{"id":955,"date":"2015-06-10T13:27:40","date_gmt":"2015-06-10T10:27:40","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=955"},"modified":"2015-06-10T13:27:40","modified_gmt":"2015-06-10T10:27:40","slug":"kymmenen-motivointikeinoa-instrumenttiopettajalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/kymmenen-motivointikeinoa-instrumenttiopettajalle\/","title":{"rendered":"Kymmenen motivointikeinoa instrumenttiopettajalle"},"content":{"rendered":"<p><strong>Ensin se n\u00e4kyi oppilaan harjoittelemattomuutena, sitten poissaoloina. Kehityst\u00e4 ei tapahtunut pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Mist\u00e4 oli kyse? Voinko opettajana tehd\u00e4 asialle jotain?<\/strong><\/p>\n<p>Jokainen opettaja joutuu varmasti jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan tilanteen, jossa huomaa oppilaan motivaation laskeneen huomattavasti. Silloin voi vain mietti\u00e4, onko mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4. Voinko opettajana kaivaa oppilaan motivaation takaisin? Itsell\u00e4mme t\u00e4m\u00e4 on juuri nyt ajankohtainen aihe, joten p\u00e4\u00e4timme perehty\u00e4 oppilaan motivoimiseen tarkemmin.<\/p>\n<p><em>Motivaatio <\/em>tulee latinankielen sanasta <em>movere <\/em>(liikkuminen). Motivaatio koostuu <em>motiiveista<\/em>, jotka ovat joko tiedostettuja tai tiedostamattomia erilaisia tarpeita ja haluja, jotka yllytt\u00e4v\u00e4t ihmist\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n jotain. (Ruohotie 1998, 36-37.)<\/p>\n<p>Motivaatio voidaan jakaa <em>sis\u00e4iseen<\/em> ja <em>ulkoiseen<\/em> motivaatioon. N\u00e4it\u00e4 ei voi kuitenkaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin erillisin\u00e4 asioina, vaan ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. (Ruohotie 1998, 37-38.) Sis\u00e4isesti motivoituneella ihmisell\u00e4 on jokin tarve tai halu suoriutua teht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Ulkoisesti motivoitunut henkil\u00f6 taas haluaa saada ulkoisia palkkioita toiminnoistaan ja suorituksistaan. (Mets\u00e4muuronen 1997, 9.)<\/p>\n<p><strong>Palkitseminen<\/strong><\/p>\n<p>Palkkioiden ja kannusteiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 voi olla apua oppilaan motivoimiseen soittotunnilla. Kannusteet voivat palkita joko sis\u00e4isesti tai ulkoisesti. Kun kannuste palkitsee sis\u00e4isesti, oppilas motivoituu itse tekemisest\u00e4. Kun taas kannuste on ulkoista, oppilas pyrkii saamaan hyvi\u00e4 arvosanoja. Ulkoiset palkkiot tyydytt\u00e4v\u00e4t vain hetken, mutta sis\u00e4iset ovat pitk\u00e4kestoisia ja saattavat johtaa pysyv\u00e4\u00e4n motivaatioon. (Ruohotie 1998, 38.)<\/p>\n<p>Liiallinen palkkioiden k\u00e4ytt\u00e4minen saattaa turmella oppilaan sis\u00e4isen motivaation, koska oppilas keskittyy vain palkkion saavuttamiseen. Sen sijaan satunnainen odottamaton palkitseminen pirist\u00e4\u00e4 oppilasta. (Syrj\u00e4l\u00e4inen 2011, 10.)<\/p>\n<p>Kirjassaan Motivaatio, tahto ja oppiminen (1998, 40) Ruohotie lainaa Brophyn 1981 Tehokkaan palkitsemisen taulukkoa:<\/p>\n<ul>\n<li>Perustuu suoritukseen.<\/li>\n<li>Kohdistuu selke\u00e4sti osoitettuihin yksityiskohtiin.<\/li>\n<li>On spontaania, vaihtelevaa ja uskottavaa; keskittyy oppijan suoritukseen.<\/li>\n<li>Palkitsee spesifien tavoitteiden saavuttamisesta.<\/li>\n<li>Tuottaa oppilaille tietoa h\u00e4nen kompetenssistaan ja suoritusten tasosta.<\/li>\n<li>Suuntaa oppijaa oman ty\u00f6skentelyn arvostamiseen ja ongelmanratkaisuun.<\/li>\n<li>Vertaa oppijan nykysuorituksia h\u00e4nen aikaisempiin suorituksiinsa.<\/li>\n<li>On tunnustus hyv\u00e4st\u00e4 yrityksest\u00e4 tai onnistumisesta vaikeassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<li>Korostaa onnistumisen syin\u00e4 yritt\u00e4mist\u00e4 ja kykyj\u00e4 (mik\u00e4 vahvistaa uskoa siihen, ett\u00e4 oppija menestyy jatkossakin).