{"id":943,"date":"2015-06-10T12:49:09","date_gmt":"2015-06-10T09:49:09","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=943"},"modified":"2015-06-10T12:49:09","modified_gmt":"2015-06-10T09:49:09","slug":"siina-oppii-tosi-hyvin-teoriaopetuksesta-pianotunneilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/siina-oppii-tosi-hyvin-teoriaopetuksesta-pianotunneilla\/","title":{"rendered":"\u201dSIIN\u00c4 OPPII TOSI HYVIN\u201d – TEORIAOPETUKSESTA PIANOTUNNEILLA"},"content":{"rendered":"

Soittotunneilla annettu teoriaopetus parantaa oppimistuloksia sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 oppilaan opiskelumotivaatiota. Pianon k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa konkretisoi teoria-asiat, ja n\u00e4in teoria ei j\u00e4\u00e4 irralliseksi oppiaineeksi vaan yhdistyy k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Yksityisopetuksen ansiosta opetus voidaan my\u00f6s r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 jokaiselle oppilaalle sopivaan muotoon.<\/strong><\/p>\n

Olen opettanut pianonsoittoa jo useita vuosia, ja minulla on paljon kokemusta my\u00f6s musiikin teorian ja s\u00e4veltapailun opettamisesta pianotuntien yhteydess\u00e4. Suurimman osan opetusuraani olen ty\u00f6skennellyt kansalaisopistossa, jossa vasta parina viime vuonna on musiikin taiteen perusopetuksen kautta ollut tarjolla my\u00f6s teoriakursseja. Jonkin verran olen ajan salliessa pit\u00e4nyt my\u00f6s yksityisi\u00e4 piano-oppilaita, joilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ollut erillist\u00e4 teoriaopetusta. Paikkakunnallani on kyll\u00e4kin jo pitk\u00e4\u00e4n ollut mahdollisuus opiskella teoria-aineita, nyky\u00e4\u00e4n musiikin perusteita, musiikkiopistossa opiston ulkopuolisena oppilaana, ja osa piano-oppilaistani onkin tehnyt n\u00e4in. Moni on kuitenkin k\u00e4ynyt vain tenttim\u00e4ss\u00e4 teoriat musiikkiopistolle, ja min\u00e4 olen huolehtinut aineiden opettamisesta pianotunneilla. Useimmilla t\u00e4llaisilla oppilaillani on ollut 30-45 minuutin pituinen pianotunti, ja t\u00e4n\u00e4 aikana olemme siis k\u00e4sitelleet sek\u00e4 piano-opinnot ett\u00e4 teorian ja s\u00e4veltapailun. Piano on aina ollut p\u00e4\u00e4osassa, ja joillain viikolla emme ole opiskelleet muita aineita ollenkaan. Useimmiten teorialle ja s\u00e4veltapailulle on j\u00e4\u00e4nyt pianotunnin pituudesta riippuen korkeintaan 5-10 minuuttia. Teoria on tosin aina ollut jossain m\u00e4\u00e4rin l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s piano-opetuksen aikana, koska olen k\u00e4ytt\u00e4nyt oppilaiden l\u00e4ksykappaleita teoriankin oppimateriaalina.<\/p>\n

Olen opettanut t\u00e4ll\u00e4 tavalla kaikkia perustason teoria- ja s\u00e4veltapailukursseja ja jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s seuraavan tason asioita. Perustason kursseja oppilaistani on tenttinyt noin kymmenen, ja teoria-aineita olen systemaattisesti opettanut viel\u00e4 parillekymmenelle tenttim\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle. N\u00e4in opettamani oppilaat ovat menestyneet teoriatenteiss\u00e4 erinomaisesti, ja monen tenttipaperi on ollut jopa t\u00e4ysin virheet\u00f6n. Koska oppilaideni tenttitulokset ovat olleet niin hyvi\u00e4 verrattuna moniin sellaisiin, jotka ovat opiskelleet teoria-aineita erillisen\u00e4 oppiaineena 45-75 minuuttia viikossa, aloin mietti\u00e4, mist\u00e4 heid\u00e4n hyv\u00e4 menestyksens\u00e4 johtuu. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa aionkin k\u00e4sitell\u00e4 niit\u00e4 musiikin teorian opetukseen ja oppimiseen liittyvi\u00e4 seikkoja, joiden arvelen olevan t\u00e4h\u00e4n syyn\u00e4.<\/p>\n

