{"id":976,"date":"2015-06-10T16:15:18","date_gmt":"2015-06-10T13:15:18","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=976"},"modified":"2015-06-10T16:15:18","modified_gmt":"2015-06-10T13:15:18","slug":"orkesterien-koesoitot-kohtaavatko-koulutus-ja-tyoelama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/orkesterien-koesoitot-kohtaavatko-koulutus-ja-tyoelama\/","title":{"rendered":"Orkesterien koesoitot \u2013 kohtaavatko koulutus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Orkesterien koesoitto puhututtaa musiikkialan toimijoiden keskuudessa. Musiikkikoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen painopiste jakautuu yh\u00e4 enemm\u00e4n pedagogiikan puolelle, vaikka orkesterit ovat edelleen yksi suuri ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Helsingiss\u00e4, Tampereella ja Lahdessa voi opiskella \u201dAMK- muusikko\u201d- tutkintonimikkeell\u00e4, kaikissa muissa ammattikorkeakouluissa on valittavana ainoastaan musiikkipedagogin tutkinto. Virkkalan (2011, 11) mukaan avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 orkestereissa kasvaa aina vuodesta 2015 vuoteen 2025 saakka ja syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on suurten ik\u00e4luokkien poistuminen. Orkesterit valitsevat ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 koesoittojen kautta, mutta onko alan ammattiopiskelijoilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluja niihin valmistautuessaan? K\u00e4sittelemme aihetta muun muassa haastatteluin, l\u00f6yt\u00e4\u00e4ksemme yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 sek\u00e4 mahdollisia kehitt\u00e4misen kohteita opiskelun, pedagogiikan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Koesoitto \u2013 orkesterien ty\u00f6haastattelu<\/strong><\/p>\n

Muusikkojen kunnallisen virka- ja ty\u00f6ehtosopimuksen (2014\u20132016) mukaan orkesterin j\u00e4seneksi p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen muusikon on suoritettava koesoitto. Koesoitoissa hakijan soittotaitoa mitataan erilaisin soittoteht\u00e4vin.<\/p>\n

Hakumenettely on kansainv\u00e4linen ja vapaat vakanssit ovat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 julkisessa mediassa, erilaisilla muusikoiden foorumeilla sek\u00e4 alan lehdiss\u00e4. Hakuilmoituksessa ilmoitetaan koesoittoteht\u00e4v\u00e4t, jotka ovat kansainv\u00e4lisesti suhteellisen samanlaisia. Jousisoittajille pakollisena on l\u00e4hes aina klassisen konserton 1.osa kadensseineen sek\u00e4 osa jostakin romanttisesta konsertosta. Lis\u00e4ksi hakijoille l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n omaksuttava orkesteri- sek\u00e4 kamarimusiikkimateriaali noin kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen koesoittoa. On yleisess\u00e4 tiedossa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6nhakumenettely eroaa muista aloista siin\u00e4, ettei hakijoita karsita hakulomakkeiden perusteella viel\u00e4 juuri lainkaan, vaan karsinnat suoritetaan vasta prosessin edetess\u00e4.<\/p>\n

Kokemuksiemme mukaan koesoiton ensimm\u00e4inen kierros soitetaan anonyymisti verhon takaa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin kaikki soittajat saavat oikeudenmukaisen arvostelun ja raati kykenee keskittym\u00e4\u00e4n vain musiikilliseen ulosantiin. Raati valitsee kokelaista parhaimmat seuraavalle kierrokselle, jossa soitetaan orkesteriteht\u00e4vi\u00e4 ilman sermi\u00e4, kapellimestarin johtaessa. T\u00e4ll\u00f6in arvioidaan esimerkiksi soittajan mukautumiskyky\u00e4, esimerkiksi pyyt\u00e4en soittajaa muuttamaan tulkintatapaansa. Kierroksia on yleens\u00e4 kolmesta viiteen ja useimmiten viimeisen\u00e4 on kamarimusiikkikierros, jossa hakija soittaa kootun kvintetin tai kvartetin j\u00e4senen\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kierros on l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 ty\u00f6nkuvaa ja siksi usein ratkaiseva. Koesoitosta valitaan muutama hakija, joista koeajalla l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n orkesteriin sopivin. Toisinaan raati ei kelpuuta soittajista ket\u00e4\u00e4n edes koeajalle. (Vrt. Koesoittosuositukset 2014.) Mikkelin kaupunginorkesterin raadissa toiminut rivimuusikko kuvasi koesoittotilannetta seuraavasti: \u201dSiin\u00e4 kamarimusiikkiteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 katsotaan onko teht\u00e4v\u00e4 harjoiteltu ja pystyk\u00f6 kokelas omaksumaan sen, katsotaan soveltuuko kokelas soittajaksi tarjolla olevaan paikkaan.\u201d<\/em><\/p>\n

