{"id":982,"date":"2015-06-10T16:30:30","date_gmt":"2015-06-10T13:30:30","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=982"},"modified":"2023-09-11T09:09:21","modified_gmt":"2023-09-11T06:09:21","slug":"vanhemman-ja-lapsen-valinen-vuorovaikutus-varhaisian-musiikkikasvatuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/vanhemman-ja-lapsen-valinen-vuorovaikutus-varhaisian-musiikkikasvatuksessa\/","title":{"rendered":"Vanhemman ja lapsen v\u00e4linen vuorovaikutus varhaisi\u00e4n musiikkikasvatuksessa"},"content":{"rendered":"

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvattajat pyrkiv\u00e4t opetuksessaan tukemaan vanhemman ja lapsen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Kuinka t\u00e4m\u00e4 vuorovaikutussuhde vaikuttaa lapseen ja h\u00e4nen kehitykseens\u00e4? Miksi vanhemman l\u00e4sn\u00e4olo on muskaritunnilla t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Varhainen vuorovaikutus<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan vauvaa enimm\u00e4kseen hoitavan aikuisen, yleens\u00e4 oman vanhemman, ja vauvan v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta (Vil\u00e9n, Vihunen, Vartiainen, Siv\u00e9n, Neuvonen & Kurvinen 2006, 86). Vauvan ja \u00e4idin vuorovaikutussuhteen voi ajatella alkavan jo raskausaikana, jolloin \u00e4iti valmistautuu uuteen rooliinsa vanhempana. Tutkimuksen mukaan \u00e4idin raskaudenaikainen suhde siki\u00f6\u00f6n on yhteydess\u00e4 varhaiseen \u00e4idin ja vauvan vuorovaikutukseen.\u00a0 Lapsen kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 vuotta ovat vauhdikasta kehityksen aikaa. N\u00e4m\u00e4 vuodet ajatellaan ajanjaksona, jona rakennetaan pohja my\u00f6hemm\u00e4lle kehitykselle. (M\u00e4ntymaa 2006, 16.)<\/p>\n

My\u00f6s musiikin vaikutusta siki\u00f6ihin on tutkittu. Siki\u00f6t kuulevat \u00e4\u00e4ni\u00e4, eli my\u00f6s musiikkia, kohdun ulkopuolisesta maailmasta raskauden viimeisen kolmanneksen ajan. Raskauden aikana siki\u00f6n altistuessa erilaisille \u00e4\u00e4nille, kehittyy ik\u00e4\u00e4n kuin \u00e4\u00e4nikoti, joka valmentaa vauvaa syntym\u00e4n j\u00e4lkeiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Vauva oppii tunnistamaan vanhempiensa \u00e4\u00e4net, mik\u00e4 tukee kiintymyssuhteen muodostumista ja luo pohjaa tulevalle kielenoppimiselle. Tutut \u00e4\u00e4net my\u00f6s rauhoittavat vauvaa; on havaittu, ett\u00e4 syntym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle lapselle toistuvasti laulettu laulu usein toimii rauhoittavana melodiana my\u00f6s syntyneelle lapselle. (Eino Partanen, 2014.) N\u00e4in vauvalle syntyy n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n side kohdunaikaisen ja \u2013j\u00e4lkeisen el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille.<\/p>\n

Alle kolmevuotiaiden lasten muskareissa yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista on vanhemman ja lapsen v\u00e4lisen vuorovaikutuksen lis\u00e4\u00e4minen. Lapset ovat yksil\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4in ollen heill\u00e4 on my\u00f6s yksil\u00f6lliset tarpeet. Jokaiselle lapselle kuitenkin varhaisen vuorovaikutuksen merkitys on todella suuri. T\u00e4rkeint\u00e4 lapsen ja vanhemman v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa alusta alkaen on se, ett\u00e4 lapsi kokee olevansa vanhempansa seurassa turvassa ja hoidettu. Ensimm\u00e4inen ik\u00e4vuosi on merkitt\u00e4vin t\u00e4m\u00e4n vuorovaikutussuhteen kehittymiselle. Varhaiskasvatuksen alalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vanhemman ja lapsen v\u00e4list\u00e4 kiintymyssuhdetta, jotta pystyisi omalta osaltaan tukemaan ja tarpeen tullen vahvistamaan sit\u00e4. (Vil\u00e9n, Vihunen, Vartiainen, Siv\u00e9n, Neuvonen & Kurvinen 2006, 86-87.)<\/p>\n

Lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitys on hyvin yksil\u00f6llist\u00e4, joten my\u00f6s suhtautuminen musiikillisiin virikkeisiin vaihtelee. Aikuisen on mukauduttava musiikilliseen toimintaan lapsen ehdoin. Vuorovaikutussuhteen kehittymisen kannalta olennaista on huomioida vauvaa riippumatta siit\u00e4, onko h\u00e4n tarkkaileva vai aktiivinen osallistuja. Musiikin ja leikin avulla vauvaa voidaan aktivoida l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia toimintatapoja, jotka voivat saattaa h\u00e4nt\u00e4 sosiaalisesti vastaanottavaisemmaksi. (Hongisto-\u00c5berg, Lindeberg-Piiroinen & M\u00e4kinen 1993, 55.)<\/p>\n

Muskareissa vauvan kanssa kommunikoidaan puhuen, laulaen ja lorutellen. Vaikka itse sanoilla ei vauvalle olekaan sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4, lapsi tunnistaa \u00e4\u00e4nen perusteella kuka h\u00e4nelle puhuu tai laulaa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin lapsessa her\u00e4tet\u00e4\u00e4n halu jokellella ja ilmaista itse\u00e4\u00e4n, jolloin saadaan syntym\u00e4\u00e4n herkk\u00e4 vuorovaikutustilanne, jossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. (Hongisto-\u00c5berg ym. 1993, 56.). Lapsi kokee ja aistii ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n vanhemman kautta; h\u00e4n peilaa vanhemman tuntemuksia ja kokemuksia ja reagoi tilanteisiin vanhemman mallin mukaisesti. Jo kuuden kuukauden ik\u00e4inen vauva kykenee tulkitsemaan, milloin toinen ihminen on surullinen, suuttunut, pelokas, iloinen tai h\u00e4mmentynyt. (Ojanen, Ritmala, Siv\u00e9n, Vihunen & Vil\u00e9n 2011, 100.) T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s vanhemmat osallistuvat muskareissa aktiivisesti toimintaan laulaen, soittaen ja lorutellen.<\/p>\n

Musiikkiliikunta kuuluu olennaisena osana muskareihin. Lapsen kanssa leikit\u00e4\u00e4n rytmisi\u00e4 loruja ja lauluja, joihin kuuluu keinutusta, hypytyst\u00e4 ja sormileikkej\u00e4. Lasta my\u00f6s silitell\u00e4\u00e4n ja liikutellaan jalkoja ja k\u00e4si\u00e4 rytmisesti. Musiikkiliikunnassa vauva kokee liikkeen aikuisen kautta; h\u00e4n oppii mukailemaan aikuisen liikkeit\u00e4 ja nauttii niist\u00e4. Yli 6 kuukauden ik\u00e4inen vauva alkaa reagoida musiikkiin liikkumalla ja matkii liikkeit\u00e4, kuten taputtamista tai k\u00e4sien yl\u00f6s nostamista. (Hongisto-\u00c5berg 1993, 58-59.)<\/p>\n

Toisella ik\u00e4vuodella lapsen puhe alkaa n\u00e4kyv\u00e4sti kehitty\u00e4. Vaikka lapsen sanavarasto ei olisikaan muutamaa sanaa suurempi, h\u00e4nen kommunikointikykyns\u00e4 on oleellista. Laulaminen houkuttelee lasta \u00e4\u00e4nest\u00e4 nauttimiseen, mik\u00e4 taas johtaa puhekielen \u00e4\u00e4nteiden tuottamiseen. Useassa vanhemman ja lapsen vuorovaikutustilanteessa musiikki voi toimia helpottavana tekij\u00e4n\u00e4; oikeassa tilanteessa lauletun laulun avulla lapsi voidaan saada mukaan yhteisty\u00f6h\u00f6n, kuten pukemiseen, tai h\u00e4nen huomionsa voidaan saada pois ei-toivotusta toiminnasta. (Hongisto-\u00c5berg 1993, 58-59.)<\/p>\n

