{"id":863,"date":"2015-06-03T15:20:57","date_gmt":"2015-06-03T12:20:57","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=863"},"modified":"2015-06-03T15:36:01","modified_gmt":"2015-06-03T12:36:01","slug":"mika-hardelli-musikaalia-toteuttamassa-lasten-kanssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/mika-hardelli-musikaalia-toteuttamassa-lasten-kanssa\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 h\u00e4rdelli! Musikaalia toteuttamassa lasten kanssa"},"content":{"rendered":"<p>\u201dNyt syntyi soppa\u2026\u201d alkaa yksi Pekka Simojoen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n musikaalin lauluista. Aikamoinen ja\u00a0 mielenkiintoinen soppa t\u00e4st\u00e4 syntyikin. Toteutimme Pistaasip\u00e4hkin\u00f6iden arvoitus -musikaalin Pohjois-Karjalassa toukokuun lopussa. Mukana oli\u00a0 noin nelj\u00e4kymment\u00e4 lasta ja nuorta l\u00e4hialueen kunnista.<a href=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2015\/06\/isopupu.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-865\" src=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/blogs.dir\/11\/files\/2015\/06\/isopupu-300x230.jpg\" alt=\"isopupu\" width=\"300\" height=\"230\" srcset=\"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2015\/06\/isopupu-300x230.jpg 300w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2015\/06\/isopupu-200x153.jpg 200w, https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-content\/uploads\/sites\/11\/2015\/06\/isopupu.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Halusin t\u00e4m\u00e4n artikkelin avulla valottaa v\u00e4h\u00e4n lapsikuoroty\u00f6n toimintaa, lapsiryhm\u00e4n ryhm\u00e4dynamiikkaa, musikaalin toteuttamisen eri vaiheita sek\u00e4 referoida lasten kokemuksia musikaaliproduktion tekemisest\u00e4.<\/p>\n<p>Haimme musikaaliin laulajia koelaulujen kautta, sek\u00e4 hy\u00f6dynsimme jo toiminnassa olevia lapsikuoroja. Haasteita musikaalin edetess\u00e4 tuli monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nj\u00e4rjestelyist\u00e4 musiikillisiin ja visuaalisiin toteutuksiin sek\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 roolihenkil\u00f6iden paikkauksia.<\/p>\n<p>Haasteita oli my\u00f6s saada entuudestaan toisilleen tuntematon lastenjoukko toimimaan lyhyess\u00e4 ajassa sujuvasti ryhm\u00e4n\u00e4 ja miten oppia hyvin rytmiset melodiat\u00a0 ja\u00a0 haastavatkin laulujen sanat ulkoa muutamassa kuukaudessa, sek\u00e4 musikaalin tekstipuoli.<\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 kaikkia me musikaalin ohjaajat, allekirjoittanut, pianonsoitonopettaja-kanttori Jussi-Pekka Heikkil\u00e4, musiikinopettaja Maiju Ahlholm ja teatterinohjaaja Kerttu Happonen mietimme monta kertaa ty\u00f6skentelyn eri vaiheissa. Musikaalin lavastus ja visualisointi sek\u00e4 laulujen yhteiset koreografiat toteutettiin lasten kanssa yhdess\u00e4 heid\u00e4n ideoitaan hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><strong>Musikaali: itseilmaisua ja musiikkikasvatusta<\/strong><\/p>\n<p>On tutkittu, ett\u00e4 musiikki esimerkiksi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymisvaarassa olevien nuorten syrj\u00e4ytymisriski\u00e4, parantaa heid\u00e4n mahdollisuuksiaan ty\u00f6skennell\u00e4 ja olla vuoropuhelussa muiden kanssa. Musiikin avulla ihmiset, jotka eiv\u00e4t ehk\u00e4 muuten kohtaisi, kohtaavat. Sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa syntyy, kun ihmiset rakentavat musiikin avulla yhteis\u00f6llist\u00e4 identiteetti\u00e4, mahdollisesti my\u00f6s positiivisia ja yhteis\u00f6llisi\u00e4 normeja kuten erilaisuuden hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja suvaitsevaisuutta. (Louhivuori 2009,14\u201315.)