Lautakunnan kokoonpano vaihtelee hieman sen mukaan, mink\u00e4 soittimen koesoitto on kyseess\u00e4, mutta orkesterin taiteellinen johtaja eli ylikapellimestari, konserttimestarit, sektioiden \u00e4\u00e4nenjohtajat, sek\u00e4 orkesterin valtuuskunnan j\u00e4sen ett\u00e4 Muusikkojen Liiton edustaja ovat yleens\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 koesoitoissa. Koesoiton lopuksi raati vet\u00e4ytyy tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. Jos kokelaat ovat tasaisen hyvi\u00e4, saatetaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 jopa nimet\u00f6n lippu\u00e4\u00e4nestys. Koesoitolla voi olla 0-3 hyv\u00e4ksytty\u00e4 soittokokelasta, ja lopulta orkesterissa tehty koeaika ratkaisee kenelle heist\u00e4 ty\u00f6paikkaa tarjotaan. (Koesoittosuositukset 2014.)<\/p>\n

Koesoitot ovat stressaavia tilanteita varsinkin hakijoille, mutta my\u00f6s raadissa oleminen koetaan haastavaksi. Toivottu lopputulos on hakijan kannalta tietenkin vakituinen ty\u00f6paikka toiveammatissa alalla, jolla ty\u00f6llistyminen ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Raadilla taas on vastuullinen teht\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 orkesterille paras soittaja muutaman soitton\u00e4ytteen perusteella; arvioinnissa on onnistuttava orkesterin edun vuoksi.<\/p>\n

Orkesterimuusikon t\u00e4rkeimm\u00e4t ominaisuudet<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Pohdimme aihetta useasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, opiskelijan, ty\u00f6nantajan, opettajan sek\u00e4 oppilaitosmaailman kannalta. Haastattelimme yhteens\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00e4, joista viisi ovat alalla ty\u00f6skentelevi\u00e4 ammattimuusikoita ja loput kaksi ovat koesoiton l\u00e4pik\u00e4yneit\u00e4 vastavalmistuneita AMK- opiskelijoita.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4n Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian haastateltavan mukaan koesoitossa lautakunta olettaa, ett\u00e4 rytmi, tekniikka, puhtaus ja soundi ovat kunnossa. Ilman n\u00e4it\u00e4 peruspilareita koesoittokokelas ei voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 jatkoon. Sek\u00e4 haastatteluista ett\u00e4 alan julkaisuista ilmeni, ett\u00e4 konsertot hallitaan yleisesti hyvin, mutta orkesteriteht\u00e4vien kohdalla ongelmia ilmenee muun muassa huonona nuotinlukukykyn\u00e4 ja sopeutumiskyvytt\u00f6myyten\u00e4. Yksi esimerkki t\u00e4llaisesta sopeutumiskyvytt\u00f6myydest\u00e4 on hakijoiden liiallinen solistisuus, josta Mikkelin Kaupunginorkesterin rivimuusikko puhui haastattelussaan: \u201dMeill\u00e4 on ollut sellaisia aivan loistavia viulisteja koesoitoissa, mutta he eiv\u00e4t osanneet soittaa orkesterissa.\u201d<\/em><\/p>\n

