{"id":978,"date":"2015-06-10T16:20:10","date_gmt":"2015-06-10T13:20:10","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=978"},"modified":"2023-09-11T08:48:03","modified_gmt":"2023-09-11T05:48:03","slug":"paniikkia-ja-tarinaa-lavan-takana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/paniikkia-ja-tarinaa-lavan-takana\/","title":{"rendered":"Paniikkia ja t\u00e4rin\u00e4\u00e4 lavan takana"},"content":{"rendered":"

Esiintymisen alkuun on viisi minuuttia. Sormet ovat kylm\u00e4t ja k\u00e4det t\u00e4risev\u00e4t. Paniikki kasvaa joka sekunti ja tekisi mieli paeta viel\u00e4 kun voi. Mit\u00e4 voisi tehd\u00e4 toisin, jotta lavalle voisi astua varmempana ja nauttia esiintymisest\u00e4? Onko olemassa keinoja, joilla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallista j\u00e4nnityst\u00e4 ennen esityst\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Esiintymisj\u00e4nnitys on asia, jota l\u00e4hes jokainen esiintyv\u00e4 taiteilija kokee ennen esityst\u00e4. Toiset kuitenkin kokevat j\u00e4nnityksen niin voimakkaana, ett\u00e4 se heikent\u00e4\u00e4 esityksen laatua. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskitymme esittelem\u00e4\u00e4n haitallisen esiintymisj\u00e4nnityksen helpottamiseen soveltuvia keinoja.<\/p>\n

Mist\u00e4 j\u00e4nnitys johtuu?<\/strong><\/p>\n

J\u00e4nnitt\u00e4misen fysiologiset oireet johtuvat l\u00e4hinn\u00e4 autonomisen hermoston eri elimiin kohdistamasta toiminnasta ja ovat seurausta mielen tavasta aistia vaaraa esiintymistilanteessa (Kurkela 1994, 173). J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4 kokee usein olonsa jotenkin vaikeaksi tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi toisten ihmisten seurassa tai heid\u00e4n huomionsa kohteena ollessaan. Jokin siirtym\u00e4vaihe tai muutos el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voi laukaista j\u00e4nnityksen, esimerkiksi koulun tai asuinpaikan vaihto. J\u00e4nnitys voi juontaa juurensa jo lapsuudesta, jos ihminen on kokenut silloin alemmuuden ja riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta. (Noronen 1998, 13, 46-47.)<\/p>\n

Esiintymislavalle meneminen voi tuntua yht\u00e4 uhkaavalta kuin tilanne, johon liittyy kuolemanvaara. T\u00e4llainen reaktio johtuu esiintymisj\u00e4nnityksen primitiivisest\u00e4 alkuper\u00e4st\u00e4 eli \u201dtaistele ja pakene\u201d -mekanismin toimimisesta uhkaavissa tilanteissa. Esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voi aiheuttaa my\u00f6s pelko hyl\u00e4tyksi tulemisesta eli muusikko kokee ep\u00e4onnistuneen esityksens\u00e4 j\u00e4lkeen ep\u00e4onnistuneensa my\u00f6s ihmisen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 juontaa juurensa usein esiintyj\u00e4n itsetunto-ongelmista. (Arjas 1997, 16-18, 57.) Yleis\u00f6 pit\u00e4isi kokea ennemmin empaattiseksi ja kiitollisena kuuntelevaksi, musiikkia rakastavaksi joukoksi eik\u00e4 virheit\u00e4 kytt\u00e4\u00e4v\u00e4ksi: samalla voi ajatella itsens\u00e4 antajaksi \u2013 lahjoittajaksi (Kurkela 1994, 184).<\/p>\n

