{"id":959,"date":"2015-06-10T14:01:38","date_gmt":"2015-06-10T11:01:38","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=959"},"modified":"2015-06-10T14:01:38","modified_gmt":"2015-06-10T11:01:38","slug":"esiintymisvalmennus-laulutunneilta-puuttuva-palanen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/esiintymisvalmennus-laulutunneilta-puuttuva-palanen\/","title":{"rendered":"Esiintymisvalmennus \u2013 laulutunneilta puuttuva palanen?"},"content":{"rendered":"

Hei laulunopettaja! Oletko antanut laulutunneillasi ohjeistusta esiintymist\u00e4 varten? Tarvitsetko ty\u00f6kaluja esiintymisen opettamiseen? Onko esiintymisj\u00e4nnitys kenties haittana oppilaiden esiintymistilanteissa?<\/strong><\/p>\n

Pohdittuamme edell\u00e4 mainittuja kysymyksi\u00e4 totesimme esiintymisvalmennuksen puuttuvan usein laulunopetuksesta kokonaan. Laulutunneilla harjoitellaan laulamista, mutta useimmat laulajat t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t esiintymislavoille. T\u00e4m\u00e4n takia kehitimme esiintymisvalmennuksesta paketin, jonka voisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 pop\/jazz-laulun yksil\u00f6opetukseen eri oppilaitoksissa, oppilaan valmiudet huomioon ottaen. Haastattelimme oppilaitamme ja kartoitimme millaiset asiat he kokevat kehityksens\u00e4 kannalta t\u00e4rkein\u00e4 sek\u00e4 mit\u00e4 he toivoisivat esiintymisvalmennuspaketin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n. Perehdyimme aiheeseen my\u00f6s kirjallisuuden, aiemman koulutuksemme sek\u00e4 omien kokemuksiemme pohjalta.<\/p>\n

Hyv\u00e4 keskittyj\u00e4 \u2013 hyv\u00e4 esiintyj\u00e4?<\/strong><\/p>\n

Hyv\u00e4 keskittymiskyky on huippusuorituksen perusta. Arjaksen (1997, 67) mukaan tavoitteena on aivojen ja lihasten saumaton sek\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t\u00f6n yhteisty\u00f6. H\u00e4n mainitsee Timothy Gallwayn teoksen The Inner Game of Tennis<\/em>, jossa kantavana ideana on min\u00e4n kaksi puolta. Toinen on todellinen min\u00e4, jonka tulisi osata erin\u00e4isi\u00e4 asioita, toinen taas sis\u00e4inen \u00e4\u00e4ni, joka arvostelee ja ep\u00e4r\u00f6i jatkuvasti. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4inen \u00e4\u00e4ni on Gallwayn mukaan vaimennettava ja n\u00e4in hiljennett\u00e4v\u00e4 automaattiset ajatuskuviot jotka h\u00e4iritsev\u00e4t keskittymist\u00e4. Arjas toteaa my\u00f6s ett\u00e4 asiaankuulumattomat ajatukset, yleis\u00f6n reaktioiden liiallinen seuraaminen ja tehoton harjoittelu ovat kaikki huonosta keskittymisest\u00e4 johtuvia seikkoja. Keskittymisharjoituksissa t\u00e4rkeint\u00e4 on juuri ajatusten suuntaamisen harjoittelu. Psyykkisten h\u00e4iri\u00f6iden hallintaan kuuluu muun muassa tietoisen ja tiedostamattoman v\u00e4lisen ty\u00f6njaon uudelleen rakentaminen sek\u00e4 automaattisiin ajatuskuvioihin ja min\u00e4kuvaan vaikuttaminen. N\u00e4ill\u00e4 voidaan vaikuttaa suoraan toimintamme ulkoiseen muotoon eli esiintymiseen (Mts. 38-52.)<\/p>\n

