Rudimentteja harjoittelemalla rumpalit kehitt\u00e4v\u00e4t koordinaatiokyky\u00e4\u00e4n, mutta niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s solistisen soiton sek\u00e4 improvisaation tukena ja rikastajana.<\/p>\n
Pikkurumputekniikkaa eli rudimentteja opetetaan popjazz-rumpaleille jo musiikkiopistotasolla. Rudimentit ovat sotilasmusiikista kehittyneit\u00e4 ly\u00f6ntisarjoja, joita rumpalit harjoittelevat k\u00e4sitekniikkaa kehitt\u00e4\u00e4kseen. Ne toimivat sellaisinaan esimerkiksi l\u00e4mmittelyharjoituksina, mutta marssimusiikkia soitettaessa niit\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n suuremmiksi kokonaisuuksiksi (N.A.R.D.: 2010). Harjoittelu aloitetaan yksinkertaisilla rudimenteilla ja mutkikkaampien kautta edet\u00e4\u00e4n lopulta etydeihin eli harjoituskappaleisiin. Liikeratojen perusteellinen hiominen edellytt\u00e4\u00e4 aluksi maltillista tempoa, taidon karttuessa tempoa kuitenkin kiihdytet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Rudimentit edist\u00e4v\u00e4t koordinaatiokyvyn lis\u00e4ksi rytmien hahmottamiskyky\u00e4. Niit\u00e4 soittamalla rumpali oppii tuottamaan soittimelleen keskeist\u00e4 musikaalista sanastoa.<\/p>\n Standardoituja rudimentteja on yhteens\u00e4 nelj\u00e4kymment\u00e4 (N.A.R.D.: 2010). Kolme keskeisint\u00e4 ovat single stroke roll, double stroke roll ja n\u00e4it\u00e4 kahta yhdist\u00e4v\u00e4 paradiddle. Ne toimivat seuraavasti:<\/p>\n Jotta rudimenttien fraseeraus olisi vaivatonta, soittajan on harjoiteltava erikseen nelj\u00e4\u00e4 erilaista ly\u00f6ntityyppi\u00e4 tehokkaiden liikeratojen hiomiseksi. Nimelt\u00e4\u00e4n ne ovat full stroke-, down stroke-, up stroke- ja tap-ly\u00f6nti, jotka toimivat seuraavasti:<\/p>\n Rudimentit komppisoitossa<\/strong><\/p>\n Rudimentteja voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 musikaalisesti my\u00f6s sotilasmusiikin ulkopuolella. Yksi tapa on orkestroida normaalisti vain pikkurummuilla soitettuja rudimentteja sellaisinaan kokonaiselle rumpusetille. Amerikkalainen funk-rumpali ja pedagogi David Garibaldi on tehnyt tunnetuksi rumpusetill\u00e4 soitetun variaation paradiddle-rudimentista Future Sounds (1990) -kirjassaan. Paradiddle soittaminen edellytt\u00e4\u00e4 rumpalilta Garibaldin (1990, 10) mukaan dynaamisuutta, koska rumpusetin eri osien soittotuntuma poikkeaa pikkurummusta. Toinen mahdollisuus on luoda rudimenttien pohjalta uudenlaisia harjoituksia varta vasten rumpusetill\u00e4 soitettaviksi (Garibaldi: 1990, 11). Olen laatinut opinn\u00e4ytety\u00f6ni aineistoksi harjoituksia, joissa rudimenttien pohjalta kehiteltyj\u00e4 ly\u00f6ntisarjoja orkestroidaan joko filleiksi komppisoittoon tai rumpusooloihin. Harjoitusten vaatimustaso on korkea, mutta periaatteessa kolme aikaisemmin mainitsemaani perusrudimenttia ja nelj\u00e4 ly\u00f6nti\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4t perustaksi niiden soittamista varten.<\/p>\n Rudimenttien opetus tarjoaa sek\u00e4 tekniikan ett\u00e4 estetiikan kannalta olennaista vastapainoa ja tukea rytmimusiikin tyylilajien opiskelulle. Rytmimusiikissa rumpusetill\u00e4 on useimmin s\u00e4est\u00e4v\u00e4 rooli. Silloin soitto rakentuu er\u00e4\u00e4nlaisista ostinatoista, joita kutsutaan kompeiksi. Kappaleiden keskeisiss\u00e4 taitekohdissa rummuilla soitetaan tyypillisesti filliksi kutsuttu solistinen kommentti. Filleiss\u00e4 rumpalin on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 rudimenttiosaamistaan, mutta