<\/li>\n<li>Vahvistaa sis\u00e4isi\u00e4 attribuutiotulkintoja (oppija uskoo suoriutuvansa koska h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ko. aiheesta ja haluaa kehitt\u00e4\u00e4 ko. uusia taitoja).<\/li>\n<li>\u00a0Kiinnitt\u00e4\u00e4 oppijan huomion omiin suorituksiinsa.<\/li>\n<li>\u00a0Lis\u00e4\u00e4 opitun arvostusta ja kehitt\u00e4\u00e4 toivottuja attribuutiotulkintoja, kun prosessi on saatu loppuun.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Soittotunnilla opettaja voi esimerkiksi kehua oppilasta, kun h\u00e4n onnistuu soittamaan kappaleen hyvin. Opettaja voi palkita oppilasta uusilla kappaleilla, joista oppilas pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Ep\u00e4varmuuden tilan luominen oppilaalle<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimusten mukaan jos ihmisell\u00e4 on ep\u00e4varma olo, h\u00e4nen uteliaisuutensa ja kiinnostuksensa her\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n alkaa etsi\u00e4 tietoa ja yritt\u00e4\u00e4 lievitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuuden tilaa. Liiallinen ep\u00e4varmuus aiheuttaa kuitenkin ahdistuneisuutta ennemmin kuin uteliaisuutta. (Kansanen &amp; Uusikyl\u00e4 2000, 25.)<\/p>\n<p>Esimerkiksi konsertti- tai tutkintokappaleen pit\u00e4isi olla sopivan tasoinen, jotta se olisi motivoiva. Jos kappale on liian vaikea, oppilas turhautuu hitaaseen edistymiseens\u00e4 tai ei edisty ollenkaan. Jos taas kappale on liian helppo, oppilaan ei tarvitse n\u00e4hd\u00e4 vaivaa kappaleen harjoittelemiseen, joka taas ei palkitse esiintymistilanteessa, kun ei p\u00e4\u00e4se ns. \u201dn\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 osaa\u201d. Vaikeamman kappaleen osaaminen on aina mukavampaa kuin helpon.<\/p>\n<p>Inhimillisen toiminnan motivaation selityksen\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n pyrkimyst\u00e4 tasapainotilaan. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan sis\u00e4isen motivaation mekanismiksi. (Hakkarainen 1990, 27.) Esimerkiksi tuleva konsertti voi aiheuttaa oppilaassa ep\u00e4varmuuden tunnetta esityskappaleen osaamista kohtaan. Oppilas pyrkii tasapainotilaan harjoittelemalla kappaletta.<\/p>\n<p><strong>Oppilaan sis\u00e4isen motivaation viritt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n<p>Motivaation voi viritt\u00e4\u00e4 jonkinlainen tyytym\u00e4tt\u00f6myyden kokemus. Se merkitsee ristiriitaa nykytilan ja halutun tavoitetilan v\u00e4lill\u00e4. Motivaatio voi nousta arvostetusta tavoitteesta, joka houkuttelee toimintaan. Toiminnan viri\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 sek\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 ett\u00e4 ulkoisia yllykkeit\u00e4. (Vuorinen 2001, 14.)<\/p>\n<p>Sis\u00e4inen yllyke on pyrkimys tasapainotilaan (Hakkarainen 1990, 27). Ulkopuolelta tuleva yllyke, esimerkiksi opettajan mallisoitto kappaleesta tai harjoiteltavasta kohdasta, viritt\u00e4\u00e4 oppilaassa sis\u00e4isen motivaation, joka purkautuu tavoitteeseen suuntautuvana toimintana (Vuorinen 2001, 14).<\/p>\n<p>Opettajan tai pidemm\u00e4ll\u00e4 olevan opiskelijan mallisoitto voi olla hyvinkin motivoivaa. Jos kuulee jonkun toisen soittamana esimerkiksi konsertissa hyv\u00e4n kappaleen ja ajattelee, ett\u00e4 haluaa soittaa sen seuraavaksi. Sit\u00e4 harjoitellessa voi huomata kappaleen haasteet, mutta on kuitenkin tarpeeksi motivoitunut harjoittelemaan kappaleen kunnolla, jotta p\u00e4\u00e4sisi itsekin esiintym\u00e4\u00e4n sill\u00e4 kappaleella konserttiin.