{"id":830,"date":"2015-06-01T11:04:25","date_gmt":"2015-06-01T08:04:25","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=830"},"modified":"2015-06-01T12:51:04","modified_gmt":"2015-06-01T09:51:04","slug":"johdatus-musiikin-sovittamisen-alkeisiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2015\/06\/johdatus-musiikin-sovittamisen-alkeisiin\/","title":{"rendered":"Johdatus musiikin sovittamisen alkeisiin"},"content":{"rendered":"

Musiikki jaetaan erilaisiin genreihin, joita tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4. Kaikilla tyyleill\u00e4 on omat tunnusmerkkins\u00e4 ja omanlaisensa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ratkaisevat, onko musiikki tyylinmukaista ja sopiiko se genren asettamiin rajoituksiin vai ei. Eri tyyleist\u00e4 on kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4, jotka toki esiintyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n eri muodoissa ja joissakin tyyleiss\u00e4 ilmi\u00f6ille asetetaan enemm\u00e4n rajoituksia kuin toisissa. Esittelen artikkelissani muutamia yleisimmin esiintyvi\u00e4 musiikin sovittamiseen liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 yleisp\u00e4tev\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n

Mit\u00e4 sovittaminen on?<\/strong><\/p>\n

Musiikkitermin\u00e4 sovittaminen tarkoittaa jonkin jo olemassa olevan s\u00e4vellyksen tietoisesti tehty\u00e4, yleens\u00e4 nuotinnettua esitysohjetta. Sovituksessa voidaan tarkentaa tai muuttaa alkuper\u00e4isen s\u00e4vellyksen yksityiskohtia. Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan alkuper\u00e4isen kappaleen kokonaishahmoon ei kajota, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein siihen kyll\u00e4 puututaan. (Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg-\u00d6 1992, 64-65.)<\/p>\n

Sovittamista m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n monin tavoin. Olen my\u00f6s kuullut sellaisesta, ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on luonut kahdeksan tahdin melodiap\u00e4tk\u00e4n ja vienyt sen sitten sovittajalle. T\u00e4ll\u00f6in sovittajan on pit\u00e4nyt mm soinnuttaa s\u00e4velm\u00e4, p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 instrumentaatio, kirjoittaa taustamelodiat ja keksi\u00e4 muiden soitinten tai laulajien stemmat, ratkaista osasta toiseen siirtym\u00e4t ja tehd\u00e4 mahdolliset v\u00e4likkeet, v\u00e4lisoitot, intro ja coda. Mutta meneek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 jo s\u00e4velt\u00e4misen puolelle? Tavallaan kyll\u00e4, mutta sit\u00e4 sovittaminen on. Enimm\u00e4kseen se on s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4, tiettyjen raamien puitteissa. (Puheloinen 2010-2011.)<\/p>\n

Mutta miten sovittaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimii? Ja kaikessa genreviidakossa, mik\u00e4 on tyylinmukaista ja mik\u00e4 ei? Olisiko jotain yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 tyyleille yhteist\u00e4? Jotain, mist\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle? Yleisp\u00e4tevi\u00e4 ty\u00f6skentelytapoja on olemassa ja yrit\u00e4n esitell\u00e4 niit\u00e4 mahdollisimman neutraalisti. Avaan my\u00f6s joidenkin yleisimpien musiikkityylien suosituksia ja rajoituksia ty\u00f6skentelytapoihin liittyen. Sovituskikkani koskevat enimm\u00e4kseen pop- ja rockmusiikkia. Klassisessa musiikissa sovitus on enemm\u00e4nkin orkestrointia, mit\u00e4\u00e4n ei lis\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n poisteta (Pylkk\u00e4nen 2013-2014). Kaikkea musiikkia sovitettaessa on syyt\u00e4 perehty\u00e4 aiheeseen kunnolla ja ottaa huomioon tyylinmukaisuudet. Musiikin sovittamisesta ei ole paljon kirjallisuutta suomeksi, ja nimikkeet vaihtelevat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n mukaan, joten sekaannusten v\u00e4ltt\u00e4miseksi pyrin avaamaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni termit.<\/p>\n

Melodisilla ty\u00f6skentelytavoilla tarkoitan varsinaisen p\u00e4\u00e4melodian alla kulkevia melodioita, jotka voivat olla (ja yleens\u00e4 ovatkin) sointuriippuvaisia, mutta eiv\u00e4t muodosta sointua. K\u00e4sittelen melodiset ty\u00f6skentelytavat ensin, koska ne ovat mielest\u00e4ni helpoimmat hahmottaa. N\u00e4it\u00e4 osaa tehd\u00e4 my\u00f6s musiikkia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