komppisoitossa niiden osuus j\u00e4\u00e4 marginaaliseksi. Mielest\u00e4ni rumpali tarvitsee usein yksipuolisen komppisoiton vastapainoksi paljon mielek\u00e4st\u00e4 teknist\u00e4 harjoitusta, joka tukee my\u00f6s solistisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n N\u00e4enn\u00e4isen kompleksisten harjoitusten hy\u00f6dynt\u00e4minen alkeistason oppilaiden kanssa vaatii opettajalta sensitiivisyytt\u00e4, mutta voi onnistuessaan sytytt\u00e4\u00e4 oppilaassa innostuksen rumpusettiin my\u00f6s soolosoittimena. Rummut eiv\u00e4t soi s\u00e4veliss\u00e4 kuten esimerkiksi piano, mutta melodian k\u00e4site ulottuu laajemmalle, rytmiin ja sointiv\u00e4reihin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s rummut voivat soittaa melodiaa. Rumpali tai ly\u00f6m\u00e4soittaja ei voi vaikuttaa soittamiensa \u00e4\u00e4nten pituuksiin samalla tavalla kuin toiset orkesterin j\u00e4senet, koska esimerkiksi pikkurumpu eli virveli soi sit\u00e4 ly\u00f6dess\u00e4 vain isku\u00e4\u00e4nen eli transientin pituuden verran siin\u00e4 miss\u00e4 laulaja voi halutessaan venytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 nuottia niin pitk\u00e4\u00e4n kuin hengitystekniikka antaa my\u00f6ten. Rumpalin onkin panostettava aiemmin mainitsemiini roll-tyypin rudimentteihin voidakseen tuottaa pitk\u00e4\u00e4n soivaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kun yksitt\u00e4isten ly\u00f6ntien v\u00e4li tihentyy riitt\u00e4v\u00e4sti, syntyy vaikutelma katkeamattomasta \u00e4\u00e4nest\u00e4. Taitava rumpali kykenee hallitsemaan nopeaa ly\u00f6ntisarjaa dynaamisesti ja osaa siten luoda nousevia ja laskevia pitki\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 rumpusetin eri osilla. Tihe\u00e4 double stroke roll-ly\u00f6ntisarja kuulostaa tasaisemmalta kuin vuorok\u00e4sin soitettu ja mielest\u00e4ni sit\u00e4 on my\u00f6s helpompi kontrolloida dynaamisesti.<\/p>\n Amerikassa 60-luvulla vaikuttaneen avant garde jazz-liikkeen yhten\u00e4 keskushahmona pidetty rumpali Rashied Ali esitteli yhteisty\u00f6ss\u00e4\u00e4n John Coltranen kanssa monelle uudenlaisen tavan s\u00e4est\u00e4\u00e4 solistia rummuilla (Ratliff: 2008, 160.) H\u00e4n ei soittanut komppeja tai ostinatoja perinteisell\u00e4 tavalla vaan luopui eksakteista aika-arvoista luodakseen rytmisen poljennon sijaan er\u00e4\u00e4nlaisia tekstuureja, joilla h\u00e4n reagoi vuorovaikutteisesti Coltranen improvisointiin. Rashied Alin soitossa suvereeni pikkurumputekniikka voimisti h\u00e4nen improvisointikykyns\u00e4 rajattomuuden vaikutelmaa. Muuntelemalla iskujen v\u00e4list\u00e4 tiheytt\u00e4 sek\u00e4 dynaamista tasoa h\u00e4n kykeni luomaan kontrasteja ja j\u00e4nnitteit\u00e4 melodisesti (Ratliff: 2008, 163.) Jotta pulssista vapaa soitto voi olla intentionaalista, rumpalin on ensin kuitenkin hallittava time eli eksakti syke soitossaan. Rudimenttien harjoittelu metronomin s\u00e4estyksell\u00e4 onkin suositeltavaa.<\/p>\n Rudimenttien hy\u00f6dynt\u00e4minen rumpusettisoiton opetuksessa avaa uuden n\u00e4k\u00f6kulman instrumenttiin, joka miellet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n s\u00e4est\u00e4v\u00e4\u00e4 pulssia yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4ksi komponentiksi. Jo alkeistason oppilaille on hy\u00f6dyllist\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 rumpusoolokin voi olla melodinen ja kiinnostava. Pyrin rohkaisemaan oppilaitani improvisoimaan jo ensimm\u00e4isist\u00e4 soittotunneista l\u00e4htien. Harjoitusmelodioissa kahdeksasosat soitetaan single stroke rolleina ja kuudestoistaosat double stroke rolleina. Kun yksinkertaisten pikkurumpumelodioiden soitto sujuu nuoteista lukien, improvisoimme vuorotellen samoista aika-arvoista rakentuvia sooloja. Halukkuus improvisointiin vaihtelee oppilaskohtaisesti, mutta mielest\u00e4ni kyseisen taidon kartuttaminen on itseisarvoista.