Mik\u00e4 avuksi esiintymisj\u00e4nnitykseen?<\/strong><\/p>\n

Haluamme tuoda esille keinoja miten muusikko voi helpottaa haitallista esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4\u00e4n ilman l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, sill\u00e4 mielest\u00e4mme l\u00e4\u00e4kkeet eiv\u00e4t poista itse ongelmaa vaan helpottavat vain fyysisi\u00e4 oireita. \u00a0My\u00f6s Arjas (1997, 24) tuo t\u00e4m\u00e4n esille kirjassaan. Hengitys, rentoutuminen ja keskittyminen ovat j\u00e4nnityksen hallinnan peruselementtej\u00e4. My\u00f6s mentaaliharjoittelun t\u00e4rkeys tuli esille monessakin eri l\u00e4hteess\u00e4.<\/p>\n

On hyv\u00e4 hallita oikeanlainen hengitystekniikka, koska soittaminen on fyysisesti vaativaa ty\u00f6t\u00e4 ja pinnallinen hengitys aiheuttaa hapenpuutetta lihaksissa (Arjas 1997, 45).<\/p>\n

1-2-3-4-Hengitys<\/em><\/p>\n

Hengit\u00e4 sis\u00e4\u00e4n ja laske samalla mieless\u00e4si nelj\u00e4\u00e4n. Pid\u00e4t\u00e4 ilmaa hetki ja hengit\u00e4 ulos laskemalla samalla tavalla nelj\u00e4\u00e4n. Pidenn\u00e4 vaiheita hiljalleen yhden numeron verran kerrallaan, mutta s\u00e4ilyt\u00e4 sis\u00e4\u00e4n- ja uloshengitys samanpituisina. T\u00e4m\u00e4 harjoitus avaa v\u00e4hitellen keuhkorakkuloita ja pystyt hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaammin. Lis\u00e4ksi se rauhoittaa mielt\u00e4 ja tuo keskittyneemm\u00e4n olon. <\/em>(Arjas 2014, 42-43.)<\/p>\n

Rentoutuminen poistaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 j\u00e4nnitystiloja j\u00e4senist\u00e4, jolloin lihakset pysyv\u00e4t rentoina ja l\u00e4mpimin\u00e4 ennen esityst\u00e4, ja jaksaminen on varmempaa. Rentoutumisen tavoitteena on ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen j\u00e4nnityksen poistaminen ja esiintymisen kannalta optimaalisen j\u00e4nnitetilan l\u00f6yt\u00e4minen. Rentoutuminen parantaa my\u00f6s keskittymiskyky\u00e4. (Arjas 1997, 48-49.) Arjas (1997, 49-50) esittelee kirjassaan muun muassa seuraavat rentoutusharjoitukset:<\/p>\n

Autogeeninen rentoutus
\n<\/em><\/strong>Tunnustele, kuinka veri virtaa oikeassa k\u00e4dess\u00e4si (vasemmassa, jos olet vasenk\u00e4tinen). Tunne k\u00e4dess\u00e4si raskas, l\u00e4mmin olo. Tee sama toisen k\u00e4tesi kanssa. Etsi oikeaan (vasempaan) jalkaasi raskas ja l\u00e4mmin tunne. Tunne, kuinka l\u00e4mmin palleasi ja koko vatsanseutusi on. Etsi otsallesi viile\u00e4 tunne. Totea lopuksi itseksesi \u201dmieli on tyyni ja rauhallinen\u201d. Etene t\u00e4m\u00e4n menetelm\u00e4n harjoittelussa v\u00e4hitellen. Siirry jalkoihin vasta, kun osaat rentouttaa k\u00e4det, sen j\u00e4lkeen palleaan jne. L\u00e4mmin tunne vatsassa johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 rentoutus tuo lis\u00e4\u00e4 verta sis\u00e4elimiin, viile\u00e4 otsa taas on merkkin\u00e4 verenpaineen pienest\u00e4 laskusta, joka my\u00f6s on yksi rentoutusharjoittelun eduista. Ajan my\u00f6t\u00e4 kehityt s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen harjoittelun ansiosta niin taitavaksi, ett\u00e4 voit rentouttaa itsesi koska tahansa viidell\u00e4 k\u00e4skyll\u00e4: \u201dK\u00e4det ovat raskaat ja l\u00e4mpim\u00e4t, jalat ovat raskaat ja l\u00e4mpim\u00e4t, vatsa on l\u00e4mmin, otsa on viile\u00e4, mieli on tyyni ja rauhallinen.\u201d<\/em><\/p>\n