Soitonopetukseen integroitu teoriaopetus<\/strong><\/p>\n

Kuten Ilom\u00e4ki ja Holkkola (2013, 206-207) painottavat, vuoden 2002 Taiteen opetussuunnitelman perusteissa (TPOPS 2002) kannustetaan oppiaineiden integrointiin. Musiikinopetuksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 teoria pyrit\u00e4\u00e4n yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4\u00e4n musiikkiin, ja ideana on toiminnallisuus, ei vain tunnistaminen ja teht\u00e4vien tekeminen. On eritt\u00e4in hyv\u00e4 asia, jos kaikkea teoriaan liittyv\u00e4\u00e4 asiaa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n toiminnan kautta sen sijaan, ett\u00e4 teorian oppiminen sidottaisiin teht\u00e4v\u00e4tyyppeihin, joissa oppilaalta odotetaan vain ’oikeiden’ ratkaisujen tuottamista (mts. 220). Jurvanen (2005, 7) huomauttaa, ett\u00e4 sek\u00e4 soittotunneilla ett\u00e4 musiikin perusteiden tunneilla opitaan muusikon taitoja, jotka koskevat my\u00f6s soittamista \u2013 kyse on siis samasta asiasta, ja t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla selv\u00e4\u00e4 my\u00f6s oppilaille. Asia ei kuitenkaan aina ole n\u00e4in, ja esimerkiksi Lappalainen (2002, 3) kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n ei lapsena lainkaan k\u00e4sitt\u00e4nyt soittotuntien ja teoriatuntien yhteytt\u00e4 toisiinsa. H\u00e4n on edelleen huolestunut siit\u00e4, kuinka irrallaan soitto-opinnoista teoria usein on \u2013 tilanne saattaa olla jopa niin vakava, ett\u00e4 oppilas ei osaa yhdist\u00e4\u00e4 samoja ilmi\u00f6it\u00e4 toisiinsa, jos ne on esitetty erillisill\u00e4 soitto- ja teoriatunneilla (mts. 49). N\u00e4in teoria saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 irralliseksi termien ja nuottien py\u00f6rittelyksi, ja symbolit eiv\u00e4t siis p\u00e4\u00e4se yhdistym\u00e4\u00e4n oppilaan toiminnalliseen kokemusmaailmaan (Ilom\u00e4ki & Holkkola 2013, 212).<\/p>\n

