{"id":970,"date":"2015-06-10T16:02:09","date_gmt":"2015-06-10T13:02:09","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=970"},"modified":"2015-06-10T16:02:09","modified_gmt":"2015-06-10T13:02:09","slug":"musiikin-perusteiden-integrointi-jousisoitinopetukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/musiikin-perusteiden-integrointi-jousisoitinopetukseen\/","title":{"rendered":"Musiikin perusteiden integrointi jousisoitinopetukseen"},"content":{"rendered":"

Harmoniaoppi, sointuasteet ja -analyysit \u2013 mit\u00e4 tekemist\u00e4 niill\u00e4 on viulunsoiton kanssa? Mihin sellisti tarvitsee prima vista -laulutaitoa? Soittoharrastuksen alussa musiikinteoria kulkee harmaata polkua ja joskus jopa tuntuu, ett\u00e4 vastakkaiseen suuntaan kuin soittaminen. Musiikin perusteiden tunnilla opettaja puhuu intervalleista ja soinnuista, joita havainnollistetaan pianolla. Pikku alttoviulisti \u2013 Aino ajattelee, ett\u00e4 G-duurin 9-8 -pid\u00e4tys on jotain, mik\u00e4 kuuluu pianonsoittoon. \"Artikkelikuva_Vuorenmaa_Timonen\"<\/a><\/strong><\/p>\n

Musiikinteorian ja soiton erillisyys<\/strong><\/h3>\n

Jousisoittajina olemme havainneet monia erityisesti meid\u00e4n soitinperheellemme yleiseksi k\u00e4yneit\u00e4 ongelmia. Nuottiviivastolla n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 nuotinkuva vastaa mieless\u00e4mme sormitusta, ei itse s\u00e4velt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi nuottikuvassamme n\u00e4kyy pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksi melodialinja, joten harmoniarakenteiden hahmottamien on hankalampaa kuin esimerkiksi pianonsoitonopiskelijalla. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ongelmat johtuvat pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 musiikin perusteissa opitut asiat eiv\u00e4t integroidu oman soittimen opiskeluun. Tavoitteenamme on selvitt\u00e4\u00e4, mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ongelmat johtuvat ja kuinka musiikinteorian voisi integroida paremmin osaksi jousisoitinopetusta.<\/p>\n

Kaisu Asikaisen (2005, 27-32) mukaan musiikinteorian ja soiton erillisyyden ongelma johtuu ensisijaisesti ongelmista hahmottaa yksitt\u00e4isi\u00e4 s\u00e4veli\u00e4 ja niist\u00e4 muodostuvia s\u00e4veljonoja. Yksitt\u00e4iset s\u00e4velet tai koko s\u00e4veljono voidaan hahmottaa kolmella tasolla; sis\u00e4lt\u00f6tasolla (soiva s\u00e4vel tai s\u00e4veljono), abstraktitasolla (s\u00e4velnimet) sek\u00e4 symbolitasolla (s\u00e4velen tai s\u00e4veljonon merkint\u00e4tapa nuottiviivastolla). Sujuvimmillaan s\u00e4velet ja niist\u00e4 muodostuvat s\u00e4veljonot hahmotetaan samanaikaisesti n\u00e4ill\u00e4 kolmella eri tasolla, jolloin voidaan puhua kolmen k\u00e4sitetason kokonaisintegraatiosta<\/em>. Musiikin opiskelijoilla on kuitenkin suuriakin puutteita s\u00e4veljonon hallinnassa etenkin kokonaisintegraation osalta.<\/p>\n

Varhainen nuottikuvan k\u00e4ytt\u00f6<\/em><\/h4>\n

Nuoteista voi oppia soittamaan ilman, ett\u00e4 oppilas hahmottaa nuotteja lainkaan s\u00e4velnimien kautta. Sen sijaan s\u00e4velten paikat opitaan helposti tunnistamaan oman soittimen soitto-otteiden avulla. Jousisoitinten soitossa sorminumerot nopeuttavat nuotinlukua, mutta niiden k\u00e4ytt\u00f6 johtaa juuri edell\u00e4 mainittuun ongelmaan. Varhainen nuottikuvan k\u00e4ytt\u00f6 opetuskeinona johtaa ongelmiin s\u00e4veljonon ja laajemmin koko musiikinteorian k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4n hahmottamisessa. (Asikainen 2005, 32-33, 36.)<\/p>\n

