{"id":968,"date":"2015-06-10T15:54:06","date_gmt":"2015-06-10T12:54:06","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=968"},"modified":"2015-06-10T15:54:06","modified_gmt":"2015-06-10T12:54:06","slug":"saveltamisen-puolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/saveltamisen-puolesta\/","title":{"rendered":"S\u00e4velt\u00e4misen puolesta"},"content":{"rendered":"

Artikkelissani k\u00e4sittelen oman musiikin luomisen merkityst\u00e4 kokonaisvaltaisen muusikkouden kehityksess\u00e4. Etsin my\u00f6s vastauksia kysymyksiin, voiko s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 opettaa, ja miten. Aiheen taustoittamiseksi pohdin s\u00e4velt\u00e4misen luonnetta luovana toimintana.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4misen k\u00e4sitteest\u00e4<\/strong><\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4misell\u00e4 viitataan useassa kieless\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyjen elementtien sommitteluun, komponointiin (vrt. engl. compose). Ervastin, Muhosen ja Tikkasen (2013, 251) mukaan Paynter (1982) ja Sein\u00e4l\u00e4 (1994) kuvaavat s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 musiikilliseksi ongelmanratkaisuksi erilaisten \u00e4\u00e4nien, aiheiden ja \u00e4\u00e4nitapahtumien etsimiseksi ja j\u00e4rjest\u00e4miseksi.<\/p>\n

Suomen kieless\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty sana s\u00e4velt\u00e4\u00e4<\/em> on suhteellisen uusi. S\u00e4velt\u00e4minen on alun perin merkinnyt laulamista, \u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4, huutamista, kiljumista, r\u00e4hisemist\u00e4 ja riitelemist\u00e4. (Meri 1982.) Kieliasun perusteella sanan nykyisen merkityksen voisi ajatella ilmaisevan, ett\u00e4 kun s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n, puetaan jotakin s\u00e4velten muotoon. Edelleen Ervastin ym. (2013, 251) mukaan Margaret Barrett (1998, 12) m\u00e4\u00e4ritteleekin s\u00e4velt\u00e4misen osuvasti \u201d\u00e4\u00e4nill\u00e4 tai \u00e4\u00e4nelliseksi ajatteluksi\u201d.<\/p>\n

Erityisesti musiikkikasvatuksen alueella k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termin s\u00e4velt\u00e4minen<\/em> rinnalla musiikillisen keksinn\u00e4n<\/em> k\u00e4sitett\u00e4, joka synnytt\u00e4\u00e4 positiivista assosiaatiota mielikuvitukseen ja luovaan leikkiin (Ervasti ym. 2013, Paynteriin 1982, 93-94 ja\u00a0 Sein\u00e4l\u00e4\u00e4n 1994, viitaten).<\/p>\n

Mit\u00e4 kaikkea voidaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kutsua s\u00e4velt\u00e4miseksi tai s\u00e4vellykseksi?<\/strong><\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4misen k\u00e4sitett\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suppeassa ett\u00e4 laajassa merkityksess\u00e4. \u201dSuppeassa merkityksess\u00e4 korostuu s\u00e4velt\u00e4jyysmyytti ja korkealaatuinen tuotos.\u201d Laajassa mieless\u00e4 s\u00e4velt\u00e4misen\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tahansa musiikillista keksint\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa, esimerkiksi improvisaatiota. (Ervasti ym. 2013, Ervastin 2003 mukaan.)<\/p>\n

Musiikki on perusluonteeltaan abstraktia. S\u00e4velet ja ymp\u00e4rist\u00f6n \u00e4\u00e4net el\u00e4v\u00e4t omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 kuulijan ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n mieless\u00e4. Ervasti ym. (2013, 251) viittaavat Sein\u00e4l\u00e4\u00e4n (1994), joiden mukaan Yhdysvaltalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 John Cage on todennut, ett\u00e4 \u201djokainen kuulija on oikeastaan s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, valitessaan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ne \u00e4\u00e4net, joita kuuntelee\u201d. Teoksessaan 4.33<\/em> h\u00e4n tuo kuulijansa t\u00e4m\u00e4n ajatuksen \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n

\u00a0<\/strong>S\u00e4velt\u00e4misen rooli musiikinopetuksessa<\/strong><\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4misen toteuttaminen formaalin musiikinopetuksen lomassa on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haasteellista. Luovaan s\u00e4velt\u00e4misprosessiin heitt\u00e4ytyminen vaatii aikaa ja tietynlaista joustavuutta opetussuunnitelman toteutuksessa.<\/p>\n

Uusien musiikin perusopetuksen tasosuoritusohjeiden ja arviointikriteerien perusteella musiikin opiskelua ollaan yh\u00e4 vahvemmin viem\u00e4ss\u00e4 kohti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n musisointia ja oman musiikin tekemist\u00e4. Koska oman musiikin s\u00e4velt\u00e4minen mielest\u00e4ni tukee kokonaisvaltaisen muusikkouden kehittymist\u00e4, haluan nostaa esiin muutamia s\u00e4velt\u00e4misen puolesta puhuvia seikkoja.<\/p>\n