T\u00e4rkeit\u00e4 orkesteritaitoja ovat haastattelujen perusteella my\u00f6s tyylituntemus, nopea omaksumiskyky ja hyv\u00e4 muuntautumiskyky sek\u00e4 musiikillisen tekstuurin ett\u00e4 ilmaisun kannalta. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian muusikko kertoi kokemuksensa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n orkesterity\u00f6st\u00e4 vastaavasti: \u201dSoitin nyansseja, mutta en ymm\u00e4rt\u00e4nyt niit\u00e4. Vasta monen yrityksen j\u00e4lkeen ymm\u00e4rsin ett\u00e4 kyse on enemm\u00e4n s\u00e4vyist\u00e4 kuin nyansseista. Esim. Mozart, Beethoven, T<\/em>\u0161aikovski ja Lindberg merkitsev\u00e4t pianissimot samalla pp merkinn\u00e4ll\u00e4, mutta ne kuulostavat t\u00e4ysin erilaisilta.\u201d<\/em><\/p>\n

Tyylilajien tuntemus puhututtaa, koska Suomessa on vasta viimeisen vuosikymmenen aikana her\u00e4tty tarpeeseen kouluttaa soittajia varta vasten orkesteriteht\u00e4viin. Useimmiten koulutus painottuu omiin solistisiin opintoihin ja n\u00e4in ollen tyylilajien opiskelu j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti omalle vastuulle. Toive- hankkeen loppuraportissa Muusikko eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna<\/em> (2011, 54) kerrotaan ett\u00e4 lakis\u00e4\u00e4teist\u00e4 valtionosuutta nauttivien orkestereiden muusikoista noin puolet on opiskellut Sibelius-Akatemiassa. \u201dVajaalla viidesosalla on konservatoriotausta. Samoin viidesosa on opiskellut musiikkia ulkomailla. Ammattikorkeakouluista valmistuneita on ainakin viel\u00e4 toistaiseksi varsin v\u00e4h\u00e4n.\u201d <\/em><\/p>\n

Syyt\u00e4 t\u00e4llaiseen jakaumaan voidaankin hakea koulutusohjelmien sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Yhteys ty\u00f6llistymiseen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4lt\u00e4, koska t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 orkesterikoulutusta saa Suomessa ainoastaan Sibelius-Akatemiassa. Akatemian verkkosivuilta l\u00f6ytyykin osaamistavoitteet orkesterisoiton opintojaksolle musiikin kandidaatin opetussuunnitelmasta: \u201dOpiskelija tuntee monipuolisesti orkesterin toimintaa, orkesterimusiikin p\u00e4\u00e4tyylikaudet sek\u00e4 omaa valmiudet ammattimaiseen orkesterity\u00f6h\u00f6n.\u201d (Sibelius- Akatemia 2014, Orkesterisoitto, Kandidaatin tutkinto) Verratessa esimerkiksi Tampereen Ammattikorkeakoulun vastaaviin verkkomateriaaleihin, ei osaamistavoitteista l\u00f6ydy orkesterirepertuaarin tai tyylilajien tuntemukseen liittyv\u00e4\u00e4 mainintaa, vaikka orkesterisoiton katsotaankin kuuluvan tutkinnon osa- alueisiin (Tampereen Ammattikorkeakoulu 2013, Musiikin koulutus, Esitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4veltaide).<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 orkesterioppiaineita ammattiopintoihin<\/strong><\/p>\n

Kokemustemme mukaan Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulussa ohjelmistotuntemuksen opetus rajoittuu orkesteriperiodeihin ja orkesterinjohdon opintoihin. Orkesterinjohdon opintojaksolla opiskellaan tyypillisimpi\u00e4 orkesterikappaleita partituureja tutkien, johtaen ja soittaen harjoitusorkesterissa. Lyhyiden orkesteriperiodien aikana p\u00e4\u00e4paino on taas omien stemmojen harjoittelemisessa, eik\u00e4 esimerkiksi tyylinmukaisten yksityiskohtien erilliseen opiskeluun j\u00e4\u00e4 aikaa. Vaikka periodeja on lukuvuodessa kaksi tai kolme, ei ole varmaa, ett\u00e4 opiskelijat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t ammattiopintojensa aikana soittamaan t\u00e4rkeimpi\u00e4 tyylikausia edustavaa materiaalia. Sek\u00e4 opiskelijat, ett\u00e4 ohjelmisto vaihtuvat vuodesta toiseen, eik\u00e4 jatkumoa p\u00e4\u00e4se muodostumaan kaikkien kohdalla.<\/p>\n

