Harmonia-sana juontuu kreikan kielen sanasta, joka tarkoittaa yhteen liitt\u00e4mist\u00e4. Musiikissa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in soivat \u00e4\u00e4net muodostavat intervalleja ja sointuja, toisin sanottuna musiikin harmonisen ulottuvuuden. \u00c4\u00e4ni itsess\u00e4\u00e4n on aineessa etenev\u00e4\u00e4 aaltoliikett\u00e4. \u00c4\u00e4niaallon v\u00e4r\u00e4hdelless\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti \u00e4\u00e4nell\u00e4 on s\u00e4velkorkeus (S\u00e4velkorkeus N.d.).<\/p>\n
Moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 voidaan tarkastella monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. S\u00e4velt\u00e4minen tai melodian soinnuttaminen vaatii kirjoitetun musiikin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen tuntemusta tai taitoa ja uskallusta poiketa niist\u00e4. Kuultavan musiikin yhten\u00e4 osana on intonaatio. Yksinkertaistettuna sill\u00e4 tarkoitetaan s\u00e4veltasojen hallintaa (Intonaatio N.d.). Intonaation hallintaan on kehitetty erilaisia teoreettisia malleja, viritysj\u00e4rjestelmi\u00e4. Tasavireist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tarvitaan kiinte\u00e4viritteisi\u00e4 soittimia varten (esimerkiksi piano ja melodiset ly\u00f6m\u00e4soittimet). Luonnollinen ja melodinen viritysj\u00e4rjestelm\u00e4 sopivat puhaltajien ja jousisoittajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. (Virityksen p\u00e4\u00e4periaatteet.)<\/p>\n
Tasavireiset soittimet ovat tasaisen ep\u00e4vireisi\u00e4 luonnolliseen viritykseen verrattuna. Paljon puhuva on musiikin professori Ross W. Duffinin (2007) kirjoittaman kirjan otsikko \u201dHow equal temperament ruined harmony (and why you should care)\u201d, vapaasti suomen-nettuna \u201dKuinka tasavireisyys pilasi harmonian (ja onko sill\u00e4 mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4)\u201d. Luonnollinen viritys pohjautuu \u00e4\u00e4niaaltojen saumattomaan yhteensovittamiseen. Luonnollisesti soivat harmoniat ihminen kuulee puhtaina (Karjalainen 2011, 6).<\/p>\n
Moni\u00e4\u00e4nist\u00e4 musiikkia voi soittaa suuremmin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sen taustalla olevista teorioista ja lainalaisuuksista. Lapsilla luonnollinen intonaatio voi kehitty\u00e4 sopivassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.
\nHyv\u00e4ll\u00e4 intonaatiolla soittava puhallinorkesteri toimii p\u00e4\u00e4asiassa luonnollisen viritysj\u00e4rjestelm\u00e4n alueella.<\/p>\n
Puhaltajista orkesteri<\/strong><\/p>\n Nimi paljastaa kaiken tai ainakin melkein. Puhallinorkesteri eroaa muista puhallinkokoonpanoista siin\u00e4, ett\u00e4 se kattaa vaski- ja puupuhaltimia matalimmasta korkeimpaan, tuubasta huiluun. Viidentoista soittajan kokoonpanoa voinee kutsua puhallinorkesteriksi. Sinfoninen puhallinorkesteri vaatii riveihins\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 soittajaa. Puhaltajien lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 osa soittajistoa ovat ly\u00f6m\u00e4soittajat.