<\/p>\n Joni Lehikoinen (2010) luonnehtii opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4\u00e4n pikkurumputekniikan harjoittelua rumpalin musikaalista ty\u00f6skentely\u00e4 rentouttavana toimintana. Rudimenttien perusteellinen osaaminen tekee rumpalin komppisoitosta levollisempaa, koska motoriikan vakiintuessa soittaja kykenee keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomionsa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja musiikilliseen vuorovaikutukseen muiden orkesterin j\u00e4senten kanssa (Lehikoinen: 2010, 14.) Tunnettujen mestarirumpaleiden soittoa tuntuu yhdist\u00e4v\u00e4n poikkeuksetta yksi keskeinen piirre: vaivattomuus. Ja siihen rudimenttien harjoittelulla mielest\u00e4ni pyrit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Garibaldi, David 1990: Future Sounds. Alfred Music Publishing, Van Nyus.<\/p>\n Lehikoinen, Joni 2010: 20 Syncopation-sovellusta. Harjoituksia rumpusetin soitossa tarvittavan koordinaatiokyvyn kehitt\u00e4miseksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Tampereen ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Esitt\u00e4v\u00e4n s\u00e4veltaiteen suuntautumisvaihtoehto.<\/p>\n National Association of Rudimental Drummers (N.A.R.D.) 2010: N.A.R.D. Rudiments \u2013 the 13 essential rudiments. Luettu 20.4.2015. http:\/\/nard.us.com\/N.A.R.D._Rudiments.html<\/p>\n Ratliff, Ben 2008: Coltrane: The Story of a Sound. Farrar, Straus & Giroux, New York.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Rudimentteja harjoittelemalla rumpalit kehitt\u00e4v\u00e4t koordinaatiokyky\u00e4\u00e4n, mutta niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s solistisen soiton sek\u00e4 improvisaation tukena ja rikastajana. Rudimentit ja soittotekniikka Pikkurumputekniikkaa eli rudimentteja opetetaan popjazz-rumpaleille jo musiikkiopistotasolla. Rudimentit ovat sotilasmusiikista kehittyneit\u00e4 ly\u00f6ntisarjoja, joita rumpalit harjoittelevat k\u00e4sitekniikkaa kehitt\u00e4\u00e4kseen. Ne toimivat sellaisinaan esimerkiksi l\u00e4mmittelyharjoituksina, mutta marssimusiikkia soitettaessa niit\u00e4 yhdistell\u00e4\u00e4n suuremmiksi kokonaisuuksiksi (N.A.R.D.: 2010). Harjoittelu aloitetaan yksinkertaisilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7],"tags":[175,31,159],"class_list":["post-845","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","tag-improvisointi","tag-rumpujensoiton-opetus","tag-rytmimusiikki"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=845"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":850,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/845\/revisions\/850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=845"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=845"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=845"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nRudimentit ja soittotekniikka<\/strong><\/p>\n\n
\n
\nRudimentit soolosoitossa<\/strong><\/p>\n
\nRudimentit opetusty\u00f6ss\u00e4ni<\/strong><\/p>\nKirjoittaja: Jaakko Hauru, Karelia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n