Ammattikorkeakouluopintoihin sis\u00e4ltyy siis orkesteriin liittyv\u00e4\u00e4 opetusta ja korkealaatuista instrumenttiopetusta, mutta opiskelu on kuitenkin jakautunut osiin, joista ammattitaitoa on toisinaan hankala koota yhten\u00e4iseksi paketiksi.<\/p>\n

Koesoitossa k\u00e4yneen, vastavalmistuneen opiskelijan haastattelusta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 muun muassa Keski- Euroopassa orkesterisoiton opiskelu kuuluu opintoihin aivan yht\u00e4 kiinte\u00e4sti kuin esimerkiksi s\u00e4veltapailu. Kansainv\u00e4linen osaaminen on huomioitu my\u00f6s Toive- hankkeessa: \u201dMutta esimerkiksi Saksassa,<\/em> jossa kasvatetaan muusikot l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti orkesterity\u00f6h\u00f6n, repertuaarin ja tyylin tuntemus ovat ihan eri tasolla kuin meill\u00e4. \u2013 \u2013 Ja se ei voi l\u00e4hte\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muualta, tietenk\u00e4\u00e4n, kuin siit\u00e4, ett\u00e4 muusikot ovat olleet oikealla tavalla suuntautuneita opiskeluaikana\u201d<\/em> (Muusikko eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna 2011, 56).<\/p>\n

Alalla kilpailu on kovaa ja ulkomailta tulee jatkuvasti Suomeen hyvi\u00e4 soittajia. Kysymys kuuluukin, halutaanko kotimaista orkesteriosaamista kaventaa pelk\u00e4n Sibelius- Akatemian varaan?<\/p>\n

Opettajan rooli orkesterisoiton opiskelussa<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s opettajan rooli koesoittoihin valmistautuessa on huomioitava. Pitk\u00e4\u00e4n orkestereissa ty\u00f6skennellyt Susanna Suorttanen ilmaisee huolensa maan musiikkikoulutusta kohtaan: \u201dEn ymm\u00e4rr\u00e4, eiv\u00e4tk\u00f6 opettajat osaa opettaa t\u00e4t\u00e4 puolta, vai onko kent\u00e4ll\u00e4 orkesterity\u00f6t\u00e4 v\u00e4heksyv\u00e4\u00e4 mentaliteettia.\u201d (Stenstr\u00f6m 2014, 7). Osalla opettajista on takanaan ansiokas ura jossakin orkesterissa, ja moni opettaja soittaa opettamisen lis\u00e4ksi jossakin orkesterissa. T\u00e4llaiset opettajat osaisivat varmasti opastaa opiskelijaa orkesterisoiton saloihin. Hankalaa onkin se, ett\u00e4 kaikki \u201dylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen\u201d vie aikaa pois oman instrumentin ja esimerkiksi juuri niiden t\u00e4rkeiden koesoittokappaleiden harjoittelulta, jotka lopulta ovat koko osaamisen perusta.<\/p>\n

Tied\u00e4mme, ett\u00e4 viel\u00e4 noin kymmenen vuotta sitten Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulussa j\u00e4rjestettiin orkesterisoittoon valmistavaa opetusta. \u201dAMK- muusikko\u201d- tutkintonimike poistui koulun musiikin koulutusohjelmasta kokonaan muutama vuosi sitten. Vaikka kehitys kulkee selv\u00e4sti pedagogiikan suuntaan, eik\u00e4 koulustamme valmistukaan en\u00e4\u00e4 muusikkoja, olisi mielest\u00e4mme orkesterisoittoon keskittyv\u00e4 opintokokonaisuus t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s instrumenttipedagogiopiskelijoille. Ovathan he juuri niit\u00e4 asiantuntijoita, jotka tulevat kouluttamaan seuraavan sukupolven orkesterimuusikkoja.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6n kautta kokemusta orkesteritoiminnasta<\/strong><\/p>\n