Ensiksi esittelen vastamelodian, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 taustamelodia tai obligato. Toisen nimens\u00e4 mukaisesti se kulkee varsinaisen p\u00e4\u00e4melodian taustalla itsen\u00e4isen\u00e4 melodianaan. Avainsana on itsen\u00e4inen. Sen tulee sopia sointujen ja p\u00e4\u00e4melodian kanssa yhteen, muttei my\u00f6t\u00e4ill\u00e4 melodiaa. Taustamelodia voi liikkua varsinaisen melodian yl\u00e4- tai alapuolella. (Pylkk\u00e4nen 2013-2014.) (kuva 1)<\/p>\n

\"Irma_Esitys1\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Jos taustamelodia on p\u00e4\u00e4melodian my\u00f6t\u00e4inen, sit\u00e4 kutsutaan stemmaksi. Silloin se ei en\u00e4\u00e4 ole itsen\u00e4inen vaan melodiaa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4, korostava osa, jota ei voida soittaa yksin vaan avuksi tarvitaan aina varsinainen melodia. Stemma voi kulkea varsinaisen melodian ala- tai yl\u00e4puolella. (Pylkk\u00e4nen 2013-2014.) (kuva 2)<\/p>\n

\"Irma_Esitys2\"<\/a>Stemmoja voi my\u00f6s olla useita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Taustamelodioitakin voi periaatteessa olla, mutta kuulokuva saattaa helposti muuttua suttuiseksi. Useampi\u00e4\u00e4nist\u00e4 stemmaa kutsutaan my\u00f6s satsiksi ja sit\u00e4 esiintyy paljon mm puhallinorkestereissa. (Puheloinen 2010-2011.)<\/p>\n

Yksi varsin k\u00e4ytetty kikka on aiheensiirto. Sama melodia-aihe siirret\u00e4\u00e4n sellaisenaan tai muunneltuna eri soittimelle, l\u00e4htem\u00e4\u00e4n tahdin eri osalta tai eri korkeudelta. Aiheensiirto eroaa kaanonista siten, ett\u00e4 kaanonissa melodia pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n samana, mutta toki sit\u00e4kin voi tarpeen tullen hieman muokata. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ero on, ett\u00e4 kaanonissa l\u00e4hd\u00f6t ovat tasaisia ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 ja kun alkuper\u00e4ismelodiaa katsoo, niin suorastaan ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4. Aiheensiirrossa taas siirto voi tapahtua milloin vaan, minne vaan, kenelle vaan, eik\u00e4 sen ehdotonta paikkaa voi n\u00e4hd\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4melodiaa katsomalla. (Tarkiainen 2014.) Melodisia l\u00e4hestymistapoja olisi viel\u00e4 monia, mutta aiheen ja tilan rajallisuuden vuoksi siirrymme tarkastelemaan melodian alla tapahtuvia asioita.<\/p>\n

Harmoniset l\u00e4hestymistavat<\/strong><\/p>\n

Harmonia on musiikkitermi, joka tarkoittaa erikorkuisten, yht\u00e4 aikaa soivien s\u00e4velten luomaa j\u00e4nnityst\u00e4. My\u00f6s stemma on harmonia, mutta yleens\u00e4 puhekieless\u00e4 harmonialla tarkoitetaan l\u00e4hinn\u00e4 soinnutusta. Soinnuttaminen on aina henkil\u00f6kohtaista, eik\u00e4 siihen ole tarkkoja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Siihen on vain ohjeita ja vakiintuneita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. (Karjalainen 2014, 16.)<\/p>\n

Jonkinlaiset soinnut kappaleessa kuitenkin on oltava. Ehk\u00e4 yksinkertaiset kolmisoinnut tai jotain monimutkaisempaa. Kappaleen voi my\u00f6s ensin harmonisoida eli soinnuttaa v\u00e4h\u00e4n yksinkertaisemmin ja sitten reharmonisoida eli uudelleen soinnuttaa v\u00e4h\u00e4n monimutkaisemmin. T\u00e4m\u00e4 on varsin k\u00e4ytetty tekniikka ja se voi muuttaa kappaleen luonnetta melkoisestikin. (Pylkk\u00e4nen 2013-2014.) (kuva 3)<\/p>\n

\"Irma_Esitys3\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rytmiikka<\/strong><\/p>\n

Rytmisten elementtien muuttaminen on mielest\u00e4ni koko sovittamisen ydin. Pop- ja rockmusiikissa rytmisektiosta puhuttaessa tarkoitetaan rumpuja ja bassoa. N\u00e4iden kahden instrumentin yhteissoitto m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 musiikkityylin ja luo pohjan muulle b\u00e4ndille. Puhutaan kompista. Komppaaminen tarkoittaa melodian alle muodostuvaa harmonista ja rytmist\u00e4 kudosta ja se voi muodostua yhden tai useamman soittimen soittamista melodiaa tukevista rytmisist\u00e4 elementeist\u00e4. Yksinkertaisemmin sanottuna kyseess\u00e4 on rytmikuvio. (Puheloinen 2010-2011.)<\/p>\n