Musiikin hahmotustaitojen oppimisen voi jakaa kolmeen osa-alueeseen. Ensimm\u00e4inen osa-alue, toiminnallinen hahmottaminen<\/em>, on kaiken perusta. Sill\u00e4 tarkoitetaan kyky\u00e4 kokea musiikin elementtej\u00e4 sanattomasti ja luontaisesti musisoiden. Korvakuulolta soitto ja musiikin perussykkeen seuraaminen ja tuottaminen kuuluvat t\u00e4h\u00e4n osa-alueeseen. Nuotinluku tulee mukaan vasta toisella, toiminnallisen lukutaidon<\/em> tasolla. Kolmannella, musiikin reflektiivisen kuvaamisen<\/em> tasolla opitaan analysoimaan musiikkia tietoisesti ja keskustelemaan siit\u00e4. (Ilom\u00e4ki 2012, 10.)T\u00e4m\u00e4 tukee oletusta, ettei nuottikuva saisi hallita liikaa soitonopiskelua ainakaan ty\u00f6skennelless\u00e4 pienten oppilaiden kanssa, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t musiikkia toiminnallisen hahmottamisen kautta.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6n puute eri aineiden opettajien v\u00e4lill\u00e4<\/em><\/p>\n

Soitonopettajalla on yht\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 asema musiikin perusteiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 kuin teoriaopettajalla. Yksil\u00f6opetuksessa asioita voisi kerrata niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne alkavat nivoutua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Soitonopettajan olisi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 musiikin perusteiden integroinnin tarpeellisuus, jotta h\u00e4n n\u00e4kisi vaivaa asian eteen. (M\u00e4kinen 2012, 3, 7.)<\/p>\n

Kaikkea ei kuitenkaan pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 soitonopettajan vastuulle, sill\u00e4 musiikin perusteiden opetuksessa ei tueta riitt\u00e4v\u00e4sti jokaisen oppilaan oman instrumentin erityispiirteit\u00e4. Ilom\u00e4ki (2012, 12-13) on havainnut, ett\u00e4 eri instrumenttien soittajat oppivat hyvin varhain hahmottamaan nuottitekstej\u00e4 omalla tavallaan. H\u00e4nen mukaan musiikin perusteiden opiskelu olisikin luontevinta oppilaalle tutuimman nuottikuvan kautta. Todellisuudessa oppilaat joutuvat hyvin varhain opiskelemaan musiikin perusteita hyvin erilaisilla tavoilla kuin mihin he ovat soittotunneilla tottuneet.<\/p>\n

Musiikin perusteiden vuoden 2013 sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja suoritusohjeissa mainitaan, ett\u00e4 musiikin perusteiden ja instrumenttiopetuksen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 tukee oppilaan musiikkiopintoja, ja yhteisty\u00f6 instrumentti- ja mupe-opettajan v\u00e4lill\u00e4 tekee oppimisesta kokonaisvaltaisempaa. Mikko Anttila (2004, 209-210) kuitenkin\u00a0 toteaa, ett\u00e4 musiikkioppilaitosten liiton suoritusvaatimusten mukainen teoreettisten aineiden sek\u00e4 musiikkitiedon opetus est\u00e4\u00e4 musiikkioppilaitoksia kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 musiikin perusteita optimaaliseksi eri instrumenttien soittajille, vaikka musiikin perusteiden opetussuunnitelmassa nimenomaan rohkaistaan integroimaan musiikin perusteiden opetusta instrumenttiopintoihin ja yhteismusisointiin.<\/p>\n

Yhteisty\u00f6 olisi siis toivottavaa. Musiikin perusteiden opettajat arvioivat yhteisty\u00f6n solististen aineiden opettajien kanssa puutteelliseksi, vaikka nimenomaan yhteisty\u00f6ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin entist\u00e4 kokonaisvaltaisempaan opetukseen, jossa eri oppiaineiden opiskelusta olisi tukea toisilleen.\u00a0 Opettajat my\u00f6s toivoivat, ett\u00e4 eri oppiaineita voitaisiin integroida entist\u00e4 vahvemmin toisiinsa. N\u00e4in oppilaat voisivat kokea musiikin perusteet entist\u00e4 merkityksellisemp\u00e4n\u00e4 osana musiikinopiskelua. (Jurvanen 2005, 58-62.)<\/p>\n

Musiikin perusteiden ja soitonopetuksen integrointi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Yhteenvetona voimme todeta, ett\u00e4 soiton ja musiikinteorian erillisyyden ongelma jousisoitinten soittajilla johtuu seuraavista asioista:<\/p>\n

1) S\u00e4veljonon hallinnan vaikeudet<\/p>\n

2) Varhainen nuottikuvan k\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 sorminumerot<\/p>\n