Pyrkimyksi\u00e4 puutteellisen orkesteriosaamisen korjaamiseksi l\u00f6ytyy kuitenkin runsaasti. Suorttasen mukaan pelkk\u00e4 ammattilaisten l\u00e4sn\u00e4olo soittaessa saa nuoren muusikon suoriutumaan paremmin orkesterisoittoon liittyvist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 (Stenstr\u00f6m 2014, 7). Monella sinfonia- ja kamariorkesterilla onkin yhteisty\u00f6t\u00e4 paikkakunnan musiikkioppilaitosten kanssa. Varsinkin ammattiopiskelijoille tarjoutuu usein mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamaan ammattilaisten kanssa joko sijaisena tai erityisiss\u00e4 yhteiskonserteissa, jotka suunnitellaan ohjelmaltaan my\u00f6s opiskelijoille sopiviksi. <\/strong>Tied\u00e4mme, ett\u00e4 Porin Sinfonietta j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 muutaman vuoden v\u00e4lein Nuorten Solistien konsertteja, joihin soittajat kootaan Satakunnan alueen musiikkiopistojen ja konservatorioiden opiskelijoista. Soittajille on karsinnat, joista raati valitsee mieleisens\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavoin nuoret soittajat saavat arvokasta kokemusta orkesterin kanssa soittamisesta, sek\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n miten orkesteria todellisuudessa harjoitetaan.<\/p>\n

Usein orkesterin j\u00e4senet toimivat opiskelijoiden \u201dsparraajina\u201d ennen varsinaisia yhteisharjoituksia. Jokaiselle soitinryhm\u00e4lle on omat valmistavat harjoituksensa ja niit\u00e4 johtaa kyseisen soittimen ammattilainen orkesterin riveist\u00e4. N\u00e4iss\u00e4 stemmaharjoituksissa pureudutaan soitinkohtaisiin orkesterisoiton haasteisiin. Juuri stemmaharjoitusten informaatio on opiskelijoille usein elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska orkesterin yhteisharjoituksissa keskityt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa koko orkesterin yhteissointiin ja oman soittimen ongelmien ratkaisu j\u00e4\u00e4 omalle vastuulle.<\/p>\n

Mik\u00e4li omassa kaupungissa ei orkesterilla ole yhteisty\u00f6t\u00e4 kaupungin musiikkioppilaitosten kanssa, voi yritt\u00e4\u00e4 hakeutua hyviin amat\u00f6\u00f6ri- tai opiskelijaorkestereihin. Suomessa on muutamia orkestereita, jotka toimivat periodiluontoisesti ja jossa soittajat koostuvat suurimmaksi osaksi alan ammattiopiskelijoista, esimerkkin\u00e4 Sinfoniaorkesteri Vivo, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopiston Sinfis ja kes\u00e4leirin muodossa Orivedell\u00e4 toimiva Nuorison Orkesterikurssi.<\/p>\n

Hyv\u00e4 soitin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vaatimuksena<\/strong><\/p>\n

Sibelius- Akatemian Toive-hankkeen (Pohjannoro 2010, 11) osaraportista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 koesoitoissa on tasoeroja esimerkiksi viulun ja sellonsoiton v\u00e4lill\u00e4. Syy t\u00e4h\u00e4n on sellonsoiton pitkiss\u00e4 perinteiss\u00e4, joita ei vastaavasti viulun osalta Suomessa ole. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy koesoitoissa viulistien puutteellisessa puhtaudessa verrattain sellisteihin, vaikka yleinen tekninen taso olisikin riitt\u00e4v\u00e4. Toiseksi ongelmaksi kapellimestarit nostavatkin soittimet. Huipputasolla soitettaessa vaaditaan laatua my\u00f6s ty\u00f6v\u00e4lineelt\u00e4, koska keskivertaisella soittimella tiettyj\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4 ei voida saavuttaa. Yksi iso ongelma on soittimien laatu, varsinkin jousisoittimien osalta. \u201dOrkesteriin tullaan soittajiksi huonoilla soittimilla. Siin\u00e4 on meill\u00e4 lasikatto vastassa. Vaikka orkesterit oppisivat soittamaan kuinka hyvin, niin tietynlaista sointia me emme saavuta.\u201d<\/em>. (Muusikko eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna 2011, 52.)<\/p>\n

Susanna Suorttasen mukaan hyv\u00e4n soittimen l\u00f6ytyminen vaatii aikaa ja ennen kaikkea rahaa. Soittimen ostoa varten voi ottaa pankkilainan, mutta lainaa ei voi saada ilman ty\u00f6t\u00e4. T\u00e4st\u00e4 saattaa kehitty\u00e4 jopa mahdottomalta tuntuva oravanpy\u00f6r\u00e4, koska ilman laadukasta soitinta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saa sit\u00e4 ty\u00f6paikkaa. (Stenstr\u00f6m 2014, 7.)<\/p>\n

