{"id":961,"date":"2015-06-10T15:27:40","date_gmt":"2015-06-10T12:27:40","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=961"},"modified":"2015-06-10T15:27:40","modified_gmt":"2015-06-10T12:27:40","slug":"kind-of-glue-jazz-workshopista-evaita-jazzin-ja-improvisoinnin-harjoitteluun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/kind-of-glue-jazz-workshopista-evaita-jazzin-ja-improvisoinnin-harjoitteluun\/","title":{"rendered":"\u201dKind of Glue?\u201d Jazz-workshopista ev\u00e4it\u00e4 jazzin ja improvisoinnin harjoitteluun"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suuret ryhm\u00e4koot asettavat haasteita musiikkioppilaitoksien workshop-opetukselle. Kuusi kuukautta kest\u00e4v\u00e4 workshop joudutaan usein toteuttamaan lauluohjelmistoon perustuvana projektina, joka p\u00e4\u00e4ttyy konserttiin. Jos lauluohjelmisto j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois, voidaan jazz-workshopista tehd\u00e4 intensiivikurssi, joka antaa ev\u00e4it\u00e4 ja motivaatiota pidempiaikaiseen jazzin, improvisoinnin sek\u00e4 kokonaisvaltaisen instrumentin hallinnan harjoitteluun.<\/strong><\/p>\n<p><strong>Haasteena suuret ryhm\u00e4t ja instrumenttien ep\u00e4tasainen jakautuminen<\/strong><\/p>\n<p>Olemme opintojemme varrella huomanneet, ett\u00e4 musiikkialan oppilaitoksissa instrumentit jakautuvat v\u00e4lill\u00e4 hyvin ep\u00e4tasaisesti. Workshop-yhtyeen kokoonpano saattaa olla esimerkiksi seuraava: basisti, pianisti, 2 kitaristia, 2 rumpalia ja 6 laulajaa. Opetuksen j\u00e4rjest\u00e4minen t\u00e4llaiselle kokoonpanolle on haasteellista ja lauluohjelmistoon perustuva workshop onkin n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa luonteva tapa toteuttaa jazz-musiikin opintojakso. Kyseinen menetelm\u00e4 on kuitenkin hieman yksipuolinen ja monet jazzin keskeiset asiat, kuten improvisointi ja yhtyesoitto, j\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkemmin k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Vastauksena n\u00e4ihin kysymyksiin olemme Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulussa suunnittelemassa jazz-workshopia, jossa instrumentit ja laulu erotellaan toisistaan. T\u00e4ll\u00f6in molemmille laaditaan oma opintokokonaisuus. Olemme opintojakson vastuuopettajan kanssa keskustelleet uudenlaisesta workshopista ja sit\u00e4 on tarkoitus kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 syksyll\u00e4 2015. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa esiin tulevat asiat koskevat kuitenkin kaikkia opiskelijoita instrumentista riippumatta ja eroavaisuuksia laulun ja muiden instrumenttien v\u00e4lill\u00e4 syntyy l\u00e4hinn\u00e4 vain harjoitusten sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ja kontaktiopetuksen toteuttamistavoissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 opiskelijat jaetaan yhtyeisiin tai lauluryhmiin, jotka kontaktikerroilla musisoivat opettajan ohjauksessa. Itsen\u00e4inen harjoittelu tapahtuu kotona. Perinteisen lauluohjelmiston ja sen s\u00e4est\u00e4misen vaihtaminen toisenlaiseen toteutustapaan antaa jazz-workshopille uusia mahdollisuuksia k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi jazz-musiikin eri aspekteja. N\u00e4in opiskelijat saavat motivaatiota ja uusia n\u00e4k\u00f6kulmia soittotaitonsa kehitt\u00e4miseen. Workshopin kontaktikerrat sek\u00e4 julkiset esiintymiset perustuvat yhtyesoittoon sek\u00e4 improvisointiin.