Jos esiintyj\u00e4 on tottunut esiintymistilanteessa ajattelemaan negatiivisia ajatuksia, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole kyky\u00e4 tarvittaessa muuttaa ajatustensa kulkua, alkavat negatiiviset ajatukset ja mielikuvat helposti toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Esiintyj\u00e4 voi alkaa ep\u00e4ill\u00e4 teknist\u00e4 suoriutumistaan, ulkoa osaamistaan, tai pelk\u00e4\u00e4 h\u00e4p\u00e4isev\u00e4ns\u00e4 itsens\u00e4. T\u00e4m\u00e4n seurauksena alitajunta alkaa tulkita ajatuksia k\u00e4skyiksi, ja pyrkii tottelemaan niit\u00e4 aiheuttamalla pel\u00e4tyn muistikatkoksen tai vaikuttamalla keskittymiskykyyn niin, ett\u00e4 esitys ei voi onnistua. (Hiltunen 2009, 15.) Yhdell\u00e4 jos toisella t\u00e4llainenkin kokemus muistuu mieleen.<\/p>\n

Kun ymm\u00e4rrys omista fyysisist\u00e4 ja psyykkisist\u00e4 valmiuksista lis\u00e4\u00e4ntyy, laulaja oppii hallitsemaan vaativia tilanteita entist\u00e4 paremmin ja musiikilliset vuorovaikutustaidot paranevat. Jokainen oppii esiintym\u00e4\u00e4n, kunhan vain jaksaa harjoitella p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ja saa ohjausta esiintymiseen. (Arjas 2014, 9-11.) On hyvin yleist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 esiintym\u00e4\u00e4n oppii esiintym\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n usein. Toistoista on kuitenkin hy\u00f6ty\u00e4 vain, mik\u00e4li oppilaalla tai opettajalla on kyky\u00e4 analysoida esiintymistilanteita. (Hiltunen 2009, 13.)<\/p>\n

Opettajan haasteet<\/strong><\/p>\n

Opettajan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 oma suhteensa esiintymiseen voidakseen opettaa esiintymist\u00e4 muille. Opettajan tulisi osata kuunnella ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sellaisia oppilaita, joiden suhde esiintymiseen poikkeaa opettajan omista kokemuksista. Jos esiintyminen on ollut opettajalle luontevaa, ei h\u00e4nen ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oppilaan j\u00e4nnityksen taustoja. Hyv\u00e4 pedagogi ottaa oppilaiden erilaiset taustat ja asenteet huomioon, ja tiedostaa, ett\u00e4 oppilaan ja opettajan v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa my\u00f6s oppilaalla voi olla paljon annettavaa opettajalle. (Hiltunen 2009, 9-10.) Opettajan ja oppilaan v\u00e4linen yhteisymm\u00e4rrys ja vuorovaikutus on t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta esiintymistaitojen rakentamisessa.<\/p>\n

Laulaminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, joka voi nostaa menneit\u00e4 tapahtumia ja traumoja esille. Joskus on kyse tilanteesta johon tarvitaan ammattiapua, jotta laulaja saa selvitetty\u00e4 suhteensa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n tapahtuneisiin asioihin, ja jotta t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelem\u00e4st\u00e4mme esiintymisvalmennuksesta olisi lopulta hy\u00f6ty\u00e4. Lavapelko ja esiintymisongelmat ovat kuitenkin arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 monille, joilla psyykkinen puoli on tasapainossa. Esiintymisvalmennukseen kuuluukin suurena osana esiintymisj\u00e4nnityksen hallinta. (Arjas 1997, 40.) Meid\u00e4n opettajina on tunnistettava t\u00e4m\u00e4 h\u00e4ilyv\u00e4 rajapinta.<\/p>\n

Miksi j\u00e4nnit\u00e4mme?<\/strong><\/p>\n

Yleens\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 ik\u00e4 ja kokemus tuovat varmuutta ja poistavat my\u00f6s j\u00e4nnitysongelmat, mutta t\u00e4t\u00e4 vastoin useat kokeneetkin taiteilijat k\u00e4rsiv\u00e4t ramppikuumeesta. Tietoisuuden ja ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 my\u00f6s itsekritiikki lis\u00e4\u00e4ntyy ja j\u00e4nnitys voi muodostua ongelmalliseksi. (Arjas 2014, 18-20.) Joillakin tilanne voi k\u00e4rjisty\u00e4 niin koviin pelkotiloihin ja fyysisiin oireisiin, ett\u00e4 lavalle nousu muodostuu mahdottomaksi (Hiltunen 2009, 8-9).<\/p>\n