Kiintymyssuhde vuorovaikutuksen perustana<\/strong><\/p>\n

Artikkelissamme olemme pohtineet vauvan ja vanhemman v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta, johon liittyy olennaisesti lapsen ensimm\u00e4isin\u00e4 kuukausina muodostama kiintymyssuhde. John Bowlby (1907-1990) on luonut kiintymyssuhdeteorian, jonka mukaan lapsella on biologinen tarve kiintymyssuhteeseen. Kiintymyssuhteen lapsi muodostaa h\u00e4nt\u00e4 ensimm\u00e4isten kuukausien aikana toistuvasti hoitaviin aikuisiin. Er\u00e4\u00e4t teoreetikot olivat jo ennen Bowlbya painottaneet, ett\u00e4 lapsen ja aikuisen v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa tapahtuvat toistuvat tilanteet vaikuttavat siihen, kuinka lapsi alkaa hahmottaa itse\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa.<\/p>\n

Bowlby korosti, ett\u00e4 kiintymyssuhteita on monenlaisia ja ne my\u00f6s muodostavat aivoihin erilaisia muistij\u00e4rjestelmi\u00e4. Kokemukset vuorovaikutusymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 muokkaavat vauvan aivoja ja kyky\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n virikkeit\u00e4. Vuorovaikutuksen tarkoituksena on tukea lasta l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4sityksi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, k\u00e4sityksi\u00e4 muista suhteessa itseen sek\u00e4 ihmissuhteisiin liittyvi\u00e4 tunteita. N\u00e4in h\u00e4nelle annetaan apuja p\u00e4\u00e4telmiin siit\u00e4, millainen h\u00e4n on, mit\u00e4 h\u00e4n tuntee ja mit\u00e4 muut h\u00e4nest\u00e4 ajattelevat. (Vil\u00e9n ym. 2006, 87.)<\/p>\n

Vanhempien kokemuksia<\/strong><\/p>\n

Teoreettisen tiedon lis\u00e4ksi halusimme artikkeliimme kokemuksia muskarissa lapsensa kanssa k\u00e4yvilt\u00e4 vanhemmilta. Kokemuksien ker\u00e4\u00e4miseksi teimme kyselyn, johon saimme vastauksia noin kymmenelt\u00e4 vanhemmalta. Kyselymme perustui p\u00e4\u00e4osin lapsen ja vanhemman v\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Erityisen kiinnostuneita olimme vanhempien oman roolinsa kokemisesta muskarissa sek\u00e4 heid\u00e4n omasta k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksen merkityksest\u00e4 muskaritilanteessa.<\/p>\n

Kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat muskarin lapsen ja vanhemman yhteiseksi harrastukseksi. Kuitenkin he kokivat lapsil\u00e4ht\u00f6isen opetuksen, ohjelmistoineen ja ohjeistuksineen, mielekk\u00e4\u00e4ksi ja luonnolliseksi. Vanhemmille suunnattua huomiota tai ohjeistusta ei koettu tarpeelliseksi. Kuitenkin esimerkiksi lapsen asioista keskusteleminen tunnin j\u00e4lkeen n\u00e4htiin tarpeelliseksi. Oman roolinsa muskarissa vanhemmat kokivat lapsen tukijaksi sek\u00e4 rohkaisijaksi. My\u00f6s yhteisten kokemusten jakaminen nousi esille t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana muskaria.<\/p>\n

