{"id":973,"date":"2015-06-10T16:07:57","date_gmt":"2015-06-10T13:07:57","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=973"},"modified":"2015-06-10T16:07:57","modified_gmt":"2015-06-10T13:07:57","slug":"rumpujensoiton-opettajan-aloituspaketti-vasta-alkajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/rumpujensoiton-opettajan-aloituspaketti-vasta-alkajalle\/","title":{"rendered":"Rumpujensoiton opettajan \u201daloituspaketti\u201d vasta-alkajalle"},"content":{"rendered":"

Miksi rumpujensoiton opettaminen vasta-alkajalle tuntuu usein haastavammalta kuin jo pitk\u00e4\u00e4n harrastaneelle? Onko alkeiden opettaminen vaikeaa, koska monet keskeiset<\/strong> asiat ovat jo niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, ettei niihin kiinnit\u00e4 huomiota opetuksessaan? Miten rumpujensoiton alkeiden opetusta tulisi l\u00e4hesty\u00e4?\"Paulon_artikkelikuva\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Tavoitteenani on luoda jonkinlainen ohjenuora rumpujensoiton opettajille siit\u00e4, miten rakentaa vasta-alkajille toimivaa ja suunnattua opetusta. \u00a0On otettava huomioon, ett\u00e4 oppilaat ovat erilaisia, joten ei liene tarkoituksenmukaista, ett\u00e4 opetuksen tulisi olla kaikkien kohdalla t\u00e4ysin samaan kaavaan sidottua. Olen kartoittanut ja koonnut alkeiden opettelussa keskeisimm\u00e4t asiat opetusrungoksi, jonka pohjalta voi l\u00e4hte\u00e4 rakentamaan yksil\u00f6llist\u00e4 opetusta.<\/p>\n

Artikkelin aihe pohjautuu p\u00e4\u00e4osin omaan tarpeeseeni ja kiinnostukseeni. Oma opetushistoriani on suhteellisen kirjava. Omat oppilaani ovat suurimmaksi osaksi yksityisoppilaita, ja heid\u00e4n soittotaustansa ja taitotasonsa hyvin vaihtelevia. Lis\u00e4ksi olen toiminut sijaisena eri oppilaitoksissa. N\u00e4iss\u00e4kin tapauksissa oppilaiden taso on vaihdellut perustaso 1:n ja 3:n v\u00e4lill\u00e4. Edell\u00e4 mainituista seikoista johtuen minulle ei ole syntynyt tarkkaa kaavaa tai konseptia siit\u00e4, miten opettaa oppilaita, jotka eiv\u00e4t ole koskaan olleet kosketuksissa rumpujensoiton tai rumpujen kanssa.<\/p>\n

First things first \u2013 Soittoasento, kapulaote ja rumpusetin sijoittelu<\/strong><\/p>\n

Suurin osa l\u00e4hdemateriaalina k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4ni kirjoista k\u00e4sittelev\u00e4t ensimm\u00e4iseksi kapulaotetta ja soittoasentoa. Ajatuksena on, ett\u00e4 ennen kuin istutetaan oppilas rumpusetin \u00e4\u00e4reen, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n oppilaan kanssa l\u00e4pi yhdess\u00e4 oikeaoppiset kapulaotteet. Itse olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 oppilaille tulisi l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti opettaa ensin vastakkaisote (matched grip<\/em>), jossa vasen k\u00e4si pitelee kapulaa samalla otteella kuin oikea k\u00e4si. My\u00f6s l\u00e4hdeteokset tukevat n\u00e4kemyst\u00e4ni. Monissa aloittelijoille suunnatuissa oppikirjoissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vain vastakkaisotetta (Lepp\u00e4nen 1990, 6) ja niiss\u00e4 kirjoissa, joissa opetetaan my\u00f6s perinteinen ote (traditional grip<\/em>), on vastakkaisote kirjattu ensin (Skrigberg, 1989, 14\u201315; Skrigberg 1996, 8\u201315). Vastakkaisotteen etu on, ett\u00e4 oikea k\u00e4si voi opettaa vasenta, koska kummassakin on sama ote.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituissa teoksissa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvin my\u00f6s soittoasento ja soittojakkaran korkeus, jonka tulisi olla s\u00e4\u00e4detty niin, ett\u00e4 polvitaipeet muodostavat n. 90 asteen kulman (Skrigberg 1996, 10\u201311; Lepp\u00e4nen 1990, 6). Rokkaavat rummut \u2013teoksessa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi osuvasti my\u00f6s rumpusetin sijoittelua, setin osien nimi\u00e4 sek\u00e4 muita t\u00e4rkeit\u00e4 seikkoja hyv\u00e4\u00e4n soittoasentoon liittyen.<\/p>\n