Kaikki t\u00e4m\u00e4 puhuu vahvasti sen puolesta, ett\u00e4 teoriaopetuksen integrointi soittotunneille on eritt\u00e4in hyv\u00e4 ja monin tavoin toimiva idea, ei v\u00e4hiten juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 soittotunneilla teorian oppiminen yhdistyy jatkuvasti toiminnallisuuteen. Teoria on koko ajan l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s varsinaisessa piano-opetuksessa \u2013 oppilaan l\u00e4ksykappaleista etsit\u00e4\u00e4n selvent\u00e4vi\u00e4 teoriaesimerkkej\u00e4 ja niit\u00e4 sitten my\u00f6s soitetaan ja kuunnellaan. Ilom\u00e4ki & Holkkola (mts. 208) huomauttavat, ett\u00e4 perinteisill\u00e4 teoria- tai musiikin perusteiden tunneilla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 musiikkia, joka on paljonkin yksinkertaisempaa kuin oppilaiden l\u00e4ksykappaleet. Kun oppilaan omia soittokappaleita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s teoriaopetuksen materiaalina, soittaminen ja teorian oppiminen yhdistyv\u00e4t ihanteellisella tavalla. Kappaleista voi tunnistaa esimerkiksi melodisia ja soinnullisia intervalleja, nuottien nimi\u00e4 ja oktaavialoja, sointuja, s\u00e4vellajeja ja niin edelleen. Kun kappale on oppilaalle tuttu, my\u00f6s siihen liittyv\u00e4t teoria-asiat konkretisoituvat ja tulevat osaksi musiikkia eiv\u00e4tk\u00e4 j\u00e4\u00e4 vain teoriatuntien yhteyteen. Jos l\u00e4ksykappaleita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti teorian oppimateriaalina, v\u00e4hitellen oppilas alkaa itsekin katsoa uusia kappaleita my\u00f6s teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. N\u00e4in asiat sek\u00e4 selvenev\u00e4t entisest\u00e4\u00e4n ett\u00e4 my\u00f6s j\u00e4\u00e4v\u00e4t paremmin h\u00e4nen muistiinsa. Onhan aivan eri asia huomata l\u00e4ksykappaleessa esimerkiksi ylinouseva kolmisointu kuin oppia se vain ’paperilla’ ilman kuulo- ja tuntoaistimusta.<\/p>\n

My\u00f6s musiikillisten rakenteiden opetuksessa on tietenkin hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkein\u00e4 oppilaan l\u00e4ksykappaleita. Kun sit\u00e4kin kerrataan tarpeeksi usein, oppilas oppii piankin tunnistamaan rakenteellisia seikkoja itse ja suunnittelemaan esimerkiksi crescendoja ja diminuendoja niiden mukaan. L\u00e4ksykappaleiden lis\u00e4ksi olen k\u00e4ytt\u00e4nyt teoriaopetusmateriaalina itse tekemi\u00e4ni melko perinteisi\u00e4 kirjallisia teht\u00e4vi\u00e4, joita teen usein kotona etuk\u00e4teen, joskus my\u00f6s pikaisesti tunnilla oppilaan l\u00e4ksymonisteen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolelle. Tentteihin valmistautuessa olemme k\u00e4ytt\u00e4neet my\u00f6s teorian oppikirjoista l\u00f6ytyvi\u00e4 harjoituskokeita ja muuta kirjallista materiaalia. Teht\u00e4vien tekemiseen tunneilla ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4 paljon aikaa, vaan valtaosa teoria-asioista opitaan keskustelemalla, kokeilemalla ja erityisesti koskettimien avulla.<\/p>\n

Koskettimet ja kuuntelu<\/strong><\/p>\n

Soittotunneilla tapahtuvassa teoriaopetuksessa soitin on koko ajan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 ja kaikkia asioita tarkastellaan my\u00f6s kuuloaistimuksen kautta. N\u00e4in asiat yhdistyv\u00e4t heti my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 tehostaa oppimista. Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 syist\u00e4, miksi teorian oppiminen pianotunneilla todella toimii, on itse piano. Koskettimet ovat jatkuvasti oppilaan edess\u00e4, ja kaikkia teoriaan liittyvi\u00e4 asioita tutkitaan my\u00f6s soittamalla. Koskettimet ovatkin \u201dhavainnollisuudessaan erinomainen v\u00e4line rakennettaessa siltaa musiikin perusperiaatteista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n\u201d (Lindblom-Yl\u00e4nne & Nevgi 2003, 41.) Esimerkiksi intervalleja opetettaessa opettajan on helppo n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppilaalle, mit\u00e4 tarkoittavat vaikkapa pieni ja suuri terssi \u2013 oppilas n\u00e4kee konkreettisesti, ett\u00e4 v\u00e4limatka koskettimien v\u00e4lill\u00e4 on toisessa pienempi, toisessa suurempi. Koska piano on tilanteessa l\u00e4sn\u00e4 koko ajan, ja oppilas tekee my\u00f6s kaikki kirjalliset teht\u00e4v\u00e4t pianon \u00e4\u00e4ress\u00e4, h\u00e4n oppii alusta l\u00e4htien my\u00f6s kuulemaan, milt\u00e4 esimerkiksi erilaiset intervallit kuulostavat. T\u00e4m\u00e4 auttaa h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s s\u00e4veltapailussa, ja t\u00e4ss\u00e4 metodissa teoria ja s\u00e4veltapailu limittyv\u00e4tkin osittain. My\u00f6s muun muassa kolmisointutyyppien opetuksessa ja oppimisessa koskettimisto on korvaamattoman t\u00e4rke\u00e4 apuv\u00e4line, koska se auttaa oppilasta sek\u00e4 oppimaan sointujen rakenteen konkreettisemmin ett\u00e4 alusta asti tunnistamaan soinnut my\u00f6s kuulon perusteella.<\/p>\n