<\/p>\n<p>Musiikkikasvatus \u00a0tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kolmea asiaa: musiikkipedagogista tutkimusta, musiikin opetusta ja oppimista, musiikin avulla tehty\u00e4 kasvatusty\u00f6t\u00e4, joka pohjautuu tieteellisesti tutkittuihin ja perusteltuihin kasvatusmenetelmiin.(Laes 2006, 1-12.)<\/p>\n<p>Yksil\u00f6llisesti musiikkikasvatus menetelm\u00e4n\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia itseilmaisuun, tuo esiin musisoijan inhimillist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa ja luovuutta, ja parantaa n\u00e4in my\u00f6s musisoijan itsetuntoa. Musiikin harrastamisen on my\u00f6s todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n stressi\u00e4 ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n parantavan erityisesti psyykkist\u00e4 terveytt\u00e4. (Louhivuori 2009, 14\u201315.)<\/p>\n<p>Taiteella muutoinkin, erityisesti teatterilla, on todettu olevan samansuuntaisia vaikutuksia. Draamakasvatus on termin\u00e4 melko uusi, mutta se on synonyymi ilmaisutaidon opettamiselle. Aikaisemmin on puhuttu my\u00f6s ilmaisutaidosta tai ilmaisukasvatuksesta, mutta n\u00e4m\u00e4 hiukan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset termit on nykyisin korvattu uudemmassa kirjallisuudessa draamakasvatuksella. (Tantarim\u00e4ki 2013, 6-8.)<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Pitk\u00e4\u00e4 pinnaa, motivaatiota ja huumorintajua <\/strong><\/p>\n<p>Lapsikuoron johtaminen on tavoitteellista musiikkikasvatusta. Siksi kuoronjohtajan on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asettaa kuorolleen taiteellisia, kasvatuksellisia ja sosiaalisia tavoitteita.(Koistinen 2003, 92.)<\/p>\n<p>T\u00e4rkeit\u00e4 ominaisuuksia musiikillisten osaamisten j\u00e4lkeen ovat \u00e4\u00e4nielimist\u00f6n tunteminen ja ly\u00f6ntitekniikan hallitseminen. Kuoronjohtajan pit\u00e4\u00e4 osata k\u00e4sitell\u00e4 my\u00f6s laulamiseen ja \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 sosiaalisia ja psykologisia tekij\u00f6it\u00e4. (Koistinen 2003, 92.)<\/p>\n<p>Lasten lauluopetuksessa psyykkisten n\u00e4k\u00f6kulmien huomioiminen on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Aikuiseen verrattuna lapsi on lauluopintojensa aikana voimakkaiden henkisten ja psyykkisten tapahtumien\u00a0 vaikutusten alla.<\/p>\n<p>Lapsikuoro on joukko monenlaisia, eri-ik\u00e4isi\u00e4, musiikillisesti eritasoisia lapsia. Lasten kanssa ty\u00f6skenteleminen on toisaalta eritt\u00e4in haastavaa, mutta my\u00f6s motivoivaa ja eritt\u00e4in palkitsevaa. Kiteytettyn\u00e4 lapsikuoron johtaminen vaatii johtajalta paljon suunnittelua, hyv\u00e4\u00e4 huumorintajua, rautaista pedagogista otetta, lasten tuntemista, positiivisuutta, hyv\u00e4\u00e4 organisointikyky\u00e4 sek\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 pinnaa. (Pihkanen 2011,15-23.)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Rytmit ja sanat \u2013 melodia siin\u00e4 sivussa <\/strong><\/p>\n<p>Lasten kanssa toimiessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 molemmin puolinen luottamus ja vuorovaikutus. (Aaltonen 2004, 35.) Musikaalin toteuttamisessa on toimittava sujuvasti kuoronjohtajana, laulunopettajana sek\u00e4 musiikinopettajana. Musiikillisiin asioihin kuuluu ty\u00f6stett\u00e4v\u00e4n repertuaarin tuntemus ja taito omaksua ja opettaa s\u00e4vellykset lapsille mahdollisimman ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti sek\u00e4 mielenkiintoisesti.