{"id":963,"date":"2015-06-10T15:38:03","date_gmt":"2015-06-10T12:38:03","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=963"},"modified":"2015-06-10T15:38:04","modified_gmt":"2015-06-10T12:38:04","slug":"kun-oppilas-lopettaa-instrumenttiopettajan-tyon-haasteellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/kun-oppilas-lopettaa-instrumenttiopettajan-tyon-haasteellisuus\/","title":{"rendered":"KUN OPPILAS LOPETTAA -instrumenttiopettajan ty\u00f6n haasteellisuus"},"content":{"rendered":"

Kuinka opettaja kokee itsens\u00e4 oppilaan lopettaessa soitto-opintonsa musiikkioppilaitoksessa kesken? Miss\u00e4 tai keness\u00e4 on opettajan mielest\u00e4 syy? Opettajassa, oppilaassa vai kenties jossain muussa asiassa? Tilanne on usein haasteellinen kaikille osapuolille.<\/strong><\/p>\n

Melko varmasti jokaiselle instrumentti- ja laulunopettajalle on tullut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eteen tilanteita, joissa oppilas syyst\u00e4 tai toisesta haluaa lopettaa opintonsa kesken. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opettajalle tulee usein pohdittavaksi oman ty\u00f6ns\u00e4 laatu sek\u00e4 motivoinnin osaaminen, niin oppilasta, kuin h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kohtaan. Onko syy ollut mahdollisesti opettajan osaamisessa motivoida oppilasta tai kenties vain oppilaassa ja ehk\u00e4 h\u00e4nen mahdollisesta mielenkiinnon puutteestaan. Ovatko ehk\u00e4 muut harrastukset mahdollisesti k\u00e4yneet ylivoimaisen p\u00e4\u00e4llek\u00e4yviksi ja soittaminen on sit\u00e4 my\u00f6ten lopahtanut?<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia<\/strong><\/p>\n

Oppilaan lopettaessa opettaja usein joutuu miettim\u00e4\u00e4n lopettamiseen johtaneita syit\u00e4. Haastattelin instrumenttiopettajina vuosia ty\u00f6skennelleit\u00e4 kollegojani selvitt\u00e4\u00e4kseni kuinka erilaisia kokemuksia ja asian k\u00e4sittelytapoja voisi tulla esiin. Otin tarkoituksella haastatteluihin kokeneita, yli kymmenen vuotta opettaneita sek\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kokeneita, kuten my\u00f6s opiskelijoita, joilla opetuskokemusta vasta alkaa kertym\u00e4\u00e4n. Lopettamisiin suhtautuminen oli kokeneilla monesti rutinoituneempaa, koska asia on vuosien my\u00f6t\u00e4 tullut jo melko tutuksi. He olivat selv\u00e4sti k\u00e4sitelleet asian jo useaan kertaan ja jopa jollain tasolla rutinoituneet t\u00e4h\u00e4nkin asiaan. Kokemuksella on siis t\u00e4ss\u00e4kin asiassa tuntuva merkitys. Silti oman opettajuuden ja ty\u00f6skentelytapojen arviointi tulee esille l\u00e4hes jokaisella kerralla kun lopettaminen tulee eteen. V\u00e4hemm\u00e4n kokeneet opettajat saattavat ottaa asian henkil\u00f6kohtaisemmin ja j\u00e4\u00e4d\u00e4 syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n pitk\u00e4ksikin aikaa. Varsinkin opetusuran alkuvaiheessa aloitteleva opettaja voi olla viel\u00e4 kykenem\u00e4t\u00f6n arvioimaan omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisia lopettamiseen johtaneita syit\u00e4. Opettajalla tulisi olla selke\u00e4 kuva siit\u00e4, kuinka h\u00e4n toimii. T\u00e4m\u00e4n saavuttaminen tukee selv\u00e4sti jaksamista ja auttaa ongelmatilanteissa (Stenberg 2011, 29).<\/p>\n