Ilom\u00e4ki ja Holkkola (2013, 212) painottavat, ett\u00e4 oppilas on hyv\u00e4 kohdata yhteisen toiminnan ja musisoinnin kautta, ja t\u00e4m\u00e4 toteutuu hyvin selv\u00e4sti soittotunneilla. Esimerkkin\u00e4 he mainitsevat transponoinnin ja huomauttavat, ett\u00e4 s\u00e4velmien transponointi soittamalla voi selvent\u00e4\u00e4 asian oppilaalle paljon konkreettisemmin kuin vain notaation kautta esitetyt selvitykset koko- ja puoliaskelten vaikutuksesta etumerkint\u00f6ihin. Omien oppilaideni kanssa olemme my\u00f6s harrastaneet tunneilla sek\u00e4 kirjallista ett\u00e4 koskettimiston mahdollistamaa korvakuulolta tehty\u00e4 transponointia, ja olen itsekin huomannut asian valaistuvan oppilaalle aivan eri tavalla, jos h\u00e4n saa kokeilla molempia tapoja.<\/p>\n

Yksityisopetuksen etuja<\/strong><\/p>\n

Yksi syy teoriaoppilaideni hyv\u00e4\u00e4n menestykseen on varmaankin ollut se yksinkertainen tosiasia, ett\u00e4 he ovat saaneet yksityisopetusta. Onhan niin, ett\u00e4 ryhm\u00e4opetuksessa on aina joku, joka ei heti ymm\u00e4rr\u00e4 jotain asiaa, mutta ei sitten kuitenkaan viitsi tai uskalla kysy\u00e4 siit\u00e4 opettajalta. N\u00e4in tuo asia j\u00e4\u00e4kin ep\u00e4selv\u00e4ksi ja melko varmasti vaikuttaa my\u00f6hemmin negatiivisesti my\u00f6s jonkin muun teoria-asian ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Yksityisopetuksessa ep\u00e4selvyyksi\u00e4 ei kuitenkaan voi j\u00e4\u00e4d\u00e4, sill\u00e4 opettaja ei voi olla huomaamatta, jos oppilas ei ymm\u00e4rr\u00e4 jotain asiaa, ja sit\u00e4 sitten k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kunnes asia valaistuu h\u00e4nelle.<\/p>\n