Vaikka sen merkityst\u00e4 usein v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4nkin, basso on b\u00e4ndin henki. Kaikkien b\u00e4ndien sinfoniaorkesterista hevib\u00e4ndiin. Bassolle voidaan kirjoittaa komppia tai jotain melodisempaa. Jos bassolle kirjoitetaan jokin riffi eli toistuva s\u00e4velkulku, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nime\u00e4 ostinato, se voi olla hyvinkin mieleenpainuva. Monet kappaleet ovat jopa tunnistettavissa pelk\u00e4n bassokuvion perusteella. Bassoriffi ei ole tyylisidonnainen. Esimerkiksi Michael Jacksonin Billie Jean, Madonnan Like a Virgin ja Stevie Wonderin I Wish ovat hyvinkin eri tyylisi\u00e4 ja niiss\u00e4 on selke\u00e4, helposti tunnistettava bassoriffi.<\/p>\n

Riffi on siis toistuva kuvio, mutta sit\u00e4 voidaan tarpeen tullen muokata tai siirt\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 voi olla n\u00e4enn\u00e4isesti oma varsinaisesta kappaleesta poikkeava poljento, jolloin kuulokuvaan syntyy polyrytmi. Kitaroille kirjoitetaan my\u00f6s riffej\u00e4 samalla periaatteella kuin bassolle. Kitarariffit eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole melodiakulkuja vaan sointukulkuja tietyin ottein. Vaikka riffej\u00e4 ei voi patentoida, jotkut n\u00e4ist\u00e4kin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t varsinaisen p\u00e4\u00e4melodian varjoonsa ja p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t kappaleen tunnetuimmaksi osaksi. Hyv\u00e4 ja ehk\u00e4 k\u00e4ytetyin esimerkki tunnistettavasta kitarariffist\u00e4 on Deep Purplen Smoke on the Water. Riffit ja bassokuviot voivat my\u00f6s rajoittaa muuta sovittamista liiaksi, jolloin v\u00e4hemm\u00e4n on enemm\u00e4n ja ei yht\u00e4\u00e4n on t\u00e4ydellinen. Voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 urkupistett\u00e4, eli bordunaa, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa paikallaan pysyv\u00e4\u00e4, yleens\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 basso\u00e4\u00e4nt\u00e4. (Pylkk\u00e4nen 2013-2014.)<\/p>\n

Huomioitavia asioita<\/strong><\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4 b\u00e4ndin kokoonpano. Onhan hieman eri asia kirjoittaa sovitus jousikvartetille kuin sinfoniaorkesterille. Toiseksi, jos vain mahdollista, olisi hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mihin tilaisuuteen sovitus on tulossa. Hyvin radikaalina esimerkkin\u00e4 tilaisuudesta voisi olla vaikkapa h\u00e4\u00e4t tai hautajaiset. Tyylilaji on my\u00f6s syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 suht aikaisessa vaiheessa. (Tarkiainen 2014.)<\/p>\n

Sovitusta teht\u00e4ess\u00e4 on my\u00f6s huomioitava taitotaso. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan sek\u00e4 sovituksen tekij\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ett\u00e4 sovitusta esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4. Turhautuminen ja ep\u00e4onnistuminen ovat hyvin mahdollisia, jos sovittaja valitsee suuntauksen, joka ei itselle ole kovin tuttu tai yritt\u00e4\u00e4 muuten vain enemm\u00e4n kuin mihin tietotaito riitt\u00e4\u00e4. Ihminen kuitenkin on ajatteleva yksil\u00f6, joka useiden oppimisk\u00e4sitysten (kuten kognitiivisen ja konstruktiivisen oppimisk\u00e4sityksen) mukaan rakentaa uuden tietoa jo aiemmin opitun p\u00e4\u00e4lle. (Auvinen 2004.) B\u00e4ndin taso taas vaikuttaa sovituksen tekoon siten, ett\u00e4 ammattimuusikoista koostuvalle b\u00e4ndille voi kirjoittaa teknisesti ja musiikillisesti vaikeampia juttuja kuin esimerkiksi alakoulun b\u00e4ndikerholaisille, joille asiat todenn\u00e4k\u00f6isesti kannattaa pit\u00e4\u00e4 melko yksinkertaisina ilman turhaa kikkailua johtuen samoista oppimisk\u00e4sityksellisist\u00e4 syist\u00e4.<\/p>\n