Muskareissa k\u00e4ytetyist\u00e4 ty\u00f6tavoista laululeikeist\u00e4 pidettiin huomattavasti eniten. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelimme, ett\u00e4 my\u00f6s vanhemmat kokevat vuorovaikutukselliset aktiviteetit t\u00e4rkein\u00e4. Lapsen oppimisen kannalta laulujen, leikkien ja lorujen toistaminen usealla muskarikerralla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kyselyyn vastanneet vanhemmat pitiv\u00e4t toistoa tarpeellisena sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 oman oppimisensa kannalta. Osa vanhemmista kertoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 muskarissa opittuja lauluja ja leikkej\u00e4 kotona. Tueksi kaivattiin kotiin jaettavaa materiaalia.<\/p>\n

Kyselyst\u00e4 nousi esille, ett\u00e4 erityisesti vanhemmat toivoivat enemm\u00e4n tietoa muskarin kasvatuksellisista ja musiikillisista tavoitteista. Tavoitteellinen muskaritoiminta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kasvatuksellisia ett\u00e4 musiikillisia tavoitteita. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet ovat selke\u00e4 osa opettajan tuntisuunnittelua, mutta itse muskarin aikana n\u00e4it\u00e4 tavoitteita ei useinkaan sanallisesti k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n artikkelin tietoperustan sek\u00e4 kyselyn pohjalta voimme todeta, ett\u00e4 vuorovaikutus on muskarissa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa niin opettajan kuin vanhemman n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oikeantyylisell\u00e4 ohjauksella muskariohjaaja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 lapsen ja vanhemman v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Vanhemman tietoisuus muskaritoiminnan tavoitteista ja vuorovaikutukseen suuntaavasta toiminnasta voi luoda jatkumoa muskarissa syntyv\u00e4lle vuorovaikutukselle kotona.<\/p>\n

Kirjoittajat: Tuuli Nevantaus-Jokinen ja Reetta Kumpulainen 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Niemel\u00e4, P., Siltala, P. & Tamminen, T. 2003. \u00c4idin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Juva: WS Bookwell.<\/p>\n

Hongisto-\u00c5berg, M., Lindeberg-Piiroinen, A. & M\u00e4kinen, L. 1993. Musiikki varhaiskasvatuksessa. Tampere: Tammerpaino.<\/p>\n

M\u00e4ntymaa, M. 2006. Early Mother-Infant Interaction.Tampere: Tampereen Yliopistopaino.<\/p>\n

Vil\u00e9n, M., Vihunen, R., Vartiainen, J., Siv\u00e9n, T., Neuvonen, S. & Kurvinen, A. 2006. Lapsuus – Erityinen el\u00e4m\u00e4nvaihe. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.<\/p>\n

Partanen, E. 2014. Musiikin vaikutus siki\u00f6ihin ja vauvoihin. Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikk\u00f6. Varhaisi\u00e4n Musiikinopettajat Ry:n kev\u00e4tseminaari 2014, luento. Helsingin Yliopisto.<\/p>\n

Ojanen, T., Ritmala, M., Siv\u00e9n, T., Vihunen, R. & Vil\u00e9n, M. 2011. Lapsen aika. 12. -14.p., uud. p. Helsinki: WSOYpro.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Varhaisi\u00e4n musiikkikasvattajat pyrkiv\u00e4t opetuksessaan tukemaan vanhemman ja lapsen v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Kuinka t\u00e4m\u00e4 vuorovaikutussuhde vaikuttaa lapseen ja h\u00e4nen kehitykseens\u00e4? Miksi vanhemman l\u00e4sn\u00e4olo on muskaritunnilla t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Varhainen vuorovaikutus \u00a0Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan vauvaa enimm\u00e4kseen hoitavan aikuisen, yleens\u00e4 oman vanhemman, ja vauvan v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta (Vil\u00e9n, Vihunen, Vartiainen, Siv\u00e9n, Neuvonen & Kurvinen 2006, 86). Vauvan ja \u00e4idin vuorovaikutussuhteen voi ajatella […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,6],"tags":[220,219,27],"class_list":["post-982","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-opetusmenetelmat","tag-vanhempien-lasnaolo","tag-varhainen-vuorovaikutus","tag-varhaisian-musiikkikasvatus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/982","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=982"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/982\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2483,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/982\/revisions\/2483"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=982"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=982"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=982"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}