<\/p>\n<p>Sopivalla vauhdilla eteneminen on motivoivaa. Oppilasta pit\u00e4\u00e4 kannustaa harjoittelemaan vanhat l\u00e4ksyt, jotta voi sitten antaa tilalle uusia kappaleita soitettavaksi. Soittotunneilla k\u00e4yminen on mielek\u00e4st\u00e4, kun ei aina soiteta samoja kappaleita. L\u00e4ksyj\u00e4 olisi hyv\u00e4 olla useampi, jotta eri tunneilla keskitytt\u00e4isiin eri kappaleisiin &#8211; esimerkiksi vaihtelemalla, mit\u00e4 kappalevalikoimasta sill\u00e4 kerralla soitetaan ja mit\u00e4 ei.<\/p>\n<p><strong>Vaihtoehtojen ja valinnanvapauden antaminen oppilaalle<\/strong><\/p>\n<p>Oppimista voidaan tehostaa antamalla oppilaalle vapauksia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s itse, mit\u00e4 h\u00e4n opiskelee. Sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota voi lis\u00e4t\u00e4 vaatimattomatkin mahdollisuudet valita itse. Vaarana liiallisessa vapauksien antamisessa on se, ett\u00e4 oppilas valitsee kaikkein helpoimmat teht\u00e4v\u00e4t. (Kansanen &amp; Uusikyl\u00e4 2000, 30.)<\/p>\n<p>Soittotunneilla opettaja voisi esimerkiksi antaa muutamia sopivan tasoisia vaihtoehtoja oppilaalle, ja oppilas saa itse valita n\u00e4ist\u00e4 uuden l\u00e4ksyns\u00e4. Jos oppilas saisi itse ilman mink\u00e4\u00e4nlaista rajausta valita l\u00e4ksykappaleensa, se olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti joko liian helppo tai liian vaativa. T\u00e4m\u00e4 saattaisi sy\u00f6d\u00e4 oppilaan motivaatiota.<\/p>\n<p><strong>Kiinnostavat ja saavutettavat tavoitteet<\/strong><\/p>\n<p>Opettajan on asetettava oppilaalle riitt\u00e4v\u00e4n kiinnostavat ja saavutettavat tavoitteet, jotta oppilaan sis\u00e4inen motivaatio pysyisi yll\u00e4. Vuorisen mukaan (2001, 20) yksityisen oppimistavoitteen motivointikyky\u00e4 voidaan arvioida kahden tekij\u00e4n: kiinnostavuuden ja saavutettavuuden perusteella. Motivaation voimakkuutta ohjaavat tavoitteen arvo ja sen saavuttamisen todenn\u00e4k\u00f6isyys; jos toinen tekij\u00e4 on nolla, koko tulos on nolla.<\/p>\n<p>\u201dIhminen on motivoitunein sellaiseen opiskeluun, jonka tavoitteet tukevat h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 arvoja ja keskeisi\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u201d Jos tavoitteen saavuttaminen tuntuu mahdottomalta tai kohtuuttoman vaikealta, yksil\u00f6 ei motivoidu. (Vuorinen 2001, 21.)<\/p>\n<p>Opettajan tulisi osata selitt\u00e4\u00e4 oppilaalle, ett\u00e4 miten kyseinen harjoitus liittyy siihen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, jonka oppilas haluaa saavuttaa. Jos oppilas ei ymm\u00e4rr\u00e4, miten harjoitus liittyy h\u00e4nen tavoitteeseensa, h\u00e4n ei ole motivoitunut harjoittelemaan.<\/p>\n<p><strong>Hyv\u00e4 opettaja-oppilassuhde<\/strong><\/p>\n<p>Opettajan ja oppilaan v\u00e4lisell\u00e4 suhteella on suuri merkitys oppilaan motivaatioon ja edistymiseen, koska instrumenttiopetus on yleens\u00e4 yksil\u00f6opetusta. Jos oppilas ei ole opettajansa kanssa hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4, saattaa oppilas lopettaa kokonaan soittotunneilla k\u00e4ymisen ja musiikkiharrastuksen. Mit\u00e4 parempi vuorovaikutus opettajan ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 on, sit\u00e4 paremmin oppilas menestyy soittotunneilla. (Syrj\u00e4l\u00e4inen 2011, 12.)<\/p>\n<p>Joskus pelkk\u00e4 opettajan persoona tai kiinnostava aihe riitt\u00e4\u00e4 motivaation syntymiseen. Innostava opettaja saattaa onnistua tartuttamaan innostuksensa oppilaisiinsa. Opettaja voi parantaa motivaatiota k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oman innostuksensa voimaa vahvistaakseen opiskelijasta nousevaa sis\u00e4ist\u00e4 motivaatiota. (Vuorinen 2001, 24.)