Kirjasto ja kaupat pursuavat nuotteja, etydivihkoja, soitonoppaita ja kamarimusiikkia. Opettajan tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 musiikkitulvasta sopivaa soitettavaa jokaiselle oppilaalleen. Kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4, monipuolista ja viel\u00e4p\u00e4 mukavaakin. Mist\u00e4 opettaja sitten l\u00f6yt\u00e4\u00e4 materiaalia soitonopettamiseen?<\/p>\n
Kouluissa oppilaille jaetaan oppikirjat, samanlaiset koko luokalle. Soitonopettajakin voisi opettaa kaikkia oppilaitaan samaa materiaalia k\u00e4ytt\u00e4en, mutta silloin oppilaan omat tavoitteet j\u00e4isiv\u00e4t helposti varjoon. Soitonopettajan on siis koottava oppilailleen nuotteja, mist\u00e4 parhaiten l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Valmiita soitonoppaita on, mutta ainakin saksofonikoulujen valikoima on melko suppea. Osa soitonoppaista on tyylilt\u00e4\u00e4n yksipuolisia, jolloin opettajan on etsitt\u00e4v\u00e4 vihkon oheen t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 ohjelmistoa. Jotkut opettavat mielell\u00e4\u00e4n samanaikaisesti useammasta soittovihkosta, joista valikoidaan parhaiten sopivat ja hy\u00f6dylliset kappaleet.<\/p>\n
Joskus omasta soitonoppaasta ei l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n oppilaan tarpeeseen sopivia harjoituksia tai tiettyyn aiheeseen liittyvi\u00e4 harjoituksia ei ole tarpeeksi. Oppilas ei ehk\u00e4 pid\u00e4k\u00e4\u00e4n opettajan ehdottamien tietty\u00e4 asiaa harjoittavien kappaleiden tyylist\u00e4, vaan haluaa soittaa jotain muuta. T\u00e4ll\u00f6in opettajan olisi hyv\u00e4 etsi\u00e4 vaihtoehtoisia kappaleita ko. asian oppimiseksi, ettei oppilaan motivaatio lopahda. Nuottivihkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on valtava ja muutaman tietynlaisen kappaleen etsiminen voi tuntua toivottomalta.<\/p>\n
Oppilaan omat tavoitteet ovat avainasemassa ohjelmistoa suunniteltaessa. Wahlstr\u00f6m (2008, 73-77) esittelee opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n oppilasl\u00e4ht\u00f6isen ohjelmistonvalinnan: kyseess\u00e4 olleet oppilaat toivat itse tunnille sit\u00e4 musiikkia, mit\u00e4 halusivat oppia. T\u00e4m\u00e4 piti motivaatiota yll\u00e4 ja soittamisen mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4. T\u00e4llainen toimintatapa vaatii paljon oma-aloitteisuutta oppilaalta ja opettajalta hyv\u00e4\u00e4 sopeutumiskyky\u00e4 oppilaan valintoihin. Opettajan on mahdollisesti laajennettava musiikintuntemustaan, jotta h\u00e4n voisi opettaa oppilailleen mieluisaa musiikkia (Wahlstr\u00f6m 2008, 76).<\/p>\n
Ainakaan omat oppilaani eiv\u00e4t ole kovin innokkaina etsim\u00e4ss\u00e4 itse omaa ohjelmistoaan, mutta osaavat monesti ehdottaa esimerkiksi jotain elokuvaa tai ohjelmaa johon liittyv\u00e4\u00e4 musiikkia he mielell\u00e4\u00e4n soittaisivat. Jos oppilas on t\u00e4llaista pyyt\u00e4nyt, olen mahdollisuuksien mukaan etsinyt tai itse kirjoittanut nuoteille oppilaan toivomaa musiikkia, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin soittamaan oppilaalle mieleist\u00e4 musiikkia. Oppilaiden yksil\u00f6lliset tavoitteet ja oppimistavat pit\u00e4isi joka tapauksessa ottaa huomioon, koska kaikkien opettaminen samoilla nuoteilla ei tuottane parasta tulosta.<\/p>\n