Progressiivinen rentoutus
\n<\/em><\/strong>Purista oikea k\u00e4tesi nyrkkiin ja j\u00e4nnit\u00e4 se \u00e4\u00e4rimmilleen, anna j\u00e4nnityksen laueta. Tee sama vasemmalla k\u00e4dell\u00e4. J\u00e4nnit\u00e4 oikea jalkasi ja anna sen laueta. Tee sama toisella jalalla. Nosta hartiat niin yl\u00f6s korviin kuin pystyt, j\u00e4nnit\u00e4 ja anna laueta. Purista leukasi toisiaan vasten ja anna laueta. Voit tehd\u00e4 harjoituksen niin yksityiskohtaisesti kuin haluat joko keskittym\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isiin lihaksiin tai suurempiin lihasryhmiin kerrallaan. <\/em><\/p>\n

Arjas (1997, 51) viittaa kirjassaan Lajos Garamin n\u00e4kemykseen joogan eduista, joita ovat muun muassa rauhallisemmaksi ja optimistisemmaksi muuttuva mielenlaatu, intensiivisempi keskittyminen sek\u00e4 nopeammin juoksevat ajatukset. Jooga my\u00f6s herkist\u00e4\u00e4 aisteja, auttaa optimaalisen vireystason l\u00f6ytymisess\u00e4 ja tuottaa j\u00e4nnitystilanteessakin vakaan persoonallisuuden ytimen. Joogan vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t vasta pidemm\u00e4n harjoittelun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Mentaaliharjoittelu on ajatusty\u00f6t\u00e4, jossa musiikkia harjoitellaan ilman soitinta (Pentti 2012, 9). Pentti esittelee opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n Lajos Garamin kuvauksen ilman soitinta tapahtuvasta mentaaliharjoittelusta, jossa luetaan nuotteja ja samalla kuvitellaan soittotapahtumaa mieless\u00e4.<\/p>\n

Esiintymisharjoitus mentaalisesti<\/strong> (soitto lautakunnalle)<\/em><\/p>\n

On tutkintop\u00e4iv\u00e4si aamu. K\u00e4velet kohti musiikkiopistoa. Saavut ovelle ja avaat sen. K\u00e4velet ilmoitustaulun luo. Siell\u00e4 on ilmoitus tutkinnostasi. Tarkistat ajan, paikan ja lautakunnan kokoonpanon. K\u00e4velet harjoitusluokkaasi ja aloitat l\u00e4mmittelyn. Tutkinnon alkuun on aikaa yksi tunti\u2026 Tutkinnon alkuun on aikaa puoli tuntia. Jatkat l\u00e4mmittely\u00e4\u2026 Tutkinnon alkuun on aikaa 15 minuuttia. Tarkistat pukusi, kampauksesi, ett\u00e4 sinulla on kaikki tarvittava. On aika siirty\u00e4 saliin. Avaat oven ja k\u00e4velet kohti salia, saavut salin ovelle ja avaat sen. N\u00e4et flyygelin lavalla, lautakunnan, kaverit, jotka ovat tulleet kuuntelemaan. K\u00e4velet paikallesi, kumarrat ja aloitat. <\/em>(Arjas 2014, 103.)<\/p>\n

