{"id":897,"date":"2015-06-08T15:58:53","date_gmt":"2015-06-08T12:58:53","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=897"},"modified":"2015-06-08T15:58:53","modified_gmt":"2015-06-08T12:58:53","slug":"muusikot-ja-ergonomia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/muusikot-ja-ergonomia\/","title":{"rendered":"Muusikot ja ergonomia"},"content":{"rendered":"<p><strong><a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2015\/06\/Senja-Rapila.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-thumbnail wp-image-898\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2015\/06\/Senja-Rapila-150x150.jpg\" alt=\"Senja Rapila\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/a>Ergonomia ei ole varsinaisesti suoraan musiikin parissa oleville itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia. Kuitenkin musiikin opiskelussa ollaan hyvinkin tarkkoja soittoasennoista, fyysisist\u00e4 liikkeist\u00e4. Soittamiseen kuuluu eritt\u00e4in kuormittavia staattisia ja dynaamisia liikkeit\u00e4, joiden kesto voi olla esimerkiksi konsertissa tunnista jopa keikkamuusikon koko illan esiintymiseen, puhumattakaan harjoittelusta. <\/strong><\/p>\n<p><strong>Fyysisesti kuormittava soittaminen tuo mukanaan paljon tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n vaivoja. N\u00e4ist\u00e4 ovat esimerkkein\u00e4 erilaiset rasitusvammat vaikkapa tai kitaristin ranteessa ja niskassa. <\/strong><\/p>\n<p><strong>Ergonomia ja instrumentit<\/strong><\/p>\n<p>Muusikoiden ty\u00f6kalut eli instrumentit ovat varsin konservatiivisia v\u00e4lineit\u00e4. Niiden mallit, rakenteet ovat jopa vuosisatojen takaa. Voidaan sanoa ett\u00e4 soitinten rakenteen ideologia on ensisijaisesti v\u00e4lineen fyysisiss\u00e4 ominaisuuksissa sek\u00e4 rakenteissa ja soittajat yritt\u00e4v\u00e4t mukautua instrumentin vaatimuksiin. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti instrumenttien rakenteen muuttaminen ergonomian suhteen paremmaksi ei onnistu, koska silloin todenn\u00e4k\u00f6isesti menetet\u00e4\u00e4n soittimen ominaisuuksista keskeisi\u00e4 asioita.<\/p>\n<p>Konservatiivisista soittimista joissa ergonomia on ongelma voi ottaa esimerkkin\u00e4 huilun, jossa soittajan staattinen asento, k\u00e4sien ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 pito ja kaularangan kierto ovat soittajalle melkoinen haaste fyysisesti.<\/p>\n<p>Uusimpana tulokkaana musiikkikulttuurissa on ns. s\u00e4hk\u00f6iset soittimet esimerkkein\u00e4 s\u00e4hk\u00f6kitara, s\u00e4hk\u00f6rummut ja kosketinsoittimet. N\u00e4iss\u00e4 ergonomia eri muodoissaan on v\u00e4hemm\u00e4n rasittavaa, kuin vastaavissa klassisissa instrumenteissa.<\/p>\n<p><strong>Kuuluuko j\u00e4nnitys ja melu ergonomiaan?<\/strong><\/p>\n<p>Kolmasosa muusikoista kokee j\u00e4nnitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 tulevat ongelmat. T\u00e4rke\u00e4 muusikon ongelma-alue on psyykkiset haasteet. Soittamiseen ja laulamiseen liittyy henkisi\u00e4 paineita, joista voi tulla suorituksen painolasti (YLE uutiset, kotimaa 25.11.2010.)<\/p>\n<p>Musiikkikin muuttuu meluksi kun sit\u00e4 soitetaan liian kovaa. Soittaja ja laulaja ovat poikkeuksellisen riippuvaisia kuulostaan. Palaute omasta soitosta saadaan omien korvien v\u00e4lityksell\u00e4 ja kuulon heikkeneminen on muusikolle aina katastrofi.<\/p>\n<p>Voimakkuudeltaan 80 dB(A) ylitt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni tai melu voi olla kuulolle vahingollista. Noin 480 000 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 altistuu t\u00e4m\u00e4n alemman toiminta-arvon ylitt\u00e4v\u00e4lle melulle.