{"id":882,"date":"2015-06-08T12:00:34","date_gmt":"2015-06-08T09:00:34","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=882"},"modified":"2015-06-09T12:44:15","modified_gmt":"2015-06-09T09:44:15","slug":"aikavalikertaus-musiikin-harjoittelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/aikavalikertaus-musiikin-harjoittelussa\/","title":{"rendered":"Aikav\u00e4likertaus musiikin harjoittelussa"},"content":{"rendered":"

Aikav\u00e4likertaus on psykologiatieteeseen perustuva oppimismenetelm\u00e4, joka pyrkii tehokkaampaan ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n muistamiseen. Se sopii sellaisiin oppimistilanteisiin, joissa pit\u00e4\u00e4 oppia ja muistaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa ja joissa tietoa voi helposti j\u00e4sennell\u00e4 pieniin paloihin; k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksina ovat mm. vieraan kielen ja l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelu. Aikav\u00e4likertauksen kautta on mahdollista oppia huomattavasti nopeammin (10-50 kertaa) kuin tavallisemmilla oppimismenetelmill\u00e4, ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 muistissa jopa 95% opittua tietoa (SuperMemo<\/a>).<\/p>\n

Ulkoaopettelu on t\u00e4rke\u00e4 osa musiikin opiskelua: vaikka ei ole pakko opetella kokonaisia kappaleita ulkoa, joudutaan joka tapauksessa opettelemaan erilaisia asioita, kuten asteikkojen ja sointujen muodot. Jos muissa yhteyksiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tehokkaampia oppimis- ja muistamismenetelmi\u00e4, kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 musiikissakin, jos mahdollista.<\/p>\n

Harjoittelustrategia<\/strong><\/p>\n

Vaikka kuinka paljon aikaa k\u00e4ytett\u00e4isiin musiikin harjoitteluun, aina on mahdollista parantaa taitojaan ja luoda uutta. Vuonna 2013 ilmestyneess\u00e4 Jim Jarmushin elokuvassa Only Lovers Left Alive p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 on vampyyri, jonka el\u00e4m\u00e4 on huomattavasti pidempi kuin tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4. Vaikka vampyyri on harrastanut musiikkia jo vuosisatoja, viel\u00e4 h\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 kiinnostavaa ja hyv\u00e4n tavan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaa aikaansa. Valitettavasti meill\u00e4 ei taida olla vuosisatoja aikoja musiikin parissa, eli on syyt\u00e4 etsi\u00e4 yh\u00e4 tehokkaampia harjoittelustrategioita.<\/p>\n

Improvisoidun musiikin piirist\u00e4 l\u00f6ytyy hyvin erilaisia harjoittelustrategioita ja -menetelmi\u00e4, koska mahdollisuudet ovat melkein loputtomat. Jos taas soitetaan l\u00e4pikirjoitettua musiikkia, p\u00e4\u00e4tavoite on selke\u00e4mpi, ja t\u00e4ten keinot tavoitteen saavuttamiseen ovat rajoitetummat. Harjoittelussa on joka tapauksessa hyv\u00e4 asettaa v\u00e4litavoitteita, koska ne edist\u00e4v\u00e4t tehokkaampaa ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja niiden saavuttamisesta tulee hyv\u00e4 mieli.<\/p>\n

Hyv\u00e4 mieli on itse asiassa olennainen harjoittelussa. Jos ei pid\u00e4 opittavasta aiheesta, keskittyminen on vaikeaa ja oppiminen hitaampaa. Jos sen sijaan p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ns. flow-mielentilaan<\/a>, oppimisen laatu on paras mahdollinen.<\/p>\n