<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 opettaja tutustuu oppilaaseensa huolella ja tuntee t\u00e4m\u00e4n hyvin. N\u00e4in opettaja pystyy valitsemaan oppilaalleen sopivan tasoisia ja oppilaan mielest\u00e4 kivoja, motivoivia, harjoituksia l\u00e4ksyksi. My\u00f6s huumori on t\u00e4rke\u00e4 osa opetustilanteessa: jos oppilas soittaa vahingossa jotain v\u00e4\u00e4rin, sille voidaan yhdess\u00e4 nauraa ja harjoitella kohta. Ei olisi kovin motivoivaa, jos opettaja vain murisisi vieress\u00e4 jokaisen virheellisen nuotin j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><strong>Rakentava palaute<\/strong><\/p>\n<p>Kannustavan ja realistisen palautteen antaminen oppilaalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Oppilaat tarvitsevat my\u00f6s tietoa mahdollisuuksistaan saavuttaa asettamansa tavoitteet. (Vuorinen 2001, 21.) Erityisesti konsertti- ja tutkintotilanteiden j\u00e4lkeen realistinen palaute on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska n\u00e4m\u00e4 ovat er\u00e4\u00e4nlaisia v\u00e4lietappeja varsinaista p\u00e4\u00e4tavoitetta saavutettaessa. Palautekeskustelussa voidaan arvioida t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 osaamista ja tehd\u00e4 jatkosuunnitelmia.<\/p>\n<p>\u201dHampurilaismallinakin\u201d tunnettu palautekaava on hy\u00f6dyllinen ja motivoiva. On kiva kuulla ensin jotain hyv\u00e4\u00e4 ja sellaista, miss\u00e4 onnistui hyvin. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n asiat, jotka olisi voinut viel\u00e4 tehd\u00e4 paremmin. Viimeiseksi viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n hyvi\u00e4 osuuksia, niin j\u00e4\u00e4 kuitenkin p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi hyv\u00e4 mieli ja my\u00f6s motivaatio seuraaviin esiintymisiin tai tutkintoihin jatkuu. (Palautteen merkitys ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4.)<\/p>\n<p>Jos oppilas saisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 palautetta ja kehuja, se voisi v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 oppilaan k\u00e4sityst\u00e4 omista taidoistaan. Vastaan tulevat ep\u00e4onnistumiset tai vastoink\u00e4ymiset lannistaisivat oppilaan helposti. Jos taas palaute olisi murskaavaa ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n negatiivista, oppilas kokisi, ettei osaa soittaa mit\u00e4\u00e4n, vaikkei todellisuudessa olisikaan n\u00e4in.<\/p>\n<p><strong>Erilaiset ty\u00f6tavat ja ty\u00f6tapojen vaihtelu<\/strong><\/p>\n<p>Opettajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isten oppilaiden tai ryhm\u00e4n kiinnostuksen kohteet, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t energiaa ja latausta. Jokaisella on halu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiansa johonkin aktiiviseen toimintaan. Tietoa t\u00e4st\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi, vaikka se ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti liittyisik\u00e4\u00e4n opetettavaan asiaan. Jos esimerkiksi tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6 kiinnostaa oppilasta opiskelussa, voi opettaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 energianl\u00e4hdett\u00e4 hyv\u00e4ksi erilaisten aiheiden opiskelussa. (Vuorinen 2001, 24\u201325.)<\/p>\n<p>Tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voisi harkita esimerkiksi teoriateht\u00e4vien harjoitteluun. Netist\u00e4 l\u00f6ytyy paljon sivustoja, joissa on musiikinteoriaan liittyvi\u00e4 pelej\u00e4. Lis\u00e4ksi on nettisivustoja, joissa voi harjoitella vaikkapa melodian tai rytmin kuuntelua. Soittotunneilla voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tietokonetta uuden soittokappaleen kuunteluun. Esimerkiksi netist\u00e4 voisi etsi\u00e4 videoita, joissa kuuluisa muusikko esitt\u00e4\u00e4 kyseisi\u00e4 kappaleita.<\/p>\n<p><strong>Opettajan p\u00e4tevyys<\/strong><\/p>\n<p>Opettajan mallisoitto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska se luo positiivista ilmapiiri\u00e4 soittotunnille. Se vahvistaa my\u00f6s oppilaan k\u00e4sityst\u00e4 opettajan ammattitaidosta. (Kosonen 1996, 126.) P\u00e4tev\u00e4 opettaja on Vuorisen (2001, 22) mukaan<\/p>\n<ul>\n<li>Sis\u00e4ist\u00e4nyt sen mit\u00e4 h\u00e4n opettaa.