Ensiharjoituksia<\/strong><\/p>\n

Monet oppikirjat keskittyv\u00e4t alussa nuottien opettamiseen. Olen itsekin samaa mielt\u00e4 nuottituntemuksen t\u00e4rkeydest\u00e4. Erityisen hyvin niin sanottu rytmipyramidi on esitetty Rokkaavissa Rummuissa (Lepp\u00e4nen 1990, 4) ja Harjoitellen rumpaliksi \u2013kirjassa (Skrigberg, 1989, 16). Edell\u00e4 mainittujen kirjojen etuna on suomenkielisyys. Toki my\u00f6s englanninkielisiss\u00e4 soitonoppaissa on esitetty samantyyppisi\u00e4 rytmikaavioita (Adler, Rich 1942, 11; Maroni 1980, 1). Etenkin Fundamentals of Rhytm for the Drummer (Maroni 1980) on kokonaisuudessaan todella hyv\u00e4 ja kattava nuotinlukupaketti 4-osista 16-osiin. Mukana on my\u00f6s 8-osa ja 16-osatriolit sek\u00e4 synkopoivaa rytmiikkaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi yksi nuotinluvun merkkiteoksista Morris Modern School For Snare Drum (Goldenberg 1955) on hyv\u00e4 opus ensitunneista vaativampaan soittoon.<\/p>\n

Komppisoittoa ajatellen Rokkaavat Rummut on todella kattava komppiopas vasta-alkajalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samat aloituskompit toistuvat monissa muissakin vasta-alkajille suunnatuissa soitonoppaissa, kuten Teach yourself drums (2004) ja Sounds of Fabulous Rock Drums (n.d.) Erityisen mainiosti nuorille vasta-alkajille soveltuu Hi-Hat heilumaan \u2013verkkomateriaalin toinen osa (M\u00e4kel\u00e4 & M\u00e4kel\u00e4). Se on erinomainen opas, joka k\u00e4sittelee peruskompin lis\u00e4ksi my\u00f6s humppa ja valssikomppeja sek\u00e4 jo hieman haastavampiakin komppeja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4sti ja selke\u00e4sti. Komppien harjoittelu parantaa luonnollisesti samalla koordinaatiota, mutta esimerkiksi Syncopation For The Modern Drummer (Reed 1958) on paljon k\u00e4ytetty kirja koordinaation lis\u00e4harjoittamiseen. Koordinaatiota voi harjoitella soittamalla melodiaa k\u00e4sill\u00e4 jalkojen soittaessa helppoa ostinaattoa. Koordinaation kehittymisen kannalta on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 oppilas soittaa peruskomppeja rideen vasemman jalan soittaessa hi-hatilla esimerkiksi perussykkeen 2:sta ja 4:sta.(Lepp\u00e4nen 1990, 12-14).<\/p>\n

K\u00e4sien tekniikkaharjoitukset n\u00e4yttiv\u00e4t rummunsoittoa koskevassa l\u00e4hdekirjallisuudessa hyvin samantyyppisilt\u00e4. Ne painottuivat pitk\u00e4lti single stroke-, double stroke-<\/em> ja paradiddle-<\/em>tyyppisiin l\u00e4mmittelyharjoituksiin. (Oiling 1975, 5; Lepp\u00e4nen 1990, 8-9; Stone 1935, 5-7.) My\u00f6s Hi-Hat heilumaan -verkkomateriaalin ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 l\u00e4mmittelyharjoituksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samoja yll\u00e4mainittuja rudimenttej\u00e4 apuna. Mukana on my\u00f6s ns. triple stroke<\/em> ja quadruple stroke<\/em>. Verkkomateriaali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tosin termeist\u00e4 suomenkielisi\u00e4 nimi\u00e4 kolmily\u00f6nti ja nelily\u00f6nti. (M\u00e4kel\u00e4 & M\u00e4kel\u00e4.) Flam Out \u2013kirjan (Vuorela 2011) ensisivut ovat hyvi\u00e4 harjoituksia. Kirja ei ole ehk\u00e4 suoranaisesti vasta-alkajille, mutta kirjassa on paljon hyv\u00e4\u00e4 tekniikka- ja rudimenttimateriaalia hieman pidemp\u00e4\u00e4n soittaneelle.<\/p>\n