Onko koesoitto paras tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t?<\/strong><\/p>\n

Tapaa, jolla soittajat valitaan, on kritisoitu hyvin ep\u00e4inhimilliseksi ja haasteelliseksi. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 se onkin, mutta koesoittoprosessissa nousevat esiin ne ominaisuudet, jotka ovat olennaisimpia orkesterity\u00f6ss\u00e4. Haastatteluiden perusteella t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6h\u00f6nottotapaa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n haluta muuttaa. Mielest\u00e4mme suurimpien muutosten t\u00e4ytyisi tapahtua koulutuksen saralla. Ohjelmistotuntemusta tulisi kehitt\u00e4\u00e4 omien repertuaarien ohella sek\u00e4 orkesterisoiton osuutta kasvattaa opinnoissa. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian haastateltavan mielest\u00e4 ymm\u00e4rrys asettaa kollektiivinen tulkinta oman tulkinnan edelle on yksi hyv\u00e4n orkesterimuusikon ominaispiirteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on pedagogisesti hankala asia alalla, jolla pyrit\u00e4\u00e4n rakentamaan vahvasti persoonallisia taiteilijoita.<\/p>\n

Orkesterissa soitettava koeaika onkin v\u00e4hitellen muuttumassa painoarvoltaan tasa-arvoiseksi itse koesoiton kanssa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 muusikkous ei en\u00e4\u00e4 riit\u00e4, vaan haetaan orkesteriin ja sektioon istuvaa tiimitekij\u00e4\u00e4. Esimerkkitilanteessa kahdelle koesoiton l\u00e4p\u00e4isseelle hakijalle tarjotaan koeaikaa, jonka j\u00e4lkeen molemmat ovat soittajina yht\u00e4 vahvoja. T\u00e4ll\u00f6in lautakunta joutuu pohtimaan henkil\u00f6kemioita ja muita ulkomusiikillisia asioita tehdess\u00e4\u00e4n valintaa.<\/p>\n

Koesoittoon valmistautuminen<\/strong><\/p>\n

Kysyimme haastateltaviltamme millaisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioita koesoittohakijan tarvitsee harjoitella ennen koesoittotilannetta. Koesoittoon valmistautuminen on olemukseltaan sek\u00e4 fyysist\u00e4, ett\u00e4 psyykkist\u00e4. Kappaleita pit\u00e4\u00e4 tietysti harjoitella ja kamarimusiikki- ja orkesteriteht\u00e4vien tempot on hyv\u00e4 kuunnella etuk\u00e4teen (Stenstr\u00f6m 2014, 7). Itse koesoittotilannetta voi harjoitella sek\u00e4 mielikuvaharjoituksena, ett\u00e4 soittamalla ohjelmistoa saatavilla olevalle yleis\u00f6lle, opettajille ja ammattimuusikoille.<\/p>\n

Usein muusikko joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n useassa koesoitossa eri kaupunkien orkestereissa ennen kuin ty\u00f6paikka l\u00f6ytyy. Haastattelemamme Mikkelin kaupunginorkesterin muusikko rohkaisi sinnikkyyteen ty\u00f6nhaussa: \u201dJa sitten kannattaa ajatella, ett\u00e4 maailma ei kaadu siihen jos paikkaa ei saa. Sit\u00e4 ei koskaan tied\u00e4, kun astuu yhdest\u00e4 ovesta sis\u00e4lle, mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa.\u201d<\/p>\n

Orkesterirepertuaarin hankkiminen ja harjoitteleminen ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Useat orkesterit j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t avustajakoesoittoja, jotka ovat normaalien koesoittojen pienoisversioita. Niiden kautta voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 orkesteriin keikoille ja n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 kokemustaan ja orkesterisoittotaitoaan. Orkesterirepertuaaria varten on olemassa my\u00f6s soitinkohtaisia harjoitteluvihkoja (mm. Schmalnauer 1939), joihin on koottu orkesteriteosten sek\u00e4 oopperateosten tyypillisi\u00e4 stemmoja ja sooloja, joista koesoittoteht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4osin koostuvat. N\u00e4it\u00e4 oppaita tosin joutuu tilaamaan ulkomailta, joten t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen kerran orkesterisoiton painottuminen verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan.<\/p>\n