\u00a0 Ylempi toiminta-arvo melualtistukselle on 85 dB(A), jonka ylitt\u00e4v\u00e4lle melulle altistuu n. 190 000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p><em>Tinnitus eli korvien soiminen vaivaa yli puolta miljoonaa suomalaista. Se hallitsee invalidisoivasti 50 000-100 000 suomalaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4. Muusikko ja musiikinopettaja Kauko Saaxx on yksi kansantautiin sairastuneista. Tinnitus vei h\u00e4nelt\u00e4 ty\u00f6kyvyn. Saaxx on ennakkotapaus: h\u00e4nen tinnituksensa katsottiin ty\u00f6tapaturmaksi <\/em>(Ty\u00f6terveyslaitos 2014.)<\/p>\n<p>Esiintymisj\u00e4nnityksest\u00e4 johtuvat psyykkiset ja fyysiset oireet voivat pahimmillaan aiheuttaa ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden. J\u00e4nnitys voi aiheuttaa my\u00f6s fyysisi\u00e4 oireita pahimmillaan my\u00f6s vammoja, eli puhumme edelleen ammattitaudista joka on osa ergonomiaa.<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6aika on ty\u00f6aikaergonomiaa<\/strong><\/p>\n<p>Ty\u00f6aikaergonomia on ty\u00f6vuorojen sijoittamista ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvointia ja jaksamista tukevalla tavalla vuoroty\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6aikoja koskeva s\u00e4\u00e4ntely on osa ty\u00f6suojelua ja ty\u00f6turvallisuutta. Sek\u00e4 ty\u00f6nantajan ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huolehtia ty\u00f6aikaan liittyv\u00e4st\u00e4 ty\u00f6turvallisuudesta, aivan kuten oikeaoppinen nostotekniikka ja apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6 pyrkii fyysisen ty\u00f6turvallisuuden suojeluun.<\/p>\n<p>Ty\u00f6aikalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja ty\u00f6ehtosopimuksissa on ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 suojaavia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 mm. p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4, vuorokautisesta ja viikoittaisesta lepoajasta. Vastuullinen ty\u00f6vuorosuunnittelu ylitt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n minimitason. Y\u00f6ty\u00f6n on todettu rasittavan ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 psyykkisesti enemm\u00e4n kuin aamu- ja iltavuorojen. My\u00f6s per\u00e4kk\u00e4isten ty\u00f6vuorojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niiden j\u00e4rjestys vaikuttaa ty\u00f6hyvinvointiin (Hakola 1994).<\/p>\n<p><strong>Muusikkojen ty\u00f6suojelu osa ergonomiaa<\/strong><\/p>\n<p>Vain osa kulttuurity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on ty\u00f6suhteessa, esim. valtion, taidelaitosten tai yritysten palveluksessa. Ty\u00f6terveyshuoltoon muodostuu oikeus vasta, jos on solmittu ehdot t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6suhde. Osa kulttuurity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 erityisesti suuri osa muusikoista on periaatteessa ty\u00f6suojelun ulkopuolella.<\/p>\n<p>Laki ja ty\u00f6ehtosopimukset tarkastelevat teatterissa ja elokuva-alalla tehty\u00e4 taiteellista ty\u00f6t\u00e4 normaalina ty\u00f6suhteena. Siit\u00e4 sovitaan ty\u00f6sopimuksella, maksetaan sovittu palkka ja ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n sovittuna aikana, sovitussa paikassa (Teme 2014.)<\/p>\n<p><em>Elokuva-alalla ty\u00f6 jakautuu kolmeen &#8221;periodiin&#8221;: ennakkoty\u00f6, kuvaukset ja j\u00e4lkity\u00f6t. N\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n 8-tuntisista ty\u00f6p\u00e4ivist\u00e4 ja 40-tuntisista ty\u00f6viikoista. Muu on ylity\u00f6t\u00e4.<\/em><\/p>\n<p><em>Teatterialalla taiteellinen ty\u00f6 on kokonaisty\u00f6aikaa, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ty\u00f6aika tasoittuu 38 \u00bc tunnin viikkoty\u00f6aikaan (eli 7 h 40 min\/p\u00e4iv\u00e4).<\/em><\/p>\n<p><em><u>Tanssi- ja sirkustaiteilijoiden ty\u00f6aika m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vuositasolla niin, ett\u00e4 he tekev\u00e4t enint\u00e4\u00e4n 224 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuodessa<\/u><\/em> (Teme 2014.)