Joka soittimelle on omat niksins\u00e4 ja soitintuntemus on t\u00e4rke\u00e4 osa sovittamista. Orkesterisoittimille sovitettaessa pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 soittimet sopivat \u00e4\u00e4nenv\u00e4rilt\u00e4\u00e4n yhteen ja mik\u00e4 on mink\u00e4kin soittimen \u00e4\u00e4niala, onko soitin transponoiva (nuotille kirjoitetaan eri \u00e4\u00e4ni kuin mink\u00e4 soitin todellisuudessa soittaa) ja jos niin kuinka paljon ja mihin suuntaan, kuinka nopeasti tai hitaasti soittimella voi soittaa ja mit\u00e4 erityisominaisuuksia sill\u00e4 on.<\/p>\n

Valmis teos<\/strong><\/p>\n

Sovittaminen on helppoa ja hauskaa ja tiettyjen tyylisidonnaisuuksien alla. Yritin pit\u00e4\u00e4 kirjoitukseni mahdollisimman avoimena ja helppolukuisena, mutta kuitenkin halusin muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka kuka tahansa voi tehd\u00e4 oman sovituksen, tietoakin tarvitaan. Pyrin my\u00f6s huomioimaan erilaisia oppimistapoja mahdollisuuksien mukaan. Visuaalisia oppijoita ajatellen lis\u00e4sin muutaman nuottiesimerkin ja auditiivisia oppijoita varten annoin kappale-esimerkkej\u00e4. Emme tosin opi vain yhden asitin avulla vaan yhdistelem\u00e4ll\u00e4 eri havaintokanavilla hankittua tietoa. (Erilaisen oppijan k\u00e4sikirja 2007, 34).<\/p>\n

Sovittamista on mielesst\u00e4ni vaikea opettaa. Tietenkin voi esitell\u00e4 erilaisia l\u00e4hestymistapoja, kuten olen tehnyt, mutten halua antaa liian tiukkoja ohjeita tai valmista sapluunaa, jolla toimia. K\u00e4sit\u00e4n t\u00e4m\u00e4n kaltaisen oppimisprosesssin humanistisena, jolloin opettaja on l\u00e4hinn\u00e4 ohjaaja ja oppilas vastaa itse oppimisetaan, esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla asioista selv\u00e4\u00e4. (Pylkk\u00e4 2013).<\/p>\n

Toivon kirjoitukseni olevan sys\u00e4ys eteenp\u00e4in ja toivon, ett\u00e4 joku kiinnostuu jostakin t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 pintapuolisesti esitellyst\u00e4 metodista ja ottaa asiasta syvemmin selv\u00e4\u00e4. Musiikki on tunnetta, tunne on musiikkia ja muokkaamalla musiikkia voi muokata tunnetta. Ja toisin p\u00e4in.<\/p>\n

Kirjoittaja: Irma Montiel, Karelia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Auvinen, P. Ammatillisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toistajasta monipuoliseksi aluelehitt\u00e4j\u00e4ksi?. Joensuun Yliopisto 2004.<\/p>\n

Erilaisen oppijan k\u00e4sikirja. – Luvuista lakeihin, kuntoutuksesta keinoihin 2007. Erilaisten oppijoiden liitto ry. Helsinki: Lukineuvola-hanke<\/p>\n

Karjalainen, K. 2014. Sovittaminen. Johdatus ammattimaiseen sovittamiseen, soitintamiseen ja orkestraatioon. Kari Karjalainen Music.<\/p>\n

Puheloinen, J. 2010-2011. Luentomuistiinpanot. Kotka: Etel\u00e4-Kymenlaakson ammattiopisto.<\/p>\n

Pylkk\u00e4, O. 2013. Luentomuistiinpanot. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Pylkk\u00e4nen, P. 2013-2014. Luentomuistiinpanot. Joensuu: Kare<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Musiikki jaetaan erilaisiin genreihin, joita tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4. Kaikilla tyyleill\u00e4 on omat tunnusmerkkins\u00e4 ja omanlaisensa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ratkaisevat, onko musiikki tyylinmukaista ja sopiiko se genren asettamiin rajoituksiin vai ei. Eri tyyleist\u00e4 on kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4, jotka toki esiintyv\u00e4t v\u00e4h\u00e4n eri muodoissa ja joissakin tyyleiss\u00e4 ilmi\u00f6ille asetetaan enemm\u00e4n rajoituksia kuin toisissa. Esittelen artikkelissani muutamia […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[10,77],"class_list":["post-830","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-soitonopetus","tag-sovittaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=830"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":844,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions\/844"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}