Vastuu valinnoissa<\/strong><\/p>\n Ohjelmistovalinnat ovat uskomattoman t\u00e4rke\u00e4 osa opettajan ty\u00f6t\u00e4 ja siin\u00e4 on todella suuri vastuu. T\u00e4t\u00e4 ei saisi opettaja ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n unohtaa. Soittoharrastus voi k\u00e4yd\u00e4 ep\u00e4mieluisaksi, jos noudatetaan vain opettajan suunnitelmaa tai suunnittelu ep\u00e4onnistuu muutoin. \u201dKahta lopettajaa lukuunottamatta kaikki opintonsa lopettaneet olivat kokeneet ohjelmistovalinnan jossain suhteessa ep\u00e4onnistuneeksi\u201d Tuovila (2003, 176) toteaa tutkimuksessaan.<\/p>\n Nuotteja on kyll\u00e4 paljon, mutta jollei opettaja tied\u00e4 tarkalleen, mit\u00e4 kappaletta etsi\u00e4, on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Soitonopettajilla on k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni melko v\u00e4h\u00e4n valmiita ty\u00f6kaluja oppilaidensa ohjelmiston kokoamiseen. Jotkut opettajat ovat koonneet itse oman ohjelmistoluettelonsa eri l\u00e4hteist\u00e4, oman kokemuksen perusteella. Osa kirjoittelee oppilailleen itse s\u00e4velt\u00e4mi\u00e4\u00e4n pikkukappaleita varsinkin soitonopiskelun alkuvaiheessa. Itse s\u00e4velletyiss\u00e4 kappaleissa opettaja voi ottaa parhaiten huomioon oppilaan tason ja uuden harjoiteltavan asian, sill\u00e4 h\u00e4n voi muokata kappaletta miten mielii. T\u00e4ss\u00e4 ei kuitenkaan ole ratkaisua koko ohjelmiston kokoamiseen. Useimmiten opettaja ei voi s\u00e4velt\u00e4\u00e4 koko ohjelmistoa kaikille oppilailleen, sill\u00e4 aika ei yksinkertaisesti riit\u00e4. Alkeiden j\u00e4lkeen on joka tapauksessa siirrytt\u00e4v\u00e4 soittamaan my\u00f6s jo olemassa olevaa ohjelmistoa.<\/p>\n Yksi yhteinen useimpien tuntema l\u00e4hde valmiille ohjelmistoluetteloille on Suomen musiikkioppilaitosten liiton nettisivut. Suomen musiikkioppilaitosten liiton sivuilta l\u00f6ytyy ohjelmistoluetteloita (Tasosuoritusten sis\u00e4ll\u00f6t ja arvioinnin perusteet n.d.), jotka on kasattu tasosuorituksia ajatellen. N\u00e4iss\u00e4 luetteloissa kappaleet on jaoteltu ensin tason mukaan ja lis\u00e4ksi osastoihin: 1. etydit ja koulut 2. s\u00e4vellykset 3. kamarimusiikki.<\/p>\n Pidemm\u00e4lle ment\u00e4ess\u00e4 s\u00e4vellykset on jaoteltu laajamuotoisiin ja pienimuotoisiin s\u00e4vellyksiin. Jaottelu on hieman erilainen eri instrumenteissa, mutta samantyylinen. T\u00e4m\u00e4 jaottelu on totuudenmukainen ja selke\u00e4, mutta ei toimi ainoana oikeana ohjelmiston l\u00e4hteen\u00e4. Jaottelu toimii omalla paikallaan eli tasosuoritusohjelmistojen ohjenuorana.<\/p>\n Oppilaille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 puhetta<\/strong><\/p>\n Miten ohjelmistoa sitten pit\u00e4isi jaotella? Jos oppilaalle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan ohjelmistoonsa, kappaleet olisi hyv\u00e4 lajitella tunnelmien mukaan. \u201dIloinen\u201d, \u201dsurullinen\u201d, \u201dreipas\u201d tai \u201dj\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u201d ovat lapsille ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 termej\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in opettaja voi kysy\u00e4 my\u00f6s nuoren oppilaan mielipidett\u00e4 ohjelmistoa suunniteltaessa.<\/p>\n Tyylikausien mukaan jaottelu alkeisohjelmistossa ei ole mielest\u00e4ni niink\u00e4\u00e4n tarpeellista. Ensinn\u00e4kin kaikki alkeiskappaleet eiv\u00e4t kuulu mihink\u00e4\u00e4n varsinaiseen tyylilajiin ja toisekseen tyylilajit ovat aloittaville oppilaille viel\u00e4 jokseenkin kaukaisia ja tuntemattomia k\u00e4sitteit\u00e4. Tuovilan (2003, 123) mukaan lapset kutsuivat vanhempaa (ei nykymusiikkia) taidemusiikkia tyylist\u00e4 riippumatta klassiseksi musiikiksi. Kokemukseni mukaan ainakin viel\u00e4 n. 14-vuotias oppilas on kiinnostuneempi kappaleen temposta ja tunnelmasta kuin s\u00e4velt\u00e4j\u00e4st\u00e4 tai aikakaudesta, sill\u00e4 viimeksi mainitut eiv\u00e4t ole h\u00e4nelle kovin merkityksellisi\u00e4.