Positiivinen asenne auttaa yli ep\u00e4onnistumisen. Koesoittoraadin j\u00e4senin\u00e4 toimineet haastateltavat korostivat useasti, ett\u00e4 raati ei ole kuuntelemassa hakijan yksitt\u00e4isi\u00e4 virheit\u00e4, vaan se yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kokonaisuudeltaan sopivinta muusikkoa orkesteriin. Koesoiton j\u00e4lkeen kannattaa kysy\u00e4 palautetta, jotta tieto omista vahvuuksista ja puutteista p\u00e4ivittyv\u00e4t ja v\u00e4littyv\u00e4t my\u00f6s soittoon. Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian haastateltava kuvailee tilannetta seuraavasti: \u201dEnsimm\u00e4iset koesoitot otin t\u00e4ysin harjoitusmielell\u00e4. Menestyst\u00e4 tuli heti ehk\u00e4 juuri kun ei osannut viel\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4, koska panokset ty\u00f6llistymisest\u00e4 eiv\u00e4t olleet itsell\u00e4 viel\u00e4 niin korkealla.\u201d<\/em><\/p>\n

Koesoiton ep\u00e4inhimillisest\u00e4 luonteesta huolimatta on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 lautakunnassa olevat orkesterin j\u00e4senet eiv\u00e4t ole koneita, vaan ihmisi\u00e4, jotka itsekin ovat joskus olleet koesoitossa ja tiet\u00e4v\u00e4t milt\u00e4 kokemus tuntuu.<\/p>\n

Orkesterit voivat hyvin jatkossakin<\/strong><\/p>\n

Musiikkipedagogien koulutus voi hyvin ja on suosittua ymp\u00e4ri maata eri ammattikorkeakouluissa. Klassisen muusikon koulutus taas painottuu Sibelius-akatemiaan ja kahteen ammattikorkeakouluun. Klassiset instrumentit ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4asiassa orkesterisoittimia, joiden yhteytt\u00e4 orkesterisoittamiseen tulisi vaalia.<\/p>\n

Monen orkesterisoittimen kohdalla ty\u00f6llistyminen on huomattavasti todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 muusikkona kuin pedagogina, tai ainakin n\u00e4iden yhdistelm\u00e4n\u00e4. Laskujemme mukaan Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 3-4 p\u00e4\u00e4toimista klassista kontrabassonsoiton opettajaa, kun taas p\u00e4\u00e4toimisia klassisia kontrabasisteja on Suomessa eri orkestereissa 60\u201370. Koulutuksessa tulisi huomioida soitinkohtaiset erot ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeiden mukaan.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 koulutusta voisi ja t\u00e4ytyisi muokata my\u00f6s ty\u00f6paikkojen mukaan. Muusikon koulutus sin\u00e4ns\u00e4 j\u00e4\u00e4 hieman vajaaksi, jos se ei anna tarpeeksi monipuolisia ty\u00f6kaluja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimimiseen. Orkesterikulttuurin asema on Suomessa vankka, ja ammattitaitoa tarvitaan jatkossakin. Pyrit\u00e4\u00e4n siis tarjoamaan jatkossa kulttuurin harrastajille korkeatasoista soitantaa, kuten t\u00e4h\u00e4nkin asti on tehty.<\/p>\n

Kirjoittajat: Jani Koskela, Isabella Leino ja Tuulia Pulkkinen 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Koesoittosuositukset. Suomen Muusikkojen Liitto ry. Viitattu 8.11.2014. http:\/\/www.muusikkojenliitto.fi\/sopimukset-ja-tariffit\/<\/a><\/p>\n

Kunnallinen kuukausipalkkaisten muusikoiden virka- ja ty\u00f6ehtosopimus. 2014-2016. Suomen muusikkojen Liitto ry. 1, I:2.1 \u00a7. Viitattu 8.11.2014. http:\/\/www.muusikkojenliitto.fi\/sopimukset-ja-tariffit\/<\/a><\/p>\n