<\/p>\n Aloitteleva puhallinorkesteri<\/strong><\/p>\n Aloittavan puhaltajan ensimm\u00e4isen\u00e4 opittaviin asioihin ei kuulu intonaatio. Soittimesta t\u00e4ytyy ensin saada \u00e4\u00e4ni. Teht\u00e4v\u00e4 on uusi kasvojen kasvaville ja kehittyville lihaksille. Samaan aikaan pit\u00e4isi puhaltaakin, muistaa oikeat sormitukset, pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 soittoasento, lukea nuotteja, j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n Laulamisen ja musiikin kuuntelemisen kautta lapselle kehittynyt luontainen intonaation taju voi saada aloittelijan soittamaan puhtaasti. Pikku viulistin sormet liukuvat otelaudalla automaattisesti hakien oikeaa s\u00e4velkorkeutta. Puhaltaja ei voi n\u00e4hd\u00e4 korkeuden muuttamiseen tarvittavia temppuja. On toimittava kuulon varassa.<\/p>\n Mielenkiintoisen katsauksen puhallinorkesterin kehityksest\u00e4 tarjosi Vantaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden joulukonsertti 17.12.2014. Kaikkiaan orkestereita oli viisi. Konsertin aloitti orkesterivalmennusryhm\u00e4, jonka soittajat olivat soittaneet vasta puoli vuotta. D-, C- ja B-orkestereiden kautta soittajat etenev\u00e4t A-orkesteriin, jossa soittivat pisimm\u00e4ll\u00e4 opinnoissa olevien lis\u00e4ksi innokkaimmat jo opiskelunsa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet nuoret.<\/p>\n Intonaation n\u00e4k\u00f6kulmasta orkesterivalmennusryhm\u00e4 ja D-orkesteri kuulostivat melko kakofonisilta. C-orkesterin soitossa soittajien lis\u00e4\u00e4ntyneet taidot kuuluivat yhteissoitossa. Yksitt\u00e4isten soittajien \u00e4\u00e4nentuotto on vakaammalla pohjalla, jolla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus orastavan intonaation muodostumiselle. Kehityskulku jatkui B-orkesterin kautta A-orkesteriin. Sen soitossa oli jo hyvin soivia jaksoja ja sointuja. Puhallinsoittajia vaivaava v\u00e4syminen alkoi kuulua konsertin loppuvaiheilla. Sill\u00e4 on suuri vaikutus intonaatioon. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla toimivat puhallinopettajat kertovat, ett\u00e4 intonaatio on osana soiton-opetusta jo opiskelun alkuvaiheessa. Aloittelevalle soittajalle on opetettava, miten soitin viritet\u00e4\u00e4n ja soittotunti aloitetaan viritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opettajan soiton tai pianon mukaan. Hyv\u00e4 soittoasento ja puhallus ovat puhtaan soiton perusedellytyksi\u00e4. Opettajan kanssa teht\u00e4v\u00e4 unisonoharjoitus, eli harjoitus, jossa kaksi soittajaa soittaa samaa melodiaa samalta korkeudelta, on tehokas tapa intonaation oivaltamisessa. Taitojen karttuessa suurempaan rooliin astuu puhallustekniikka. Keinoja sen kehitt\u00e4miseen voivat olla esimerkiksi harjoittelemalla pelk\u00e4ll\u00e4 suukappaleella tai tutkimalla, miten puhalluksen suunta vaikuttaa intonaatioon.<\/p>\n Referenssi\u00e4\u00e4niharjoittelu on tehokas tapa kehitt\u00e4\u00e4 intonaatiota. Esimerkiksi viritysmittarista soitetaan yht\u00e4jaksoisesti soivaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. \u00c4\u00e4nen p\u00e4\u00e4lle soitetaan lyhyt melodia ja pyrit\u00e4\u00e4n saamaan se soimaan mahdollisimman hyvin suhteessa referenssi\u00e4\u00e4neen. Harjoitus toistetaan mahdollisimman monessa s\u00e4vellajissa ja oktaavialassa. T\u00e4ll\u00e4 harjoituksella voidaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti harjoitella vain yhden soinnun \u00e4\u00e4ni\u00e4 kerralla ja referenssi\u00e4\u00e4ni on aina soinnun peruss\u00e4vel. Joissakin \u00e4lypuhelimien viritysmittarisovelluksissa on my\u00f6s mahdollisuus soittaa referenssi\u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Harrastuksena orkesteri<\/strong><\/p>\n Voiko harrastelijapuhallinorkesteri kehitty\u00e4 soittamaan hyv\u00e4ss\u00e4 vireess\u00e4? Melkoinen haaste se on niin soittajille kuin kapellimestarille. Soittajien taidoissa on suuria eroja. Osa voi olla uransa p\u00e4\u00e4tt\u00e4neit\u00e4 ammattimuusikoita ja osa musiikista innostuneita vasta-alkajia. Yhteismusisoinnin tulisi olla mielek\u00e4st\u00e4 ja hauskaa kaikille. Tikkurilan soittokunta k\u00e4y hyv\u00e4st\u00e4 esimerkist\u00e4.