Neuvoja ja kokemusta kent\u00e4lt\u00e4<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Haastattelin kahta Keski-Suomen alueella toimivaa opettajaa, jotka ovat tehneet pitk\u00e4\u00e4n opetusty\u00f6t\u00e4 vasta-alkajien kanssa. Kysymykset keskittyiv\u00e4t pitk\u00e4lti opetuksen suunnitteluun ja oppilaiden motivoimiseen. Ensimm\u00e4inen kysymys liittyi t\u00e4rkeisiin seikkoihin, joihin on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota vasta-alkajien opetuksessa. Vastauksien mukaan opettajan t\u00e4ytyy muistaa olevansa tekemisiss\u00e4 lasten kanssa. Heid\u00e4n maailmakuvansa ja perspektiivins\u00e4 on t\u00e4ysin erilainen aikuisiin ihmisiin verrattuna jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heid\u00e4n kokonsa vuoksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 opettaja olisi mahdollisimman ihmisl\u00e4heinen ja \u201dei-pelottava.\u201d T\u00e4rke\u00e4ksi koettiin my\u00f6s tutustuminen oppilaaseen, ja oppilaan vahvojen ominaisuuksien ja keskittymiskyvyn kartoittaminen. My\u00f6s liiallinen tavoitteellisuus heti alkuun tuli toisessa haastattelussa esiin negatiivisessa mieless\u00e4. Vaatimustasoa voi my\u00f6hemmin alkaa v\u00e4hitellen nostaa, mutta alkutaipaleella t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on suurimmalle osalle harrastus.<\/p>\n

Molemmat haastateltavat k\u00e4yttiv\u00e4t perustaso 1:t\u00e4 eli vanhaa 1\/3 tutkintovaatimusta ohjenuorana alkeisopetukseen. Klassikkokirjat Progressive Steps To Syncopation For The Modern Drummer (Reed\u00a0 1958) ja Rokkaavat Rummut (Lepp\u00e4nen 1990) ovat usein k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Syncopationin etu on nuotinluvun opetuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s koordinaatioharjoituksissa. Kumpikin haastateltava k\u00e4ytti samaa metodia, jossa bassorumpu soittaa 4-osia ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi hi-hattia poljetaan perussykkeen 2:lle ja 4:lle iskulle k\u00e4sien soittaessa virveliin melodiaa. Lis\u00e4ksi molemmat k\u00e4yv\u00e4t Rokkaavista Rummuista l\u00e4pi 1\/8 beatin, shufflen ja triolikompit. Rudimenttipakettiin kuuluvat single stroke, double stroke, flam <\/em>ja paradiddle<\/em>. Toinen haastateltava kertoi k\u00e4yv\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isen vuoden aikana kaikki perustaso 1:n asiat l\u00e4pi niin, ett\u00e4 ne on jossain vaiheessa soitettu tunneilla hyv\u00e4ksytysti l\u00e4pi. T\u00e4m\u00e4 ei luonnollisestikaan tarkoita, ett\u00e4 kaikki soitetut kokonaisuudet olisivat todellisuudessa sis\u00e4istetty, mutta kyseess\u00e4 on haastatellun rumpuopettajan mielest\u00e4 kuitenkin hyv\u00e4 alku.<\/p>\n

V\u00e4ltett\u00e4viksi asioiksi opettamisessa haastateltavat mainitsivat muun muassa soittamiseen pakottamisen. Ket\u00e4\u00e4n ei saisi v\u00e4kipakolla pakottaa soittamaan. \u201dKun ollaan lasten kanssa tekemisiss\u00e4, niin tietynlainen joustavuus t\u00e4ytyy olla l\u00e4sn\u00e4 opetuksessa. Oppilasta t\u00e4ytyy osata kuunnella tiettyyn pisteeseen asti, sek\u00e4 osata ujuttaa omia juttuja mukaan\u201d, summaa toinen haastateltavista. Sama opettaja painotti eettisyytt\u00e4 ja tasavertaisuutta opetuksessa. H\u00e4n piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 opettaja ei ala suosia ket\u00e4\u00e4n arvosanoin tai muutenkaan. Kaikkien on oltava tasavertaisia. Toinen puolestaan korosti enemm\u00e4n opetuksen johdonmukaisuutta, sill\u00e4 h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n koulujen opetuksen ollessa loogisesti ja johdonmukaisesti etenev\u00e4\u00e4, tulisi soitonopetuksen linjauksen olla yhtenev\u00e4inen.<\/p>\n

