{"id":980,"date":"2015-06-10T16:25:28","date_gmt":"2015-06-10T13:25:28","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=980"},"modified":"2015-06-10T16:25:28","modified_gmt":"2015-06-10T13:25:28","slug":"vanhempien-rooli-lapsen-soitonoppimisen-tukijoina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/vanhempien-rooli-lapsen-soitonoppimisen-tukijoina\/","title":{"rendered":"Vanhempien rooli lapsen soitonoppimisen tukijoina"},"content":{"rendered":"

Onko vanhemman l\u00e4sn\u00e4olosta soittotunnilla hy\u00f6ty\u00e4? Voiko vanhempaa sitouttaa lapsen soittoharrastukseen, kotiharjoittelun motivoimiseen ja ohjaamiseen? Miten opettajan tulisi huomioida vanhempi? Mik\u00e4 merkitys vanhemman tuella ja kannustuksella on lapsen harjoittelumotivaation ja soittotaitojen kehittymiselle?<\/strong> <\/em><\/p>\n

Opettajan ja vanhemman v\u00e4linen vuorovaikutus<\/strong><\/p>\n

Soitonoppiminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opettajan ja oppilaan v\u00e4linen vuorovaikutustapahtuma, vaan siihen liittyy olennaisesti my\u00f6s opettajan ja vanhemman yhteisty\u00f6, ns. oppimiskumppanuus (Creech & Hallam 2009, 94). Vanhempien ja opettajan v\u00e4lill\u00e4 tulisikin olla hyv\u00e4, avoin keskusteluyhteys, miss\u00e4 voidaan jutella lapsen soittotaitojen kehittymisest\u00e4 \/saavutuksista, tavoitteista ja toiveista harrastukselle (Hirvikangas & Hirvikangas 2012, 31). Opettajan ja vanhemman v\u00e4lisen kommunikoinnin toimivuudella voi olla jopa suorat seuraukset oppilaan motivaatioon ja toisaalta asenteisiin opettajaa ja musiikkia kohtaan (Creech & Hallam 2009, 96). Opettajan tulisikin huolehtia positiivisesta suhteesta oppilaan vanhempiin.<\/p>\n

Opettajan olisi hyv\u00e4 antaa tukea my\u00f6s oppilaiden vanhemmille, kannustaa ja kertoa, mit\u00e4 heilt\u00e4 odotetaan. Jos opettaja pit\u00e4\u00e4 oppimisprosessia vain itsens\u00e4 ja oppilaan v\u00e4lisen\u00e4, eik\u00e4 kommunikoi vanhempien kanssa, ei heille anneta mahdollisuutta osallistua lapsen soittoharrastukseen puitteiden tarjoamista lukuun ottamatta. (Bugeja 2009, 22.) Opettajalta edellytet\u00e4\u00e4nkin johtajuutta sek\u00e4 avoimuutta vuoropuhelulle (Creech & Hallam 2009, 98 – 99). Opettajan on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa vanhemman roolin merkitys lapsen oppimiselle sek\u00e4 omat asenteensa ja kommunikointivalmiutensa toimivan opettaja-vanhempi -suhteen luomiseksi ja hy\u00f6dynt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Vanhempien antama tuki lapsen soittoharrastuksen alussa<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Vanhempien olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osallistua soittotunneille ainakin soittoharrastuksen alkuvaiheessa (esim. Konttinen 2010, 9). Lapsen voi olla vaikea yhdist\u00e4\u00e4 soittotunneilla saamansa opettajan ohjeistus omaan kotiharjoitteluunsa ilman aikuisen apua. Jo soittamisen perusasioihin kuuluva soittoasento vaatii alussa valvovan aikuisen huomiota. (Margiotta 2011, 18; Konttinen 2010, 9.) Vanhemman osallistuminen ja sitoutuminen harrastukseen onkin varsinaista musiikillista taustaa ja tiet\u00e4myst\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 (Margiotta 2011, 17).<\/p>\n