Partin, Westerlundin ja Bj\u00f6rckin (2013, 67) mukaan O’Neill (2012) korostaa, ett\u00e4 on hyv\u00e4 ottaa huomioon se, ett\u00e4 eri oppilaat oppivat eri tavoin, ja jos opettaja toimii luovasti kunkin oppijan tarpeiden mukaan, h\u00e4n my\u00f6s ennakoi ja est\u00e4\u00e4 kielteisten kokemusten syntymist\u00e4. Koska pianotunnilla on kulloinkin vain yksi oppilas, opettajan on mahdollista testata eri selitys- ja opetustapoja, kunnes l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sen, mik\u00e4 soveltuu parhaiten juuri kyseiselle oppilaalle. N\u00e4in opetus voidaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 yksil\u00f6lliseksi ja jokaiselle oppilaalle sopivaksi. Tunneilla pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s keskittym\u00e4\u00e4n niihin asioihin, miss\u00e4 oppilas todella tarvitsee harjoitusta, ja h\u00e4nelle helpommat asiat voidaan sivuuttaa nopeammin. My\u00f6s oppilaan kynnys kysy\u00e4 asioista opettajalta on yleens\u00e4 matalampi kun l\u00e4sn\u00e4 ei ole muita oppilaita, ja t\u00e4m\u00e4kin vaikuttaa positiivisesti oppimiskokemukseen. Partti, Westerlund ja Bj\u00f6rck (mts. 66-67) puolustavatkin sellaisten oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen rakentamista, jotka kannattelevat eritasoisia oppilaita ja tarjoavat erityyppisi\u00e4 osallistumisen mahdollisuuksia, ja mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 toteutuu pianotunneilla tapahtuvassa teoriaopetuksessa.<\/p>\n

Olen my\u00f6s itse kehitt\u00e4nyt joitain omia menetelmi\u00e4, joiden avulla hankalat teoria-asiat saattavat selvit\u00e4 oppilaille helpommin. K\u00e4vin itse pienen\u00e4 musiikkiopiston teoriatunneilla ja koin, ett\u00e4 opetus oli liian teoreettista. Opettaja ik\u00e4\u00e4n kuin oletti, ett\u00e4 tiesimme monia asioita jo ennalta, eik\u00e4 siis selitt\u00e4nyt niit\u00e4 tarpeeksi perinpohjaisesti. Niinp\u00e4 en oppinut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita kunnolla, mist\u00e4 johtuen jouduin esimerkiksi arvailemaan tenteiss\u00e4. My\u00f6hemmin tulin itse kehitt\u00e4neeksi teht\u00e4vienratkaisukeinoja ja tekniikoita, jotka auttoivat minua itse\u00e4ni asioiden ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 – esimerkkin\u00e4 voisin mainita intervallien opettelun s\u00e4vellajeista riippumatta vain puolis\u00e4velaskeleita laskien. Ymm\u00e4rr\u00e4n siis hyvin, kuinka h\u00e4m\u00e4r\u00e4lt\u00e4 teoria saattaa lapsen mielest\u00e4 vaikuttaa. Omien huonojen oppimiskokemusteni takia pyrin vahvasti siihen, ett\u00e4 oppilaat oppisivat asteittain ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiat mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, ja yksityisopetuksen ansiosta t\u00e4m\u00e4 on ollut mahdollista.<\/p>\n

Vaikka tunneilla edet\u00e4\u00e4n pienin askelin, ei kest\u00e4 kauankaan ennenkuin kaikki perusasiat on k\u00e4sitelty. Esimerkkin\u00e4 voisin mainita oppilaan, jonka kanssa k\u00e4vimme l\u00e4pi puhtaat, suuret, pienet, ylinousevat ja v\u00e4hennetyt intervallit kahdella per\u00e4kk\u00e4isell\u00e4 pianotunnilla k\u00e4ytt\u00e4en mainitsemaani puolis\u00e4velaskelsysteemi\u00e4; aikaa t\u00e4h\u00e4n kului yhteens\u00e4 kymmenisen minuuttia. Kolmannella tunnilla oppilas osasi jo vastata virheett\u00f6m\u00e4sti kaikkiin intervallikysymyksiin, ja niinp\u00e4 siirryimme seuraavaan asiaan \u2013 my\u00f6hemmin tosin k\u00e4sittelimme viel\u00e4 intervallien yhteyden s\u00e4vellajeihin. Kun kaikki asiat on k\u00e4yty kertaalleen l\u00e4pi t\u00e4h\u00e4n tapaan, loppuvuosi voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vain asioiden kertaamiseen, ja joka tunnilla ei tarvitse pit\u00e4\u00e4 erillist\u00e4 teoriaosuutta ollenkaan. Teoriaopetus siis todella toimii n\u00e4iss\u00e4 oloissa erinomaisesti eik\u00e4 sy\u00f6 liikaa aikaa piano-opetukselta.<\/p>\n