3) Yhteisty\u00f6n puute musiikin perusteiden ja instrumenttiopetuksen v\u00e4lill\u00e4<\/p>\n

Musiikin k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4 j\u00e4\u00e4 lapselle abstraktiksi, ellei asiaa l\u00e4hesty oikealla, lapsen maailmaan sopivalla tavalla. M\u00e4kinen (2012, 24) on huomannut, ett\u00e4 asiakokonaisuuksien pilkkominen pienemmiksi s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 soittotunnin aikataulussa. Opettaja pystyy n\u00e4in my\u00f6s kontrolloimaan opittavan asian ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 teoreettiset teht\u00e4v\u00e4t tunnu oppilaastakaan liialta rasitteelta.<\/p>\n

Mupeope -verkkosivuilta l\u00f6ytyy toiminnallisia ty\u00f6tapoja musiikin perusteiden opetukseen (Soivia ja toiminnallisia ty\u00f6tapoja musiikin perusteiden opetukseen). Joitakin harjoituksia voi soveltaa my\u00f6s soittotunneilla. Esimerkiksi asteikkoportaat auttavat lasta hahmottamaan koko- ja puolis\u00e4velaskeleet. S\u00e4veli\u00e4 ja s\u00e4veljonoa voi harjoitella my\u00f6s soivan kyn\u00e4n avulla. Kyn\u00e4ll\u00e4 osoitetaan sein\u00e4lle tai paperille kirjoitettuja s\u00e4velnimi\u00e4, ja oppilaan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on soittaa s\u00e4vel omalla soittimellaan. Kuten olemme aikaisemmin todenneet, nuottikirjoitus tulee liian varhain osaksi soitonopiskelua. Edell\u00e4 mainittujen harjoitteiden avulla s\u00e4veli\u00e4 ja s\u00e4veljonoa voidaan harjoitella ilman nuottikuvaa.<\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 soiton- ja musiikin perusteiden opetuksen integrointiin vaikuttava ongelma on my\u00f6s olematon yhteisty\u00f6 eri oppiaineiden v\u00e4lill\u00e4. Erja Riikonen (2006, 50) ehdottaakin, ett\u00e4 teorian alkeisopetus j\u00e4rjestett\u00e4isiin osana soittotunteja, eik\u00e4 erillisin\u00e4 teoriatunteina. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin oppilaiden omien soittimien k\u00e4ytt\u00f6 teoriatunneilla tai vastaavasti teoriatunneilla opittujen asioiden analysoiminen soittotunneilla oman instrumentin kautta auttaisi oppilaita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioiden yhteys. Hauska esimerkki soittotuntien ja teoriatuntien integroinnista l\u00f6ytyy j\u00e4lleen toiminnallisista ty\u00f6tavoista: Oppilas tuo oman ty\u00f6n alla olevan kappaleensa musiikin perusteiden tunnille ja esitt\u00e4\u00e4 sen ryhm\u00e4lle, jonka j\u00e4lkeen keskustellaan yhdess\u00e4 kappaleesta, luetaan sen rytmej\u00e4 ja soitetaan yhdess\u00e4. (Soivia ja toiminnallisia ty\u00f6tapoja musiikin perusteiden opetukseen.)<\/p>\n

Kokemuksia musiikin perusteiden integroinnista soitonopetuksessa<\/strong><\/h3>\n

Selvitt\u00e4\u00e4ksemme kuinka merkitt\u00e4v\u00e4ksi jousisoitonopettajat kokevat soiton ja musiikinteorian erillisyyden ongelman, pyysimme Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 toimivia jousisoitinten opettajia vastaamaan musiikinteorian ja soitonopetuksen integrointiin liittyviin kysymyksiin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi valitsemme muutamia toiminnallisia ty\u00f6skentelytapoja musiikin perusteiden opetuksen ja soiton integroinnin avuksi ja kokeilemme niit\u00e4 omien oppilaittemme kanssa.<\/p>\n

Opettajien kokemuksia<\/em><\/h4>\n

Kyselyss\u00e4 ilmeni, ettei opetussuunnitelmassa erityisesti painoteta teoria-asioiden k\u00e4ymist\u00e4 instrumenttitunneilla. Kuten oletimme, opettajat kokesat, etteiv\u00e4t oppilaat hahmota musiikin perusteiden yhteytt\u00e4 omaan instrumenttiin. Hahmottamisen ongelmia on erityisesti klassisella puolella opiskelevilla, kaiken tasoisilla ja ik\u00e4isill\u00e4 oppilailla.<\/p>\n