Ihmiset, jotka j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t paljon, tiedostavat useimmiten omat fyysiset oireensa ja pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden pilaavan esityksen. Esiintymisj\u00e4nnitysteoriat painottavatkin n\u00e4iden ihmisen omien ajatusten vaikutusta j\u00e4nnitt\u00e4miseen. T\u00e4llaisia asioita ovat irrationaaliset eli ep\u00e4todelliset ajatukset, automaattiset ajatukset, jotka ovat syntyneet kokemuksista, omien, muulloin kuin esiintyess\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvien taitojen ep\u00e4ily, suhteellisuudentajun menett\u00e4minen sek\u00e4 kasvatukselliset tekij\u00e4t. (Arjas 1997, 19-22.) Tekij\u00f6in\u00e4 voivat olla muun muassa hyl\u00e4tyksi tulemisen pelko tai huono itsetunto, kokemus tilanteesta uhkaavana huonojen kokemusten tai negatiivisten ajatusten vuoksi. N\u00e4it\u00e4 omia ajatuksia muuttamalla voidaan esiintymisest\u00e4 saada mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. (Hiltunen 2009, 8-9.)<\/p>\n

J\u00e4nnit\u00e4mme silloin, kun haluamme onnistua. Asiaa voisi katsoa siis positiiviselta kannalta. (Tammivuori 2000, 17 -18.) Olisi siis n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n vahvuutena se, ett\u00e4 on kiinnostunut siit\u00e4 mit\u00e4 tekee. Emme ole v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 esiintymist\u00e4 kohtaan, vaan teemme parhaamme, jotta yleis\u00f6 voisi nauttia esityksest\u00e4. (Arjas 1997, 43.) Useimmiten pieni ja sopiva j\u00e4nnitys tuo esitykselle sopivaa potkua ja nostattaa esiintyj\u00e4\u00e4 parempaan suoritukseen.<\/p>\n

Ei-j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t ovat yleens\u00e4 teht\u00e4v\u00e4suuntautuneita, eiv\u00e4tk\u00e4 juuri huomioi omaa kohonnutta vireystilaansa. Kokematon esiintyj\u00e4 j\u00e4\u00e4 taas helposti oman tunnetilansa viet\u00e4v\u00e4ksi, eik\u00e4 pysty viel\u00e4 tarkastelemaan onnistumistaan kokonaisuutena. On keskeist\u00e4 hahmottaa esiintymisvireen ja -j\u00e4nnityksen olemuksen monimuotoisuus. On siis mahdollista oppia erottamaan esityst\u00e4 parantavat elementit negatiivisista, suoritusta heikent\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Arjas (2014, 22-30) kehottaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s esiintymisj\u00e4nnitys-sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sen negatiivisen latauksen vuoksi, kun taas sanat vireytyminen, latautuminen, aktivoituminen ja valmiustila luovat huomattavasti positiivisempaa vaikutelmaa ja mielikuvaa.<\/p>\n