Rohkaisevaa palautetta oppilailta<\/strong><\/p>\n

Pyysin t\u00e4t\u00e4 artikkelia varten my\u00f6s oppilaitani laittamaan paperille ajatuksiaan ja kokemuksiaan teoriaopetuksesta pianotunneilla. Kommentit olivat melkein pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n positiivisia, ja menetelm\u00e4\u00e4 pidettiin hyvin toimivana. Moni sanoi pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 siit\u00e4 paljon, ja otsikossakin mainittu \u201dsiin\u00e4 oppii tosi hyvin\u201d oli er\u00e4\u00e4n oppilaan mielipide. Yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 puolena pidettiin sit\u00e4, ett\u00e4 opettaja on tuttu – er\u00e4s oli maininnut t\u00e4m\u00e4n vastauksessaan jopa kahteen kertaan. T\u00e4m\u00e4 tukee Kososen (1999) v\u00e4itett\u00e4, ett\u00e4 teoriaopettaja j\u00e4\u00e4 usein oppilaille kaukaisemmaksi kuin soitonopettaja, mik\u00e4 saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppimismotivaatioon (Lappalainen 2002, 23-24 https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/…\/hlappala.pdf?…1). Hyv\u00e4ksi asiaksi mainittiin my\u00f6s se, ett\u00e4 tunnilla ei ole muita oppilaita, ja siksi uskaltaa hyvin kysy\u00e4 neuvoa jos ei ymm\u00e4rr\u00e4.<\/p>\n

Oppilaiden mukaan teoriaopetus pianotunneilla tukee soittotaitoa, ja opetus j\u00e4\u00e4 siin\u00e4 my\u00f6s hyvin mieleen. Er\u00e4\u00e4n oppilaan mielest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 – pianotunneilla teoria-asioita pystyy helposti havainnollistamaan erilaisilla esimerkeill\u00e4, kun piano on koko ajan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.\u00a0 Opettaja voi my\u00f6s heti antaa palautetta ja neuvoja eri tavalla kuin ryhm\u00e4ss\u00e4. Hyv\u00e4n\u00e4 puolena pidettiin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 pianotunneilla uutta teoria-asiaa tulee aina vain v\u00e4h\u00e4n kerrallaan, joten sen ehtii sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 hyvin ennen uuteen asiaan menemist\u00e4. Hy\u00f6dyllisen\u00e4 pidettiin my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kun uudesta kappaleesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tunnilla l\u00e4pi teoria-asiat, niin oppilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten ne toteutuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Opetuksen yksil\u00f6llisyytt\u00e4 pidettiin my\u00f6s eritt\u00e4in hyv\u00e4n\u00e4 asiana. Erityisesti yhdelle oppilaalle, joka oli k\u00e4ynyt my\u00f6s musiikkiopiston teoriatunneilla, yksil\u00f6llisyys oli pianotunneilla tapahtuvan teoriaopetuksen selv\u00e4sti suurin etu. Koska opetus on henkil\u00f6kohtaista, ongelmallisimpiin asioihin voi paneutua paremmin, kun taas ryhm\u00e4tunneilla ei h\u00e4nen mukaansa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule edes esille, mik\u00e4 on itselle erityisen vaikeaa. Ryhm\u00e4tunneilla vaikeat asiat joko osasi tai ei, ja sitten oli jo pakko menn\u00e4 eteenp\u00e4in ryhm\u00e4n tahdissa. T\u00e4lle oppilaalle jotkut asiat olivat ryhm\u00e4tunneilla liian helppoja, ja joissakin taas ei tuntunut olevan \u201dmit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4\u201d. Pianotunneilla t\u00e4t\u00e4 ongelmaa ei ollut, vaan asiat k\u00e4siteltiin h\u00e4nelle sopivassa tahdissa, ja n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 h\u00e4n sanoi pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4llaisesta teoriaopetuksesta.<\/p>\n

