{"id":957,"date":"2015-06-10T13:36:15","date_gmt":"2015-06-10T10:36:15","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=957"},"modified":"2015-06-10T13:36:15","modified_gmt":"2015-06-10T10:36:15","slug":"lauluimprovisaation-alkeiden-opettaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/lauluimprovisaation-alkeiden-opettaminen\/","title":{"rendered":"Lauluimprovisaation alkeiden opettaminen"},"content":{"rendered":"

Improvisaatio on t\u00e4rke\u00e4 osa musiikkia ja musiikillista ilmaisua. Monet kuitenkin arkailevat l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan taitojaan t\u00e4ss\u00e4 joskus pelottavaltakin tuntuvassa taiteenlajissa varsinkin, kun instrumenttina on jotakin niin henkil\u00f6kohtaista kuin oma \u00e4\u00e4ni. Kokoan artikkelissani asioita, joita opettajan tulisi ottaa huomioon aloittelevaa improvisoijaa opettaessaan, sek\u00e4 harjoituksia, joista on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.<\/strong><\/p>\n

Kaikki alkaa leikist\u00e4<\/strong><\/p>\n

Improvisointi on leikki\u00e4. Laulajat, jotka eiv\u00e4t ajattele n\u00e4in, saattavat pit\u00e4\u00e4 improvisointia vakavana ja vaikeana asiana, jolloin improvisoinnin leikillisyytt\u00e4 t\u00e4ytyy korostaa.\u00a0 Improvisointi antaa mahdollisuudet kokeilla erilaisia ideoita ja luoda jotakin omaa. Kuvataiteen tunneillakin on yleens\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ettei aikaa k\u00e4ytet\u00e4 vain olemassa olevien maalausten kopioimiseen, vaan tehd\u00e4\u00e4n jotakin \u201domasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen tekemisen tulisi olla mukana kaikissa taiteissa, aivan alusta l\u00e4htien.<\/p>\n

Leikki vaatii luovaa ja rohkeaa mielt\u00e4, sek\u00e4 turvallisen ja kannustavan ilmapiirin, jotta aikuinen uskaltaa l\u00e4hte\u00e4 improvisoimaan. Lapsille improvisointi on usein helppoa, mutta vanhenemisen my\u00f6t\u00e4, kun leikkiminen j\u00e4\u00e4 ja tilalle tulee vain suorittamista, vapaa luomisty\u00f6 ja sen mukana tuleva virheiden tekemisen mahdollisuus alkaakin monia pelottaa. Etenkin alussa oppilaalle onkin syyt\u00e4 tehd\u00e4 selv\u00e4ksi, ettei virheill\u00e4 ole merkityst\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 oikeastaan ole edes olemassa.<\/p>\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 improvisoimme jatkuvasti muutenkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: ostoslistaa miettiess\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kohtaamisessa meill\u00e4 ei ole valmista k\u00e4sikirjoitusta siit\u00e4, kuinka asioiden tulisi edet\u00e4, vaan keksimme parhaan mahdollisen tavan toimia siin\u00e4 hetkess\u00e4. Lauluimprovisaatiossa teemme samaa, mutta vain s\u00e4velill\u00e4.<\/p>\n

Matalan kynnyksen aloitus<\/strong><\/p>\n

Hyv\u00e4 keino viritt\u00e4\u00e4 ajatukset improvisaation suuntaan on her\u00e4tyskelloharjoitus. Siin\u00e4 opettaja ja oppilas ovat molemmat her\u00e4tyskelloja, jotka vuorotellen \u00e4\u00e4ntelev\u00e4t r:ll\u00e4 erilaisia her\u00e4tys\u00e4\u00e4ni\u00e4\u00a0 eli melodioita. Opettaja voi ruokkia oppilaan rohkeutta ja luovuutta \u00e4\u00e4ntelem\u00e4ll\u00e4 mahdollisimman erilaisia ja kummallisiakin her\u00e4tys\u00e4\u00e4ni\u00e4. Vuoronvaihdon on tarkoitus tapahtua v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ilman miettimisaikaa. Improvisointiin rohkaistumisen lis\u00e4ksi harjoituksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 r rentouttaa \u00e4\u00e4nen tuottoon osallistuvia lihaksia ja parantaa \u00e4\u00e4nihuulilihasten verenkiertoa (Koistinen 2003, 80). Harjoituksia on hyv\u00e4 perustella oppilaalle useammallakin tavalla, varsinkin, jos h\u00e4n suhtautuu karsaasti kaikenlaiseen \u201dhassutteluun\u201d viittaavaan. Harjoitukseen voi kokeilla my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 erilaisia s\u00e4vyj\u00e4 ja tunnetiloja, kuten iloinen\/surullinen\/\u00e4rsytt\u00e4v\u00e4\/vihainen, jolloin oppilaan ilmaisukin kehittyy.<\/p>\n

