\u201dMusiikki antaa ela\u0308myksia\u0308 ja voimaa. Se nostaa arjen rutiineista henkiseen maailmaan. Saan siita\u0308 sisa\u0308lto\u0308a\u0308 ela\u0308ma\u0308a\u0308ni.\u201d N\u00e4ill\u00e4 sanoilla 54-vuotias musiikinopiskelija kuvaili omaa musiikkisuhdettaan Kaisa Saaren pedagogisessa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 (2007, 14). Se kiteytt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni hienosti musiikin ja soittamisen ydinajatuksen.<\/p>\n
Musiikkiharrastus miellet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lasten ja nuorten harratukseksi, koska sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n harrastuksena, joka tulee aloittaa mahdollisimman nuorena. Tosiasiahan on, ett\u00e4 esimerkiksi aikuisi\u00e4ll\u00e4 aloittavasta viulistista tuskin musiikin ammattilaista en\u00e4\u00e4 sadaan, mutta harvoin aloittavalla aikuisopiskelijalla sellasia tavoitteita onkaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 musiikin opiskelu voisi olla tavoitteellista tai etteik\u00f6 sill\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n annettavaa my\u00f6s aikuisille. Musiikkiharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4 ja lapsuuden soittoharrastushaaveet on mahdollista toteuttaa my\u00f6s aikuisi\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Aikuisopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 musiikkikasvatuksen puolella kuitenkin kasvaa koko ajan. Mahdollisuuksia opiskeluun tarjoaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainakin avoin konservatorio, kansalaisopistot sek\u00e4 yksityiset musiikkikoulut. Itse\u00e4ni kiehtoo musiikin aikuiskasvatus, koska musiikki kuuluu kaikille ja siit\u00e4 voi nauttia kuka tahansa riippumatta siit\u00e4, onko se tavoitteellista, ammattiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 vai omaksi iloksi soittamista. Aikuisen oppilaan opettaminen eroaa jonkin verran lasten ja nuorten opettamisesta ja se vaatii opettajalta vankkaa ammattitaitoa sek\u00e4 kyky\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 asioita hieman eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siksi onkin harmillista, ett\u00e4 esimerkiksi omassa musiikkipedagogin koulutusohjelmassani ei asiaan juuri perehdyt\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Aikuinen oppijana ja musiikin harrastajana Musiikkikasvatuksesta puhuttaessa aikuinen opiskelija yleens\u00e4 hakee musiikista el\u00e4myksi\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 – puhumattakaan musiikin terapeuttisista vaikutuksista sek\u00e4 vastapainosta p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6lle. Aikuisopiskelijoiden vahvuutena on ehdottomasti vankka el\u00e4m\u00e4nkokemus, jonka avulla musiikin kokeminen ja tekeminen on ihan toisenlaista kuin lasten ja nuorten kanssa. Juuri nuo el\u00e4m\u00e4nkokemukset ohjaavat aikuisopiskelijoita tarkastelemaan opetuksessa esille otettuja asioita valikoivammin, ja heid\u00e4n on helpompi oivaltaa yhteys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan (Vaherva & Ekola 1986, 20).<\/p>\n Monesti aikuisopiskelijat hakeutuvat opetuksen pariin viritell\u00e4kseen uudelleen lapsuuden harrastusta tai haavetta, jota ei ole p\u00e4\u00e4ssyt toteuttamaan. Aikuisopiskelun yhtena\u0308 tunnusmerkkina\u0308 onkin yleensa\u0308 korostettu opiskelun vapaaehtoisuutta. T\u00e4ll\u00f6in myo\u0308s vastuu omasta oppimisesta ja opintojen etenemisesta\u0308 ja\u0308a\u0308 aikuiselle itselleen. Aikuisten soiton ja musiikin harrastamisessa, kuten myo\u0308s oppimisessa yleensa\u0308kin korostuu itsena\u0308isyys ja oma-aloitteisuus. Heill\u00e4 on kykya\u0308 sek\u00e4 itsekuria ohjata omaa oppimistaan ja harjoitteluaan eri tavoin kuin lapsilla. Aikuisilla on my\u00f6s tavallisesti nuorempia selke\u00e4mm\u00e4t oppimistavoitteet sek\u00e4 valikoivampi ja kriittisempi ajattelutapa. He tiet\u00e4v\u00e4t, mink\u00e4laisia asioita ja taitoja he haluavat oppia ja t\u00e4t\u00e4 kautta he ovat my\u00f6s motivoituneita saavuttamaan asettamansa tavoitteet. (Vaherva & Ekola 1986, 20.)