<\/p>\n<p>Useimmiten taiteilija on itsen\u00e4inen yritt\u00e4j\u00e4, ja tarvitsee ty\u00f6tapaturmavakuutuksen. Vakuutuksen avulla voi ty\u00f6olosuhteiden vuoksi sairastunut taiteilijayritt\u00e4j\u00e4kin saada korvauksia ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin kuluihin.<\/p>\n<p><strong>Ergonomian opetus ja opiskelu musiikki-alan oppilaitoksissa <\/strong><\/p>\n<p>Ergonomiaa opetetaan periaatteessa kaikissa musiikki-alan oppilaitoksissa jossain muodossa. Mink\u00e4 tasoista muusikon terveyskoulutus on t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n musiikkioppilaitoksissa ja mitk\u00e4 ovat soitonopettajien k\u00e4sitykset soittamisen kehollisuudesta ja muusikon fyysisest\u00e4 hyvinvoinnista j\u00e4\u00e4 vain arvailtavaksi.<\/p>\n<p>Minivaatimuksena pit\u00e4isi olla, ett\u00e4 opiskelija tuntee kehonhuollon perusteet osaa tunnistaa kehoa kuormittavat ty\u00f6tavat ja keinot niiden korjaamiseen.<\/p>\n<p><em>Esimerkkin\u00e4 er\u00e4s suhtautumista ergonomiaan tehty kyselytutkimus kolmessa musiikkiopistossa Tuloksena selvisi, ett\u00e4 vaikka nuorilla on soittoergonomiasta jonkin verran tietoa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 l\u00e4mmittely ja on venyttely harjoittelun yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 . <\/em>(Tervonen 2015.)<\/p>\n<p>Suositeltavaa olisikin, ett\u00e4 asiaan kiinnitett\u00e4isiin viel\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, jotta tulevaisuudessa musiikin ammattilaisten soittamisesta johtuvia vaivoja voitaisiin ehk\u00e4ist\u00e4 entist\u00e4 tehokkaammin.<\/p>\n<p><strong>Ennalta ehk\u00e4isy<\/strong><\/p>\n<p>Tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n monipuolinen k\u00e4ytt\u00f6, liikunta ja venyttely vapaa-aikana ja toisaalta riitt\u00e4v\u00e4 lepo kuitenkin korjaavat kuormituksesta aiheutuvat muutokset. Kaularangan, olkap\u00e4\u00e4n ja nivelten ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4t kulumamuutokset, kulumaoireet ja sairaudet ovat yht\u00e4 yleisi\u00e4 muusikoilla kuin muullakin v\u00e4est\u00f6ll\u00e4, mutta soittajille ne aiheuttavat ergonomian vuoksi hieman erilaisia ongelmia.<\/p>\n<p>Aivan kuten urheilijan, my\u00f6s muusikon t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 huolta lihaksistaan ja kunnostaan. Soittaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pieni\u00e4 lihaksia niiden toimintakykyns\u00e4 \u00e4\u00e4rirajoilla ja jo pieni lihasten kireys voi olla vakavaa ja vaikuttaa soittokykyyn. Urheilussa jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut psyykkinen valmennus on vasta viime aikoina huomattu hy\u00f6dylliseksi my\u00f6s musiikin alalla. K\u00e4site psyykkinen valmennus tulee suoraan urheilusta, miss\u00e4 hengitys-, rentoutus- ja keskittymisteht\u00e4v\u00e4t ovat osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 harjoittelua. Suurin osa menetelmist\u00e4, joita urheilijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, sopivat muusikoille. Erona urheilun ja musiikin v\u00e4lill\u00e4 on se, ett\u00e4 urheilussa suoritus on useimmiten puhtaasti fyysinen, kun taas musiikissa p\u00e4\u00e4paino on taiteellisella annilla, sek\u00e4 tunteiden v\u00e4litt\u00e4misell\u00e4 kuulijoille, siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 suoritus on fyysisesti vaativa. Psyykkinen valmennus musiikissa tarkoittaa kaikkea sellaista harjoittelua ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4, mit\u00e4 muusikko tekee fyysisen harjoittelun lis\u00e4ksi. (Arjas 2001, 37\u201343.)