<\/p>\n Ohjelmistotietokanta<\/strong><\/p>\n Kokoan ohjelmistoa oppilailleni kokemuksen kautta. Opettaessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 tilanteisiin, joissa toivoisi l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kivoja kappaleita teknisten asioiden harjoitteluun. N\u00e4in oppilas p\u00e4\u00e4sisi ihan huomaamattaan opittavan asian \u00e4\u00e4relle ja se olisi viel\u00e4 mukavaakin. Opettajan kannalta olisi ihanteellista, jos ohjelmistoa olisi jaoteltu tunnelmien lis\u00e4ksi sen mukaan, mit\u00e4 asiaa kukin kappale tai harjoitus kehitt\u00e4\u00e4. Opettajan ty\u00f6kaluna t\u00e4llainen ohjelmistoluettelo olisi todella hy\u00f6dyllinen. Jokainen oppilas tarvitsee eri m\u00e4\u00e4r\u00e4n harjoitusta kussakin asiassa, eiv\u00e4tk\u00e4 soitonoppaat tarjoa t\u00e4h\u00e4n tarvittavaa laajaa ja monipuolista ohjelmistoa. Jos opettajalla on valmiina t\u00e4llainen luettelo, h\u00e4nen ei tarvitse selata kymmeni\u00e4 soittovihkoja etsi\u00e4kseen muutamaa sopivaa kappaletta oppilaalleen.<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimiva ratkaisu olisi luoda internettiin ohjelmistoluettelo-sivusto. Jos sivusto olisi kaikille avoin, mahdollisimman moni p\u00e4\u00e4sisi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n siell\u00e4 olevaa tietoa opettamisessaan ja opiskelussaan. Sivustolla olisi ensin valittava instrumentti, sen j\u00e4lkeen taso ja vasta sitten se, mit\u00e4 varsinaisesti olet etsim\u00e4ss\u00e4, esim. \u201dvalssit\u201d. Linkin takaa l\u00f6ytyisi kappaleita, jotka sopivat kuvaukseen ja lis\u00e4ksi kirjat ja sivunumerot, jotta kappaleet voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nopeasti. Lajittelutapoja tulisi mielest\u00e4ni olla ainakin kaksi: tunnelmat ja opeteltava asia.<\/p>\n Oppilaalle omatoimiseen ohjelmiston etsimiseen hy\u00f6dyllist\u00e4 olisi kappaleiden lajittelu tunnelman mukaan. Monille lapsille \u201dMozart\u201d ja \u201dBach\u201d eiv\u00e4t sano juuri mit\u00e4\u00e4n, mutta \u201diloinen\u201d ja \u201drauhallinen\u201d kertovat jo paljon. Toki opettajallekin tunnelmittain lajitellut ohjelmistot toimivat ty\u00f6kaluna: opettajan on tunnettava oppilaansa ja tiedett\u00e4v\u00e4, mink\u00e4 tyylinen musiikki h\u00e4nt\u00e4 eniten kiinnostaa, iloinen vai surullinen, rauhallinen vai nopeatempoinen. Jos oppilaalla on vaikeuksia oppia trioli ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan oppikirjan kaikki harjoitukset on jo k\u00e4yty l\u00e4pi, tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4 ohjelmistoa asian opettamiseen. Ohjelmistonettisivulta opettaja voisi vain etsi\u00e4 oppilaan tason ja instrumentin mukaan paljon trioleja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 kappaleita ja valita niist\u00e4 oppilaalleen sopivimmat. Nyky\u00e4\u00e4n opettajan on ment\u00e4v\u00e4 kirjastoon, kiskottava hyllyst\u00e4 useita soitonoppaita ja etsitt\u00e4v\u00e4 niist\u00e4 selaamalla sopivia harjoitteita, ellei h\u00e4n ole tehnyt itselleen ohjelmistolistaa tai muista ulkoa, mist\u00e4 mit\u00e4kin l\u00f6ytyy. Opettaja voi l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s oppilaan musiikkia \u2013 eik\u00e4 vaan toisinp\u00e4in<\/strong><\/p>\n Tuovilan (2003, 121-122) tutkimuksen mukaan soittoa opiskelevat lapset olisivat halunneet soittaa enemm\u00e4n itse valitsemiaan kappaleita, korvakuulolta improvisoiden ja pop-musiikkia. Lasten mielest\u00e4 \u201dohjatussa opiskelussa keskeisint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi olevan aikuisten s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n perinteisen nuottiohjelmiston opiskelu\u201d eik\u00e4 heille muutoin tuttu musiikki. Jos taidemusiikki ei kiinnosta lasta, ainakin osaksi ohjelmistoa olisi hyv\u00e4 etsi\u00e4 niit\u00e4 musiikin tyylej\u00e4, jotka h\u00e4nt\u00e4 kiinnostavat. Innostavat kappaleet ohjelmistoon<\/strong><\/p>\n Opettajan on oltava tietoinen ohjelmistovalinnoistaan. Jos kaikki oppilaat soittavat kaikki samat kappaleet opintojensa edetess\u00e4, voi ehk\u00e4 mietti\u00e4, onko valinnat tehty ajatellen jokaisen oppilaan omaa opintosuunnitelmaa. Tietenkin on sellaisia klassikkoja, joita l\u00e4hes jokainen soitonopiskelija haluaa soittaa, mutta muutoin oppilaiden musiikkimaku on luultavasti eritt\u00e4in kirjava. Oppilaat haluavat soittaa kivoja ja motivoivia kappaleita, meid\u00e4n t\u00e4ytyy vain ensin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Tasosuoritusten sis\u00e4ll\u00f6t ja arvioinnin perusteet. n.d. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry (SML). Musiikinopetus.Viitattu 11.5.2015.\u00a0 http:\/\/www.musicedu.fi\/fi\/musiikinopetus\/tasosuoritukset <\/a><\/p>\n Tuovila, A. 2003. \u201dM\u00e4 soitan ihan omasta ilosta!\u201d Pitkitt\u00e4inen tutkimus 7-13-vuotiaiden lasten musiikin harjoittamisesta ja musiikkiopisto-opiskelusta. Sibelius-Akatemia, DocMus-yksikk\u00f6.<\/p>\n
\nLis\u00e4ksi kappaleiden lajittelu opittavan asian mukaan, esimerkkin\u00e4 trioli, olisi opettajan ty\u00f6skentelyn kannalta todella hyv\u00e4. Tietenkin soittaessa tapahtuu monenlaista oppimista, mutta tarkoitan esimerkiksi tietyn rytmikuvion esiintymist\u00e4 kappaleessa useampaan kertaan, jolloin kappaleen voi katsoa kehitt\u00e4v\u00e4n nimenomaan kyseisen rytmin soittamista. Esimerkkej\u00e4 opittavista asioita ovat eri rytmikuviot, korkeat \u00e4\u00e4net, kielitys, legato ja isot hypyt eli intervallit.<\/p>\n
\nSivuston olisi hyv\u00e4 olla my\u00f6s sellainen, ett\u00e4 vierailijat voisivat lis\u00e4t\u00e4 kappaleita tietokantaan, t\u00e4ll\u00e4 tavoin kaikkien sivustoa k\u00e4ytt\u00e4vien tiet\u00e4mys ohjelmistosta laajenisi. N\u00e4in se ty\u00f6, mit\u00e4 useimmat opettajat tekev\u00e4t viikoittain olisi kaikkien hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 tarvitsisi tehd\u00e4 aina uudestaan ja uudestaan. Kaikkien ohjelmistoluettelot voisivat siis laajentua yhteisell\u00e4 ty\u00f6panoksella \u2013 jos t\u00e4llainen sivusto kehitett\u00e4isiin.<\/p>\n
\nOlen sis\u00e4llytt\u00e4nyt pit\u00e4miini soittotunteihin my\u00f6s improvisaatiota ja s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4. Improvisaatioita olen opettanut alusta asti, mutta s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 vasta t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittamisen my\u00f6t\u00e4 ja Tuovilan v\u00e4ist\u00f6kirjaan tutustumisen vuoksi. Monet lapset s\u00e4velt\u00e4v\u00e4t ja improvisoivat mielell\u00e4\u00e4n ja se innostaa heit\u00e4.
\nUskon, ett\u00e4 oppilaan itsetuntoa kohottaa se, ett\u00e4 h\u00e4nen omaa kappalettaan soitetaan soittotunnilla ja opettaja (oppilaan silmin mahtava muusikko) soittaa h\u00e4nen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kappaletta sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 siihen s\u00e4estyksen. Jos oppilaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4t kappaleet ovat opettajan mielest\u00e4 \u201dliian helppoja\u201d, se ei saisi olla esteen\u00e4 niiden soittamiselle soittotunneilla. Mielest\u00e4ni helpotkin kappaleet kehitt\u00e4v\u00e4t, koska silloin voi keskitty\u00e4 muuhunkin kuin nuottien lukemiseen. Monet oppilaani ovat my\u00f6s kirjoittaneet itse tekemi\u00e4\u00e4n kappaleita nuoteiksi ja tunnilla tarkistetaan, onko nuottikuva sama kuin soitettu kappale. Useimmiten nuotti ja kuulokuva ei ole vastaava ja selvit\u00e4mmekin asian yhdess\u00e4 oppilaan kanssa: Soitan sek\u00e4 nuotti- ett\u00e4 kuulokuvan mukaisesti kappaleen ja oppilas selvent\u00e4\u00e4, kumpaa h\u00e4n tarkoitti. N\u00e4in tulee samalla opittua teoriaa ja nuotinkirjoitusta, jonka muuten l\u00e4hes kaikki oppilaat kokevat puuduttavaksi (Tuovila 2003, 177).<\/p>\nKirjoittaja: Annemari Survo, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n