<\/p>\n<p>Tenkanen-Lindeman (2004) havaitsi, ett\u00e4 aikuisilla toimivat laulujen harjoittelumallit eiv\u00e4t toimi aina lasten kanssa. Yleisesti laulupedagogiikassa aikuisten kanssa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tapa, jossa uusi kappale tehd\u00e4\u00e4n tutuksi laulamalla sit\u00e4 vokaalilla. Lasten laulun harjotteleminen kannattaa aloittaa tekstien lukemisella.Lapset innostuvat kovasti laulutekstien tarinoista. My\u00f6s tekstien sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 keskusteleminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 lasten mielenkiinnon harjoitteluun ja laulamiseen. Olen itse kokeillut my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6skentelytapaa musikaalin lauluissa, ja totesin sen laskevan innostusta. Eritoten rytmin ja sanojen oppiminen tuntuu lapsista mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja melodia opitaan \u201csiin\u00e4 sivussa\u201d huomaamatta.<\/p>\n<p>Tenkanen- Lindeman (2014) esitti ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n mielenkiintoisen ehdotuksen wienil\u00e4isen lapsikuoron toimintamallista, jossa kuorolla oli kolme opettajaa. Yksi opetti \u00e4\u00e4nenhallintaa, yksi kuorokappaleita ja yksi ilmaisua samaan teokseen. Kaikki kolme opettajaa olivat paikalla koko harjoituksen ajan ja vaihtoivat lennossa vuoroaan.<\/p>\n<p>Lapset pitiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 toimintatapaa\u00a0 mielenkiintoisena ja pysyiv\u00e4t virke\u00e4sti mukana koko harjoituksen ajan. T\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 kokeilimme ohjaajien kanssa yhteisharjoituksissa. N\u00e4in esityksen j\u00e4lkeen voin sanoa, ett\u00e4 tehokas ty\u00f6njako ohjaajien v\u00e4lille nopeutti ja tehosti my\u00f6s musikaalin valmistumista. Oppiminen tapahtui nopeammin, monet soinnilliset, rytmilliset ja musiikilliset asiat korjautuivat paremmin, kuin yksin lasten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin selv\u00e4t vastuualueet ohjaajien kanssa olivat t\u00e4rke\u00e4t, ettei v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4 tai p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 ohjeita syntynyt. P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4 ei toki voinut kuitenkaan t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Pienet alle kouluik\u00e4iset lapset laulavat poikkeuksetta p\u00e4\u00e4osin oikein. Lasten lihakset ovat joustavia ja osallistuvat luonnollisesti hengitystapahtumaan. Koului\u00e4n alkaessa ongelmia \u00e4\u00e4nen tuotossa alkaa kuitenkin olla. Hengitys nousee helposti pinnalliseksi.<\/p>\n<p>Lapsille \u00e4\u00e4ni- ja hengitysharjoitusten tekeminen sujuu parhaiten leikin varjolla. Esimerkiksi pallonheitto-koppi harjoitus on toimiva. Piiriss\u00e4 jokainen hengitt\u00e4\u00e4 valmiiksi oikein, pallon yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 jokainen laulaa ja hengitys asettuu oikein.<\/p>\n<p>Toinen toimiva hengitysharjoitus on sukeltajaharjoitus. Harjoituksessa menn\u00e4\u00e4n kyykkyyn puhaltaen kaikki ilmat ulos ja noustaan yl\u00f6s seisomaan hengityst\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4en ja vedet\u00e4\u00e4n keuhkot t\u00e4yteen ilmaa. (Tenkanen-Lindemann 2014, 9-24.)<\/p>\n<p><strong>Ryhm\u00e4dynamiikkaa ja ryhm\u00e4ytymist\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Ryhm\u00e4n toiminnassa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 eri vaiheita. N\u00e4iden vaiheiden ymm\u00e4rt\u00e4minen auttaa ryhm\u00e4n ohjaajaa havaitsemaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n toimintaa, sek\u00e4 tarjoamaan kulloiseenkin vaiheeseen tarvittavaa ryhm\u00e4nohjausta.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 alkaa jo ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 tapaamista. Ryhm\u00e4dynamiikka on ns. turvallisuusmatematiikkaa. Emme tutustu kaikkiin kerralla vaan itse asiassa yhteen ihmiseen kerrallaan. Ryhm\u00e4 saattaa joskus juuttua johonkin vaiheeseen. Se voi my\u00f6s taantua aiempiin vaiheisiin, erityisesti j\u00e4senten muuttuessa.