Soittoharrastus on yleens\u00e4 tavoitteellista, mik\u00e4 vaatii lapselta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 harjoittelua kotona. Vastuuta kotiharjoittelusta ei voida kuitenkaan s\u00e4lytt\u00e4\u00e4 lapselle, vaan vanhempien tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 aikaa harjoittelulle my\u00f6s muilta harrastuksilta. (Hirvikangas & Hirvikangas 2012, 30.) T\u00e4t\u00e4 vastuun jakamista per\u00e4\u00e4nkuuluttivat my\u00f6s Aino Konttisen haastattelemat kokeneet viulupedagogit, joiden mukaan vanhempien tulisi olla l\u00e4sn\u00e4 kotiharjoittelussa kuunnellen tai aktiivisesti osallistuen noin 10 – 12 -vuotiaaksi saakka (Konttinen 2010, 9, 11).<\/p>\n

Vanhempien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi siis vastata kotiharjoittelun motivoinnista ja lapsen huomion ja keskittymisen ohjaamisesta soitonopettajan ohjeiden mukaisesti. Parhaassa tapauksessa vanhempien aktiivinen osallistuminen heijastuu positiivisesti my\u00f6s lapsen min\u00e4pystyvyyden tunteeseen sek\u00e4 sinnikkyyteen, jota soitonoppimisessa tarvitaan. (Creech & Hallam 2009, 95.) Kuitenkin vanhempaa olisi hyv\u00e4 muistuttaa siit\u00e4, ettei harjoittelussa saa olla liian p\u00e4\u00e4llek\u00e4yv\u00e4 tai painostava, sill\u00e4 se voi vaikuttaa McPhersonin mukaan lapsen onnistumiseen musiikissa negatiivisesti (Grolnick, Gurland, DeCourcey, & Jacob, 2002; Pomerantz & Ruble, 1998). Lasta voi esimerkiksi alkaa ahdistaa harjoittelu, jos siihen jatkuvasti kehotetaan ja k\u00e4sket\u00e4\u00e4n. My\u00f6s vanhemman antaman palautteen tulisi olla kannustavaa. Lasta voi kehua huomioiden, miten kovasti h\u00e4n on yritt\u00e4nyt oppia kappaleen. Kehu ja rohkaisu parantaa lapsen pystyvyyden tunnetta. (McPherson 2009.)<\/p>\n

Miten sitoutuneita vanhemmat ovat lastensa soittoharrastukseen?<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

McPherson (2009, 96) kertoo, ett\u00e4 usein vanhemmat n\u00e4kev\u00e4t musiikin itseisarvon, mutta eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4- tai v\u00e4linearvoa. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 on se, ett\u00e4 vanhemmat viev\u00e4t lapsen soittoharrastukseen, koska ajattelevat lapsen nauttivan soitosta, mutta he ajattelevat, ett\u00e4 musiikki ei ole yht\u00e4 arvokas aine kuin muut kouluaineet. (McPherson 2009, 96.) Musiikkiharrastus vaatii aikaa ja sitoutumista my\u00f6s vanhemmilta, jotta lapsi kehittyisi paremmaksi harjoittelijaksi ja soittajaksi.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan menestyneimpien oppilaiden vanhemmat osallistuivat soittotunneille, puhuivat opettajan kanssa tunnin p\u00e4\u00e4tteeksi, tekiv\u00e4t muistiinpanoja ja valvoivat harjoittelua kunnes lapsi saavutti varhaisteini-i\u00e4n. Toisaalta vanhemman osallistumisen tulisi olla neuvoteltavissa ja vapaaehtoista pikemmin kuin pakollista. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s lapsen kypsyys ja itsen\u00e4isyyden tarve. (Macmillan 2004, 296 – 297.) Vanhemman rooli ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 opetusmetodista tai koulukunnasta riippuvainen, vaikkakin Suzuki-metodissa vanhempien osallistuminen on yksi opetuksen kivijaloista vrt. opettajasidonnaisuus ”tavallisessa” soitonopettamisessa (Bugeja 2009, 19).<\/p>\n