Asian tullessa ilmi<\/strong><\/p>\n

Lopettamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s voi tulla opettajan tietoon monella eri tavalla. Usein oppilas itse ilmoittaa opettajalle oppitunnilla, ett\u00e4 h\u00e4n ei tule jatkamaan opintojaan seuraavana lukuvuotena. Jos j\u00e4ljell\u00e4 olevia soittotunteja on viel\u00e4 monia, voi opettajan olla vaikeaa motivoida itse\u00e4\u00e4n opettamisty\u00f6h\u00f6n viimeisille tunneille lopettavan oppilaan kohdalla. Haastattelemistani opettajista monet pitiv\u00e4tkin t\u00e4t\u00e4 yhten\u00e4 haasteellisimmista tilanteista. Motivaatio opettamiseen tuleekin usein joistain edess\u00e4 h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4vist\u00e4 tavoitteista; tutkinnoista, esiintymisist\u00e4 ym., mutta t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa opettaminen tuntuu helposti vain p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 ty\u00f6lt\u00e4. Haastateltavat kertoivat monesti kokeneet tuntevansa, ett\u00e4 he yritt\u00e4v\u00e4t vain saada ajan jollain kulumaan, eiv\u00e4tk\u00e4 en\u00e4\u00e4 keskittyneet niink\u00e4\u00e4n opetusty\u00f6h\u00f6n. L\u00e4hes kaikki haastateltavat sanoivat my\u00f6s yritt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 joitain konsteja, joilla voisi muuttaa oppilaan mielen ja saada h\u00e4net mahdollisesti jatkamaan. Esimerkkin\u00e4 voisi olla, vaikka soitettavan ohjelmiston muuttaminen enemm\u00e4n oppilaan oman mielen mukaiseksi. Kokeneemmat opettajat tuntuivat olevan itsevarmempia kuinka toimia t\u00e4ss\u00e4 asiassa ja olivat jo useasti kokeneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n onnistumisia. V\u00e4hemm\u00e4n kokeneilla oli luonnollisesti v\u00e4hemm\u00e4n itsevarmuutta ongelmatilanteissa toimiselle. Aloitteleva opettaja tarvitsee tukea ty\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n ja kontekstin tarkastelussa (J\u00e4rvinen 1999, 261). Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuvat keskustelut ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4 monille ja esimerkiksi esimiehen kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4t kehityskeskustelut ovat hyvi\u00e4 yhteenvedon paikkoja lukuvuoden p\u00e4\u00e4tteeksi. Kaiken kaikkiaan opettajien keskin\u00e4isill\u00e4 suhteilla on ty\u00f6hyvinvoinnille suuri merkitys, moni kokee yhdess\u00e4 tekemisen ja yhteiset tauot t\u00e4rkeiksi (Salovaara & Honkonen 2013, 21).<\/p>\n

Mist\u00e4 l\u00f6ytyy motivaatio?<\/strong><\/p>\n

Opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n instrumenttiopettaja joutuu usein kohtaamaan haasteita, jotka saattavat laittaa opettajan motivaation koetukselle. Oppilaan lopettaessa, olivatpa siihen johtaneet syyt mit\u00e4 tahansa, on oman ty\u00f6n arviointi hy\u00f6dyllist\u00e4 ja opettavaista. Ulkoinen motivaatio (esim. palkka, oppilasm\u00e4\u00e4rien s\u00e4ilyminen ennallaan) on ehk\u00e4 helpompaa hahmottaa motivaation l\u00e4hteen\u00e4. Sis\u00e4inen motivaatio taas sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia syv\u00e4llisempi\u00e4 asioita, jotka tuntuivat haastattelemistani opettajista kuitenkin merkityksellisemmilt\u00e4 ty\u00f6n sujumisen ja oman ammattiylpeyden kannalta. Tehokkaan ja innostavan oppimisen kannalta motivaation luominen ja yll\u00e4pit\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 (Jousm\u00e4ki, J\u00e4rvinen & Siitonen 2010, 1). Voidaankin sanoa, ett\u00e4 motivaatio on l\u00e4hinn\u00e4 opetuksen tulos eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen edellytys (Vuorinen 1998, 23). Toisaalta my\u00f6s musiikkioppilaitoksen opetussuunnitelman mukaan eteneminen tuntuu opettajista t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4, vaikkakin sit\u00e4 sovelletaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein oppilaan mukaisesti. Kun opettajalla on tieto oppilaan lopettamisesta, ei opetussuunnitelmallakaan ole en\u00e4\u00e4 sen antamaa tukea oppituntien sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Opetussuunnitelma on joka tapauksessa hyv\u00e4 yleinen kehys, jonka pohjalta opettaja suunnittelee opetuksensa sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sen tavoitteiden saavuttamista (Pruuki 2008, 32). Suunniteltujen tavoitteiden toteutumatta j\u00e4\u00e4minen luonnollisesti laskee opettajan sek\u00e4 oppilaan motivaatiota. Opettajakollegoilta saa my\u00f6s tukea tarvittaessa. N\u00e4in kokivat suurin osa haastateltavistani ja pitiv\u00e4t avointa keskustelua hyvin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana ty\u00f6ss\u00e4 jaksamisessa.<\/p>\n

