T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen musiikin ja eri \u00e4\u00e4nimaailmojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tanssin opetuksessa. Pohdin my\u00f6s, tarvitseeko tanssin opetuksessa \u00e4\u00e4nimaailman olla aina perinteist\u00e4 musiikkia. Kuinka hy\u00f6dyllist\u00e4 musiikin ja eri \u00e4\u00e4nimaailmojen k\u00e4ytt\u00f6 on tanssin opetuksessa? Tarvitaanko tanssin opetuksessa ollenkaan musiikkia? Lis\u00e4ksi mietin, mik\u00e4 on musiikkia. K\u00e4yk\u00f6 mik\u00e4 tahansa \u00e4\u00e4nimaailma tukemaan tanssin oppimista?
\nOlen tanssinopettajaopiskelija ja olen tekem\u00e4ss\u00e4 taiteellista opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni, jonka aihe on Magneettikuvauslaitteen \u00e4\u00e4nen ja kehon liikkeen vuorovaikutus. Tanssiteoksessa \u00e4\u00e4nimaailmana toimivat magneettikuvauslaitteen \u00e4\u00e4net. Opinn\u00e4ytety\u00f6ni perustuu omaan kokemukseeni magneettikuvauksesta ja kuvauksen aikana saatuun unen kaltaisen maailman aikaansaamasta visiosta. Laitteen \u00e4\u00e4net tuottivat minussa jotakin, mik\u00e4 sai minut tuottamaan ideoita tanssivista ja liikkuvista kehoista. Ehk\u00e4p\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on jotakin, mik\u00e4 on tanssijoille ja tanssinopettajille luonnollista: kaikki \u00e4\u00e4net saavat meiss\u00e4 aikaan tarpeen liikkua ja tanssia.
\nArtikkelia varten haastattelin viitt\u00e4 musiikin ja tanssin alalla opiskelevaa tai toimivaa henkil\u00f6\u00e4. Mielipiteiss\u00e4 oli paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4, mutta paljon my\u00f6s eroja. Huomasin, ett\u00e4 tanssilajilla on suuri merkitys, miten musiikin arvottaa ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mik\u00e4 on musiikkia, mik\u00e4 vain \u00e4\u00e4nt\u00e4?<\/strong><\/p>\n Kumpi sitten oli ensin, musiikki vai tanssi? Siihen tuskin koskaan saadaan vastausta. Ihminen liikkuu luonnostaan ja on aina liikkunut ja tanssinut, mutta niin on my\u00f6s tuottanut musiikkia, jonkinlaista rytmi\u00e4 ja \u00e4\u00e4ni\u00e4. Ihmisell\u00e4 on rytmi kehossaankin luonnostaan, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo fysiologisista syist\u00e4. Jokainen tanssilaji omaa erilaisen musiikin ja kumpikin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 toisiaan, vaikka n\u00e4m\u00e4 ovat nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paljon sekoittuneetkin. Perinteisesti klassisessa baletissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n klassista musiikkia jne.<\/p>\n Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kaikki fuusioituvat ja kaikkea sekoitetaan kesken\u00e4\u00e4n. Onko klassinen baletti en\u00e4\u00e4 klassista balettia, jos se tehd\u00e4\u00e4n pop-musiikkiin? Minun mielest\u00e4ni on, koska liike m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tanssilajia enemm\u00e4n kuin musiikki. Ent\u00e4, kun k\u00e4yt\u00e4mme vain jotakin \u00e4\u00e4nimaailmaa emmek\u00e4 musiikkia? Mitk\u00e4 kaikki \u00e4\u00e4net voisivat olla musiikkia?<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4n omassa opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni \u00e4\u00e4nimaailmana magneettikuvauslaitteen \u00e4\u00e4nt\u00e4, jota hy\u00f6dynn\u00e4n tanssiteoksessa musiikin kaltaisesti. Voiko t\u00e4m\u00e4 olla musiikkia? Haastattelemieni tanssijoiden ja musiikin lehtori Marko Salmelan mukaan kyll\u00e4 voi olla. Salmela (2015) m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 musiikki on \u00e4\u00e4nt\u00e4, joka voi olla sattumanvaraista tai tarkoin strukturoitua.