Musiikillinen keksint\u00e4 on lapsille luontaista toimintaa<\/strong><\/p>\n

Ihminen on luova olento jo syntyess\u00e4\u00e4n ja luovuutta on vapaimmillaan n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 lapsen jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 toiminnassa, h\u00e4nen tutkiessaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja luodessaan merkityksi\u00e4 kaikelle n\u00e4kem\u00e4lleen ja kuulemalleen, esim. sepitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 loruja tai keksim\u00e4ll\u00e4 pieni\u00e4 melodian p\u00e4tki\u00e4 tai lauluja. Leikin kautta lapsi oppii koko ajan uutta.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 oppii ennakoimaan ja tunnistamaan musiikillisia hahmoja ja muotoja<\/strong><\/p>\n

Ojalan ja V\u00e4kev\u00e4n (2013) mukaan Bamberger (1991, 1994) pit\u00e4\u00e4 musiikillisten hahmojen ennakoimista perustavampana valmiutena kuin mihink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4iseen musiikin elementtiin liittyvi\u00e4 taitoja.<\/p>\n

Musiikin etenemist\u00e4 voidaan seurata sek\u00e4 vaaka- ett\u00e4 syvyyssuunnassa. Vaakasuunnassa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 musiikin suunta; sen melodinen kaarros, peruspulssi sek\u00e4 rytmiset tapahtumat, syvyyssuunnassa taas teoksen harmoninen rakenne. Oman tulkintani mukaan n\u00e4m\u00e4 kaikki yht\u00e4aikaiset musiikilliset tapahtumat muodostavat yhdess\u00e4 musiikillisia hahmoja, jotka antavat kokonaiskuvan musiikin luonteesta.<\/p>\n

Kuinka n\u00e4it\u00e4 musiikillisia hahmoja oppii s\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 tunnistamaan? Omaan kokemukseen pohjaava yksi konkreettinen esimerkki voisi olla seuraavan kaltainen. Oletetaan, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on jokin idea, mahdollisesti kuulokuvankin muodossa, jonka h\u00e4n haluaa saada nuotinnettua. Joskus musiikillinen kudos saattaa olla sen verran vaikeaselkoista, ettei kaikkia yht\u00e4aikaisia tapahtumia pysty siit\u00e4 kerralla hahmottamaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 yhteen musiikilliseen elementtiin kerrallaan. Lopulta h\u00e4n saa kuitenkin koko musiikin nuotinnettua ja toteaa sen vastaavan alkuper\u00e4ist\u00e4 ideaa\/kuulokuvaa riitt\u00e4v\u00e4n tarkasti. Yht\u00e4lailla s\u00e4vellysprosessi voi l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle kokeilun kautta yhdest\u00e4 elementist\u00e4 (esim. improvisoidusta melodian p\u00e4tk\u00e4st\u00e4), jonka ymp\u00e4rille musiikillinen hahmo alkaa muodostua.<\/p>\n

Kun s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 k\u00e4y n\u00e4it\u00e4 prosesseja toistuvasti l\u00e4pi, oppii h\u00e4n v\u00e4hitellen tunnistamaan paremmin n\u00e4it\u00e4 yht\u00e4aikaisia tapahtumia eli musiikillisia hahmoja ja suurempiakin kokonaisuuksia. T\u00e4m\u00e4n valmiuden kehitt\u00e4misest\u00e4 on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s soittamisessa ja laulamisessa.<\/p>\n

Oman ohjelmiston s\u00e4velt\u00e4minen tuo soitonopiskeluun mielekkyytt\u00e4<\/strong><\/p>\n

Riippumatta siit\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 s\u00e4velt\u00e4minen erillisen\u00e4 oppiaineena oppilaitoksen opetussuunnitelmasta, voidaan sit\u00e4 kokeilla osana muuta opetusta. Spontaanit, tulos- ja suoritustavoitteista vapaat s\u00e4vellyskokeilut soitonopetuksen tunneilla voivat parhaimmillaan tuoda mukanaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mp\u00e4\u00e4 asennoitumista musiikin tekemist\u00e4 kohtaan. S\u00e4velt\u00e4misen lomassa saatetaan pys\u00e4hty\u00e4 yhdess\u00e4 keskustelemaan musiikista ja sen estetiikasta. N\u00e4m\u00e4 keskustelut tuovat samalla oppituntien kulkuun niit\u00e4 kovin usein kaivattuja pieni\u00e4 heng\u00e4hdyshetki\u00e4.<\/p>\n

Soittotunneilla vuoropuheluna tapahtuva musiikillinen keksint\u00e4 voi olla hyv\u00e4 keino tuoda oppilas l\u00e4hemm\u00e4ksi esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 musiikkia, joka useimmiten on jonkun toisen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Omalle soittimelle ja soittotavalle sopivan musiikin s\u00e4velt\u00e4minen tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuden tutkia oman instrumentin erilaisia sointimahdollisuuksia.<\/p>\n

Opettajan ja oppilaan yhteinen luova s\u00e4vellysprosessi vahvistaa keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutussuhdetta<\/strong><\/p>\n