<\/p>\n<p><strong>Oppiminen on aina opiskelijan vastuulla<\/strong><\/p>\n<p>Musiikkialan opinnoissa suurin osa opiskelijan ty\u00f6st\u00e4 on omalla ajalla tapahtuvaa itsen\u00e4ist\u00e4 harjoittelua. Ilman s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 harjoittelua ei kehittymist\u00e4 voida odottaa tapahtuvan. Jazz-musiikki on laaja k\u00e4site ja 6 kuukauden mittaisen workshopin aikana siit\u00e4 voidaan vain raapaista pintaa. Hahmottelemamme workshopin tavoitteena ei olekaan jazz-ohjelmiston kasaaminen ja sen harjoittelu, vaan opiskelijoiden itsen\u00e4isen harjoittelun ja opiskelun monipuolistaminen, kehitt\u00e4minen ja tukeminen. Oppilaitoksen rooli on mahdollisuuksiensa mukaan tukea opiskelijaa soittotaidon kehitt\u00e4misess\u00e4. Itse oppiminen on jokaisen omalla vastuulla.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4instrumentin C-kurssin suorittamisesta saa Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulussa syksyll\u00e4 2015 alkavat opetussuunnitelman mukaisesti 35 opintopistett\u00e4 (Musiikkipedagogiopintojen rakenne JAMK 2014). \u00a0Ty\u00f6tunteina se vastaa 945 tuntia opiskelijan ty\u00f6t\u00e4, josta p\u00e4\u00e4osa on itsen\u00e4ist\u00e4 harjoittelua. B-kurssin suorittavilla opintopisteit\u00e4 kertyy 70, joka on ty\u00f6tunteina 1890 tuntia opiskelijan ty\u00f6t\u00e4. N\u00e4iden lukujen valossa oppilaan oma ty\u00f6skentely on oppimisen keski\u00f6ss\u00e4, joten musiikkityylien ja instrumentin hallinta hankitaan itsen\u00e4isen harjoittelun kautta, eik\u00e4 workshopien kontaktiopetuksen aikana.<\/p>\n<p>Mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6kulman harjoittelun tarvittavan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n antaa Ericssonin 10\u00a0000 tunnin s\u00e4\u00e4nt\u00f6 (Levitin 2009, 197). Ericsson on tutkimuksissaan p\u00e4\u00e4tynyt siihen tulokseen, ett\u00e4 tullakseen ekspertiksi urheilussa, tanssissa tai musiikissa, vaaditaan 10\u00a0000 tuntia tarkoituksellista harjoittelua. Luku on keskiarvo, joten vaadittavan harjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee.<\/p>\n<p><strong>\u201dT\u00e4rkeint\u00e4 on erinomainen soittotaito\u201d<\/strong><\/p>\n<p>Musiikkialan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja osaamistarpeita kartoittavassa raportissa musiikkiopiston rehtorit kertovat n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n opettajan osaamisvaatimuksista. Rehtoreiden haastatteluissa soittotaidon merkitys korostuu. Erinomainen soittotaito katsotaan yhdeksi keskeisimmist\u00e4 opettajan osa-alueista (Pohjannoro 2010, 38). Er\u00e4\u00e4n rehtorin n\u00e4kemyksen mukaan B-kurssin tasoinen osaaminen riitt\u00e4\u00e4 vain perustason opetukseen (mt. 38). Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pedagogiopintojen aikaiset kurssisuoritukset ovat muodollisia eiv\u00e4tk\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n kerro kaikkea henkil\u00f6n varsinaisesta soittotaidosta. Soittotaidon kehitt\u00e4minen on elinik\u00e4inen prosessi, ja instrumenttipedagogiksi opiskelevan tulisikin asettaa harjoittelun tavoitteet kurssisuorituksia korkeammalle. Haastattelujen ja tutkimusten valossa on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 musiikkipedagogin paras k\u00e4yntikortti on erinomainen soittotaito joka hankitaan laadukkaalla, runsaalla ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisell\u00e4 harjoittelulla. Suunnittelemassamme jazz-workshopissa opiskelijoiden harjoittelu siirret\u00e4\u00e4n oppimisen keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><strong>Avainasemassa ovat motivaatio, laadukas harjoittelumateriaali sek\u00e4 