Seuraava askel improvisoinnissa on ottaa harmonia mukaan. Oppilaan kanssa voi kokeilla vapaata improvisaatiota muutaman soinnun loopin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 siten, ett\u00e4 opettaja ja oppilas vaihtavat soolovuoroa vaikkapa nelj\u00e4n tahdin v\u00e4lein. Joillekin vapaaseen improvisointiin on helppo l\u00e4hte\u00e4, mutta toisille tilanne saattaa aiheuttaa lukkiutumista, kun mit\u00e4\u00e4n ei keksi. T\u00e4ll\u00f6in improvisoinnille on syyt\u00e4 asettaa raamit, kuten esimerkiksi pentatonisen asteikon. Olen itse k\u00e4ytt\u00e4nyt harjoitusta, jossa opettaja s\u00e4est\u00e4\u00e4 looppina nelj\u00e4n tahdin pakettina esimerkiksi A D F#m D (sointufunktioina I IV VIm IV) siten, ett\u00e4 soinnut vaihtuvat joka tahti. Ensin on syyt\u00e4 saada pentatoninen asteikko korvaan ja lihasmuistiin laulamalla A -duuripentatonista asteikkoa edestakaisin. Kun oppilaalla alkaa olla varma ote asteikkoon, voidaan harjoitusta jatkaa siten, ett\u00e4 opettaja improvisoi malliksi eteen nelj\u00e4 tahtia, jonka oppilas toistaa. Melodian t\u00e4ydellinen toistaminen ei ole mik\u00e4\u00e4n itseisarvo: jos oppilas ei muistakaan eteen laulettua melodiaa t\u00e4ysin, h\u00e4n improvisoi automaattisesti keksim\u00e4ll\u00e4 jotakin tilalle. Toistoharjoituksen j\u00e4lkeen voidaan siirty\u00e4 vuorotellen improvisointiin. Opettajan on hyv\u00e4 varioida s\u00e4estyskomppaustaan harjoituksen aikana, sill\u00e4 sekin voi antaa uusia ideoita improvisointiin, ja harjoitus alkaa muistuttaa kuulokuvaltaan valmista biisi\u00e4. Mik\u00e4li oppilas stressaa kovasti asteikossa pysymist\u00e4, voi h\u00e4n hyvin soittaa aluksi yht\u00e4aikaa pianoa laulaessaan, mik\u00e4li teht\u00e4v\u00e4 ei tunnu ylivoimaisen vaikealta.<\/p>\n

Jos oppilasta j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 improvisoinnissa \u201dv\u00e4\u00e4rien \u00e4\u00e4nien\u201d laulaminen, voi soittotaitoinen\u00a0 oppilas harjaannuttaa itse\u00e4\u00e4n seuraavalla harjoituksella. Catherine Sadolin (2009, 235) neuvoo aloittelevaa improvisoijaa soittamaan\u00a0 pianolla vasemmalla k\u00e4dell\u00e4 jonkin soinnun ja oikealla k\u00e4dell\u00e4 mink\u00e4 tahansa s\u00e4velen, jonka sitten laulaa. Jos s\u00e4vel ei sovi sointuun, muuta sit\u00e4 kunnes se sopii. T\u00e4ll\u00e4 tapaa voi k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi kaikki oktaavin s\u00e4veltasot. Hankalimmilla s\u00e4velill\u00e4 voi tuntua silt\u00e4, ett\u00e4 sointuun sopivaan s\u00e4veleen p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen on ment\u00e4v\u00e4 usean v\u00e4lis\u00e4velen l\u00e4pi. Harjoitus valmentaa improvisointiin, sill\u00e4 en\u00e4\u00e4 improvisoidessa ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4 v\u00e4\u00e4rien \u00e4\u00e4nien laulamista, kun tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pystyy muuttamaan mit\u00e4 tahansa s\u00e4velt\u00e4 sointuun sopivaksi.<\/p>\n

