Lasten yksil\u00f6laulunopetus on usealle laulupedagogille haaste, koska koulutuksessamme keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 opettamaan aikuisia oppilaita. Mit\u00e4 lapsen kanssa voi laulutunnilla tehd\u00e4 ja poikkeaako se aikuisen laulunopetuksesta? Artikkelini k\u00e4sittelee sit\u00e4, kuinka lapselle tulisi opettaa laulutekniikkaa ja mit\u00e4 lapsen laulunopetuksessa tulee erityisesti ottaa huomioon.<\/p>\n
Lapsien laulunopetus n\u00e4kyy l\u00e4hinn\u00e4 kuorolaulussa ja koulun musiikintunneilla. Yksinlauluopetusta saa harvoin musiikkiopistoista ennen 15 vuoden ik\u00e4\u00e4, sill\u00e4 katsotaan, ett\u00e4 ennen murrosik\u00e4\u00e4 ei \u00e4\u00e4nt\u00e4 kannata varsinaisesti harjoituttaa, koska \u00e4\u00e4nielimist\u00f6 ei ole viel\u00e4 t\u00e4ysin kehittynyt. 1990-luvulta l\u00e4htien nousseen karaokelaulun ja laulukilpailujen suosio on houkutellut ihmisi\u00e4 hakeutumaan laulutunneille ja nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lapsille suunnatut laulukilpailut ja Singstar-karaokepelit ovat tehneet saman lastenkin keskuudessa. (Tenkanen-Lindeman 2014, 7-8.) Laulupedagogit, joiden laulutunneille kuitenkin p\u00e4\u00e4tyy alakouluik\u00e4isi\u00e4 oppilaita, joutuvat kohtaamaan haasteita opettamisen suhteen, koska harvassa suomalaisessa korkeakoulussa laulupedagogeja valmennetaan opettamaan lapsia. Itse olen my\u00f6s usein joutunut pohtimaan, mit\u00e4 lapsioppilailleni voi laulutunnilla opettaa ja voiko jonkin lauluteknisen osa-alueen harjoittaminen olla vaarallista lapsen \u00e4\u00e4nen kehitykselle.<\/p>\n
Laulutekniikan opetus lapsille<\/strong><\/p>\n Lapsen ja aikuisen \u00e4\u00e4nenmuodostuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat ovat samat, joten molemmille voi opettaa \u00e4\u00e4nenmuodostuksen perusasioita, joita ovat esimerkiksi lauluasento, hengitys, resonanssi ja artikulaatio. \u00c4\u00e4nen rekistereiss\u00e4 on sen sijaan eroja lasten ja aikuisten v\u00e4lill\u00e4. (Pihkanen 2011, 53.) Jos lapsen ja aikuisen \u00e4\u00e4nenmuodostus perustuu samoille asioille, tuskin laulutekniikan opettamisesta voi olla haittaa lapsen \u00e4\u00e4nelle. P\u00e4invastoin, terve \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6 tukee lapsen lauluharrastusta ja tekee laulamisesta helpompaa ja miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. K\u00e4sittelen seuraavaksi nelj\u00e4\u00e4 aikaisemmin mainitsemaani laulutekniikan osa-aluetta ja kuinka n\u00e4iden opetusta voidaan soveltaa lapsioppilaiden kanssa.<\/p>\n Lauluasento<\/strong> Hengitys<\/strong> Resonanssi<\/strong> Artikulaatio<\/strong> Pedagogiset l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong><\/p>\n Kaikilla on oikeus oppimiseen ja t\u00e4ten my\u00f6s lasten tulee saada halutessaan laulunopetusta ja mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 omaa laulutaitoaan. Vaikka samoja lauluteknisi\u00e4 osa-alueita voi yht\u00e4 lailla opettaa lapselle ja aikuiselle, merkitt\u00e4vin ero on se, mill\u00e4 keinoin laulua opettaa lapsille. Lapsi on herk\u00e4ss\u00e4 kasvuvaiheessa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin ja voi olla hyvin kriittinen omaa laulu\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n kohtaan, joten opetuksen tulee olla erityisen kannustavaa ja tapahtua rohkaisevassa ja innostavassa ilmapiiriss\u00e4. Oppilaan ja opettajan v\u00e4lille on muodostettava luottamuksellinen ilmapiiri, jotta oppilas ei pelk\u00e4\u00e4 ep\u00e4onnistumista. Laulamisen tulee tuntua mukavalta, eik\u00e4 virheisiin pid\u00e4 juuttua liikaa, ettei lapsi