<\/p>\n<p>Mari Miettisen mukaan (2015) seuraavat vaiheet ovat usein l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4keskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eiv\u00e4t tosin esiinny samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja toisinaan yksitt\u00e4inen vaihe saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 kokonaan pois.<\/p>\n<p><strong>Muotoutumisvaiheeksi <\/strong>kutsutaan ryhm\u00e4n alkutaipaletta. Sen aikana ryhm\u00e4 ei viel\u00e4 ole kovin yhten\u00e4inen ja j\u00e4senet hahmottavat sit\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa j\u00e4seniss\u00e4 <span style=\"color: #333333\">h\u00e4mmennyst\u00e4 <a style=\"color: #333333\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rooli\">roolien<\/a><\/span> puuttuessa tai ollessa ep\u00e4selvi\u00e4. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan my\u00f6s <em>kuherteluvaiheeksi<\/em>, koska uusi ryhm\u00e4 saatetaan kokea aluksi yksinomaan my\u00f6nteiseksi asiaksi.<\/p>\n<p><strong>Kuohuntavaiheessa<\/strong> j\u00e4senet testaavat omaa ja toisten j\u00e4senten asemaa ryhm\u00e4ss\u00e4. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein erimielisyyksi\u00e4 tai jopa riitoja. Se on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4 vaihe ryhm\u00e4n sis\u00e4isten roolien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen ja avoimeen vuorovaikutukseen p\u00e4\u00e4semisen kannalta.<\/p>\n<p><strong>Normien luomisen vaiheessa <\/strong>ryhm\u00e4n j\u00e4senten roolit alkavat olla selvi\u00e4 ja yhteishenki hyv\u00e4. Ryhm\u00e4lle kehittyy omia toimintatapoja ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 eli <span style=\"text-decoration: underline\"><span style=\"color: #333333\"><a style=\"color: #333333;text-decoration: underline\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Normi\">normeja<\/a><\/span><\/span>, joita sen j\u00e4senten tulee noudattaa. S\u00e4\u00e4nn\u00f6t voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu yl\u00f6s, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja.<\/p>\n<p><strong>Toteuttamisvaiheeseen <\/strong>p\u00e4\u00e4sty\u00e4 on rooleihin, normeihin sek\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senten v\u00e4lisiin suhteisiin liittyvist\u00e4 asioista l\u00f6ydetty yhteisymm\u00e4rrys, joten ryhm\u00e4 pystyy keskittym\u00e4\u00e4n t\u00e4ysipainoisesti alkuper\u00e4isen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 toteuttamiseen. Ryhm\u00e4 toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehitty\u00e4 oma <span style=\"text-decoration: underline\"><span style=\"color: #333333\"><a style=\"color: #333333;text-decoration: underline\" href=\"http:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Slangi\">slanginsa<\/a><\/span><\/span> ja huumorinsa.<\/p>\n<p><strong>Lopettamisvaihe<\/strong> voidaan my\u00f6s laskea ryhm\u00e4n kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhm\u00e4 on muodostettu suorittamaan jotain tietty\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Lopettamisvaiheeseen saattaa liitty\u00e4 rituaaleja tai juhlallisuuksia. Lopettamisesta aiheutuvat h\u00e4iri\u00f6t saadaan k\u00e4sitelty\u00e4, voidaan kokea ja ilmaista my\u00f6s kiitollisuutta ja arvonantoa.<\/p>\n<p>Ryhm\u00e4 voi olla yhteis\u00f6, verkosto, satunnainen ryhm\u00e4, tavoitteellinen ryhm\u00e4, ryhmi\u00e4 on monenlaisia. Voidaan puhua ryhm\u00e4st\u00e4, kun j\u00e4senill\u00e4 on\u00a0 yhteinen tavoite, keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta ja k\u00e4sitys siit\u00e4 ket\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu. Yhteinen, rajattu tavoite, mahdollisuus yhteisen tavoitteen saavuttamisesta erottaa ryhm\u00e4n yhteis\u00f6ist\u00e4 ja verkostoista.