Bill Dobbinsilla (1994, 127-130) on eritt\u00e4in hyv\u00e4 harjoittelustrategia: siin\u00e4 mm. erotellaan selke\u00e4sti esiintymismielentila harjoittelumielentilasta. Esiintymismielentilassa ei mietit\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 harjoiteltiin, vaan keskityt\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n lopputulokseen. T\u00e4ss\u00e4 mielentilassa kannattaa soittaa sit\u00e4, joka on helpointa ja tulee luonnollisesti. Harjoittelumielentilassa p\u00e4invastoin keskityt\u00e4\u00e4n omiin heikkouksiin: jos joku on helppoa, harjoitellaan jotain muuta. Bill Dobbinsin mukaan harjoittelutilanteessa kannattaa pit\u00e4\u00e4 esiintymismielentilaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n improvisointi-harjoittelussa. Kuitenkin aina harjoittelun pit\u00e4\u00e4 kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, vaikka se olisi hyvin useasti toistuvaa. Mielest\u00e4ni n\u00e4iden kahden mielentilan raja voi olla joustavampi: voidaan siirty\u00e4 pikku hiljaa suuntaan tai toiseen sen mukaan, miten keskittymiskyky vaihtelee.<\/p>\n

Musiikin ja kielten samankaltaisuudet<\/strong><\/p>\n

Musiikilla ja kielill\u00e4 on selke\u00e4sti jotain yhteist\u00e4. Terminologia jo antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4: kysymys-vastaus, fraasi jne. Aihetta on tutkittu paljon tieteellisiss\u00e4 piireiss\u00e4, ja l\u00f6ytyy runsaasti kirjoja, jotka yritt\u00e4v\u00e4t korostaa samankaltaisuuksia, kuten Aniruddh D. Patelin MUSIC, LANGUAGE and the BRAIN<\/a>. Tutkimusten\u00a0 kautta yritet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 musiikin ja kielen ilmaisut jotain samaa aivoprosessia (Bisceglio 2014<\/a>).<\/p>\n

Musiikin piiriss\u00e4kin on mietitty musiikin ja kielten samankaltaisuuksia. Basisti Victor Wootenin<\/a> mielest\u00e4 voi oppia soittamaan samalla tavalla kuin opitaan \u00e4idinkielt\u00e4: kannattaa soittaa enemm\u00e4n kuin harjoitella, alussa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 liikaa s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ja hyv\u00e4ksy\u00e4 virheit\u00e4. Pieni lapsi oppii nopeasti puhumaan my\u00f6s, koska saa puhua koko ajan kokeneempien kanssa. Samalla tavalla pit\u00e4isi kannustaa nuoria soittajia jammailemaan kokeneempien kanssa.<\/p>\n

Minuakin on kiinnostanut kielten ja musiikin oppimismenetelm\u00e4t: kun rupesin opiskelemaan japania l\u00f6ysin yhden eritt\u00e4in tehokkaan menetelm\u00e4n, jonka esittelen.<\/p>\n

Aikav\u00e4likertaus<\/strong><\/p>\n

Koulussa aina pit\u00e4\u00e4 oppia uutta ja samalla muistaa aiemmin opittua. Yleens\u00e4 t\u00e4h\u00e4n pyrit\u00e4\u00e4n kaoottisella tavalla: k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi koko materiaali, kerrataan turhaan jotain, joka jo muistetaan, eik\u00e4 kerrata tarpeeksi jotain muuta, joka sitten unohtuu. Mutta jos tietoa j\u00e4sennet\u00e4\u00e4n tarpeeksi pieniin paloihin ja jonkun tietokoneohjelman avulla ajoitetaan jokaisen palan kertaukset juuri ennen unohtamista, s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n aikaa ja muistetaan enemm\u00e4n. Tietysti ennen kuin ruvetaan painamaan mieleen j\u00e4sennetyt tietopalat, pit\u00e4\u00e4 kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin aiheen kokonaiskuva. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siis sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, miten yksitt\u00e4iset tietopalat kytkeytyv\u00e4t toisiinsa; ja mit\u00e4 enemm\u00e4n kytket\u00e4\u00e4n uutta tietoa my\u00f6s aiempiin muistoihin, sit\u00e4 paremmin se j\u00e4\u00e4 mieleen (s\u00e4\u00e4nn\u00f6t 1.-3.,13.-15<\/a>).<\/p>\n