Kun vastavuoroisessa s\u00e4vellysprosessissa etsit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ratkaisua musiikillisiin ongelmiin ja pohditaan syntyv\u00e4n s\u00e4vellyksen rakennetta, saa opettaja samalla arvokasta tietoa oppilaansa musiikillisesta ajatusmaailmasta.<\/p>\n

Onnistunut yhteiss\u00e4velt\u00e4misprosessi vaatii heitt\u00e4ytymiskyky\u00e4 molemmilta osapuolilta. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se testaakin opettajan ja oppilaan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamussuhdetta. Avoin ilmapiiri sek\u00e4 opettajan ennakkoluuloton asenne oman musiikin tekemist\u00e4 kohtaan voivat kuitenkin saada aremmankin s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 kiinnostuneen oppilaan rohkaistumaan.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4minen on hyv\u00e4 itseilmaisun keino<\/strong><\/p>\n

Er\u00e4s oppilas oli kysynyt opettajaltaan miksi ja kenelle pit\u00e4isi s\u00e4velt\u00e4\u00e4. Opettaja vastasi, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4misen voi ajatella tutkimusmatkana omaan sisimp\u00e4\u00e4n tavoitteena l\u00f6yt\u00e4\u00e4 \u201doma \u00e4\u00e4ni\u201d.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 ei tarvitse peilata omaa n\u00e4kemyst\u00e4 toisten tekemiin tulkintoihin, vaan saa vapaasti olla oman itsens\u00e4 taiteellinen johtaja. Jollekin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n rooli voi t\u00e4st\u00e4kin syyst\u00e4 tuntua luontevammalta, kuin esiintyv\u00e4n muusikon.<\/p>\n

Yhteenvetoa ja pohdintaa<\/strong><\/p>\n

Musiikkitunneilla s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 on havaittu koituneen muitakin hyvi\u00e4 seuraamuksia. Hanna Hakom\u00e4en (2007, 21) mukaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppiminen \u201don tuonut lapsille lis\u00e4\u00e4 rohkeutta, halua ja intoa esiinty\u00e4, lis\u00e4nnyt keskittymiskyky\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4nyt haastavaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u201d. Verrattuna valmiin ohjelmiston soittamiseen, \u00e4\u00e4nimateriaaleilla leikkiminen saa soittavilla lapsilla ja nuorilla aikaan toisenlaista kuuntelua (Ilom\u00e4ki 2013).<\/p>\n

S\u00e4vellyksen ty\u00f6st\u00e4misvaihe on musiikillisten peruselementtien v\u00e4lill\u00e4 tapahtuvaa jatkuvaa intensiivist\u00e4 vuoropuhelua. T\u00e4st\u00e4 seurauksena tulee s\u00e4vellysprosessin aikana my\u00f6s automaattisesti sis\u00e4ist\u00e4neeksi paljon musiikin teoriatietoutta ik\u00e4\u00e4n kuin sivutuotteena, jos kuitenkin esteettisille p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rille alisteisena.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4minen on tietysti vain yksi lukuisista musisoinnin muodoista. Kokonaisvaltaisen muusikkouden palapeliss\u00e4 kaikki osa-alueet tukevat hyvin toisiaan. Kunpa viel\u00e4 aikuisenakin onnistuisi, lasten tapaan, s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n leikkimielisen ja ennakkoluulottoman asenteen kaikenlaista musisointia kohtaan. Olen huomannut, ett\u00e4 tekemisen ilo l\u00f6ytyy usein leikin kautta.<\/p>\n

Voiko s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 opettaa, miten?<\/strong><\/p>\n

Kaikessa luovassa tekemisess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 etsimisen ja l\u00f6yt\u00e4misen kokemus. Musiikillista keksint\u00e4\u00e4 ei mielest\u00e4ni voi opettaa, mutta siihen voi ja tuleekin rohkaista ja kannustaa. Opettaja voi antaa ty\u00f6kaluja ja neuvoja s\u00e4velt\u00e4misen tueksi, mutta itse s\u00e4vellysprosessiin ei tulisi puuttua. Oma ilmaisukieli (\u201doma \u00e4\u00e4ni\u201d) tulee luonnollisesti kunkin itse l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ei voida pakottaa esiin. Opettaja joutuukin ehk\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n itselt\u00e4\u00e4n, kuinka ohjaan oppilastani niin, ettei h\u00e4nen oma kokemuksensa musiikin tekemisest\u00e4 katoa, ja toisaalta, miten tuen oppilastani parhaiten h\u00e4nen omissa luovissa pyrkimyksiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4misen ohjaamiseen ei tarvita aiempaa s\u00e4vellyskokemusta. Koska opetustilanteessa (etenkin ryhm\u00e4opetuksessa) opettaja joutuu muutenkin huomioimaan montaa asiaa samanaikaisesti, voi kuitenkin olla avuksi tiedostaa mihin musiikillisessa ohjaamisessa keskittyy. Seuraavassa luettelen muutamia Mirja Karjalainen-V\u00e4kev\u00e4n ja Hanna Nikkasen (2013) nime\u00e4mi\u00e4 ohjaajan rooleja s\u00e4vellytt\u00e4mistilanteisiin.<\/p>\n