Opettaja oppijana<\/strong><\/p>\n

Opettajan ty\u00f6h\u00f6n kuuluu olennaisena osana oman ty\u00f6ns\u00e4 jatkuva kehitt\u00e4minen ja sen laadun tarkkaileminen. Kuten aiemmin mainitsin, moni haastatelluista koki varsinkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n lopettamisen kohdalla, ett\u00e4 h\u00e4nen tulee arvioida opetusmetodejaan tarkemmin ja my\u00f6s harkita jotain uuden tuomista mukaan. Vuosia jatkunut saman metodin k\u00e4ytt\u00e4minen voi olla hyv\u00e4kin asia, mutta saattaa my\u00f6s rutinoida liikaa ja saada opetuksen j\u00e4m\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n paikoilleen. Opettajan mahdollisuus vaikuttaa opiskelijan perustarpeisiin ja arvoihin on hidasta; ainakin ne muuttuvat yleens\u00e4 hitaasti (Vuorinen 1998, 22). T\u00e4m\u00e4n saavuttamiseen vaaditaan vuosien ty\u00f6, joka vaatii oppilaaseen hyv\u00e4n luottamussuhteen. Kaiken sujuessa hyvin opettaja ei ehk\u00e4 kiinnit\u00e4 paljoa huomiota ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 ja sen arviointiin, mutta ongelmien ilmaantuessa itsearviointi alkaa korostumaan, mik\u00e4 voikin olla v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ammattiylpe\u00e4 opettaja on tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on p\u00e4tev\u00e4 ja osaava (Salovaara & Honkonen 2013, 29). Osa t\u00e4t\u00e4 p\u00e4tevyytt\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 opettaja on kykenev\u00e4 selke\u00e4\u00e4n ja kriittiseen itsearviointiin.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikutukset<\/strong><\/p>\n

Oppilaan lopettamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s vaikuttaa my\u00f6s varsinkin tuntiopettajan viikkotuntim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jos tilalle ei ole saatavilla uutta oppilasta. Kesken lukuvuotta on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia oppilaita ja joskus j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4nkin esimerkiksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset p\u00e4\u00e4sykokeet oppilasm\u00e4\u00e4rien t\u00e4ydent\u00e4miseksi. Opettaja joutuukin usein pohtimaan n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioita ja siit\u00e4 voi jopa tulla paineita, ettei kukaan lopettaisi kesken lukuvuoden ja tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4ten v\u00e4henisi. Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen vaikuttaa palkkaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4sti ja opettajan ulkoinen motivaatio saattaa t\u00e4ll\u00f6in laskea. Sis\u00e4inen motivaatio voi my\u00f6s usein olla kovilla n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa, koska voi tuntua, ett\u00e4 oppilas pit\u00e4isi saada jatkamaan melkein keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, vaikka se ei en\u00e4\u00e4 olisi oppilaan parhaan hy\u00f6dyn kannalta mahdollista.<\/p>\n