Mit\u00e4 vinkkej\u00e4 opettajilla on antaa?<\/strong><\/p>\n

Haastattelimme kolmea musiikkialan opettajaa siit\u00e4, millaisia keinoja he pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4rkein\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 helpottaessa. Esille nousivat erityisesti esiintymisen harjoittelu sek\u00e4 esiintymiseen kannustaminen. Yksi haastateltavista piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 erityisesti keskustelua, rentoutumiskeinoja sek\u00e4 keskittymist\u00e4 esitykseen valmistautuessa. H\u00e4n kertoi painottavansa oppilailleen rentoutumiskeinojen t\u00e4rkeytt\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tuo esille my\u00f6s opetusharjoittelua ohjatessaan. Haastattelussa h\u00e4n kertoi keskustelevansa oppilaidensa kanssa mit\u00e4 he j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t esiintymisess\u00e4 ja miksi, sek\u00e4 painottavansa koko ajan sit\u00e4, ett\u00e4 virheist\u00e4 huolimatta jokainen ihminen on arvokas: pit\u00e4\u00e4 olla armollinen itselleen ja muille.<\/p>\n

Kaksi haastateltavista painotti kappaleiden varmaa osaamista ja esiintymiskokemuksen t\u00e4rkeytt\u00e4. Toinen heist\u00e4 kertoi ottavansa esiintymisen osaksi soitonopetusta jo alusta alkaen harjoittelemalla oppilaan kanssa esiintymistilannetta opetuksen yhteydess\u00e4 soittotunneilla. Oppilas tuo esimerkiksi yhden kaverinsa tunnille kuuntelemaan esitett\u00e4v\u00e4n kappaleen, jonka j\u00e4lkeen oppilas ja opettaja keskustelevat, miten esitys onnistui ja mit\u00e4 siin\u00e4 pit\u00e4isi viel\u00e4 mahdollisesti parantaa. T\u00e4st\u00e4 yhdelle kaverille soittamisesta siirryt\u00e4\u00e4n v\u00e4hitellen muutaman oppilaan luokkamatineoihin, joissa pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmapiiri rentona ja soittamisen lis\u00e4ksi keskustellaan esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 vaiheesta siirryt\u00e4\u00e4n isompiin matineoihin ja salikonsertteihin. Haastateltava pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s esiintymispaikkaan tutustumista, jotta itse esiintymistilanteessa voisi keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omaan soittoon eik\u00e4 siihen, miten esiintymistila eroaa omasta tutusta luokasta.<\/p>\n

Yksi haastateltavista antoi vinkiksi, ett\u00e4 kappaleisiin kannattaa merkit\u00e4 muistikohtia ja harjoitella ulkoa soittamista niiden avulla. Usein j\u00e4nnitt\u00e4ess\u00e4 kappale tulee soitettua nopeampaa, joten haastateltava neuvoo oppilaitaan soittamaan esityksess\u00e4 hieman hitaammin kuin aikoo, tai p\u00e4invastoin, jos oppilaalla on tapana soittaa esityksess\u00e4 liian hitaasti. Haastatteluissa k\u00e4vi my\u00f6s ilmi esityksen nauhoittamisen olevan hyv\u00e4 keino selvitt\u00e4\u00e4, miten esitystilanne todellisuudessa meni, sill\u00e4 oppilas kokee usein virheens\u00e4 suurempina kuin mit\u00e4 ne todellisuudessa olivat. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin nauttia esiintymisest\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 konsteja opiskelijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t?<\/strong><\/p>\n

Haastattelimme kahta musiikin ammattiopiskelijaa heid\u00e4n kokemuksistaan esiintymisj\u00e4nnityksen suhteen. Haastateltavat painottivat hyv\u00e4\u00e4 valmistautumista esiintymiseen, esimerkiksi tilanteen l\u00e4pik\u00e4ynti\u00e4 mieless\u00e4 ja esiintymistilanteen miettimist\u00e4 realistisesti siten, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n todellista katastrofia ei voi tapahtua. T\u00e4rkein\u00e4 pidettiin my\u00f6s ennen esiintymist\u00e4 tapahtuvia hengitysharjoituksia, keskittymist\u00e4 ja itsens\u00e4 \u201dpsyykkaamista\u201d. \u00a0N\u00e4iden lis\u00e4ksi esille nousi esiintymisj\u00e4nnityksen k\u00e4sittelemisen t\u00e4rkeys instrumenttitunneilla, mutta my\u00f6s se, ett\u00e4 j\u00e4nnityst\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4 en\u00e4\u00e4 ammattitasolla kuin aiemmissa musiikkiopinnoissa.<\/p>\n

