaa kyll\u00e4 vastuun omasta tekemisist\u00e4\u00e4n tai tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta ei tunne turhaan syyllisyytt\u00e4 muista asioista johtuvista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 kuoronsa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Min\u00e4ajattelua voi vahvistaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sanaa \u201dmin\u00e4\u201d sanan \u201dsin\u00e4\u201d tai passiivilauseiden sijaan, kuuntelemalla omaa sisint\u00e4\u00e4n ja sanomalla \u00e4\u00e4neen, jos on eri mielt\u00e4 asioista. Sin\u00e4ajattelua voi vahvistaa hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 toiset sellaisina kuin he ovat, toisia kuuntelemalla sek\u00e4 kysymyksi\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. (Dahl 2002, 117-118.)<\/p>\n

Ihminen el\u00e4\u00e4 L\u00e4heisesti, kun h\u00e4n kokee asioita tunteiden kautta. Fyysisesti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kehon liev\u00e4n\u00e4 etupainotteisuutena. Et\u00e4\u00e4ntynyt ihminen ei puolestaan koe asioita tunteiden kautta. H\u00e4n ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 asioihin ja katselee niit\u00e4 ulkopuolelta. Ryhti on hieman takapainottunut. Kuoronjohtajana tunteiden viet\u00e4v\u00e4n\u00e4 olemisen ja kylm\u00e4kiskoisen et\u00e4isyyden v\u00e4lill\u00e4 on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4 maasto. Liian L\u00e4heisesti el\u00e4v\u00e4n on hyv\u00e4 nojautua taaksep\u00e4in ja kohdistaa katse yl\u00f6s, katsella asioita ulkopuolelta, kuin elokuvaa ja ottaa v\u00e4limatkaa. Liian Et\u00e4isen\u00e4 olevan tulee taas nojautua eteenp\u00e4in ja kohdistaa katse l\u00e4helle, tarkkailla tunteitaan ja keksitty\u00e4 senhetkisiin tunteisiin. (Dahl 2002, 118-119.)<\/p>\n

Mit\u00e4 j\u00e4i k\u00e4teen?<\/strong><\/p>\n

Avain siihen, ett\u00e4 ty\u00f6kaluna on oma persoona, on mahdollisimman hyv\u00e4 itsetuntemus. Se auttaa tekem\u00e4\u00e4n parempaa ty\u00f6t\u00e4, toimimaan j\u00e4rkev\u00e4mmin sosiaalisesti sek\u00e4 jaksamaan ty\u00f6ss\u00e4 paremmin. Itse olen kokenut, ett\u00e4 ammattiroolini tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tietyt persoonani piirteet korostuvat, tai ett\u00e4 tietoisesti korostan tiettyj\u00e4 piirteit\u00e4ni. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 omalle persoonalle t\u00e4ysin vieraiden piirteiden tuominen ammattirooliin olisi vaarallista. Ammattirooli on kuitenkin persoonasta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 – ei mik\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle liimattu naamio.<\/p>\n

Kirjoittaja: Anna P\u00f6yh\u00f6nen 2015, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Ahonen, H. Ammattirooli & persoona. Diat. http:\/\/www.mestariluokka.fi\/docs\/ammattirooli.pdf<\/a>. Sivu p\u00e4ivitetty 24.8.2008. Viitattu 16.11.2015.<\/p>\n

Dahl, T. B. 2002. K\u00f6rkonst. Om s\u00e5ng, k\u00f6rarbete och kommunikation. G\u00f6teborg: Bo Ejeby F\u00f6rlag.<\/p>\n

Kiesil\u00e4inen, L. 1998. Vuorovaikutusvastuu. Teoksessa Ahonen, H. Ammattirooli & persoona. Diat. http:\/\/www.mestariluokka.fi\/docs\/ammattirooli.pdf<\/a>. Sivu p\u00e4ivitetty 24.8.2008. Viitattu 16.11.2015.<\/p>\n

Sidoroff, M. 2009. Kuoronjohto ammattina. Suomen kuorojohtajayhdistys. http:\/\/kuoronjohtajat.fi\/tietonurkka\/kuoronjohto-ammattina\/<\/a>. Sivu p\u00e4ivitetty 16.11.2015. Viitattu 16.11.2015.<\/p>\n

Stenberg, K. 2011. Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 opettaja. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n

Syd\u00e4nmaanlakka, P. 2004. \u00c4lyk\u00e4s johtajuus. Helsinki: Talentum.<\/p>\n

Kuva:<\/strong> Tibor Fazakas,\u00a0freeimages.com<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Millaista on, kun ty\u00f6kaluna on oma persoona? Pukeutuuko kuoronjohtaja ammattirooliin, ja onko se hyv\u00e4 asia? Opiskelin kuoronjohtoa erilaisissa oppilaitoksissa yhteens\u00e4 l\u00e4hes kymmenen vuotta, ja saman verran aikaa olen my\u00f6s tehnyt kyseisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 – tosin en miss\u00e4\u00e4n vaiheessa kokop\u00e4iv\u00e4isesti. Olen ensimm\u00e4iselt\u00e4 koulutukseltani kirkkomuusikko, ja t\u00e4t\u00e4 artikkelia\u00a0kirjoittaessani opiskelen laulunopettajaksi. Omat opintoni ja ty\u00f6ni kuoronjohtajana antoivat sys\u00e4yksen t\u00e4m\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[108,221],"class_list":["post-991","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-ammatti-identiteetti","tag-kuoronjohtaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/991","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=991"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/991\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":997,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/991\/revisions\/997"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=991"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=991"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=991"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}