Vanhemmilla on aktiivinen ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 rooli Suzuki-metodissa. Ennen kuin lapsi voi aloittaa soittotunnit, h\u00e4nen tulee k\u00e4yd\u00e4 yhdess\u00e4 vanhempiensa kanssa seuraamassa muiden oppilaiden tunteja. Toisaalta vanhempien t\u00e4ytyy osallistua Suzuki-metodia k\u00e4sitteleville luennoille ja heille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n my\u00f6s soittotunteja, joissa perehdyt\u00e4\u00e4n soiton alkeisiin. Vanhempien oletetaan osallistuvan lapsensa soittotunneille, jolloin vanhempi sitoutuu paremmin soitonoppimisen tukemiseen. Vanhempien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on my\u00f6s kirjoittaa soittotuntien aikana aktiivisesti yl\u00f6s opettajan harjoitteluohjeistukset kotiharjoittelua varten. Perinteisill\u00e4 soittotunneillahan vanhemmat usein vain seuraavat tunnin kulkua. Suzuki-metodissa vanhemmat k\u00e4yv\u00e4t tunneilla huomattavasti pidemp\u00e4\u00e4n, vaikka heid\u00e4n vastuunsa ajan kuluessa v\u00e4heneekin. (Bugeja 2009, 22, 29.) Tiivis yhteydenpito opettajaan s\u00e4ilyy pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miten Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun instrumenttipedagogi-opiskelijat kokivat vanhemman l\u00e4sn\u00e4olon ja roolin lapsen soittoharrastuksessa?<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Teimme syksyll\u00e4 2014 anonyymin nettikyselyn Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun musiikkipedagogi-opiskelijoille vanhempien l\u00e4sn\u00e4olosta soittotunneilla sek\u00e4 heid\u00e4n roolistaan lapsen soittoharrastuksen alussa. Tarkoituksena oli ker\u00e4t\u00e4 soitonopettajan uraansa aloittelevien opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia omista asenteista sek\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ja yhteydenpidosta vanhempien kanssa. Vastausprosentti oli eritt\u00e4in pieni, joten yleistyksi\u00e4 tuloksista ei voida tehd\u00e4, vaan voidaan heitt\u00e4\u00e4 ilmaan suuntaa-antavia keskustelunher\u00e4ttelij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Jenny Macmillanin tekemien haastattelujen mukaan opettajat pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 vanhempiin viikoittain ja arvostivat t\u00e4t\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 kommunikaatiomahdollisuutta lapsen harjoittelusta, edistymisest\u00e4 sek\u00e4 tavoitteista, ongelmista ja j\u00e4rjestelyist\u00e4. Opettajien n\u00e4kemykset kuitenkin vaihtelivat kotiharjoittelun vastuun jakamisesta vanhemmalle. My\u00f6s vanhempien mielipiteet soittotunneille osallistumisen tarpeellisuudesta ja mielekkyydest\u00e4 erosivat kesken\u00e4\u00e4n, siin\u00e4 miss\u00e4 oppilaidenkin tuntemukset. (Macmillan 2004, 298, 301.) On siis yksil\u00f6llist\u00e4, miten lapsi kokee vanhemman aktiivisen osallistumisen soitonoppimiseen ja sen perusteella opettajan pit\u00e4isikin suhteuttaa omat opetusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ajatusta tukevat my\u00f6s saamamme kyselyvastaukset. Vanhempien soittotunnille osallistumisen hy\u00f6tyin\u00e4 pidettiin paitsi hyvien ev\u00e4iden saaminen kotiharjoittelun ohjaamiselle, my\u00f6s turvallisuuden tunteen tuominen sek\u00e4 lapsen huonon k\u00e4yt\u00f6ksen kontrollointimahdollisuus. Toisaalta opettaja-oppilas-suhteen muotoutuminen sek\u00e4 oppilaan itsen\u00e4isyys soittotunneilla ei saisi vastaajien mukaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 vanhemman l\u00e4sn\u00e4olon jalkoihin esim. lapsen huomion kiinnittyess\u00e4 vanhemman miellytt\u00e4miseen. Er\u00e4\u00e4n vastaajan mukaan lasta saattaa j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, kun vanhempi on kuuntelemassa soittotuntia. Opetusharjoittelijoiden n\u00e4kemykset vanhempien huomioimisen t\u00e4rkeydest\u00e4 ja tavoista vaihtelivat, mutta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti opettajakokelaat keskittyiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oppilaaseen ja opettamiseen. Keskustelulle vanhemman kanssa annettiin aikaa soittotunnin alussa tai lopussa.<\/p>\n