Haastateltavat kertoivat yksin esiintymisen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n kuin esiintyminen jonkun kanssa. My\u00f6s tyylilajin koettiin vaikuttavan j\u00e4nnityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 itselle ominta tyylilajia on varmempi esitt\u00e4\u00e4 kuin tyylilajia, joka ei ole vahvinta aluetta.<\/p>\n

Haastatteluissa k\u00e4vi esille, ett\u00e4 esiintyess\u00e4 tapahtuvia virheit\u00e4 ei pid\u00e4 ottaa niin vakavasti vaan suoritustaan kannattaa esimerkiksi arvioida heti esiintymisen j\u00e4lkeen kuin olisi ulkopuolinen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 uskaltautuu uudelleen esiintym\u00e4\u00e4n mahdollisista virheist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Nautitaan esiintymisest\u00e4!<\/strong><\/p>\n

Me molemmat j\u00e4nnit\u00e4mme paljon esiintymist\u00e4, joten halusimme tutustua aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen sek\u00e4 kuulla opettajien ja opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4. Perehdytty\u00e4mme aiheeseen tulimme siihen tulokseen, ett\u00e4 on olemassa toimivia keinoja, joita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esiintymisj\u00e4nnityst\u00e4 voi helpottaa ja joita varmasti jokainen esiintyj\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Esiintyj\u00e4n tulee pysy\u00e4 rentona eik\u00e4 antaa paniikille valtaa, sill\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 on nauttia esiintymisest\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitys sill\u00e4 tasolla, ett\u00e4 se antaa esiintymiselle sopivan latauksen.<\/p>\n

Kirjoittajat: Taija Lahtinen ja Karoliina Virta 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Arjas, P. 1997. Iloa esiintymiseen \u2013 muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

Arjas, P. 2014. Varmasti lavalle \u2013 Muusikoiden esiintymisvalmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

JAMK:n ja JAO:n musiikkialan opettajien haastattelut 29.-31.10.2014.<\/p>\n

JAMK:n musiikkialan opiskelijoiden haastattelut 15.-18.12.2014.<\/p>\n

Kurkela, K. 1994. Mielen maisemat ja musiikki \u2013 Musiikin esitt\u00e4minen ja luovan asenteen psykodynamiikka. 2. p., korj. p. Helsinki: Hakapaino.<\/p>\n

Noronen, O. 1998. J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4n kirja. Juva: WSOY.<\/p>\n

Pentti, R. 2012. Viulistin esiintymisj\u00e4nnitys. Miten viulunsoitonopettaja kohtaa oppilaansa esiintymisj\u00e4nnityksen? Opinn\u00e4ytety\u00f6. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Hyvinvoinnin ja kulttuurin yksikk\u00f6, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 1.11.2014. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/41256\/raija_pentti.pdf?sequence=1<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Esiintymisen alkuun on viisi minuuttia. Sormet ovat kylm\u00e4t ja k\u00e4det t\u00e4risev\u00e4t. Paniikki kasvaa joka sekunti ja tekisi mieli paeta viel\u00e4 kun voi. Mit\u00e4 voisi tehd\u00e4 toisin, jotta lavalle voisi astua varmempana ja nauttia esiintymisest\u00e4? Onko olemassa keinoja, joilla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haitallista j\u00e4nnityst\u00e4 ennen esityst\u00e4? Esiintymisj\u00e4nnitys on asia, jota l\u00e4hes jokainen esiintyv\u00e4 taiteilija kokee ennen esityst\u00e4. Toiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[151,209],"class_list":["post-978","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-esiintymisvalmennus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=978"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2479,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/978\/revisions\/2479"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}