Aikav\u00e4likertauksen idea pohjautuu psykologian ”spacing effect<\/a>” ilmi\u00f6\u00f6n: el\u00e4imet (ja siten ihmiset) muistavat helpommin juttuja, joita kokevat muutaman kerran pidemmill\u00e4 aikav\u00e4leill\u00e4, kuin monesti lyhyemmill\u00e4 aikav\u00e4leill\u00e4 (”cramming”). Miten helposti muistetaan jotain, riippuu tilanteesta ja henkil\u00f6st\u00e4: jotain muistetaan jo ensimm\u00e4isen kerran j\u00e4lkeen, joku muu vaatii useampia kertauksia. Kuitenkin l\u00f6ytyy s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyyksi\u00e4\u00a0<\/a> oppimis- ja unohtamisprosessissa, joitten kautta voi tehostaa kertausten ajoitusta.<\/p>\n

Aikav\u00e4likertauksen<\/a>\u00a0 idea oli jo olemassa vuonna 1932 professori C. A. Macen kirjassa ”Psychology of Study”. Vuonna 1939 H. F. Spitzer tutki aikav\u00e4likertauksen vaikutusta 3600 Iowan opiskelijaan. 1960-luvussa kognitiiviset psykologit tutkivat uudelleen asiaa, ja Pimsleur kielikurssit kokeilivat sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Vuonna 1972 Sebastian Leitner keksi ns. ”Leitner-j\u00e4rjestelm\u00e4n”, tehokas aikav\u00e4likertaukseen perustuva tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opettelukortteja<\/a>. Kortteja on eri laatikoissa, jotka k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi eri aikav\u00e4leill\u00e4: esim. 1-laatikon sis\u00e4lt\u00f6 opetellaan joka p\u00e4iv\u00e4, 2-laatikon joka kolmas p\u00e4iv\u00e4, 3-laatikon joka viides, jne. Jos tietty kortti muistetaan, se siirret\u00e4\u00e4n seuraavaan laatikkoon; jos se unohtui, se siirret\u00e4\u00e4n takaisin 1-laatikkoon.
\n<\/a><\/p>\n

\"LaMantia_KUVA1\" <\/a>Kuva 1: Leitner-j\u00e4rjestelm\u00e4<\/a><\/p>\n

1980-luvulla tietokoneiden yleistyminen mahdollisti aikav\u00e4likertauksen k\u00e4yt\u00f6n tietokoneohjelmissa, joita kutsutaan yleens\u00e4 SRS:ksi (Spaced Repetition Software). Algoritmien kautta jokaisen kortin kertaukset voidaan aikatauluttaa erikseen oppijan itsearvioinnin mukaan: jos kortti muistettiin helpommin, seuraava aikav\u00e4li on pidempi, jos kortti unohtui kokonaan sykli alkaa uudelleen. Supermemo<\/a> -ohjelmaa kehitti puolalainen Piotr Wo\u017aniak vuodesta 1985 l\u00e4htien, ja sen algoritmia ovat k\u00e4ytt\u00e4neet muutkin ohjelmat, kuten ilmainen Anki<\/a> . Muut k\u00e4ytetyt algoritmit perustuvat joko neuroverkkoihin tai Leitner-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ankilla voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muiden ihmisten jakamia korttipakkoja, tai niit\u00e4 voi luoda itse. On mahdollista muokata kortin pohjaa HTML koodilla, ja lis\u00e4t\u00e4 mm. \u00e4\u00e4nitiedostot ja kuvat.<\/p>\n

\"LaMantia_KUVA2\"<\/a>Kuva 2: Ankin<\/a> kuvakaappaus: itsearvioinnilla vaikutetaan kortin seuraavaan kertaukseen aikav\u00e4liin<\/p>\n