Kokemus auttaa<\/strong><\/p>\n

Uskoisin, ett\u00e4 vasta vuosia opetusty\u00f6t\u00e4 tehneen\u00e4 voi saada riitt\u00e4v\u00e4sti kokemusta ja sit\u00e4 kautta varmuutta omaan tekemiseens\u00e4. Siltikin uudet tilanteet ovat aina erilaisia ja t\u00e4ten joutuvat aina uuden arvioinnin kohteeksi. Todellisuudessa vain osa oppilaista jatkaa opintojaan pitk\u00e4j\u00e4nteisesti useita vuosia ja viel\u00e4kin harvempi heist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy ammattimuusikoiksi. Opetusty\u00f6t\u00e4 ei kuitenkaan voi tehd\u00e4 puoliteholla ja jokaisen oppilaan on saatava yht\u00e4 omistautunutta opetusta kuin muidenkin. On kuitenkin alusta asti t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 jokaisella olisi tavoitteena musiikkiopiston opintojen j\u00e4lkeen jatko-opinnot seuraavalla tasolla. T\u00e4m\u00e4nkin vuoksi oppilaan lopettamisp\u00e4\u00e4t\u00f6s voi olla hankala asia opettajalle, koska tuo tavoite j\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in saavuttamatta. Opettajan tulisi kuitenkin aina varautua siihen, ett\u00e4 asiat eiv\u00e4t aina tule menem\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin suunnitelmien mukaisesti. Silti opettajan tulisi olla rohkea ja luottaa omaan ajattelutaitoonsa (R\u00e4s\u00e4nen, Arikoski, M\u00e4ntynen & Perttula 1999, 20). Hyvin lupaava ja ahkera, vuosia soittoa harrastanut oppilas saattaa lopettaa opintonsa yht\u00e4 lailla kuin vasta-alkanut. My\u00f6s vuosia soittotunneilla k\u00e4ynyt aiemmin v\u00e4hemm\u00e4n ahkera oppilas saattaa saada jostain, kuin yll\u00e4tt\u00e4en suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n intoa ja jatkaa jopa ammattilaiseksi asti. Kaikkea t\u00e4t\u00e4 opettajan on melko mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 ennalta, siksi kaikkien oppilaiden tulisi saada tasokasta ja motivoivaa opetusta opintojen alusta saakka.<\/p>\n

\u00a0Kirjoittaja: Marko Rutanen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Salovaara, R. & Honkonen, T. (2013). Voi hyvin, opettaja! Jyvaskyla: PS-kustannus.<\/p>\n

R\u00e4s\u00e4nen, P., Arikoski, J., M\u00e4ntynen, P. & Perttula, J. (1999). Opettajuuden psykologia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Yliopistopaino.<\/p>\n

Pruuki, L. (2008). Ilo opettaa. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/p>\n

Stenberg, K. (2011). Riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4 opettaja. Jyvaskyla: PS-kustannus.<\/p>\n

Etel\u00e4npelto, A., Tynj\u00e4l\u00e4, P. (Toim.). ( 1999). Oppiminen ja asiantuntijuus. Juva: Wsoy.<\/p>\n

Jousm\u00e4ki, M., J\u00e4rvinen, M. & Siitonen, M. (2010). Opettajan k\u00e4sityksi\u00e4 omasta motivaatiostaan ja tavastaan opettaa. Tampereen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opettajankoulutuksen kehitt\u00e4mishanke.<\/p>\n

Vuorinen, I. (1993). Tuhat tapaa opettaa. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.<\/p>\n

Musiikkioppilaitoksen opettajien haastattelut 2015.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuinka opettaja kokee itsens\u00e4 oppilaan lopettaessa soitto-opintonsa musiikkioppilaitoksessa kesken? Miss\u00e4 tai keness\u00e4 on opettajan mielest\u00e4 syy? Opettajassa, oppilaassa vai kenties jossain muussa asiassa? Tilanne on usein haasteellinen kaikille osapuolille. Melko varmasti jokaiselle instrumentti- ja laulunopettajalle on tullut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n eteen tilanteita, joissa oppilas syyst\u00e4 tai toisesta haluaa lopettaa opintonsa kesken. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opettajalle tulee usein pohdittavaksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[108,87,10],"class_list":["post-963","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","tag-ammatti-identiteetti","tag-motivaatio","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=963"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":964,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/963\/revisions\/964"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}