Vanhemman aktiivinen osallistuminen lapsen soittoharrastukseen esim. olemalla l\u00e4sn\u00e4 soittotunneilla tai valvomalla lapsen kotiharjoittelua ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys eik\u00e4 aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Jokaisen aloittelevan opettajan olisi kuitenkin hyv\u00e4 pohtia omaa suhdettaan oppilaiden vanhempiin: millaisena kokee vanhempien roolin sek\u00e4 miten kommunikoi heid\u00e4n kanssaan. Oletko sin\u00e4 valmis ottamaan vanhemman mukaan soittoluokkaan?<\/p>\n

Kirjoittajat: Ann-Marie Hakulinen ja Satu Lahti 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Bugeja, C. (2009). Parental involvement in the musical education on violin students: Suzuki and ’traditional’ approaches compared. Australian Journal of Music Education<\/em>, 1, 19, 20, 22, 29.<\/p>\n

Creech, A. & Hallam, S. (2009). Interaction in instrumental learning: the influence of interpersonal dynamics on parents. International Journal of Music Education, 27(94), 94, 96, 99\u201398.<\/p>\n

Hirvikangas, H. & Hirvikangas, O. (2012). Lasten motivaatio soittamiseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Opinn\u00e4ytety\u00f6, 30\u201331<\/p>\n

Konttinen, A. (2010). Vanhempien t\u00e4rke\u00e4 rooli viulunsoiton alkeisopetuksessa. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6, 9, 11<\/p>\n

Macmillan, J. (2004). Learning the piano: a study of attitudes to parental involvement. British Journal of Music Education, 21(3)<\/em>, 295\u2013298, 301.<\/p>\n

Margiotta, M. (2011). Parental support in the development of young musicians: a teacher’s perspective from a small-scale study of piano students and their parents. Australian Journal of Music Education, 1<\/em>, 16\u201330.<\/p>\n

McPherson, G. E. (2009). The role of parents in children’s musical development. Psychology of Music, 37<\/em>, 91\u2013110.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onko vanhemman l\u00e4sn\u00e4olosta soittotunnilla hy\u00f6ty\u00e4? Voiko vanhempaa sitouttaa lapsen soittoharrastukseen, kotiharjoittelun motivoimiseen ja ohjaamiseen? Miten opettajan tulisi huomioida vanhempi? Mik\u00e4 merkitys vanhemman tuella ja kannustuksella on lapsen harjoittelumotivaation ja soittotaitojen kehittymiselle? Opettajan ja vanhemman v\u00e4linen vuorovaikutus Soitonoppiminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opettajan ja oppilaan v\u00e4linen vuorovaikutustapahtuma, vaan siihen liittyy olennaisesti my\u00f6s opettajan ja vanhemman yhteisty\u00f6, ns. […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,7,5],"tags":[218,64,217],"class_list":["post-980","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kodin-ja-koulun-yhteistyo","tag-soiton-alkeisopetus","tag-vanhempien-rooli"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=980"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":981,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/980\/revisions\/981"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}