Kysyin haastateltavilta my\u00f6s motivoinnista ja hankalien asioiden opettamisesta, kuten koordinaatioon tai tekniikkaan liittyvien asioiden opetuksesta ja motivaatiometodeista. Vastaukset olivat hyvin samantyyppisi\u00e4. Molemmat k\u00e4yttiv\u00e4t ns. show off -metodia, jossa opettaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hienoja \u201dlickej\u00e4\u201d tai komppeja motivoidakseen oppilasta \u201dlook what I can do\u201d -tyyppisesti. Lis\u00e4ksi toinen haastattelija kertoi mielell\u00e4\u00e4n etsiv\u00e4ns\u00e4 yhtym\u00e4kohtia harjoiteltavien asioiden ja oppilaan lempimusiikin kanssa, kuten koordinaatioon liittyvi\u00e4 seikkoja tai vaativia komppeja. Yleisesti ottaen kummatkin opettajat olivat samaa mielt\u00e4 harjoiteltavien asioiden ja musiikin l\u00e4heisyydest\u00e4 sek\u00e4 linkitt\u00e4misen t\u00e4rkeydest\u00e4. Ajatuksena oli, ett\u00e4 kompit ja fillit yhdistet\u00e4\u00e4n heti suoraan musiikkiin. T\u00e4m\u00e4 voidaan toteuttaa kappaleiden tai taustanauhojen kanssa soittamalla, tai vaikka siten, ett\u00e4 opettaja itse soittaa jotain muuta soitinta, esimerkiksi bassoa. Kummatkin vannovat my\u00f6s rehellisen palautteenannon nimeen. Esille tulevat asiat ja kehitt\u00e4miskohdat on otettava selke\u00e4sti esiin, mutta positiivisuuden kautta ja rakentavasti.<\/p>\n

Kysyin lopuksi viel\u00e4 perussykkeen opettamisesta. Lapsille abstraktit asiat ovat hieman vaikeampia hahmottaa, koska lapsi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 vahvan konkretian kautta. T\u00e4m\u00e4n kysymyksen vastaukset vaihtelivat odotetusti eniten toisistaan. Toinen haastateltavista muisti joskus kysyneens\u00e4 pikkuoppilaalta \u201dMuistatko miten rumpalit laskee biisin k\u00e4yntiin? Se on se perussyke.\u201d T\u00e4m\u00e4 tapahtui yksinkertaisia 8-osa beat-komppeja harjoiteltaessa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n korosti \u00e4\u00e4neen laskemisen merkityst\u00e4. Yksinkertaisia rytmiharjoituksia teht\u00e4ess\u00e4 h\u00e4n kertoi laittavansa oppilaat aina laskemaan \u00e4\u00e4neen perussykett\u00e4. Toinen haastateltava kertoi selitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 asian antamalla skenaarion, miss\u00e4 oppilas kuuntelee musiikkia ja h\u00e4nen pit\u00e4isi taputtaa musiikin p\u00e4\u00e4lle \u2013 perussyke on taputus, jonka tahtiin oppilas l\u00e4htee taputtamaan. H\u00e4nen mukaansa suurin osa oppilaista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 perussykkeen heti. Mik\u00e4li n\u00e4in ei joistain syyst\u00e4 k\u00e4y, aloittavat he niin yksinkertaisista asioista, ett\u00e4 perussyke varmasti l\u00f6ytyy ennemmin tai my\u00f6hemmin. H\u00e4nen ajatusfilosofiansa mukaan rumputunneille tullut oppilas on luonnostaan kiinnostunut rytmist\u00e4 ja sen tuottamisesta N\u00e4in perussykett\u00e4 ei tarvitse sen enemp\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 selityksin vaan oppilas l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen yleens\u00e4 luonnostaan. Haastateltava yhdist\u00e4\u00e4 perussykkeen l\u00f6yt\u00e4misen ja musiikillisen lahjakkuuden sek\u00e4 rytmitajun kesken\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mukaansa rytmitaju on kaiken musiikillisen lahjakkuuden perusta. Molemmat haastatellut opettajat painottivat erityisesti perussykkeen olemassaoloa kaikessa soitossa ja musiikissa. Sit\u00e4 verrattiin ik\u00e4\u00e4n kuin syd\u00e4men sykkeeseen.<\/p>\n

Kokemus ja kirjallisuus hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/strong><\/p>\n