Itse olen k\u00e4ytt\u00e4nyt Ankia japanin opiskelussa muutaman kuukauden, ja se on toiminut mainiosti. Joka p\u00e4iv\u00e4 opettelen 10 uutta kanjia (japanilaiset Kiinasta per\u00e4isin olevat merkit), ja kertauksia on yleens\u00e4 noin 70. Siihen menee aikaa noin 30-40 minuuttia, jota voin helposti jakaa vapaisiin hetkiin p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4: esim. jos lounaalla en tapaa ket\u00e4\u00e4n koulukaveria k\u00e4yt\u00e4n Ankia.
\nT\u00e4st\u00e4 tulee eritt\u00e4in hyv\u00e4 tunne, joka johtuu monesta asiasta:
\n\u2022 – olen aina varma siit\u00e4, ett\u00e4 opin jotain
\n\u2022 – olen aina varma siit\u00e4, ett\u00e4 muistan suurimman osan aiemmin opittua tietoa
\n\u2022 – minulla on selke\u00e4 oppimistavoite, selke\u00e4 oppimissuunnitelma, selke\u00e4ll\u00e4 aikataululla.
\nRytmimusiikin harjoittelussa tuntuu joskus silt\u00e4, ettei ole oppinut melkein mit\u00e4\u00e4n, vaikka olisi harjoitellut pitk\u00e4n ajan. Yksi oma oppilaanikin ilmaisi kerran t\u00e4llaisen tunteen. Monet opiskelukaveritkin kertovat etsiv\u00e4ns\u00e4 aina parempia harjoittelutapoja ja -strategioita.<\/p>\n

Hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet<\/strong><\/p>\n

Mietin, miten voisin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 aikav\u00e4likertausta musiikissa. L\u00f6ysin pari Ankin jaettua korttipakkaa, joita voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ilman pianoa: yhdell\u00e4<\/a> opetellaan lukemaan nuotteja G- ja F-avaimella; toisella<\/a> opetellaan lukemaan sointumerkkej\u00e4 close-position hajotuksilla.<\/p>\n

Minulle on vaikeinta harjoitella harmoniaa, eli sointuja ja sointuhajotuksia, joten halusin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikav\u00e4likertausta siin\u00e4 yhteydess\u00e4. Mietin, ett\u00e4 voisi luoda sellaisen Ankin korttipakan, jossa \u00e4\u00e4nitiedostoina olisivat erilaisten harjoittelujen taustanauhat. Jos harjoitellaan tietyn tyypin sointuhajotuksia sointukierron p\u00e4\u00e4lle, voidaan luoda kortti, jossa lukee hajotustyyppi (esim. \u201dSo What voicings\u201d), ja korttiin voidaan liitt\u00e4\u00e4 taustanauha, jonka mukaan soitetaan. Kun taustanauha loppuu, voidaan arvioida, miten hyvin harjoitus meni, ja t\u00e4m\u00e4n perusteella ohjelma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sitten harjoiteltua korttia uudestaan aiemmin tai my\u00f6hemmin.
\nT\u00e4ss\u00e4 on valitettavasti yksi ongelma: tietoa ei j\u00e4sennet\u00e4 tarpeeksi pieniin paloihin. Voi olla, ett\u00e4 osataan tietyt hajotukset tosi hyvin yhdell\u00e4 s\u00e4vellajilla, mutta huonosti toisella. Voisi luoda kortteja yksitt\u00e4isille soinnuille; toisaalta on my\u00f6s tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, miten kuljetaan soinnusta toiseen. Jos halutaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaalla tavalla aikav\u00e4likertausta harmonian harjoittelussa, Anki ei taida riitt\u00e4\u00e4, vaan pit\u00e4isi keksi\u00e4 joku muu ohjelma.<\/p>\n

K\u00e4vin artikkeliani varten katsomassa, mink\u00e4laisia ohjelmia on jo olemassa, ja kirjoitin niit\u00e4 l\u00e4hdeluetteloon. Niit\u00e4 on paljon, eniten mobiililaitteisiin: suurin osa opettaa soittamaan valmiita kappaleita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 MIDI-tiedostoja. Voi joko lukea suoraan nuoteista, tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avuksi k\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4 ”piano scroll<\/a>”, eli s\u00e4velten hahmot tulevat alas, ja kun ne iskev\u00e4t koskettimistoa pit\u00e4\u00e4 soittaa niit\u00e4.<\/p>\n