Pienin askelin kohti monipuolisempaa improvisaatiota<\/strong><\/p>\n

Improvisaatiota opettaessa kannattaa muistaa annostella uutta tietoa ja ohjeita hyvin maltillisesti. Rytmiikkaan, melodiankuljetukseen ja sointiv\u00e4riin voi keskitty\u00e4 erillisin\u00e4 kertoina mieluummin kuin puuttua niihin kaikkiin yht\u00e4 aikaa, jolloin oppilas helposti vain ahdistuu. Rytmist\u00e4 improvisaatiota harjoitellessa voi opettaja antaa oppilaalle esimerkiksi vain kaksi s\u00e4velt\u00e4, joita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jolloin oppilas voi paremmin keskitty\u00e4 rytmisten ideoiden kehittelyyn. Olen itse k\u00e4ytt\u00e4nyt pentatonista harjoitusta my\u00f6s siten, ett\u00e4 olen kehottanut oppilasta kuuntelemaan laulamaani rytmi\u00e4, ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sitten sit\u00e4 omalla soolovuorollaan, mutta eri melodialla. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 keino tutustuttaa oppilas erilaisiin rytmeihin, mik\u00e4li h\u00e4n ei itse niit\u00e4 viel\u00e4 niin hyvin osaa tuottaa.<\/p>\n

Pentatonisen harjoituksen lis\u00e4ksi toinen hyv\u00e4, matalan kynnyksen aloitusharjoitus on soittaa oppilaalle vain yksi sointu taustaksi, ja kehottaa improvisoimaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sointus\u00e4velill\u00e4, ilman tempoa. Ep\u00e4onnistumisen riski\u00e4 ei ole, sill\u00e4 kaikki s\u00e4velet sopivat sointuun. Kun t\u00e4m\u00e4 harjoitus sujuu rennosti ja mukavasti, voi seuraavaksi ottaa toisen soinnun mukaan ja soittaa niit\u00e4 looppina rauhallisessa tempossa. Ainakin aluksi kannattaa valita soinnut, joissa on paljon yhteisi\u00e4 s\u00e4veli\u00e4, kuten esimerkiksi Cmaj7 ja Abmaj7 (sointufunktioina Imaj7 ja aiolisesta moodista lainattu bVImaj7), jolloin improvisoinnissa voi keskitty\u00e4 siihen, mik\u00e4 s\u00e4vel pysyy ja mik\u00e4 muuttuu. Kun muutettavat s\u00e4velet ovat vain puolikkaan s\u00e4velaskeleen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistaan, on t\u00e4ss\u00e4kin harjoituksessa helppo onnistua. Oppilas voi harjoitella s\u00e4velten muuttamista laulamalla ensin jonkin melodian Cmaj7 -soinnun s\u00e4velill\u00e4 ja siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 melodian sitten Abmaj7 -soinnun p\u00e4\u00e4lle. Lis\u00e4haastetta harjoitukseen saa ottamalla sointujen lis\u00e4s\u00e4velet mukaan improvisointiin. (Sallinen 2014.)<\/p>\n

Oppilaan kehittyess\u00e4 haasteita voidaan antaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 improvisointitaustalle useampia sointuja ja ottamalla sointujen v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t s\u00e4velet sek\u00e4 kromaattisen asteikon s\u00e4velet mukaan. T\u00e4llainen improvisointi edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin jo tarkkaa s\u00e4velkorvaa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 s\u00e4velten v\u00e4lisist\u00e4 j\u00e4nnite- ja purkaussuhteista. (Sallinen 2014.)<\/p>\n