<\/li>\n<li>Kohtelee oppilasta yksil\u00f6n\u00e4 ja on kiinnostunut h\u00e4nen oppimisestaan.<\/li>\n<li>Opettajalla on realistinen kuva oppilaan suoritustasosta ja luottaa oppilaan taitoon oppia lis\u00e4\u00e4.<\/li>\n<li>Opettaja ei kanna huolta ylen m\u00e4\u00e4rin omasta onnistumisesta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Opettajan p\u00e4tevyys on oppilaan motivaatiota vahvistava tekij\u00e4. Jos oppilaalla on sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 opettaja ei itsek\u00e4\u00e4n oikein osaa asiaa, jota yritt\u00e4\u00e4 opettaa, oppilas ei ehk\u00e4 ota tosissaan opettajan sanoja. Jos taas opettaja pystyy vakuuttavasti ja asiantuntevasti opettamaan asiaa, oppilaskin voi innostua hyv\u00e4n mallisoiton ansiosta opettelemaan harjoituksen. Opettajan olisi my\u00f6s hyv\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, mihin opeteltava harjoitus liittyy ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata.<\/p>\n<p><strong>Opetustila<\/strong><\/p>\n<p>Ei ole olemassa tiettyj\u00e4 kriteerej\u00e4 \u201dviihtyis\u00e4lle oppimisymp\u00e4rist\u00f6lle\u201d. Jokainen ihminen on erilainen ja haluavat eri asioita opetustilalta. (Piispanen 2008, 14\u201315.) Opetustilan suunnittelussa pit\u00e4isi ottaa huomioon mahdollisuus hyv\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen (Vuorinen 2001, 26). Esimerkiksi instrumenttiopetuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suunnitella opetustilat niin, ett\u00e4 oppilas pystyy seuraamaan opettajan antamaa esimerkki\u00e4. My\u00f6s opetustilan vaihtaminen silloin t\u00e4ll\u00f6in olisi virkist\u00e4v\u00e4\u00e4. (Vuorinen 2001, 26.) Yksityisoppilaan kanssa voisi sopia esimerkiksi, ett\u00e4 soittotunti pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 opettajan luona ja v\u00e4lill\u00e4 oppilaan luona, niin se saattaisi olla mukavaa vaihtelua. Jos taas opettaa tietyss\u00e4 luokassa, voisi esimerkiksi vaihtaa luokkaa jonkun toisen opettajan kanssa v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Esimerkiksi luokkatilan l\u00e4mp\u00f6tilalla voi olla suuri merkitys oppimistulokseen: jos luokassa on liian kylm\u00e4 tai kuuma, sek\u00e4 opettajan ett\u00e4 oppilaan keskittyminen saattaa herpaantua helposti. My\u00f6s sisustuksella on merkityst\u00e4. Viihtyis\u00e4n n\u00e4k\u00f6isess\u00e4 tilassa on paljon mukavampaa opiskella kuin kolkossa ja v\u00e4ritt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassa. Lis\u00e4ksi huonosti \u00e4\u00e4nieristetty tila voi olla huono keskittymisen kannalta, jos ulkopuolelta kuuluu paljon melua tai muuta soittoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Omia kokemuksia<\/strong><\/p>\n<p>Meille oppilaan motivoinnin apukeinojen tutkimisesta oli hy\u00f6ty\u00e4. Testasimme motivointikeinoja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oppilaisiimme. Molemmilla oli oppilas, jonka motivaatio oli laskenut. Kun oppilas oli harjoitellut l\u00e4ksykappaleen, kehuimme oppilasta ja oppilas sai itse osallistua uuden l\u00e4ksyn valitsemiseen. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4si oppilaan harjoitteluintoa huomattavasti. Kokeilimme nuottien opetuksessa erilaista ty\u00f6tapaa; meill\u00e4 on \u201dnuottipelikortit\u201d, joissa pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nuottia vastaava kirjainkortti. Oppilaat innostuivat t\u00e4st\u00e4 pelist\u00e4 paljon ja oppivatkin nuotteja ihan vahingossa. Totesimme my\u00f6s \u201dhampurilaismallina\u201d annetun palautteen hy\u00f6dylliseksi ja motivoivaksi. Ensin kerroimme hyvi\u00e4 asioita oppilaan soitosta, sitten hieman kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja lopuksi viel\u00e4 hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Oppilaan onnistuessa palkitseminen aiheuttaa oppilaan sis\u00e4isen motivaation viri\u00e4mist\u00e4. Palautteen tulee kuitenkin olla rakentavaa ja tavoitteiden realistisia. Sopivan ep\u00e4varmuuden tilan luominen sek\u00e4 valinnanvapauden antaminen oppilaalle on hy\u00f6dyllist\u00e4. Opetustilan tulee olla viihtyis\u00e4 ja ty\u00f6tapojen vaihtelu tuo virkistyst\u00e4. Opettajan tulee olla p\u00e4tev\u00e4 ja luoda hyv\u00e4 suhde oppilaaseen.