Opettajat ovat kuitenkin kiinnostuneita oppilaidensa menestyksest\u00e4 mupe-asioissa, ja kommunikointia mupe-opettajan kanssa on onneksi olemassa. Opettajat kertoivat, ett\u00e4 teoria-asioita tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin k\u00e4yty\u00e4 soittotunneilla jonkun verran l\u00e4pi esimerkiksi nuottikuvaan liittyen. Hyv\u00e4ksi aluksi s\u00e4velnimien opettelulle koettiin tietenkin soittimen vapaat kielet. Kappaleita my\u00f6s laulettiin, mietittiin niiden rakennetta, tahtilajia ja harmoniaa sek\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4. Jopa kuunneltiin p\u00e4tki\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n tunnetuimmista teoksista. Yksi keino on yhdist\u00e4\u00e4 rytmiharjoituksia jousiharjoituksiksi. My\u00f6s kvinttiympyr\u00e4n ja s\u00e4vellajien k\u00e4sittely koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi. Kyselyss\u00e4 t\u00f6rm\u00e4simme my\u00f6s tuttuun jousisoittajien ongelmaan, eli sormituksiin, joiden k\u00e4yt\u00f6n takia s\u00e4velnimi saattaa olla t\u00e4ysi mysteeri.<\/p>\n

Liiallinen keskittyminen teoria-asioihin voi kuitenkin vied\u00e4 tehoa pois itse musiikista. Er\u00e4s opettaja onkin todennut, ett\u00e4 teoria-asioista kannattaa puhua vasta silloin, kun kappale on jo pitk\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 syventyminen kappaleen teoria-asioihin en\u00e4\u00e4 haittaa tulkintaa.<\/p>\n

Integrointikokeilu<\/em><\/h4>\n

Sello-oppilaiden kanssa kokeilimme asteikkoportaista sovellettuja asteikkotikapuita. Muokkasimme portaat tikapuiksi siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 puoli- ja kokos\u00e4velaskeleet erottuisivat toisistaan entist\u00e4 selvemmin. Sellaiset oppilaat, jotka olivat k\u00e4yneet musiikin perusteiden tunneilla, ymm\u00e4rsiv\u00e4t heti tikapuiden logiikan ja pystyiv\u00e4t soittamaan useammankin asteikon niiden perusteella. Oppilaat tuntuivat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n erityisesti puolis\u00e4velaskeleet helpommin tikapuiden avulla kuin nuottikuvasta. He huomasivat, ett\u00e4 seuraava sormi tulee aivan edellisen viereen nimenomaan puolis\u00e4velaskeleen kohdalla. Asteikkotikapuiden viereen vaihdettiin aina tietyn asteikon mukaiset s\u00e4velnimet, jotta my\u00f6s niihin totuttaisiin.<\/p>\n

Asteikkotikapuiden j\u00e4lkeen teimme harjoituksia soivalla kyn\u00e4ll\u00e4, eli oppilaita pyydettiin soittamaan sellolla s\u00e4veli\u00e4 eri kieli\u00e4 ja asemia k\u00e4ytt\u00e4en. Vapaiden kielten s\u00e4velet l\u00f6ytyiv\u00e4t toki helposti, ja pikkuhiljaa oppilaat oppivan laskemaan vapaiden kielten avulla pyydettyjen s\u00e4velten paikkoja.<\/p>\n

My\u00f6s viuluoppilaiden kanssa oli samanlaisia kokemuksia asteikkotikapuista. Asteikkotikapuut helpottivat ainakin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 oli s\u00e4vellaji mik\u00e4 tahansa, s\u00e4velsuhteet duurissa ja mollissa ovat aina samat. Erillisten s\u00e4velten etsiminen otelaudalta tuotti pitk\u00e4n miettimis- ja laskemistauon, mutta ainakin se antoi jo hyv\u00e4n alun s\u00e4velten l\u00f6yt\u00e4miselle otelaudalta.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4lle oppilaalleni on erityisen hankala muistaa, milloin kakkossormi on korkea ja milloin ei. H\u00e4nen kanssaan aloimme soittaa asteikkoja siten, ett\u00e4 soittaessamme sanomme \u00e4\u00e4neen samaan aikaan nuottia vastaavan s\u00e4velnimen. Sit\u00e4 ennen olimme tarkastelleet s\u00e4vellajin etumerkit ja k\u00e4yneet l\u00e4pi, mik\u00e4 nuotti on ylennetty. N\u00e4in kakkossormen oikea kohta alkoi hiljalleen hahmottua.<\/p>\n