Backstagelta estradille<\/strong><\/p>\n

Musiikin koulutuksen aikana kiinnitet\u00e4\u00e4n paljon huomiota oppilaan kehitett\u00e4viin puoliin. Niist\u00e4 keskustellaan ja muistutetaan usein, jolloin ne saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 oppilaalle paremmin mieleen, kuin omat hyv\u00e4t puolet. Juuri ennen lavalle menoa ei ole kuitenkaan en\u00e4\u00e4 treenaamisen paikka, vaan pohjaty\u00f6 esiintymiseen on jo tehty. Esiintymistilanteessa on siis aika mietti\u00e4 omia vahvuuksia ja antaa niille valta esiintymisess\u00e4. Arjaksen mukaan itseens\u00e4 uskova laulaja on vakuuttava, eik\u00e4 pienill\u00e4 lipsahduksilla ole vaikutusta kokonaisuuteen. Toimiva suggestio eli kommunikoinnin muoto vahvistaa v\u00e4hitellen persoonallisuutta ja antaa lis\u00e4\u00e4 mentaalista voimaa. Kannattaa siis kehitt\u00e4\u00e4 toimiva itsesuggestio esim. peilin yll\u00e4 olevan lappusen muodossa \u201colen hyv\u00e4 esiintyj\u00e4\u201d tai \u201dmin\u00e4 pystyn siihen\u201d, \u201dosaan teht\u00e4v\u00e4ni\u201d. (Arjas 1997, 60-71; Arjas 2014, 82-83.)\u00a0 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s miten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ajan ennen esiintymist\u00e4, miten verryttelee, miten motivoi itsens\u00e4 parhaaseen vireeseen, sek\u00e4 miten suhtautuu paineen ja j\u00e4nnityksen kokemiseen. Kappaleeseen liittyv\u00e4n tunneskaalan esitt\u00e4minen ja omien tunteiden erottaminen niist\u00e4 on pohjana sanonnalle \u201cSyd\u00e4n kuumana, p\u00e4\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4\u201d. (Arjas 1997, 60-71.)<\/p>\n

Moni laulaja hakee hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja arvostusta, niin opettajilta, auktoriteeteilta kuin my\u00f6s kavereilta. Laulajat kokevat laittavansa esityksess\u00e4\u00e4n koko persoonansa alttiiksi, joten kyseess\u00e4 on paljon suurempi asia kuin itse laulaminen. On kestett\u00e4v\u00e4 arvostelua, jatkuvaa kilpailua ja omaa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunnetta suurten teosten edess\u00e4; asioiden oikeat mittasuhteet ovat t\u00e4rkeit\u00e4. (Arjas 2014, 66.) Yleinen miellytt\u00e4misen tarve on \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n tuhoisaa.<\/p>\n

Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa antaa oppilaalleen positiivista palautetta tarkasti ja eritellysti, sill\u00e4 se on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin negatiivisten, tai paremmin sanottuna viel\u00e4 kehityst\u00e4 vaativien puolien mainitseminen (Arjas 1997, 56-62). Oppilaan on tiedett\u00e4v\u00e4 mik\u00e4 h\u00e4nen laulussaan ja esiintymisess\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4\u00e4, jotta h\u00e4n pystyy rakentamaan osaamistaan n\u00e4iden vahvuuksien varaan, eik\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isi aikaansa jo opittujen asioiden jatkuvaan ty\u00f6st\u00e4miseen (Arjas 2014, 71). T\u00e4m\u00e4 on pohjana tilanteelle jossa itseen suhtautuminen on kunnossa: \u201cTunnustusta on annettava ja itse\u00e4 opittava arvostamaan silloin, kun siihen on syyt\u00e4. On my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 kritisoimaan suoritustaan silloin, kun siihen on aihetta.\u201d\u00a0 (Arjas 1997, 56.)<\/p>\n

Mit\u00e4 oppilaamme tarvitsevat?<\/strong><\/p>\n

Suuri osa haastatelluista kertoi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 esiintymistilanteita. Joillekin j\u00e4nnitt\u00e4minen oli luonnollinen osa esiintymist\u00e4, mutta osa koki j\u00e4nnitt\u00e4misen h\u00e4iritsev\u00e4n\u00e4 ja ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Jotkut olivat saaneet aiemmin esiintymisvalmennusta, mutta kaipaavat silti lis\u00e4\u00e4 ohjeistusta esiintymistilanteisiin. Toiset eiv\u00e4t olleet saaneet koskaan ohjeistusta esiintymistilanteisiin, ja tarvitsevat neuvoja valmistautumiseen, lavalla olemiseen ja yleis\u00f6n haltuun ottamiseen.<\/p>\n

Oppilaat kaipaavat eniten apua keskittymisen kanavointiin, heitt\u00e4ytymiseen, luonnolliseen lavaliikehdint\u00e4\u00e4n, v\u00e4lispiikkeihin, j\u00e4nnityksen hallitsemiseen ja siihen, kuinka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietty\u00e4 tunnelmaa yleis\u00f6lle. Oppilaat toivovat my\u00f6s enemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitusta sek\u00e4 yleisesti varmuutta esiintymiseen. Useimmat haastatelluista toivovat esiintymiseen lis\u00e4\u00e4 itsevarmuutta, luonnollisuutta ja rauhallisuutta. Esityksen halutaan olevan hallittua, tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja karismaattista.<\/p>\n