<\/p>\n Tikkurilan soittokunnan, Tixibandin, kapellimestarin kirjoituksista saa k\u00e4sityksen innostuneesta ryhm\u00e4st\u00e4. Hyvin\u00e4 moottoreina ovat ohjelmistovalinnat, esiintymiset ja hyv\u00e4 ilmapiiri. N\u00e4m\u00e4 asiat varmasti n\u00e4kyv\u00e4t soittajien sitoutumisena yhteisiin tapahtumiin, harjoituksiin ja esiintymisiin. Sitoutumisen kautta yhteissoiton tasoa voi alkaa kehitt\u00e4\u00e4. Innostunut soittajisto kest\u00e4\u00e4 paremmin kapellimestaria, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti harjoittaa orkesteria kohti parempaa intonaatiota ja yhteissoittoa. Tosin ei Tikkurilan soittokunnassakaan ole voitu v\u00e4ltty\u00e4 poissaolojen aiheuttamilta ongelmilta. (Nurmi 2013-2014.)<\/p>\n Paremman intonaation saavuttamisessa avainasemassa on siis kapellimestari yksin. Orkesterin v\u00e4h\u00e4inen itseohjautuvuus asettaa h\u00e4net arvioimaan orkesterin edellytykset ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka korkealle tasolle pyrit\u00e4\u00e4n. Teorioiden hallinta ja ryhm\u00e4ohjaajan taidot korostuvat.<\/p>\n Soivatko ammattilaiset<\/strong><\/p>\n Ammattilaisista koostuva puhallinorkesteri poikkeaa edell\u00e4 mainituista melkoisesti. Soittajien taitotaso on korkeampi, vaihtuvuus v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja soittaminen orkesterissa on jatkuvaa. Soittajien korkea osaaminen oman soittimen hallinnassa, harjaantunut s\u00e4velkorva ja into-naatioon liittyvien teorioiden tuntemus luovat pohjan hyvin soivalle orkesterille.<\/p>\n My\u00f6s sosiaalisilla tekij\u00f6ill\u00e4 saattaa olla vaikutusta. Alempana hierarkiassa olevat korjaavat intonaatiotaan enemm\u00e4n suhteessa ylempiin. Usein orkesteriin muodostuu soittajia, joiden luotetaan soittavan aina puhtaasti. Muut mukautuvat heid\u00e4n soittoonsa, vaikka luottosoittajat eiv\u00e4t aina oikeassa olisikaan. (Korjaaminen N.d.)<\/p>\n Hyv\u00e4t yksil\u00f6iden lis\u00e4ksi tarvitaan roppakaupalla joukkuehenke\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 on kapellimestari. H\u00e4n on henkil\u00f6, joka tuntee soitettavan musiikin kokonaisuudessaan ja auttaa orkesteria korjaamaan harmonioiden intonaatiota. Vaikka ammattiorkesteri on monessa suhteessa itseohjautuva ja korjaa virheit\u00e4 sek\u00e4 ep\u00e4tarkkuuksia automaattisesti harjoittelun edetess\u00e4, se tarvitsee ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolisen tarkkailijan saadakseen aikaiseksi parhaan mahdollisen tuloksen. T\u00e4ss\u00e4 kapellimestarille lankeaa melkoiset vaatimukset. H\u00e4nen tulisi tuntea kaikkien orkesterin soittimien erityispiirteit\u00e4, n\u00e4hd\u00e4 luottosoittajat, kuulla ja korjata ep\u00e4puhtaudet, omata ryhm\u00e4nohjaajan taitoja sek\u00e4 pienen\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 ilment\u00e4\u00e4 musiikki k\u00e4sill\u00e4\u00e4n, kehollaan ja olemuksellaan mielell\u00e4\u00e4n rytmisesti tarkasti. Perustana n\u00e4ille taidoille on oma soitonopiskelu ja kokemus orkesterisoitosta.