ammattitaitoinen ohjaus<\/strong><\/p>\n<p>Mielest\u00e4mme tilausta uudenlaiselle workshopille on my\u00f6s siksi, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n opiskelumateriaalia ja opetusvideoita on valtavia m\u00e4\u00e4ri\u00e4 internetiss\u00e4, kirjoissa ja DVD- levyill\u00e4. Kontaktiopetuksen roolia tulisikin korostaa siten, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n valtavan tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n seasta voitaisiin louhia mahdollisimman hyv\u00e4t harjoittelumetodit, joita soittotunneilla ja workshopeissa opettajien ja opiskelijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 jalostetaan. Workshop-ty\u00f6skentelyss\u00e4 pyrimme yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n opettajien ammattitaidon, opiskelijoiden motivaation sek\u00e4 tehokkaat harjoittelumenetelm\u00e4t. T\u00e4ll\u00e4 tavalla opiskelijoiden itsen\u00e4inen harjoittelu saataisiin nostettua uudelle tasolle.<\/p>\n<p><strong>Millaiset taidot ovat tavoitteena?<\/strong><\/p>\n<p>John Riley (2009) kiteytt\u00e4\u00e4 taitavan muusikon taidot 4 osa-alueeseen:<\/p>\n<ul>\n<li>Erinomainen tekniikka \u201d<em>excellent technique<\/em>\u201d<\/li>\n<li>Voimakas groove \u201d<em>strong groove<\/em>\u201d<\/li>\n<li>Sulava luovuus \u201d<em>fluent creativity<\/em>\u201d<\/li>\n<li>Ensiluokkainen muusikkous \u201d<em>superior musicianship<\/em>\u201d<\/li>\n<\/ul>\n<p>Vaikkei Jazz-musiikin tai oman instrumentin \u201densiluokkaista\u201d osaamista voida opiskelijalta h\u00e4nen valmistuessaan vaatia, on pedagogiopiskelijan hyv\u00e4 pyrki\u00e4 opintojensa aikana kohti Rileyn kriteerej\u00e4. Jazz- musiikilla on pitk\u00e4t perinteet ja se on teknisesti vaativaa. Lis\u00e4ksi se on keskeinen osa suomalaista musiikkikoulusta, joten sen hallitsemista voidaan pop\/jazz instrumenttipedagogin koulutuksen suorittaneelta odottaa. Ty\u00f6skentelyn laatiminen Rileyn kriteerien puitteissa mahdollistaa melko kokonaisvaltaisen opiskelukokonaisuuden suunnittelemisen jokaiselle soittimelle. Rileyn kriteerit toimivat lopulta yhten\u00e4 kokonaisuutena ja niiden kehitt\u00e4minen on jokaiselle muusikolle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 (mt.).<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 siis harjoitellaan?<\/strong><\/p>\n<p>Rileyn mainitsemia termej\u00e4 on vaikea tarkasti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mutta ne ovat keskeisi\u00e4 ammattimuusikon ja musiikkipedagogin taitoja ja niiden harjoitteleminen on instrumenttiopintojen keski\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4n <strong><em>tekniikan<\/em><\/strong> omaava muusikko pystyy soittamaan tai laulamaan vapaasti ilman teknisi\u00e4 esteit\u00e4 ja kykenee ilmaisemaan musiikillisesti juuri mit\u00e4 haluaa. (Riley \u00a02009). Tekniikan harjoittelu on luonnollinen osa musiikkipedagogin jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, joten t\u00e4m\u00e4 osa-alue onkin luonnollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 jazz-workshopiin.<\/p>\n<p><strong><em>Groove<\/em><\/strong> k\u00e4sitteen\u00e4 on vaikea sanallisesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Grooven syntyminen vaatii soittajilta taitoa kuunnella ja soittaa osuutensa hienorytmisestikin hyvin tarkasti (Pesonen 2010, 10). Groove liittyy siis vahvasti rytmiikkaan, timeen, dynamiikkaan ja fraseeraukseen. Groove ja svengi ovat asioita, jotka saavat muusikon ja yhtyeen kuulostamaan hyv\u00e4lt\u00e4 ja vet\u00e4m\u00e4\u00e4n kuulijan puoleensa. T\u00e4t\u00e4 teemaa harjoitellaan my\u00f6s yhtyeitt\u00e4in.