Oppilaat kertoivat esiintymisen olevan parhaimmillaan koukuttavaa sek\u00e4 suhteellisen luontevaa kokemuksen karttuessa. Esiintyminen koetaan miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 puitteiden ollessa kunnossa. Jotkut odottavat keikkoja innolla, ja nauttivat esiintymisest\u00e4 j\u00e4nnityksen helpottuessa. Monilla on esiintymiseen viha-rakkaus -suhde, joillekin esiintyminen on todella uuvuttavaa j\u00e4nnityksen vuoksi. J\u00e4nnityksen oireina he mainitsevat muun muassa kurkun kuivuutta, \u00e4\u00e4nen v\u00e4risemist\u00e4 ja hermostuneisuutta. Monilla ilmenee my\u00f6s negatiivisia ennakkoajatuksia tulevasta esiintymisest\u00e4. Yleisi\u00e4 oireita ovat my\u00f6s k\u00e4sien vapina, perhoset vatsassa, motorinen levottomuus sek\u00e4 sykkeen nousu.<\/p>\n

Paketti esiintymisvalmennukseen:<\/strong><\/h3>\n

Kartoitetaan oppilaan tausta ja tarve <\/strong><\/p>\n

Oppilaan tarpeita esiintymistilanteisiin liittyen on parhainta kartoittaa keskustelemalla kahden kesken siit\u00e4, mink\u00e4laisia taitoja h\u00e4n kokee tarvitsevansa esiintymiseen ja kuinka h\u00e4n on kokenut aiemmat esiintymistilanteensa. My\u00f6s opettajan n\u00e4kemys oppilaan esiintymistaidoista otetaan harjoittelussa luonnollisesti huomioon.<\/p>\n

Kohti hallittua j\u00e4nnityst\u00e4<\/strong><\/p>\n

Esiintymisvalmennus, joka keskittyy itseluottamuksen ja keskittymiskyvyn parantamiseen on paras apu j\u00e4nnitt\u00e4misen ratkaisemiseen ja ennaltaehk\u00e4isyyn.<\/p>\n

Psyykkisess\u00e4 valmennuksessa on kyse prosessista min\u00e4kuvan muodostamiseen liittyen, jossa ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n kappaleita ja esiintymist\u00e4 ilman omaa laulua. Hengitys ja rentoutus ovat n\u00e4iden psyykkisten harjoitteiden edellytys. Ammattiurheilijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi hengitys-, rentoutus- ja keskittymisharjoituksia p\u00e4ivitt\u00e4in. My\u00f6s laulajat voivat kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan silloin kun fyysiseen harjoittelemiseen ei ole mahdollisuutta. Ero laulajan ja urheilijan ty\u00f6nteossa on vain siin\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4paino on taiteellisella annilla, vaikka suoritus onkin fyysisesti eritt\u00e4in haastava. (Arjas 1997, 37- 42.)<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitukset<\/strong><\/p>\n

Seuraavaksi esittelemme psyykkisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 harjoituksia, joita opettajat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opetuksessaan. Erilaisia harjoituksia testaamalla kukin voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen sopivimman tavan rentoutua tai valmistautua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilanteeseen. Oppilaat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 harjoitteita my\u00f6s itsen\u00e4isesti tutustuttuaan niihin ensin opettajan johdolla.<\/p>\n