<\/p>\n Halusin l\u00e4hte\u00e4 tutkimaan magneettikuvauslaitteen \u00e4\u00e4nimaailmaa suhteessa kehon liikkeeseen, koska se synnytti minussa jotakin. Kuvauksen aikana \u00e4\u00e4nist\u00e4 muodostui korviini musiikkia ja mielikuvia tanssista. Olen kuunnellut \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja tehnyt niist\u00e4 jonkinlaista partituuria, jos sit\u00e4 voisi sellaiseksi kutsua. Olen laittanut \u00e4\u00e4nen taustalle ja tehnyt kyn\u00e4ll\u00e4 paperiin erilaisia jatkuvia viivoja sen mukaan, mit\u00e4 \u00e4\u00e4net minussa her\u00e4ttiv\u00e4t. N\u00e4it\u00e4 viivoja olemme k\u00e4ytt\u00e4neet tanssijoitteni kanssa my\u00f6s harjoitteina liikkeen tutkimisessa. Harjoitustilanteissa tanssijoiden kanssa olemme huomanneet, kuinka osaan \u00e4\u00e4nist\u00e4 on helppo tehd\u00e4 liikett\u00e4, joka on yhteydess\u00e4 \u00e4\u00e4neen ja osaan \u00e4\u00e4nist\u00e4 on todella vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehollista rytmi\u00e4 suhteessa \u00e4\u00e4neen. Opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4ni tanssivan tanssijan, tanssin lehtori Sirpa M\u00f6ksyn (2015) mukaan \u00e4\u00e4net alkoivat muuttua enemm\u00e4n musiikiksi siin\u00e4 vaiheessa, kun aloimme muodostaa liikkeist\u00e4 kokonaisia tanssifraaseja.<\/p>\n Musiikin k\u00e4ytt\u00f6 tanssinopetuksessa<\/strong><\/p>\n Tanssin opetuksessa musiikin k\u00e4ytt\u00f6 on luonnollista ja se on suuri osa sit\u00e4. Monet jopa miettiv\u00e4t, olisiko tanssia ilman musiikkia. Voimme tehd\u00e4 liikett\u00e4 musiikkiin ja \/ tai valita musiikin j\u00e4lkeenp\u00e4in liikkeen tueksi. Musiikin avulla luomme erilaisia tunnelmia ja tuomme energiaa tanssiin. M\u00f6ksyn (2015) mukaan musiikki auttaa oppilasta my\u00f6s rytmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n liikett\u00e4 eri tavoin.<\/p>\n Oppimistavoitteilla on suuri merkitys siihen, miten opettaja haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikkia tunneillaan. Mielipiteit\u00e4 on monia, mutta ei ole vain yht\u00e4 vastausta. Osa on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 musiikin k\u00e4ytt\u00f6 ja sen kunnioittaminen on todella t\u00e4rke\u00e4 osa-alue tanssin opetuksessa, osa taas ei ymm\u00e4rr\u00e4, miksi siihen turvaudutaan niin paljon. Toiselle musiikki luo tarpeen liikkua, osaa se kahlitsee. Tanssinopettajaopiskelija Fox Marttiselle (2015) eri \u00e4\u00e4nimaailmojen, kuten puheen ja magneettikuvauslaitteen \u00e4\u00e4nien k\u00e4ytt\u00f6 tanssinopetuksessa on mahdollista, mutta samaan emotionaaliseen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ne eiv\u00e4t kuitenkaan musiikin kanssa yll\u00e4.