<\/p>\n<p><strong><em>Sulava luovuus<\/em><\/strong> voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 taitona soittaa ja improvisoida intuitiivisesti ilman teknisi\u00e4 esteit\u00e4. K\u00e4site liittyy vahvasti improvisointitaitoihin ja musiikilliseen ilmaisuun.<\/p>\n<p><strong><em>Ensiluokkaisen muusikkouden<\/em><\/strong> teemoja ovat mm. muiden soittajien kuunteleminen, yhteisen svengin l\u00f6yt\u00e4minen, musiikillisten keinojen avulla kommunikoiminen sek\u00e4 improvisointi.<\/p>\n<p>Workshopin p\u00e4\u00e4teemoiksi muodostuvat:<\/p>\n<ul>\n<li>harjoittelu<\/li>\n<li>improvisointi ja soolot<\/li>\n<li>tekniikka<\/li>\n<li>jazzin aikakaudet ja tyylilajit<\/li>\n<li>yhtyesoitto ja musiikin avulla kommunikointi<\/li>\n<li>rytmiikka ja dynamiikka<\/li>\n<li>svengi ja groove<\/li>\n<\/ul>\n<p>N\u00e4iden teemojen pohjalta jazzin treenaamiseen saa kattavan pohjan.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><strong>Improvisointi osana workshopia<\/strong><\/p>\n<p>Improvisointia pidet\u00e4\u00e4n jazz-musiikin keskeisimp\u00e4n\u00e4 elementtin\u00e4 ja se avaa musisointiin uusia mahdollisuuksia. T\u00e4llaisia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi spontaanius, kokeileminen sek\u00e4 uusien ja persoonallisten n\u00e4k\u00f6kulmien l\u00f6yt\u00e4minen omaan musiikilliseen ilmaisuun. Kaikissa jazz-musiikin tyyleiss\u00e4 on tilaa improvisoinnille ja ilman improvisointia jazz olisi paljon mielenkiinnottomampaa. Yksi jazz-muusikon ja musiikkipedagogin keskeisist\u00e4 taidoista onkin taito improvisoida. Kuinka improvisointia voi sitten oppia? Vastaus on helppo: harjoittelemalla sit\u00e4 usein ja paljon. Yksi jazz-workshopin p\u00e4\u00e4teemoista onkin improvisointi ja sen harjoittelu.<\/p>\n<p>Jim Snidero (2014) kuvailee improvisointia toiminnaksi, joka on nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ennalta m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 ja siten my\u00f6s opetettavissa ja opiskeltavissa. V\u00e4lill\u00e4 jazz-muusikot rinnastavat improvisoinnin puhumiseen. Hannu Lepp\u00e4nen (2014, 4) tulkitsee puhumismetaforan siten, ett\u00e4 jos kuulijan halutaan ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n puhetta, on puhujan kyett\u00e4v\u00e4 muodostamaan j\u00e4rjellisi\u00e4 lauseita. Puhujan t\u00e4ytyy siis osata \u201dlaittaa \u00e4\u00e4nteet ja niist\u00e4 muodostuvat sanat oikeaan j\u00e4rjestykseen\u201d. Improvisoinnin rakennuspalikoiden onkin hyv\u00e4 olla systemaattisen harjoittelun kohteena. N\u00e4it\u00e4 rakennuspalikoita ovat esimerkiksi asteikot ja niiden suhde sointuihin, asteikkojen \u00e4\u00e4nist\u00e4 muodostettavat melodiat ja teemat sek\u00e4 rytmit ja sointiv\u00e4rit.<\/p>\n<p><strong>Kuinka kauan pit\u00e4\u00e4 harjoitella ennen kuin voi alkaa improvisoimaan?<\/strong><\/p>\n<p>Jamie Aebersoldin (2010) mielest\u00e4 suurin ongelma aloittelevilla improvisoijilla on se, ett\u00e4 he luulevat, ett\u00e4 jokaisen soolon pit\u00e4isi onnistua ja olla t\u00e4ydellinen T\u00e4h\u00e4n ei ensimm\u00e4isill\u00e4 kerroilla kukaan tietenk\u00e4\u00e4n pysty. Aebersold on my\u00f6s sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei improvisointi vaadi muuta kuin kovaa ty\u00f6t\u00e4 ja tunnollista harjoittelua. Jonkin ajan kuluttua tuloksia alkaa n\u00e4ky\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 kun muusikko oppii sooloilemaan kappaleiden tai sointukulkujen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, h\u00e4nen