Melodian muuntelu ja improvisointi biiseiss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Improvisointi kuuluu olennaisena osana\u00a0 erityisesti jazziin ja bluesiin. Koska k\u00e4sittelen artikkelissani lauluimprovisaation aloittelijoita, keskityn t\u00e4ss\u00e4 blues -improvisointiin sen ollessa huomattavasti helpompaa. Biiseihin siirtyess\u00e4 kannattaa siis valita jokin helppo blues-biisi kuten esimerkiksi Stormy Monday. Maria Jaakkonen<\/a> (2010) neuvoo harjoittelemaan ensin blues -asteikon laulamista sointupohjan p\u00e4\u00e4lle, jonka j\u00e4lkeen oppilas voi alkaa laulaa kappaletta. Opettaja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taukoja esimerkiksi \u201dtankaten\u201d sanoja blues-asteikon s\u00e4velill\u00e4 samalla rohkaisten oppilasta pikku hiljaa muuntelemaan melodiaa antamillaan fraasimalleilla. Kun laulaminen sujuu tarpeeksi hyvin, voidaan vuoroja vaihtaa siten, ett\u00e4 oppilas t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taukoja ja opettaja toimii solistina muunnellen rytmi\u00e4 ja melodiaa. (Jaakkonen 2010, 17.)<\/p>\n

Harjoitus kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti oppilaan kuuntelua, joka on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 improvisoinnissa. Oppilasta voi my\u00f6s kehottaa harjoittelemaan kotona youtubessa tai spotifyssa olevien valmiiden karaoketaustojen p\u00e4\u00e4lle ja nauhoittamaan omaa lauluaan. Kehittyminen tapahtuu kuuntelun ja kokeilun kautta!<\/p>\n

Melodian muuntelu ja improvisointi ovat eritt\u00e4in tervetulleita my\u00f6s pop ja rock -musiikkiin. Ne ovat keinoja, joilla nostaa biisi aivan uudelle tasolle; etenkin jos biisin kertos\u00e4e toistuu useita kertoja. Catherine Sadolin ohjaa alkuun p\u00e4\u00e4semiseksi esimerkiksi aloittamaan jokainen melodian fraasi jollakin muulla s\u00e4velell\u00e4 kuin alkuper\u00e4inen, jolloin melodialinjaan takaisin p\u00e4\u00e4semiseksi joutuu etsi\u00e4 musiikillisen kiertotien. Vastaavasti jokaisen fraasin voi kokeilla lopettaa johonkin muuhun s\u00e4veleen kuin alkuper\u00e4iseen. Rytmist\u00e4 improvisaatiota voi harjoitella laulamalla v\u00e4h\u00e4n biisin rytmin eteen tai sen j\u00e4ljess\u00e4. (Sadolin 2009, 235, 238.)<\/p>\n

Omat kokemukset ja improvisoinnin hy\u00f6dyt<\/strong><\/p>\n

Improvisointiharjoituksia tehdess\u00e4 opettajan on syyt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 rentoa fiilist\u00e4, ja oma mokailu on tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin jopa suotavaa. Oppilaan on helpompi ryhty\u00e4 kokeilemaan uutta, jos edess\u00e4 oleva opettaja vaikuttaa ihan inhimilliselt\u00e4 eik\u00e4 itse t\u00e4ydellisyydelt\u00e4, joka ei koskaan tee virheit\u00e4. Jos pianos\u00e4estys v\u00e4h\u00e4n nyrj\u00e4ht\u00e4\u00e4 tai vaikka omalla improvisaatiovuorolla suusta p\u00e4\u00e4see sammakoita, ohita tilanne hyv\u00e4ntuulisesti olkia kohauttaen. Ole esimerkkin\u00e4 oppilaallesi mokaamisen hyv\u00e4ksymisest\u00e4.<\/p>\n

Omassa opetusty\u00f6ss\u00e4ni olen havainnut, ett\u00e4 improvisaatiota aloitellessa varsinkin vanhempien oppilaiden kanssa koko sanaa on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Monilla on se k\u00e4sitys, ett\u00e4 improvisaatio on jotakin vaikeaa ja pelottavaa, jolloin oppilas menee heti alussa lukkoon. Hyv\u00e4 tapa kiert\u00e4\u00e4 asia on sanoa ett\u00e4 laula jotakin, ihan mit\u00e4 vain tulee mieleen. My\u00f6s esimerkiksi jos toistoharjoitusta tehdess\u00e4 oppilas ei laulakaan t\u00e4ysin opettajan laulamaa melodiaa, voi siin\u00e4 vaiheessa sanoa ett\u00e4 huomaatko mit\u00e4 teit: sin\u00e4 improvisoit!<\/p>\n