Psyykkiset <\/strong>harjoitteet<\/strong><\/p>\n

Mielikuvassa lavalle<\/strong> <\/em><\/p>\n

Jos lavalla oleminen tuntuu tukalalta, voi tilannetta harjoitella etuk\u00e4teen mielikuvaharjoittelun avulla. Rentoutumisen j\u00e4lkeen pyri muuttamaan olotilasi sellaiseksi kuin se on hetke\u00e4 ennen konserttilavalle astumista. Pyri ensin luomaan itsellesi keinotekoisesti samankaltaisia tuntemuksia ja j\u00e4nnitysoireita kuin uskoisit kokevasi oikeassa tilanteessa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keksi jokin rauhoittava esiintymistilannetta helpottava itsesuggestio, johon keskittym\u00e4ll\u00e4 pyrit j\u00e4lleen saavuttamaan rauhan ja turvallisuuden tunteen. Kun olet rauhallinen, kuvittele astuvasi lavalle. Pyri n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tila mahdollisimman el\u00e4v\u00e4n\u00e4 mieless\u00e4si. Yrit\u00e4 luoda tilanteesta mahdollisimman todentuntuinen, mutta samalla turvallinen.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 harjoitetta kannattaa tehd\u00e4 hyviss\u00e4 ajoin ennen esiintymistilannetta. (Hiltunen 2009, 20.)<\/p>\n

Keskittymisharjoitus 3 – 2 – 1<\/strong> <\/em><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n VAK \u2013 kolmiota (visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen). Harjoitus ei vaadi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hiljaista paikkaa.<\/p>\n

Rauhoita olemuksesi keskittym\u00e4ll\u00e4 vain hengitykseesi. Suuntaa katseesi sitten kolmeen kohteeseen, yhteen kerrallaan. N\u00e4et toki ymp\u00e4rill\u00e4 muitakin asioita, mutta keskit\u00e4 katseesi vain valitsemaasi esineeseen kerrallaan. Poimi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kolme \u00e4\u00e4nt\u00e4, yksi kerrallaan. Jatka etsim\u00e4ll\u00e4 tuntoaistillasi kolme asiaa (esim. tuoli, jolla istut, l\u00e4mp\u00f6tila jne.). K\u00e4y toinen kierros ja valitse kulloisellakin kerralla kaksi kohdetta. Viimeiseksi keskit\u00e4 katseesi yhteen kohteeseen, kuuntele yht\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja tunne yksi asia. T\u00e4m\u00e4n harjoituksen avulla saat rauhallisen olon, tietoa keskittymiskyvyst\u00e4si ja keskittymiskyvyn harjoitusta. (Arjas 2014, 51.)<\/p>\n

Keskittymis- ja rentoutumisharjoitus<\/strong> <\/em><\/p>\n

Sulje silm\u00e4si ja kuvittele itsesi lempipaikkaasi jossa sinun on todella hyv\u00e4, rauhallinen ja rento olla. Paikka voi olla esimerkiksi tyyni m\u00f6kkiranta l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 kes\u00e4iltana tai vaikka vuoren laki josta avautuu huikea maisema. Tunnet kuinka sinulla on hyv\u00e4, turvallinen ja rauhallinen olo. Hengit\u00e4 raikasta ilmaa ja tunnet miten rauhallinen olotila valtaa koko mielesi ja kehosi. Tyhjenn\u00e4t mielesi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 ajatuksista ja keskityt vain ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n paikkaan ja johonkin sen yksityiskohtaan, esimerkiksi tuulen vireeseen joka saa puitten lehdet kahisemaan tuulessa. Ajattele sitten itse\u00e4si ja tiedosta omat vahvuutesi esiintyj\u00e4n\u00e4 rehellisesti. Kehu itse\u00e4si ja anna itsellesi tunnustusta osaamisestasi. Olet lev\u00e4nnyt, virkistynyt, rauhallinen, vahva, t\u00e4ynn\u00e4 energiaa ja nyt voit palata nykyhetkeen tietoisena ja varmana osaamisestasi. Hy\u00f6dynn\u00e4 t\u00e4t\u00e4 harjoitusta juuri ennen lavalle menoa.<\/p>\n

Fyysiset harjoitteet<\/strong><\/p>\n

Hengitysharjoitus <\/u><\/em><\/strong><\/p>\n

Hengit\u00e4 sis\u00e4\u00e4n ja laske samalla mieless\u00e4si nelj\u00e4\u00e4n. Pid\u00e4t\u00e4 ilmaa hetki ja hengit\u00e4 ulos laskemalla samalla tavalla nelj\u00e4\u00e4n. Pidenn\u00e4 vaiheita yhden numeron verran kerrallaan (sis\u00e4\u00e4n- ja uloshengitys samanpituisia). T\u00e4m\u00e4 harjoitus avaa v\u00e4hitellen keuhkorakkuloita ja pystyt hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaammin. Lis\u00e4ksi se rauhoittaa mielt\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 keskittymist\u00e4. (Arjas 2014, 42-43.)<\/p>\n