<\/p>\n<p>Jos sinulla on vastaava tilanne oppilaasi kanssa &#8211; huomaat, ett\u00e4 h\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 ole motivoitunut harjoittelemaan &#8211; suosittelemme kokeilemaan ensin n\u00e4it\u00e4 keinoja, ennen kuin luovuttaa oppilaan kanssa. Toivottavasti n\u00e4ist\u00e4 motivointikeinoista on muillekin opettajille hy\u00f6ty\u00e4!<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittajat: Henri K\u00e4rkk\u00e4inen ja Sini Wallin, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Mets\u00e4muuronen, J. 1997. Omaehtoinen oppiminen ja motiivistruktuurit. Opetushallitus, Tutkimus 3\/1997.<\/p>\n<p>Hakkarainen, P. 1990. Motivaatio, leikki ja toiminnan kohteellisuus. Helsinki: Orienta-Konsultit Oy.<\/p>\n<p>Kansanen, P. &amp; Uusikyl\u00e4, K. 2000. Luovuutta, motivaatiota, tunteita &#8211; Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n<p>Kosonen, E. 1996. Soittamisen motivaatio varhaisnuorilla. Musiikkikasvatuksen lisensiaattity\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikkitieteen laitos.<\/p>\n<p>Palautteen merkitys ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. <a href=\"http:\/\/viestinnantietoaines.aalto.fi\/mmpv\/tyoyhteiso.htm\">http:\/\/viestinnantietoaines.aalto.fi\/mmpv\/tyoyhteiso.htm<\/a>. Viitattu 1.2.2015.<\/p>\n<p>Piispanen, M. 2008. Hyv\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6 \u2013 Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyysk\u00e4sitysten kohtaaminen peruskoulussa. Kokkola: Gummerus Kirjapaino Oy.<\/p>\n<p>Ruohotie, P. 1998. Motivaatio, tahto ja oppiminen. Helsinki: Oy Edita Ab.<\/p>\n<p>Syrj\u00e4l\u00e4inen, S. 2011. Keppi\u00e4 vai porkkanaa? \u2013 ajatuksia soitonopettajan merkityksest\u00e4 musiikkiopiston oppilaan harrastusmotivaatioon. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Turun ammattikorkeakoulu. Musiikkipedagogi, musiikin koulutusohjelma. Viitattu 8.11.2014.<\/p>\n<p>Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensin se n\u00e4kyi oppilaan harjoittelemattomuutena, sitten poissaoloina. Kehityst\u00e4 ei tapahtunut pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Mist\u00e4 oli kyse? Voinko opettajana tehd\u00e4 asialle jotain? Jokainen opettaja joutuu varmasti jossain vaiheessa uraansa kohtaamaan tilanteen, jossa huomaa oppilaan motivaation laskeneen huomattavasti. Silloin voi vain mietti\u00e4, onko mit\u00e4\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4. Voinko opettajana kaivaa oppilaan motivaation takaisin? Itsell\u00e4mme t\u00e4m\u00e4 on juuri nyt ajankohtainen aihe, [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[87,10],"class_list":["post-955","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-motivaatio","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/955","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=955"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/955\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":956,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/955\/revisions\/956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=955"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=955"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=955"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}