Oma opetushistoriani ei ole kovin laaja, mutta poikkeuksetta jokainen oppilaani on alkuj\u00e4nnityksest\u00e4 p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n nauttinut improvisaatiosta. Etenkin pentatonisella asteikolla improvisointi on ollut kivaa, koska asteikko j\u00e4\u00e4 helposti selk\u00e4rankaan ja silloin on turvallinen olo laulaa mit\u00e4 mieleen tulee. Kivointa improvisoinnissa on oppilaiden mukaan ollut nimenomaan luomisen vapaus.<\/p>\n

On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 improvisoimisen hy\u00f6dyt eiv\u00e4t rajoitu vain luovuuden her\u00e4tt\u00e4miseen ja mielenkiintoisen musiikin tuottamiseen. Aini T\u00e4htinen on\u00a0 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n (2013, 32 –\u00a0 35) koonnut yhteen useita improvisoimisen tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4: improvisoiminen auttaa hahmottamaan musiikillisia kaaria, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia musiikillisia taitoja, ilmaisua, virett\u00e4 ja erilaisia tapoja muodostaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Improvisoiminen auttaa oppilasta vapautumaan ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia musiikillisia ideoita, kuuntelemaan ja kommunikoimaan ja luottamaan itseens\u00e4. Improvisoinnista voi olla hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s tekniikan kehitt\u00e4misess\u00e4, kuten \u00e4\u00e4nialan laajentamisessa ja hengityksen parantamisessa.<\/p>\n

Valitettavan usein aloittelevan laulunopiskelijan kanssa keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hes ainoastaan teknisiin harjoituksiin, ja pahimmassa tapauksessa ensikosketus improvisaatioon tulee vasta tutkinnossa vaadittavassa jazz -kappaleen scat -soolossa. Lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 tilanteessa oppilas saattaa olla kauhusta j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4. Toivonkin laulunopettajien rohkaistuvan ottamaan pienimuotoisia improvisaatioharjoituksia jo ensimetreill\u00e4. Mik\u00e4li harjoituksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n pient\u00e4 ambitusta, voi siihen halutessaan yhdist\u00e4\u00e4 tekniikkatreeni\u00e4, esim. kehottaen oppilasta keskittym\u00e4\u00e4n vain lyhyisiin, hyvin tuettuihin \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksiin. Mielest\u00e4ni paras improvisoinnin anti on kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppilaan sis\u00e4ll\u00e4 oleva taiteilija, joka tekee musiikista itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja: Heidi Laasanen 2015, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Jaakkonen, M. 2010. Lukoista luovuuteen: -improvisointi osana laulunopetusta. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/17195\/LukoistaLuovuuteen.pdf?sequence=1<\/a> Viitattu 11.11.2014.<\/p>\n

Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi. 2. tarkennettu painos. Vammalan Kirjapaino.<\/p>\n

Sadolin, C. 2009. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka. Shout Publishing. Denmark.<\/p>\n

Sallinen, S. 2014. Musiikin kuuleminen 2 \u2013 opintojakso. Luentomateriaalit. Jyv\u00e4skyl\u00e4n Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

T\u00e4htinen, A. 2013. \u00c4\u00e4ni-improvisaatio kansanlaulun opetuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Karelia-ammattikorkeakoulu. http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/61415\/Tahtinen_Aini.pdf?sequence=1<\/a> Viitattu 11.11.2014.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Improvisaatio on t\u00e4rke\u00e4 osa musiikkia ja musiikillista ilmaisua. Monet kuitenkin arkailevat l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan taitojaan t\u00e4ss\u00e4 joskus pelottavaltakin tuntuvassa taiteenlajissa varsinkin, kun instrumenttina on jotakin niin henkil\u00f6kohtaista kuin oma \u00e4\u00e4ni. Kokoan artikkelissani asioita, joita opettajan tulisi ottaa huomioon aloittelevaa improvisoijaa opettaessaan, sek\u00e4 harjoituksia, joista on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle. Kaikki alkaa leikist\u00e4 Improvisointi on leikki\u00e4. Laulajat, jotka […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[50,18,66],"class_list":["post-957","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-improvisaatio","tag-laulunopetus","tag-luovuus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=957"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":958,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/957\/revisions\/958"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}