<\/p>\n<p>Johtajuus ja roolit syntyv\u00e4t ryhm\u00e4ss\u00e4 nopeasti vuorovaikutuksen kautta. Ryhm\u00e4n muoto vaikuttaa my\u00f6s siihen millaista ohjaajuutta ryhm\u00e4 tarvitsee.<\/p>\n<p><strong>Pistaasip\u00e4hkin\u00f6iden arvoitus -musikaalin ty\u00f6skentelyvaiheita<\/strong><\/p>\n<p>Prosessin alkuvaiheissa kaikilla oli innostusta ja odottavia tunteita musikaalia kohtaan. Ep\u00e4ilin, ett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 innostus loppuun saakka. Normaalissa kuoroty\u00f6ss\u00e4 olen kokenut ryhm\u00e4n eri vaiheita hyvinkin selv\u00e4sti. Niit\u00e4kin kertoja olen kokenut,\u00a0kun v\u00e4symys, huolet ja murheet purkautuvat kuoroharjoituksissa, eik\u00e4 kappaleiden valmistuminen tunnu yht\u00e4\u00e4n etenev\u00e4n. Mutta t\u00e4llaisen musikaalin valmistumista kaikki odottivat ja valmistelivat lopputulosta ahkerasti ja tavoitteellisesti odottaen. Toki yksitt\u00e4isi\u00e4 keskittymisen herpaantumisia oli aistittavissa. Lapset yll\u00e4ttiv\u00e4t meid\u00e4t oma-aloitteisuudellaan ja innokkuudellaan. Laulujen harjoituksissa, moni osasi jo kaikki laulut ulkoa muutaman harjoituskerran j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Pistaasip\u00e4hkin\u00f6iden arvoitus -musikaalin laulut ovat hyvin rytmisi\u00e4, iloisia ja tarttuvia. My\u00f6s muutama r\u00e4p-p\u00e4tk\u00e4 oli tarjolla innokkaille. Yll\u00e4tyin, miten hienosti lapset heitt\u00e4ytyiv\u00e4t ja my\u00f6s musikaalin tekstiosuuteen mukaan. Monessa kuorolaisessani huomasin my\u00f6s uusia puolia. Lapset ovat saaneet itse ideoida ja ty\u00f6st\u00e4\u00e4 my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, improvisoida ja kokeilla.<\/p>\n<p>Ty\u00f6stimme musikaalia siten, ett\u00e4 yksi meist\u00e4 s\u00e4esti, yksi lauloi lasten mukana ja tarkkaili sanoja ja s\u00e4velpuhtautta. Kolmas johti laulajia ja ty\u00f6sti laulullista artikulaatiota ja musiikillista ulkoasua. Viikon toiset harjoitukset veti n\u00e4ytelm\u00e4nohjaaja. Niiss\u00e4 ty\u00f6stettiin k\u00e4sikirjoitusta ja koreografioita.<\/p>\n<p>Muuta j\u00e4rjestelt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisissa projekteissa oli todella paljon &#8211; enemm\u00e4n kuin olisin etuk\u00e4teen uskonut. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tein koulujen kanssa koululaisesityksi\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, kotien kanssa, kunnan ja rahoitustahojen kanssa.<\/p>\n<p>Musikaali toteutui aikataulussaan toukokuun lopulla ja valmistelimme sit\u00e4 kaksi kertaa viikossa puolitoista tuntia kerallaan. Pidempi musikaalip\u00e4iv\u00e4 j\u00e4rjestettiin l\u00e4hell\u00e4 ensi-iltaa, jolloin teimme lavasteita, viimeistelimme koreografioita ja vedimme esityksen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa l\u00e4pi tarpeiston ja pukujen kanssa.<\/p>\n<p>Esitysten p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kokoonnuimme viel\u00e4 kertaalleen yhteen, musikaalin muisteluhetkeen. Olimme varautuneet hetkeen herkuilla, musikaalin kuva- ja videotallenteilla, sek\u00e4 palauterupattelulla.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong>Vanhemmat laittoivat my\u00f6s positiivista palautetta musikaalin valmistumisvaiheessa: \u201d<em>Koko takapenkki raikui hiihtolomamatkan musikaalin lauluja!<\/em> \u201d Musikaalin j\u00e4lkeen lasten vanhemmat totesivat: \u201d<em>Hieno, kun tuli t\u00e4llainen mahdollisuus lapsille esiinty\u00e4 ja kokeilla omia kykyj\u00e4\u00e4n!\u201d<\/em> Musikaali oli my\u00f6s onnistunut kokonaisuus ja sai positiivista palautetta katsojilta. My\u00f6s lis\u00e4esityksi\u00e4 musikaalista sovittiin tulevaan syksyyn 2015 eri puolelle Pohjois-Karjalaa.