ilmaisunsa vapautuu ja soittotaito kehittyy entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Siihen, ett\u00e4 muusikko pystyy soittamaan intuitiivisesti ja vapaasti, vaaditaan kuitenkin pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 harjoittelua. Vaikkakin taitava improvisoija el\u00e4\u00e4 hetkess\u00e4, t\u00e4ytyy improvisoinnin rakennuspalikoiden olla hyvin harjoiteltuna. Improvisointitaidon kehitt\u00e4minen perustuu systemaattiseen harjoitteluun, jota voisi jazz-workshopin puitteissa ohjata ja tukea.<\/p>\n<p><strong>Workshopin metodit ja osaamistavoitteet<\/strong><\/p>\n<p>Workshopia laadittaessa keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n opetusmetodeihin ja itsen\u00e4isen harjoittelun tukemiseen, kuin laulettavaan ja s\u00e4estett\u00e4v\u00e4\u00e4n ohjelmistoon. Instrumenttikohtaiset harjoitukset laadittaisiin t\u00e4ll\u00f6in oman opettajan kanssa. Eri tyyleihin ja jazzin historiaan perehdyt\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen itsen\u00e4isesti opiskelumateriaalin avulla. Opiskeltuja teemoja harjoitellaan kontaktitunneilla. Teemat ja tyylikaudet vaihtelevat 1-2 viikon v\u00e4lein. Kontaktikerroilla improvisoidaan ja musisoidaan yhtyeitt\u00e4in opettajan johdolla.<\/p>\n<p>Opintojakson suoritettuaan opiskelija:<\/p>\n<ul>\n<li>Tuntee jazzin tyylilajit, historian ja k\u00e4sitteet p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in.<\/li>\n<li>Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhtyesoiton p\u00e4\u00e4periaatteet.<\/li>\n<li>Osaa itsen\u00e4isesti ja l\u00e4hdekriittisesti etsi\u00e4 uutta opiskelu- ja harjoittelumateriaalia.<\/li>\n<li>Osaa suunnitella ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa harjoitteluaan ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 runsaan harjoittelun merkityksen.<\/li>\n<li>Kykenee improvisoimaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n improvisointitaitojaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Laadukasta opetusta ja oppimista<\/strong><\/p>\n<p>Improvisoinnin ja yhtyesoiton opetukselle on ollut kysynt\u00e4\u00e4 ja hahmottelemamme workshop pyrkii tarjoamaan mahdollisuuksia n\u00e4iden taitojen kehitt\u00e4miseen. Taloudellinen taantuma vaikuttaa my\u00f6s oppilaitoksiin, joten henkil\u00f6st\u00f6n ja workshopien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei luultavasti ole mahdollista nostaa. Uudenlainen workshop pyrkii ratkaisemaan osan t\u00e4st\u00e4 ongelmasta yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opettajien tietotaidon ja opiskelijoiden oman tekemisen. Tavoitteena on jazz-musiikin opintokokonaisuus, joka antaa opiskelijoille motivaatiota ja ev\u00e4it\u00e4 jatkaa jazz-musiikin itsen\u00e4ist\u00e4 tutkimista, kuuntelemista ja harjoittelemista my\u00f6s opintojensa j\u00e4lkeen. Jazzia, kuten muitakaan musiikkityylej\u00e4, ei voi oppia kuukausien tai edes vuosien aikana. Siksi ammattikorkeakoulun kontaktiopetuksen pit\u00e4isi mielest\u00e4mme pyrki\u00e4 vaikuttamaan opiskelijoiden valmistumisen j\u00e4lkeiseen kehittymiseen. Uudessa workshopissa siirryt\u00e4\u00e4n suurista ryhmist\u00e4 pienempiin yhtyeisiin, perehdyt\u00e4\u00e4n teemoihin ja harjoituksiin itsen\u00e4isesti, sek\u00e4 rakennetaan l\u00e4ht\u00f6kohdat elinik\u00e4iselle soiton opiskelulle.<\/p>\n<p>Uudenlaisen workshopin tavoitteena on olla tehokas, mielek\u00e4s, laadukas, motivoiva ja kehitt\u00e4v\u00e4 opintojakso. Sen saavat aikaan ammattitaitoiset opettajat sek\u00e4 ahkerat ja motivoituneet opiskelijat.