Soitonopetukseen integroidun teoriaopetuksen huonoja puolia vastauksissa oli mainittu vain yksi. Edell\u00e4mainittu oppilas kirjoitti my\u00f6s, ett\u00e4 teoriaan pianotunneilla k\u00e4ytetty aika on poissa pianonsoiton opetuksesta, kun teoriaa voisi opiskella my\u00f6s musiikkiopistossa. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin aivan totta, ja t\u00e4m\u00e4 onkin varmasti t\u00e4llaisen opetustavan suurin vaara ja haittapuoli. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opettaja huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 instrumenttiopetus on tunneilla kuitenkin aina etusijalla, ja n\u00e4in olen yritt\u00e4nyt my\u00f6s toimia. Yleisesti ottaen my\u00f6s oppilailta saamani palautteen mukaan teoriaopetus soittotunneilla on hyv\u00e4 ja toimiva idea, jota voin kokemusteni perusteella suositella kaikille piano-opettajille.<\/p>\n

Kirjoittaja: Minna-Liisa Kaattari 2015, Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Ilom\u00e4ki, L. & Holkkola, M. 2013. Musiikin perusteet ja muuttuva oppimisk\u00e4sitys. Teoksessa Juntunen, M-L., Nikkanen, H. M. & Westerlund, H. (toim.) 2013. Musiikkikasvattaja. Kohti reflektiivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n

Jurvanen, H. 2005. Musiikinteoriaa vai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Musiikin perusteiden opettajien n\u00e4kemyksi\u00e4 aineensa kehityssuunnasta. Tutkielma. Sibelius-akatemia, musiikkikasvatuksen osasto, musiikkikasvatuksen koulutusohjelma. Viitattu 27.9.2014. ethesis.siba.fi\/ethesis\/files\/nbnfife20051778.pdf<\/p>\n

Lappalainen, H. 2002. Toiminnallista teoriaa. Haastattelututkimus musiikinteorian ja s\u00e4veltapailun el\u00e4myksellisist\u00e4 opetustavoista. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, musiikkitieteen laitos. Viitattu 12.10.2014.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 https:\/\/jyx.jyu.fi\/dspace\/bitstream\/handle\/123456789\/…\/hlappala.pdf?…1<\/p>\n

Lindblom-Yl\u00e4nne, S. & Nevgi, A. 2003. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6t. Teoksessa Lindblom-Yl\u00e4nne, S. & Nevgi, A. 2003 (toim.). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan k\u00e4sikirja. Vantaa: WSOY.<\/p>\n

Partti, H., Westerlund, H. & Bj\u00f6rck, C. 2013. Oppimisk\u00e4sitykset reflektiivisen musiikkikasvattajan toiminnan ohjaajina. Teoksessa Juntunen, M-L., Nikkanen H. M. & Westerlund, H. (toim.) 2013. Musiikkikasvattaja. Kohti reflektiivist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Juva: PS-kustannus.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Soittotunneilla annettu teoriaopetus parantaa oppimistuloksia sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 oppilaan opiskelumotivaatiota. Pianon k\u00e4ytt\u00f6 opetuksessa konkretisoi teoria-asiat, ja n\u00e4in teoria ei j\u00e4\u00e4 irralliseksi oppiaineeksi vaan yhdistyy k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Yksityisopetuksen ansiosta opetus voidaan my\u00f6s r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 jokaiselle oppilaalle sopivaan muotoon. Olen opettanut pianonsoittoa jo useita vuosia, ja minulla on paljon kokemusta my\u00f6s musiikin teorian ja s\u00e4veltapailun opettamisesta pianotuntien yhteydess\u00e4. Suurimman osan […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7,5],"tags":[206,24,47],"class_list":["post-943","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-integrointi","tag-musiikin-teoriaopetus","tag-pianonsoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=943"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":944,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions\/944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=943"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}