Kokeile!<\/strong><\/h3>\n

Integrointikokeilun perusteella soitonopettajat voivat vaikuttaa paljon musiikin perusteiden ja soiton erillisyyden ongelmaan. Jos jokaisesta soittotunnista k\u00e4ytt\u00e4isi pienen hetken jonkin yksitt\u00e4isen teoria-asian l\u00e4pik\u00e4yntiin, lapset ja nuoret huomaisivat nopeammin musiikin perusteiden tunneilla k\u00e4ytyjen asioiden ja soiton v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Entist\u00e4 tehokkaammin integrointi toteutuisi, jos soitonopettaja tiet\u00e4isi suunnilleen mit\u00e4 asioita musiikin perusteissa kulloinkin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n

Kirjoittajat: Hanna Timonen ja Virpi Vuorenmaa 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00c4HTEET<\/strong><\/h3>\n

Anttila, M. (2004) Musiikkipedagogiikan teoriaa ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/em>. Joensuun yliopistopaino.<\/p>\n

Asikainen, K. (2004) Soivan ja teorian erillisyyden ongelma ja s\u00e4veljonon hallinnan vaikeudet. Sibelius-Akatemian julkaisussa S\u00e4vellys ja musiikinteoria<\/em> 11\/2004. s. 28-38. Saatavilla www-muodossa: http:\/\/www.siba.fi\/documents\/10157\/406941\/SML_11_2004.pdf<\/a><\/p>\n

Ilom\u00e4ki, L. (2012) \u201dMusiikin perusteiden\u201d opetus keskustelun alla: muuttuuko musiikin hahmotus? Sibelius-Akatemian julkaisussa Trio<\/em> 1\/2012, s 7-17.<\/p>\n

Musiikin perusteiden sis\u00e4ll\u00f6t ja suoritusohjeet. Suomen musiikkioppilaitosten liitto. (2013) MUPE \u2013ty\u00f6ryhm\u00e4. http:\/\/www.musicedu.fi\/easydata\/customers\/musop\/files\/ajankohtaista\/mupe_2013.pdf Viitattu 12.11.2014<\/a>.<\/p>\n

M\u00e4kinen, K. (2012) Elsa-Reetan alttoviuluteoriat. Musiikin perusteiden integrointimateriaalia alttoviulisteille. Metropolia Ammattikorkeakoulu. AMK-opinn\u00e4ytety\u00f6. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/50368\/Elsareet.pdf?sequence=1<\/a> Viitattu 12.11.2014.<\/p>\n

Jurvanen, H. (2005) Musiikin teoriaa vai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 \u2013 Musiikin perusteiden opettajien n\u00e4kemyksi\u00e4 aineensa kehityssuunnista. <\/em>Musiikin maisterin tutkielma. Helsinki: Sibelius-Akatemia.<\/p>\n

Riikonen, E. (2006) Musiikinteorian ja sellonsoiton integrointi. Alkeisoppimateriaalit vertailussa.<\/em> Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu. AMK-opinn\u00e4ytety\u00f6. <https:\/\/www.doria.fi\/bitstream\/handle\/10024\/6143\/tiedosto1_6117.pdf?sequence=1<\/a>> Viitattu 11.11.2014<\/p>\n

Soivia ja toiminnallisia ty\u00f6tapoja musiikin perusteiden opetukseen. Mupeope \u2013verkkosivusto. <http:\/\/mupeope.blogspot.fi\/p\/tyotapoja_15.html<\/a>> Viitatu 11.11.2014<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Harmoniaoppi, sointuasteet ja -analyysit \u2013 mit\u00e4 tekemist\u00e4 niill\u00e4 on viulunsoiton kanssa? Mihin sellisti tarvitsee prima vista -laulutaitoa? Soittoharrastuksen alussa musiikinteoria kulkee harmaata polkua ja joskus jopa tuntuu, ett\u00e4 vastakkaiseen suuntaan kuin soittaminen. Musiikin perusteiden tunnilla opettaja puhuu intervalleista ja soinnuista, joita havainnollistetaan pianolla. Pikku alttoviulisti \u2013 Aino ajattelee, ett\u00e4 G-duurin 9-8 -pid\u00e4tys on jotain, mik\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[206,213,23],"class_list":["post-970","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-integrointi","tag-jousisoitinopetus","tag-musiikin-perusteiden-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/970","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=970"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/970\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":972,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/970\/revisions\/972"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=970"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=970"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=970"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}