<\/p>\n Valitettavasti hyvin monella aikuisopiskelijalla on kuitenkin suuri kynnys hakeutua opetuksen pariin. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 uskaltaa poistua omalta mukavuusalueeltaan ja heitt\u00e4yty\u00e4 haasteisiin. Ep\u00e4onnistumisen pelko on asia, joka rajoittaa monien oppimista. Ongelmia aikuisten oppimiseen tuo my\u00f6s ajank\u00e4yt\u00f6lliset haasteet. Perheen ja ty\u00f6n lis\u00e4ksi aikaa omien harrastusten py\u00f6ritt\u00e4miseen on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi ik\u00e4\u00e4ntymisprosessiin liittyv\u00e4t fysiologiset muutokset tuovat tullessaan tiettyj\u00e4 opiskeluvaikeuksia, esimerkiksi soittamisen kannalta t\u00e4rke\u00e4 motoriikan hallinta hidastuu. Yleens\u00e4 kuitenkin aikuisen korkea motivaatio auttaa h\u00e4nt\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n yli i\u00e4n tuomista haasteista.<\/p>\n Oman haasteensa opetukseen tuo my\u00f6s oppimateriaalin vajaavuus. Oppimateriaalilla on todettu olevan suuri vaikutus opiskelijan motivaation. Yleens\u00e4 alkeisopetusmateriaali on lapsille suunnattua eik\u00e4 esim. kuvituksellaan ja musiikillisella sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4\u00e4n vastaa aikuisten intressej\u00e4. Ainakin oman instrumenttini kohdalla olen huomannut, ett\u00e4 erityisesti aikuisille suunnattua oppimateriaalia on eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 vaatii opettajalta aika paljon ty\u00f6t\u00e4, oma-aloitteisuutta sek\u00e4 kekseli\u00e4isyytt\u00e4 sopivaa opetusmateriaalia etsiess\u00e4.<\/p>\n Andragogiikka<\/strong><\/p>\n Oppimisen tarkastelu prosessina keskittyy siihen, mit\u00e4 tapahtuu oppimisen aikana. Oppimistapahtumien selityksi\u00e4 kutsutaan oppimisteorioiksi tai oppimisk\u00e4sityksiksi. Oppimisk\u00e4sitykset luovat perustan oman pedagogisen ajattelun ja k\u00e4ytt\u00f6teorian kehitt\u00e4miseen. Aikuisten opettamisessa erilaisten oppimisteorioiden ja teoreettisten oppimisna\u0308kemysten tuntemisen merkitys korostuu, silla\u0308 aikuiset oppijat tuovat opetustilanteeseen tulleessaan myo\u0308s oman na\u0308kemyksena\u0308 oppimisesta ja opettamisesta. Aikuiskasvatuksessa p\u00e4tee tietyin painotuksin periaatteessa samat oppimisk\u00e4sitykset kuin lapsista ja nuorista puhuttaessa.<\/p>\n Uudet tiedot- ja oppismisk\u00e4sitykset ovat kuitenkin tuoneet mukanaan muutospaineita aikuisten opettamiseen. On tullut tarve erottaa aikuisten oppiminen lasten ja nuorten oppimisesta. Malcolm Knowles otti 1960-luvun lopulla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n k\u00e4sitteen andragogiikka kuvaamaan aikuisten oppimista ja opettamista koskevia periaatteita. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n aikuisten oppiminen poikkeaa lasten ja nuorten oppimisesta ja andragogiikka onkin t\u00e4ll\u00f6in ik\u00e4\u00e4nkuin vastine pedagogiikalle, joka tulkitaan lasten ja nuorten oppimista edist\u00e4v\u00e4ksi taidoksi ja tieteeksi. (Ruohotie 2000, 125.) Knowlesin teoriassa korostuu k\u00e4sitys aikuisen itseohjautuvuudesta sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkokemusten arvostaminen oppimisen l\u00e4hteen\u00e4. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s sosiaalisten roolien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, kehitysteht\u00e4vien ja oppimisen yhteensovittaminen. My\u00f6s aikaperspektiivi muuttuu tiedon my\u00f6h\u00e4isemm\u00e4st\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n soveltamiseen. (Vaherva 1986, 23.) Keskeisen\u00e4 ajatuksena esiin nousee elinik\u00e4inen oppiminen ja siihen liittyv\u00e4t haasteet.<\/p>\n Mit\u00e4 aikuisopiskelija vaatii opettajalta<\/strong><\/p>\n Saaren tekem\u00e4n kyselyn mukaan aikuiset oppivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 parhaiten korvakuulolta ja mallin mukaan (Saari 2007, 16).