\u201cPaikat py\u00f6rii\u201d- harjoitus <\/u><\/strong><\/em><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 harjoituksessa py\u00f6ritet\u00e4\u00e4n vartalon eri osat l\u00e4pi ja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n liikkeisiin \u00e4\u00e4nenavausharjoitukset.<\/p>\n

Esimerkki j\u00e4rjestyksest\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Istutaan intiaani-istunnassa alustalla. Py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n varpaita, jalkateri\u00e4 sek\u00e4 nilkkoja samanaikaisesti huulia p\u00e4risytt\u00e4en.<\/li>\n
  2. Noustaan seisomaan jalat yhdess\u00e4. Joustetaan polvista ja py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n niit\u00e4, samalla hokien: Hongangoijaa, hongangoijaa…<\/li>\n
  3. Vartalon py\u00f6rityst\u00e4 k\u00e4det lantiolla. Samalla hoetaan: jygygege, jygygege…<\/li>\n
  4. K\u00e4sien py\u00f6ritys olkanivelest\u00e4 \u201dhelikopterina\u201d, hokien samalla: jippii, jippii.<\/li>\n
  5. Ranteiden py\u00f6ritys. Samalla hoetaan: prupropraprepriprypr\u00e4pr\u00f6p…<\/li>\n
  6. P\u00e4\u00e4n pudotus eteen ja niskan venytys. Samalla posket venytet\u00e4\u00e4n ottamalla ne t\u00e4yteen ilmaa.<\/li>\n
  7. Paikkojen taputus. Istutaan alas ja naputellaan kaikki lihakset l\u00e4pi rystysill\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    (Sinivuori 2000, 100.)<\/p>\n

    Progressiivinen rentoutus<\/em><\/strong><\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4 harjoitus perustuu lihaksen \u00e4\u00e4rimmilleen j\u00e4nnitt\u00e4miseen ja nopeaan rentoutukseen. Harjoitus voi olla siis yhden raajan j\u00e4nnitt\u00e4minen \u00e4\u00e4rimmilleen esim. puristamalla k\u00e4si nyrkkiin, mink\u00e4 j\u00e4lkeen lihaksen annetaan \u00e4kki\u00e4 laueta ja rentoutua. Harjoituksen voi tehd\u00e4 kaikilla kehon osilla tai keskitty\u00e4 tiettyyn lihasryhm\u00e4\u00e4n. (Arjas 1997, 49-50.)<\/p>\n

    Autogeeninen rentoutus<\/em><\/strong><\/p>\n

    T\u00e4ss\u00e4 menetelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kehon osat l\u00e4pi yksitellen, ja annetaan niille k\u00e4skyt rentoutua. Harjoituksen hyvi\u00e4 puolia ovat nopeus ja tehokkuus sek\u00e4 mahdollisuus toteuttaa harjoitus ajasta ja paikasta riippumatta. (Arjas 1997, 50.)<\/p>\n

    Esiintyminen <\/strong><\/p>\n

    Oppilaan harjoiteltua tarpeellisiksi katsottuja taitoja, h\u00e4nelle j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n esiintymistilanne, jossa h\u00e4n p\u00e4\u00e4see k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokeilemaan harjoiteltuja taitoja ja niiden toimivuutta. Esiintyminen voi tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 oppilaan laulutunnille kutsutaan kanssaopiskelijoita kuuntelemaan oppilaan valmiiksi harjoittelemia kappaleita. Esiintyminen voi olla my\u00f6s vaikkapa opettajan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 matinea koululla tai keikka koulun ulkopuolella. Oppilaan l\u00e4ht\u00f6kohdat ja aiempi esiintymiskokemus otetaan huomioon, jotta esiintymist\u00e4 voitaisiin harjoitella turvallisissa olosuhteissa. Oppilas saa t\u00e4t\u00e4 kautta varmuutta ja kokemusta esiintymiseen.<\/p>\n