Ilmeisesti ei ole viel\u00e4 olemassa mit\u00e4\u00e4n sellaista, jota kuvittelin mieless\u00e4ni, tai en l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4. Yrit\u00e4n kuvata lyhyesti ideaani; kenties joskus joku hyv\u00e4 ohjelmoija osaa toteuttaa t\u00e4t\u00e4.
\nUnelmieni ohjelma luo automaattisesti sointukiertoja sen perusteella, mink\u00e4laisia hajotuksia pit\u00e4\u00e4 harjoitella. Se antaa l\u00e4pikirjoitetun alkusoinnun, josta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikuttamalla yksitt\u00e4isi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Ohjelmaan voi lis\u00e4t\u00e4 harjoiteltavia sointuhajotuksia pikku hiljaa, eik\u00e4 tarvita itsearviointia: ohjelma automaattisesti mittaa, kauanko kesti siit\u00e4, kun sointumerkki on n\u00e4ytetty, siihen, kun soitetaan. Sen perusteella ohjelma p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 aikav\u00e4lin, jonka j\u00e4lkeen kerrataan viel\u00e4 sama sointuhajotus. Sointumerkkien vieress\u00e4 voisi olla haluttu hajotustyyppi (esim. kvartaali, drop2, jne.), tai sit\u00e4 voisi merkit\u00e4 sointumerkin v\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on vain yksi esimerkki aikav\u00e4likertauksen mahdollisuuksista musiikissa. Sen ominaispiirteet sopivat hyvin musiikin harjoitteluun, miss\u00e4 tahansa yhteydess\u00e4 sit\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se pakottaa asettamaan v\u00e4litavoitteita, joista tulee hyv\u00e4 mieli, ja se lyhent\u00e4\u00e4 mieleen painamiseen varattua aikaa.
\nAikav\u00e4likertaukseen ei kuitenkaan kannata k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurinta osaa harjoitteluajasta. Jopa sen vahvemmat kannattajat tiet\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n, kuten AJATT<\/a> -sivuston Khatsumoto: kun h\u00e4n opiskeli intensiivisesti japania, SRS:en k\u00e4ytetty aika ei ollut kuin pieni osa [h\u00e4nen tyypillist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4ns<\/a>\u00e4.
\nYleens\u00e4 opiskellaan vierasta kielt\u00e4, koska halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Halutaan puhua ihmisten kanssa, lukea kirjoja tai katsoa elokuvia. Samalla tavalla yleens\u00e4 opiskellaan musiikkia, koska halutaan luoda kauniita, miellytt\u00e4vi\u00e4 tai jopa ahdistavia tunnelmia. Vaikka ideani tulisi todeksi, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koneen luomat sointukierrot kuulosta kovin hyv\u00e4lt\u00e4, mutta voihan s\u00e4\u00e4stynytt\u00e4 aikaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 musiikin taiteelliseen luomiseen.<\/p>\n

Kirjoittaja: Andrea La Mantia 2015, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

About the book. n.d. Kuvaus Aniruddh D. Patelin kirjasta MUSIC, LANGUAGE, and the BRAIN. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/global.oup.com\/us\/companion.websites\/9780195123753\/aboutbook\/<\/a><\/p>\n

Anki (software). 2015. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Anki_(software)<\/a><\/p>\n

Bisceglio, P. 2014. Is Music a Language? If not, why can we use it to communicate? Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.psmag.com\/health-and-behavior\/music-language-75521<\/a><\/p>\n

Chord Symbols to piano keys. 2014. Ankin jaettu korttipakka. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/ankiweb.net\/shared\/info\/946752090<\/a><\/p>\n

Dobbins, B. 1994. A Creative Approach to Jazz Piano Harmony. Advance Music.<\/p>\n

Flashcard. 2015. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Flashcard<\/a><\/p>\n

Flow (psychology). 2015. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Flow_(psychology)<\/a><\/p>\n

General principles of SuperMemo. n.d. Kuvaus SuperMemo ohjelmasta. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.supermemo.com\/english\/princip.htm<\/a><\/p>\n

Khatzumoto. n.d. A Day In The Life of Khatzumoto (No, For Real). Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.alljapaneseallthetime.com\/blog\/a-day-in-the-life-of-khatzumoto-no-for-real<\/a><\/p>\n