Artikkelissa olen koonnut yhteen rumpujensoiton alkeisopetuksen keskeisimpi\u00e4 asioita sek\u00e4 kirjallisuudesta ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ensin k\u00e4sittelin l\u00e4hdeaineistoa eli eri soitonoppaita, ja lopuksi tutkin aihetta haastatteluiden kautta. Huomionarvoista oli, ett\u00e4 molemmat haastateltavat k\u00e4yttiv\u00e4t opetuksessaan l\u00e4hteeksi valitsemiani kirjoja ja n\u00e4in ollen tapamme opettaa olivat pitk\u00e4lti yhtenev\u00e4iset ja monet l\u00e4hdekirjallisuudessa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidetyt asiat nousivat esiin my\u00f6s haastatteluissa. Toisaalta haastattelut antoivat vastauksia, joita perinteiset soitonoppaat eiv\u00e4t voi antaa.<\/p>\n

Artikkelin kirjoittamisen my\u00f6t\u00e4 sain alkeisopetukseen runsaasti lis\u00e4\u00e4 itsevarmuutta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa. Opin haastatteluista valtavasti, ja saamaani uutta tietoa sek\u00e4 haastateltavien mielest\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, kuten eettisyyden korostamista opetuksessa tai ihmisl\u00e4heisyytt\u00e4, olen pyrkinyt my\u00f6s tuomaan omaan opetukseeni. Kaiken kaikkiaan voisin sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n pienen rumpujensoiton alkeisopetukseen kohdistuneen \u201dtutkimusretken\u201d j\u00e4lkeen olen parempi ja varmempi opettaja. Kykenen my\u00f6s hahmottamaan paremmin laajempia kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita. Toki vaatii viel\u00e4 opetusvuosia ja ty\u00f6kokemusta, ett\u00e4 rutiini muodostuu mutta uskon, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 olen matkalla oikeaan suuntaan.<\/p>\n

Kirjoittaja: Paulo Poverini 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n

Adler, H., Rich, B. 1942. Buddy Rich\u2019s Modern Interpretation Of Snare Drum Rudiments. Lontoo: Emi music publishing Ltd.<\/p>\n

Goldenberd. M. 1955. Milwaukee, WI: Modern School For Snare Drum by Morris GoldenBerg. Chappell &Co., Inc.<\/p>\n

Lepp\u00e4nen. L . 1990. Rokkaavat Rummut. Helsinki: Selv\u00e4t S\u00e4velet Oy.<\/p>\n

Maroni. J. 1980 Fundamentals of rhythm for the drummer. Pacific, MO: Mel Bay Publications Inc.<\/p>\n

M\u00e4kel\u00e4, A. , M\u00e4kel\u00e4 O, Hi-Hat hei-lu-maan. Rumpuopas. http:\/\/users.edu.turku.fi\/olkrma\/rumpuopas\/<\/a> Viitattu 12.11. 2014<\/p>\n

Oiling, M. 1975. Rumpalin ABC 2. Helsinki: Edition Fazer.<\/p>\n

Reed, T.\u00a0 1958. Progressive Steps To\u00a0 Syncopation For The Modern Drummer. USA: Alfred Music Publishing Company Inc.<\/p>\n

Skrigberg, R. 1989. 40 rudimenttia. Tampere: Risto Skrigberg.<\/p>\n

Skrigberg, R.1996. Harjoitellen rumpaliksi. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/p>\n

Sounds of Fabulous Rock Drums. N.d. New York: Music Minus One.<\/p>\n

Stone, G. 1935. Stick control for the snare drummer. Randolph, MA: George B. Stone & Son Inc.<\/p>\n

Teach yourself drums. 2004. New York: Amsco Publications, Advision of Music Sales Corporation, New York.<\/p>\n

Vuorela, T. 2011. Flam Out. Rumpujensoiton rudimentaaliset harjoitukset ja fraasit. Helsinki: Idemco Oy, Riffi-julkaisut.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi rumpujensoiton opettaminen vasta-alkajalle tuntuu usein haastavammalta kuin jo pitk\u00e4\u00e4n harrastaneelle? Onko alkeiden opettaminen vaikeaa, koska monet keskeiset asiat ovat jo niin itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4, ettei niihin kiinnit\u00e4 huomiota opetuksessaan? Miten rumpujensoiton alkeiden opetusta tulisi l\u00e4hesty\u00e4? Tavoitteenani on luoda jonkinlainen ohjenuora rumpujensoiton opettajille siit\u00e4, miten rakentaa vasta-alkajille toimivaa ja suunnattua opetusta. \u00a0On otettava huomioon, ett\u00e4 oppilaat ovat […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[31,64],"class_list":["post-973","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-rumpujensoiton-opetus","tag-soiton-alkeisopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=973"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":975,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973\/revisions\/975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=973"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=973"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=973"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}