<\/p>\n M\u00f6ksyn (2015) mukaan musiikki auttaa tanssijaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n energiaa, luo tunnelmaa, auttaa el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n, vahvistaa liikelaatuja ja auttaa dynaamisten vaihteluiden vahvistamista. Lis\u00e4ksi musiikki auttaa ilmaisussa ja rytmillisten tarkkuuksien poimiminen musiikista auttaa liikkeen artikuloimisessa, eriytt\u00e4misess\u00e4, aksentoimisessa ja hienos\u00e4\u00e4d\u00f6ss\u00e4. Musiikki my\u00f6s tukee oppilaan musikaalista kehittymist\u00e4 ja antaa inspiraation luoda liikett\u00e4 rakentuen mm. musiikin rytmiin ja melodiaan. (M\u00f6ksy 2015.) Tanssija\/tanssinopettajaopiskelija Karoliina Rosenbergille (2015) on luontaisempaa tanssia keho edell\u00e4. H\u00e4nelle musiikki ja varsinkin musiikin iskuihin laskeminen voi lukita kehoa. Rosenberg my\u00f6s pohti, ett\u00e4 joskus voi olla kyse siit\u00e4kin, ett\u00e4 jollekulle liikkeen tekeminen ja musiikin kuunteleminen yht\u00e4aikaisesti voi itsess\u00e4\u00e4n olla jo hankalaa. T\u00e4m\u00e4 tietysti vaikuttaa siihen, miten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 musiikin n\u00e4kee omassa ty\u00f6skentelyss\u00e4\u00e4n. Tanssinopettajaopiskelija Suvi Toivosen (2015) mielest\u00e4 musiikin k\u00e4ytt\u00f6 tanssin opetuksessa ja tanssin oppimisessa on jo siksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se auttaa rytmitt\u00e4m\u00e4\u00e4n liikett\u00e4 oppilaalle uudella tavalla. Toivosen mielest\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 haastaa oppijaa oman ns. \u201dluonnollisen rytmin\u201d ulkopuolelle, koska t\u00e4ll\u00f6in tapahtuu my\u00f6s varmimmin oppimista.<\/p>\n Tarvitseeko tanssin opetus musiikkia?<\/strong><\/p>\n Tanssin tekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy paljon ja kaikilla on omat mielipiteens\u00e4 musiikin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Osa on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 musiikin k\u00e4ytt\u00f6 ja kuuntelu ovat ennen kaikkea t\u00e4rkeit\u00e4 tanssinopetuksessa. Osa taas ajattelee, ett\u00e4 tanssin tekeminen tiettyihin iskuihin h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 luovuuden ja oman kehon kuuntelun ja sen, milt\u00e4 jokin tuntuu kehossa. Liike pit\u00e4isi synnytt\u00e4\u00e4 kehoa kuunnellen, ei musiikkia. (Rosenberg 2015). Esimerkiksi amerikkalainen koreografilegenda Merce Cunningham saattaa vaihtaa musiikkia satunnaisesti saman teoksen harjoituksissa ja esityksiss\u00e4 osoittaakseen, ettei tanssi ole riippuvainen muusta kuin itsest\u00e4\u00e4n. (Johdatus tanssiin 2015.)<\/p>\n Koen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi eiv\u00e4t sulje pois toisiaan, p\u00e4invastoin, jos pystyy kumpaankin, niin olemme tanssinopettajina oikeilla j\u00e4ljill\u00e4. Oppimistyylej\u00e4 on niin monta, kuin on oppijaakin. Kaikki oppivat eri tavoin ja eri aikaan. Meid\u00e4n suurin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4mme opettajina on antaa eri vaihtoehtoja, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 kaikki on mahdollista ja sit\u00e4 kautta opastaa oppilaita etsim\u00e4\u00e4n itselleen oikea v\u00e4yl\u00e4. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s kunnioittaa tietylle tanssilajille tyypillist\u00e4 musiikin\/\u00e4\u00e4nimaailman k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Salmelan (2015) mukaan musiikki on tanssinopettajan ty\u00f6kalu ja jos ty\u00f6kalua ei osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, niin se vaikuttaa opetukseen. Tanssinopettajan ei kuitenkaan tarvitse kaikkea musiikin teoriasta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, t\u00e4rkeint\u00e4 olisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n musiikista sen rakenne, tahtilaji sek\u00e4 hieman sen sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 rytmisi\u00e4 elementtej\u00e4. (Salmela 2015.)