<\/p>\n Musiikin opettaminen aikuisopiskelijalle vaatii opettajalta aika paljon. Ensimm\u00e4isin\u00e4 kriteerein\u00e4 esiin nostetaan vahva opettajuus ja oman alan asiantuntevuus. Aikuisopiskelijat osaavat olla hyvinkin kriittisi\u00e4 ja haastavat opettajat perustelemaan kantansa kattavasti. Aikuiset havaitsevat my\u00f6s herk\u00e4sti opettajan heikkoudet. T\u00e4m\u00e4 vaatii opettajalta itsevarmuutta ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 sek\u00e4 ehdottomasti oman instrumentin vahvaa hallintaa.<\/p>\n Huumorintaju on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4 piirre jokaiselle opettajalle, mutta sen merkitys korostuu ehk\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n kun ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n aikuisten kanssa. Aikuiset arvostavat my\u00f6s rehellisyytt\u00e4 ja he my\u00f6s huomaavat ep\u00e4aidon l\u00e4sn\u00e4olon. Opettajan ei tarvitse olla kaikkitiet\u00e4v\u00e4 jumala, joten omat heikkoudet on parempi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kuin kielt\u00e4\u00e4. Se tekee opettajasta helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4n. Siin\u00e4 miss\u00e4 lapset imev\u00e4t uudet tiedot ja taidot kuin sienet, aikuisilta t\u00e4m\u00e4 voi vied\u00e4 huomattavan paljon enemm\u00e4n aikaa ja harjoittelua, joten t\u00e4h\u00e4nkin tulisi osata varautua ja asennoitua oikein.<\/p>\n Koska aikuisopiskelijalla on el\u00e4m\u00e4nkokemusta ja kypsyytt\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdata oppilas paitsi opiskelijana, my\u00f6s ihmisen\u00e4. Jotta opettaja kykenee opettamaan oppilastaan tehokkaasti ja miellytt\u00e4v\u00e4sti on h\u00e4nen oltava siis hyv\u00e4 ja herkk\u00e4 ihmistuntija. Olemme kaikki erilaisia oppijoita ja opettajan vastuulla on kehitt\u00e4\u00e4 oppilasta johdonmukaisesti juuri t\u00e4lle sopivin keinoin. Opetuksen yksil\u00f6llist\u00e4misest\u00e4 on puhuttu viime aikoina paljon l\u00e4hinn\u00e4 erityisopetuksen puolella ja mielest\u00e4ni, nimenomaan musiikin alkeisopetuksesta puhuttaessa, my\u00f6s aikuisopiskeljoita voisi ajatella ik\u00e4\u00e4n kuin erityisoppilaina.<\/p>\n Moni aikuisopiskelija harrastaa musiikkia my\u00f6s sen terapeuttisten vaikutusten vuoksi. Musiikin voima on todellista. Se muun muassa aktivoi aivojamme, jolloin niiden verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat ja koko persoonallisuutemme vireytyy. Se tekee hyv\u00e4\u00e4 syd\u00e4melle ja verenkierrolle ja voi tarvittaessa rauhoittaa, hidastaa sykett\u00e4, madaltaa verenpainetta sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressihormoni kortisolin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 veress\u00e4. Musiikin avulla voidaan hoitaa masentuneita, muistisairaita sek\u00e4 rentouttaa leikkauspotilaita, synnytt\u00e4ji\u00e4, aggressiivisia lapsia ja levottomia dementikkoja. (Heikkinen 2012.) Musiikilla on paljon annettavaa meille kaikille: henkist\u00e4 hyvinvointia, el\u00e4myksi\u00e4, onnistumisen tunteita ja itsens\u00e4 voittamista!<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Heikkinen, K. 2012. Musiikki tehoaa kuin l\u00e4\u00e4ke. Hyv\u00e4 terveys. Viitattu 19.4.2015. http:\/\/www.hyvaterveys.fi\/artikkeli\/mika_vikana\/musiikki_tehoaa_kuin_laake<\/a><\/p>\n Ruohotie, P. 2000. Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Juva: WSOY.<\/p>\n
\n<\/strong>
\n\u201dAikuiset ovat vaativia opiskelijoita. He haluavat selvitta\u0308a\u0308 asiat juurta jaksain. On tehta\u0308va\u0308 rautalangasta malli.\u201d (Saari 2007, 21.) Aikuiskasvatustieteen pohjana on k\u00e4sitys ihmisest\u00e4 elinik\u00e4isen\u00e4 oppijana. Ihminen ei ole valmis p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n koulun ja saadessaan ammatin vaan tahtoo t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeenkin kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n syyst\u00e4 tai toisesta.<\/p>\nKirjoittaja: Riina Salo, Savonia- ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n