LaFrance, A. 2014. How Brains See Music as Language. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.theatlantic.com\/health\/archive\/2014\/02\/how-brains-see-music-as-language\/283936\/<\/a><\/p>\n

Leitner system. 2015. Wikipedia artikkeli. Viitattu 9.6.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Leitner_system<\/a><\/p>\n

Musical notes: sight reading, sound and keyboard position. 2014. Ankin jaettu korttipakka. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/ankiweb.net\/shared\/info\/1867478436<\/a><\/p>\n

Overview. n.d. Kuvaus AJATT sivustosta. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.alljapaneseallthetime.com\/blog\/about\/overview-page<\/a><\/p>\n

Spaced repetition. 2015. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Spaced_repetition<\/a><\/p>\n

Spacing effect. 2014. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Spacing_effect<\/a><\/p>\n

SuperMemo. 2014. Wikipedia artikkeli. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/SuperMemo<\/a><\/p>\n

Wooten, V. 2012. Music as a language. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/ed.ted.com\/lessons\/victor-wooten-music-as-a-language<\/a><\/p>\n

Wo\u017aniak, P. 1990. Account of research leading to the SuperMemo method. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.supermemo.com\/english\/ol\/beginning.htm<\/a><\/p>\n

Wo\u017aniak, P. 1990-2000. Theoretical aspects of spaced repetition in learning. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.supermemo.com\/articles\/theory.htm<\/a><\/p>\n

Wo\u017aniak, P. 1999. Effective learning: Twenty rules of formulating knowledge. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/www.supermemo.com\/articles\/20rules.htm<\/a><\/p>\n

Ohjelmat pianonsoiton oppimiseen:<\/strong><\/p>\n

50in1 Piano HD. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/itunes.apple.com\/us\/app\/50in1-piano-hd\/id413055635?mt=8<\/a><\/p>\n

Learn Piano Chords. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.alkalinelabs.learnpianochords<\/a><\/p>\n

Magic Piano by Smule. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.smule.magicpiano<\/a><\/p>\n

My Piano Lessons LITE. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.makemedroid.key1ee715c0<\/a><\/p>\n

Nota for iPad. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/itunes.apple.com\/us\/app\/nota-for-ipad\/id365724129?mt=8<\/a><\/p>\n

Perfect Piano. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.gamestar.perfectpiano<\/a><\/p>\n

Piano Dust Buster by JoyTunes. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/itunes.apple.com\/app\/piano-dust-buster-song-game\/id502356539<\/a><\/p>\n

Piano Instructor. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.okythoos.android.pianoinstructorlite<\/a><\/p>\n

Piano Notes! – Learn To Read Music. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/itunes.apple.com\/us\/app\/piano-notes!-learn-to-read\/id463880788?mt=8<\/a><\/p>\n

Piano Teacher. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.rubycell.pianisthd<\/a><\/p>\n

Playground Sessions. Viitattu 1.3.2015. http:\/\/playgroundsessions.com\/<\/a>
\n Synthesia. Viitattu 1.3.2015. https:\/\/play.google.com\/store\/apps\/details?id=com.synthesia.synthesia<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Aikav\u00e4likertaus on psykologiatieteeseen perustuva oppimismenetelm\u00e4, joka pyrkii tehokkaampaan ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n muistamiseen. Se sopii sellaisiin oppimistilanteisiin, joissa pit\u00e4\u00e4 oppia ja muistaa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tietoa ja joissa tietoa voi helposti j\u00e4sennell\u00e4 pieniin paloihin; k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksina ovat mm. vieraan kielen ja l\u00e4\u00e4ketieteen opiskelu. Aikav\u00e4likertauksen kautta on mahdollista oppia huomattavasti nopeammin (10-50 kertaa) kuin tavallisemmilla oppimismenetelmill\u00e4, ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 muistissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[186,187,188,185],"class_list":["post-882","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-muisti","tag-opiskelumenetelma","tag-pianonsoiton-opiskelu","tag-soiton-oppiminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/882","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=882"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/882\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":914,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/882\/revisions\/914"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=882"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=882"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=882"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}