    Itsearviointi ja palaute v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja j\u00e4lkik\u00e4teen<\/strong><\/p>\n

    Oppilas keskustelee heti esiintymisens\u00e4 j\u00e4lkeen lauluopettajansa kanssa siit\u00e4 kuinka esitys h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sujui, ja pohtii millaista hy\u00f6ty\u00e4 harjoittelusta on ollut. Opettaja antaa lyhyesti palautetta ja kehitysideoita jatkoon oppilaan tavoitteisiin pohjaten.<\/p>\n

    Seuraavalla laulutunnilla esiintymistilanne k\u00e4yd\u00e4\u00e4n uudestaan l\u00e4pi, jotta oppilas saa tilaisuuden kertoa viel\u00e4 tuntemuksista, joita ei heti esiintymisen j\u00e4lkeen tullut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mieleen. Keskustellaan ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n v\u00e4litavoitteita opettajan antaman kehitt\u00e4v\u00e4n palautteen pohjalta.<\/p>\n

    Lopuksi<\/strong><\/p>\n

    Esiintymisvalmennus on aiheena laaja ja hyvin monitahoinen. Laulajien tarpeet esiintymiseen liittyen ovat hyvin yksil\u00f6llisi\u00e4. Asiaa on hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 aina oppilaskohtaisesti, jotta oppilas voisi kokea valmennuksen kaikki vaiheet turvallisina. Vaikka esiintymisj\u00e4nnityksen hallinta on suuri osa esiintymisvalmennusta, ei tule unohtaa sit\u00e4, ett\u00e4 valmennukseen liittyy olennaisesti muutkin esiintymisen osa-alueet. Kaikki eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe esiintymisj\u00e4nnityksen olevan suurin ongelma, vaan toivovat opastusta esimerkiksi luontevaan lavaesiintymiseen, lavaliikehdint\u00e4\u00e4n tai juontoihin. Opetussuunnitelmasta ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 l\u00f6ydy valmista pakettia esiintymisvalmennukseen, joten toivomme laulunopettajien lis\u00e4\u00e4v\u00e4n artikkelin my\u00f6t\u00e4 opetukseensa esiintymisen harjoittelua.<\/p>\n

    Kirjoittajat: Susanna Korhonen, Hanna Mikkonen, Sanna Solanter\u00e4, Jenna B\u00e5geberg, Johanna M\u00e4kel\u00e4 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

    L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

    Arjas, P. 1997. Iloa esiintymiseen: muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

    Arjas, P. 2014. Varmasti lavalle: muusikoiden esiintymisvalmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

    Hiltunen, M. 2009. Olet mit\u00e4 ajattelet \u2013 kokemuksia ja pohdintoja esiintymisvalmennuksen roolista musiikinopetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Turun Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

    Sinivuori, P. & T. 2000. Esiripusta aplodeihin. Opas harrastajille ja ilmaisukasvattajille. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n

    Tammivuori, K. 2000. Nauti esiintymisest\u00e4. Helsinki: Infoviestint\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Hei laulunopettaja! Oletko antanut laulutunneillasi ohjeistusta esiintymist\u00e4 varten? Tarvitsetko ty\u00f6kaluja esiintymisen opettamiseen? Onko esiintymisj\u00e4nnitys kenties haittana oppilaiden esiintymistilanteissa? Pohdittuamme edell\u00e4 mainittuja kysymyksi\u00e4 totesimme esiintymisvalmennuksen puuttuvan usein laulunopetuksesta kokonaan. Laulutunneilla harjoitellaan laulamista, mutta useimmat laulajat t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t esiintymislavoille. T\u00e4m\u00e4n takia kehitimme esiintymisvalmennuksesta paketin, jonka voisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 pop\/jazz-laulun yksil\u00f6opetukseen eri oppilaitoksissa, oppilaan valmiudet huomioon ottaen. Haastattelimme oppilaitamme ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[151,209,18],"class_list":["post-959","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-esiintymisjannitys","tag-esiintymisvalmennus","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/959","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=959"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/959\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":960,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/959\/revisions\/960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=959"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=959"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=959"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}