<\/p>\n Anna saen soida<\/strong><\/p>\n Ket\u00e4 ep\u00e4vireisyys oikeasti haittaa? Uskaltaisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurinta osaa ihmisist\u00e4. Suuressa jousistossa vibrato ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n hajonta intonaatiossa helpottaa soittajia harmonioiden ja melodioiden soittamisessa, jolloin yksitt\u00e4isten soittajien virheet sulautuvat helpommin kokonaisuuteen (Intonaatio orkesterissa N.d.). Puhallinorkesterille harvemmin lankeaa moista helpotusta. Sopusoinnussa etenev\u00e4t \u00e4\u00e4niaallot saavat aikaan aisteja hivelev\u00e4n kokemuksen toisin kuin kuunteluv\u00e4symyst\u00e4 tuottava h\u00e4ly. Molemminpuolinen luottamus ammattimuusikon ja kapellimestarin v\u00e4lill\u00e4 voisi olla avain hyvin soivaan lopputulokseen. Kapellimestarilla olisi luottamus muusikoiden taitoon korjata asioita automaattisesti harjoittelun edetess\u00e4 ja soittajilla kapellimestarin kuulokuvaan h\u00e4nen ohjatessaan orkesteria.<\/p>\n <\/p>\n L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n Duffin, R. W. 2007. How equal temperament ruined harmony (and why you should care). Norton paperback. Bloomsburg: RR Donnelley.<\/p>\n Intonaatio. N.d. Sibelius-Akatemian intonaationettisivu. Sibelius-Akatemia. Viitattu 6.1.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/intonaatio\/index.php?id=4&la=fi<\/a><\/p>\n Intonaatio orkesterissa. N.d. Sibelius-Akatemian intonaationettisivu. Sibelius-Akatemia. Viitattu 6.1.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/intonaatio\/index.php?id=38&la=fi<\/a><\/p>\n Karjalainen, K. 2011. Ollaan kuulolla, \u00c4\u00e4nenkuljetusta puhtaasti. Kari Karjalainen Music. P\u00e4i-j\u00e4t-Paino.<\/p>\n Korjaaminen. N.d. Sibelius-Akatemian intonaationettisivu. Sibelius-Akatemia. Viitattu 6.1.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/intonaatio\/index.php?id=16&la=fi<\/a><\/p>\n Nurmi, K. N.d. Kapellimestari Dir.mus Kimmo Nurmi. Tikkurilan soittokunnan kapellimesta-rin kirjoituksia orkesterin toiminnasta vuosilta 2013-2014. Viitattu 6.1.2015. http:\/\/www.tikkurilansoittokunta.net\/komponenttisivu.<\/a><\/p>\n S\u00e4velkorkeus. N.d. Sibelius-Akatemian intonaationettisivu. Sibelius-Akatemia. Viitattu 6.1.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/intonaatio\/index.php?id=48&la=fi<\/a><\/p>\n
\nIntonaatio siis paranee taitojen karttuessa. Soitonopetuksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli yhteissoiton opiskelussa sis\u00e4lt\u00e4en sointutajua kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta (Intonaatio orkesterissa N.d.).<\/p>\n![\"vokkolainen_artikkelinkuva_1\"](\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2015\/06\/vokkolainen_artikkelinkuva_1.jpg\")
<\/a>Kuva 1: My favorite things -kappaleen melodialla voi keskitty\u00e4 perus\u00e4\u00e4nen sek\u00e4 yl\u00e4- ja alakvintin soinnin parantamiseen<\/p>\n<\/a>Kuva 2: Kolmisointumelodialla voi harjoitella my\u00f6s suurta tai pient\u00e4 terssi\u00e4, duuria ja mollia<\/p>\n
\nSoitonopetuksessa intonaation ja sointutajun kehitt\u00e4minen ovat yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana muiden asioiden rinnalla. Lapsen korva voi harjaantua helposti ja nopeasti, jos oikeanlaista altistusta ja toimintaa on tarpeeksi. Vanhalle koiralle t\u00e4m\u00e4n tempun oppiminen voi osoittautua hankalaksi.<\/p>\nKirjoittaja: Jussi Vokkolainen, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n