<\/p>\n<p><strong>Kokemuksia ergonomiasta<\/strong><\/p>\n<p>Artikkeli l\u00e4hti omista kokemuksista musiikin parissa. Vuosien varrella huomasin, ett\u00e4 ergonomia on muutakin kuin soittoasennot tai instrumentin k\u00e4ytt\u00f6. Artikkelissa halusin laajentaa ergonomian k\u00e4sitteit\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muusikkokollegojen avulla mit\u00e4 kaikkea todellisuudessa kuuluu muusikon ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Opinnoissani ergonomia j\u00e4i taka-alalle ja miss\u00e4\u00e4n vaiheessa ergonomiaa ei ole k\u00e4sitelty kokonaisuutena. Artikkelin tarkoitus on my\u00f6s auttaa tulevaisuudessa opettajan ty\u00f6ss\u00e4ni huomioimaan muusikon ty\u00f6n vaatimusten monipuolisuus. Ergonomian merkityst\u00e4 opetuksessa tulen korostamaan osana muusikkoutta ja selvi\u00e4mist\u00e4 kaikesta siit\u00e4, mit\u00e4 muusikko voi ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kohdata.<\/p>\n<h3><strong>Kirjoittaja: Ilkka Kivim\u00e4ki 2015, Centria ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/h3>\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Hakola T. Vuoroty\u00f6n ergonomiset kriteerit ym. Ergonomiatiedote 4\/1994: 10-16. Www-dokumentti. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/www.alavenyliikaa.fi\/tyoaikaergonomia.pdf\">http:\/\/www.alavenyliikaa.fi\/tyoaikaergonomia.pdf<\/a>. Luettu 15.03.2015<\/p>\n<p>Arjas P. 2001. Iloa esiintymiseen \u2013 Muusikoiden psyykkinen valmennus. Atena, Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n<p>Tervonen H. Pro gradu. HALUAISIN VAIN TIET\u00c4\u00c4 MIK\u00c4 OLISI HY\u00d6DYLLIST\u00c4. Www-dokumentti. Saatavissa: \u00a0<a href=\"http:\/\/ethesis.siba.fi\/f%20les\/nbnfife201111185830.pdf\">http:\/\/ethesis.siba.fi\/f les\/nbnfife201111185830.pdf<\/a>. Muutettu 2014. Luettu 22.03 2015.<\/p>\n<p>Ty\u00f6terveyslaitos. Www-dokumentti. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/www.ttl.fi\/fi\/tyoymparisto\/melu\/sivut\/default.aspx\">http:\/\/www.ttl.fi\/fi\/tyoymparisto\/melu\/sivut\/default.aspx<\/a>.\u00a0 Muutettu 28.11.2014. Luettu 14.03.2015.<\/p>\n<p>Teme. Teatteri ja mediaty\u00f6ntekij\u00f6iden liitto. Saatavissa: <a href=\"http:\/\/www.teme.fi\/usein-kysyttya.html#.VU3doanzDV8\">http:\/\/www.teme.fi\/usein-kysyttya.html#.VU3doanzDV8<\/a>. Muutettu 01.10. 2014. Luettu 09.05. 2015.<\/p>\n<p>YLE uutiset, kotimaa 25.11.2010.<\/p>\n<p><strong>\u00a0Valokuvat<br \/>\nAlber, Eric; Rapila, Senja.<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ergonomia ei ole varsinaisesti suoraan musiikin parissa oleville itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 asia. Kuitenkin musiikin opiskelussa ollaan hyvinkin tarkkoja soittoasennoista, fyysisist\u00e4 liikkeist\u00e4. Soittamiseen kuuluu eritt\u00e4in kuormittavia staattisia ja dynaamisia liikkeit\u00e4, joiden kesto voi olla esimerkiksi konsertissa tunnista jopa keikkamuusikon koko illan esiintymiseen, puhumattakaan harjoittelusta. Fyysisesti kuormittava soittaminen tuo mukanaan paljon tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n vaivoja. N\u00e4ist\u00e4 ovat esimerkkein\u00e4 [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7,5],"tags":[194,94,193],"class_list":["post-897","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-ergopnomian-opetus","tag-soittajan-ergonomia","tag-tyosuojelu"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/897","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=897"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/897\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":900,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/897\/revisions\/900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=897"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=897"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=897"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}