<\/p>\n<p><strong>\u201dJes, oli kivaa laulaa!\u201d<\/strong><\/p>\n<p>Koin t\u00e4rke\u00e4ksi saada t\u00e4h\u00e4n artikkeliin my\u00f6s lasten kokemuksia t\u00e4llaisen esityksen tekemisest\u00e4. Pyysin esityksess\u00e4 mukana olleilta lapsilta palautetta ja kokemuksia kirjallisesti muistelutapaamisessa. Kolmekymment\u00e4 lasta vastasi seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n<p>Mit\u00e4 he oppivat? Mit\u00e4 olisivat halunneet oppia lis\u00e4\u00e4? Milt\u00e4 tuntui musikaality\u00f6skentely? Mit\u00e4 he haluaisivat oppia lis\u00e4\u00e4? T\u00e4ss\u00e4 muutamia esimerkkej\u00e4 lasten kokemuksista:<\/p>\n<p>\u201d<em>Opin esiintym\u00e4\u00e4n rempse\u00e4mmin ja tutustumaan rohkeammin ihmisiin.\u201d<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dOpin n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n paremmin.\u201d<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dOpin laulamaan yleis\u00f6n edess\u00e4 saamatta mykk\u00e4kohtauksia.\u201d<\/em><\/p>\n<p>\u201d<em>Sain uusia yst\u00e4vi\u00e4!\u201d<\/em><\/p>\n<p>\u201d<em>Opin hillitsem\u00e4\u00e4n j\u00e4nnityst\u00e4 paremmin. \u201d<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dHaluaisin oppia n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 paremmin.\u201d<\/em><\/p>\n<p><em>\u201dHaluaisin n\u00e4ytell\u00e4 koomista hahmoa.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Muistoja ja mieleenpainuvia hetki\u00e4 lapsille olivat <em>\u201dKaverit!\u201d \u201dSy\u00f6minen!\u201d \u201dLeikit ja pelit.\u201d \u201dKannustuskujan l\u00e4pi juokseminen ennen ensi-iltaa.\u201d Koululaisesitys ja kavereiden n\u00e4keminen katsomossa.\u201d \u201dOnnistumisen kokemus kaikkien vuorosanojen muistaminen lavalla.\u201d <\/em><em>\u201dLoppukumarrus ja yleis\u00f6n hurraaminen. \u201d\u201dViimeisess\u00e4 esityksess\u00e4 ei j\u00e4nnitt\u00e4nyt yht\u00e4\u00e4n ja meid\u00e4n kohtaus meni tosi hyvin!\u201d<\/em><\/p>\n<p>Itse koin ohjaajana projektin toteuttamisen eritt\u00e4in antoisaksi, opettavaksi sek\u00e4 toisinaan my\u00f6s haastavaksi. Omia vuorovaikutustaitoja voi mielest\u00e4ni aina parantaa ja selkeytt\u00e4\u00e4. My\u00f6s omien mielipiteiden ja ajatusten selke\u00e4\u00e4 ilmaisemista voi kehitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 edelleen. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tilanne musikaalin tekemisess\u00e4 tuli, kun jouduin itse my\u00f6s n\u00e4yttelem\u00e4\u00e4n yhden aikuisn\u00e4yttelij\u00e4n tilalla. Isot projektit vaativat ammatillisten taitojen lis\u00e4ksi my\u00f6s aimo annoksen organisointikyky\u00e4, n\u00e4ky\u00e4 ja luottamusta esityksen lopputulokseen. T\u00e4m\u00e4n musikaalin tekeminen oli hieno matka, joka oli hienoa kulkea yhdess\u00e4.<\/p>\n<h3>\u00a0<strong>Kirjoittaja: Mari-Annika Heikkil\u00e4, Savonia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>L\u00c4HTEET:<\/strong><\/p>\n<p>Aaltonen, A. 2004. Tapiolan kuoron pedagoginen merkitys vuosina 1963\u20132003. Pro gradu \u2013 tutkielma. Helsingin yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen laitos.<\/p>\n<p>Laes, T.2006. Muuttuva musiikkikasvatus- sosiokulttuurinen kritiikki musiikkikasvatuksen oppijak\u00e4sityksiin. Pro gradu-tutkielma.Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Viitattu 27.5.2015 <a href=\"http:\/\/ethesis.siba.fi\/ethesis\/files\/nbnfife20061489.pdf\">h<\/a><a href=\"http:\/\/Muuta j\u00e4rjestelt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisissa projekteissa oli todella paljon - enemm\u00e4n kuin olisin etuk\u00e4teen uskonut. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tein koulujen kanssa koululaisesityksi\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, kotien kanssa, kunnan ja rahoitustahojen kanssa.\" target=\"_blank\">ttp:\/\/ethesis.siba.fi\/ethesis\/files\/nbnfife20061489.pdf<\/a><\/p>\n<p>Louhivuori, Jukka. 2009. N\u00e4k\u00f6kulmia musiikkikasvatuksen merkityksiin. Teoksessa Louhivuori, Jukka, Paananen, Pirkko &amp; V\u00e4kev\u00e4, Lauri (toim.) 2009, Musiikkikasvatus &#8211; N\u00e4k\u00f6kulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen, Suomen Musiikkikasvatusseura FISME ry.<\/p>\n<p>Koistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi. Helsinki. Sulasol.<\/p>\n<p>Miettinen M. 2015. Ohjaus ja arvionti-opintojakson tuntimuistiinpanot. Karelia-\u00a0ammattikorkeakoulu.<\/p>\n<p>Tantarim\u00e4ki M, 2013, Musiikkia, teatteria ja improvisaatiota. Harjoituskokoelma improvisoinnista musiikki- ja teatteriryhmille. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 10.5.2015 <a href=\"http:\/\/Muuta j\u00e4rjestelt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisissa projekteissa oli todella paljon - enemm\u00e4n kuin olisin etuk\u00e4teen uskonut. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tein koulujen kanssa koululaisesityksi\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, kotien kanssa, kunnan ja rahoitustahojen kanssa.\" target=\"_blank\">https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66642\/musiikki.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>Tenkanen- Lindemann, S. 2014. Lasten kanssa laulaen, laulupedagogin kokemuksia lasten laulunopetuksesta. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 1.1.2015 <a href=\"http:\/\/Muuta j\u00e4rjestelt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisissa projekteissa oli todella paljon - enemm\u00e4n kuin olisin etuk\u00e4teen uskonut. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tein koulujen kanssa koululaisesityksi\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4ess\u00e4, kotien kanssa, kunnan ja rahoitustahojen kanssa.\" target=\"_blank\">https:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/76220<\/a><\/p>\n<p>Pihkanen,T, 2011.Opas lasten laulamiseen, Helsinki. Sulasol.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dNyt syntyi soppa\u2026\u201d alkaa yksi Pekka Simojoen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4n musikaalin lauluista. Aikamoinen ja\u00a0 mielenkiintoinen soppa t\u00e4st\u00e4 syntyikin. Toteutimme Pistaasip\u00e4hkin\u00f6iden arvoitus -musikaalin Pohjois-Karjalassa toukokuun lopussa. Mukana oli\u00a0 noin nelj\u00e4kymment\u00e4 lasta ja nuorta l\u00e4hialueen kunnista. Halusin t\u00e4m\u00e4n artikkelin avulla valottaa v\u00e4h\u00e4n lapsikuoroty\u00f6n toimintaa, lapsiryhm\u00e4n ryhm\u00e4dynamiikkaa, musikaalin toteuttamisen eri vaiheita sek\u00e4 referoida lasten kokemuksia musikaaliproduktion tekemisest\u00e4. Haimme musikaaliin laulajia [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[181,173,70,179,180,71],"class_list":["post-863","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-kuorolaulu","tag-lasten-oppiminen","tag-musiikkikasvatus","tag-musikaali","tag-projekti","tag-ryhmadynamiikka"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/863","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=863"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/863\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":868,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/863\/revisions\/868"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=863"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=863"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=863"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}