<\/p>\n Me kaikki kuuntelemme vapaa-ajallamme musiikkia mik\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4. Me valitsemme tanssitunnit sen mukaan, miss\u00e4 meid\u00e4n mielest\u00e4mme on kaikista mielekk\u00e4int\u00e4 k\u00e4yd\u00e4. Balettituntia aikoinaan inhonnut voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikka hip hopista itselleen mielekk\u00e4\u00e4n lajin. Ja t\u00e4m\u00e4 sama p\u00e4tee musiikin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota my\u00f6s sellaisia tanssitunteja, joissa musiikin iskuja ei niin orjallisesti kuunneltaisi. Tai yksitt\u00e4isen tunnin aikana k\u00e4ytt\u00e4isimme musiikkia hy\u00f6dyksemme mahdollisimman monin eri tavoin. Moni oppilaista antaakin usein palautetta siit\u00e4, kuinka tanssitunnilla improvisaatioharjoitus oli tunnin paras kohta. T\u00e4m\u00e4 mahdollisesti johtuu osittain siit\u00e4, ett\u00e4 oppilas saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 miten hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 musiikkia.
\nTanssin opetuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s eri \u00e4\u00e4nimaailmoja hy\u00f6dyksi, esim. luonnon \u00e4\u00e4ni\u00e4, el\u00e4imen \u00e4\u00e4ni\u00e4 jne. Henkil\u00f6kohtaisesti koen, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 \u201dmusiikista\u201d poikkeavia \u00e4\u00e4ni\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4n ja usein ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t vain ns. tausta\u00e4\u00e4niksi. Tanssijat ty\u00f6skentelev\u00e4t paljon my\u00f6s hiljaisuudessa ja ilman ulkoisia \u00e4\u00e4ni\u00e4. T\u00e4st\u00e4 pois luetaan mm. hengityksen \u00e4\u00e4ni ja kaikki muu, mist\u00e4 \u00e4\u00e4nt\u00e4 voi synty\u00e4 (jalka koskee lattiaan, vaate kahisee).<\/p>\n
\nMusiikin k\u00e4yt\u00f6n tanssin opetuksessa voi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s osana suurempaa kokonaisuutta. Ei ole kyse vain siit\u00e4, miten musiikki tukee tanssitunnilla tanssin opetusta vaan my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 samalla opitaan musiikista. Ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s liikunnan opetuksessa peruskoulussa, eik\u00e4 vain tanssitunneilla. \u201dKoska my\u00f6s musiikin asema oppiaineena kouluissa on heikentynyt uuden tuntijaon my\u00f6t\u00e4, liikunnanopettaja voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 musiikkikasvatuksen voimavara hallitessaan musiikki- ja ilmaisuliikunnan sek\u00e4 tanssin asiat hyvin. \u201d (Penttinen 2007, 6.) Asiaa voisi tarkastella my\u00f6s siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, mit\u00e4 tanssi ja liike voisivat tuoda musiikin opetukseen. T\u00e4ss\u00e4 voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Dalcroze \u2013 rytmiikkaan tutustumista. (Dalcroze \u2013 rytmiikka, 2015.) Aihe olisi eritt\u00e4in mielenkiintoinen varsinkin n\u00e4in tanssijan n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6t sen tarkastelu seuraavaan artikkeliin.<\/p>\nKirjoittaja: Saara Kuhanen, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n