Muusikko eilen, t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna: N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkialan osaamistarpeisiin. 2011. Musiikkialan toimintaymp\u00e4rist\u00f6t ja osaamistarve \u2013 Toive, hankkeen loppuraportti. Toim. Muukkonen, M., Pesonen, M. & Pohjannoro, U. Helsinki: Sibelius- Akatemia.\u00a0 Viitattu 28.11.2014. http:\/\/www2.siba.fi\/toive\/userfiles\/media\/Toive_loppuraportti_2011.pdf<\/a><\/p>\n

Pohjanoro, U. 2010. \u201dRima nousee koko ajan\u201d – Kapellimestareiden n\u00e4kemyksi\u00e4 orkestereiden tulevaisuudesta ja muusikoiden osaamistarpeista, osaraportti 10. \u00a0Teoksessa MUUSIKKO EILEN, T\u00c4N\u00c4\u00c4N JA HUOMENNA: N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkialan osaamistarpeisiin.\u00a0 Musiikkialan toimintaymp\u00e4rist\u00f6t ja osaamistarve \u2013 Toive, hankkeen loppuraportti. Toim. Muukkonen, M., Pesonen, M. & Pohjannoro, U. Helsinki: Sibelius- Akatemia. Viitattu 28.11.2014. http:\/\/www2.siba.fi\/toive\/userfiles\/media\/Rima_nousee_koko_ajan.pdf<\/a><\/p>\n

Schmalnauer, J. 1939. Orchesterschule f\u00fcr geiger. Mainz: B.Schott’s S\u00f6hne.<\/p>\n

Sibelius- Akatemia. 2014. Orkesterisoiton osaamistavoitteet, Kandidaatin tutkinto. Opetussuunnitelmat 2014-2015. Opintojaksokuvaukset. Sibelius- Akatemian verkkosivut. Viitattu 28.11.2014. http:\/\/www.siba.fi\/studies\/life-at-the-school\/curriculum-structure-14-15\/-\/asset_publisher\/j2xRzc2IqG3Q\/content\/orchestral-instruments?redirect=%2Fstudies%2Flife-at-the-school%2Fcurriculum-structure-14-15<\/a><\/p>\n

Stenstr\u00f6m, P. 2014. Soittoa Aku Ankasta Wagneriin. Muusikko- lehti. Elokuu 2014, 7-8. 92.vsk.<\/p>\n

Tampereen Ammattikorkeakoulu. 2013. Musiikin koulutus, Esitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4veltaide. Opetussuunnitelmat 2013-2014. Opinto- opas. Tampereen Ammattikorkeakoulun verkkosivut. Viitattu 28.11.2014. http:\/\/opinto-opas-ops.tamk.fi\/index.php\/fi\/167\/fi\/55328\/14MU\/775\/year\/2014<\/a><\/p>\n

Virkkala, A. 2011. Koesoitto: Muusikon portti orkesterity\u00f6h\u00f6n. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.11.2011. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2011120116693<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Haastattelut:<\/p>\n

AMK- opiskelijat 2014. Haastattelut. 25.10.2014.<\/p>\n

Jyv\u00e4skyl\u00e4 Sinfonian muusikot 2014. Asiantuntijahaastattelut. 15.10.2014.<\/p>\n

Mikkelin Kaupunginorkesterin muusikot 2014. Asiantuntijahaastattelut. 20.10.2014.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Orkesterien koesoitto puhututtaa musiikkialan toimijoiden keskuudessa. Musiikkikoulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen painopiste jakautuu yh\u00e4 enemm\u00e4n pedagogiikan puolelle, vaikka orkesterit ovat edelleen yksi suuri ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4. Helsingiss\u00e4, Tampereella ja Lahdessa voi opiskella \u201dAMK- muusikko\u201d- tutkintonimikkeell\u00e4, kaikissa muissa ammattikorkeakouluissa on valittavana ainoastaan musiikkipedagogin tutkinto. Virkkalan (2011, 11) mukaan avoimien ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 orkestereissa kasvaa aina vuodesta 2015 vuoteen 2025 saakka ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7],"tags":[215,216,214],"class_list":["post-976","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-koesoittoon-valmentaminen","tag-muusikon-osaaminen","tag-orkesterimuusikko"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/976","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=976"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/976\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":977,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/976\/revisions\/977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=976"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=976"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=976"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}