<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittajat: Aurora Hentunen ja Ville Ker\u00e4nen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Howey, B. 2010. Gaining Independence: An Interview with Jamey Aebersold.\u00a0 Teaching Music Journal. National Association for Music Education. 17, 6, 26\u201329. Nelli-portaali, EBSCO.<\/p>\n<p>Lepp\u00e4nen, H. 2010. Rumpalin trioli-improvisointikonsepti ja sen opettaminen. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu, musiikin koulutusohjelma. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2014060311555\">http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2014060311555<\/a><\/p>\n<p>Levitin, D. 2006. This is your brain on music. The science of a human obsession. Lontoo: Penguin Books ltd.<\/p>\n<p>Musiikkipedagogiopintojen rakenne JAMK 2014. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<a href=\"http:\/\/studyguide.jamk.fi\/fi\/opinto-opas-amk\/tutkinto-ohjelmat-ja-opintotarjonta\/suomenkieliset-opsit\/2015-2016\/musiikkipedagogi\/\">http:\/\/studyguide.jamk.fi\/fi\/opinto-opas-amk\/tutkinto-ohjelmat-ja-opintotarjonta\/suomenkieliset-opsit\/2015-2016\/musiikkipedagogi\/<\/a><\/p>\n<p>Pesonen, M. 2010. Svengi ja groove rytmimusiikissa. Pro gradu- ty\u00f6. Helsingin yliopisto, taiteiden tutkimuksen laitos. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe201008312380\">http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe201008312380<\/a><\/p>\n<p>Pohjannoro, U. 2010. Soitonopiskelua joustavasti ja yhteis\u00f6llisesti. Musiikkioppilaitosten kehitysn\u00e4kymi\u00e4 rehtoreiden arvioimana. Helsinki: Sibelius-Akatemia. <a href=\"http:\/\/www2.siba.fi\/toive\/userfiles\/media\/Soitonopiskelua_joustavasti.pdf\">http:\/\/www2.siba.fi\/toive\/userfiles\/media\/Soitonopiskelua_joustavasti.pdf<\/a><\/p>\n<p>Riley, J. 2009. The Master Drummer- DVD. Alfred Music.<\/p>\n<p>Snidero, J. 2014. Teaching &#8221;Improvisation&#8221;. Illinois Music Educator. 74, 3, 24\u00ad\u201325. Nelli-portaali, EBSCO.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suuret ryhm\u00e4koot asettavat haasteita musiikkioppilaitoksien workshop-opetukselle. Kuusi kuukautta kest\u00e4v\u00e4 workshop joudutaan usein toteuttamaan lauluohjelmistoon perustuvana projektina, joka p\u00e4\u00e4ttyy konserttiin. Jos lauluohjelmisto j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pois, voidaan jazz-workshopista tehd\u00e4 intensiivikurssi, joka antaa ev\u00e4it\u00e4 ja motivaatiota pidempiaikaiseen jazzin, improvisoinnin sek\u00e4 kokonaisvaltaisen instrumentin hallinnan harjoitteluun. Haasteena suuret ryhm\u00e4t ja instrumenttien ep\u00e4tasainen jakautuminen Olemme opintojemme varrella huomanneet, ett\u00e4 musiikkialan oppilaitoksissa instrumentit [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[141,142,15,210],"class_list":["post-961","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-jazzmusiikin-opetus","tag-opetussuunnitelma","tag-workshop"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/961","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=961"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/961\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":962,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/961\/revisions\/962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=961"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=961"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=961"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}