turhaudu ja h\u00e4nen motivaationsa lopahda. (Pihkanen 2011, 41.) Lapsen kanssa pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s asettautua lapsen maailmaan ja selitt\u00e4\u00e4 asioita lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta, sek\u00e4 ohjeita antaessa tulee v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 asioiden liikaa selittely\u00e4 (Pihkanen 2011, 53). My\u00f6s \u00e4\u00e4niesimerkkien kanssa tulee olla tarkkana. Lapsen ja aikuisen \u00e4\u00e4ni-instrumentit poikkeavat toisistaan ja se tulee muistaa \u00e4\u00e4niesimerkkej\u00e4 antaessa. Lapsen ei pid\u00e4 pyrki\u00e4 imitoimaan aikuisen \u00e4\u00e4nt\u00e4, vaan on korostettava, ett\u00e4 oppilaan tulee laulaa omalla luonnollisella \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n. (Tenkanen-Lindeman 2014, 10.)<\/p>\n Omat kokemukseni lasten laulunopetuksesta<\/strong><\/p>\n Omien alakouluik\u00e4isten oppilaitteni kanssa olen kokeillut opettaa edell\u00e4 mainittuja laulutekniikan osa-alueita. Lauluasennosta on ollut hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle ja siihen on hyv\u00e4 palata aina laulutunnin alussa ja muistuttaa siit\u00e4 pitkin tuntia. Rennon asennon l\u00f6ytymiseksi olemme tehneet l\u00e4mmittelyliikkeit\u00e4, esimerkiksi venyttelem\u00e4ll\u00e4 ja vetreytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kehon eri osia. Hengitysharjoituksissa olen k\u00e4ytt\u00e4nyt mielikuvia apuna, esimerkiksi t\u00e4ytymme kuin ilmapallot, tai imemme ilmaa pillin kautta. Kyselen my\u00f6s oppilailtani, miss\u00e4 hengitys on tuntunut harjoituksen yhteydess\u00e4, jotta he oppivat aistimaan kehonsa tapahtumia. \u00c4\u00e4nen sointia olemme hakeneet my\u00f6s paljon mielikuvien kautta, esimerkiksi hakemalla hymyn tai haukotuksen tunnetta laulaessa. Leikkimielisi\u00e4 kuvitelmia on my\u00f6s hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lasten kanssa, esimerkiksi laulamalla hiljaa kuin hiiret, tai kovaa kuin leijonat. Usein t\u00e4llaiset hauskat leikit ovatkin toimineet ja mielikuvista on ollut hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n Lapsen kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muistaa olla tarpeeksi kannustava. Kehua ei voi liikaa, mutta pit\u00e4\u00e4 muistaa kuitenkin kehua oikeista asioista, ettei lapselle j\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4 mielikuvaa omasta osaamisestaan. Hankalia kohtia on hyv\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 rauhassa l\u00e4pi, mutta jos niihin juuttuu liikaa, saattaa oppilas vaivaantua. Laulamisesta tulisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 hyv\u00e4 mieli ja laulutunnille tulisi olla aina mukava palata. Itse olen pyrkinyt luomaan hyv\u00e4\u00e4 ilmapiiri\u00e4 ottamalla jokaisen oppilaan omat tarpeet ja toiveet huomioon. Kun lapseen alkaa pikkuhiljaa tutustua lis\u00e4\u00e4, osaa ammentaa harjoituksiin esimerkkej\u00e4 lapsen omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kiinnostuksen kohteista. Aina kun jokin asia on mennyt hyvin, kehun lasta onnistumisesta ja kerron mik\u00e4 laulussa meni hienosti.<\/p>\n Lauluohjelmiston valinta saa olla melko lailla lapsen p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4, jotta motivaatio laulamiseen s\u00e4ilyisi. Lastenlauluja kannattaa tarjota ensisijassa, sill\u00e4 ne ovat s\u00e4vellettykin lapsien laulettavaksi. Monet lapset eiv\u00e4t kuitenkaan en\u00e4\u00e4 halua laulaa lastenlauluja vaan monet lasten suosiossa olevat artistit, kuten Robin tai Tuuli ovat mieluisampaa laulumateriaalia. Kuitenkin monet kappaleet, jotka ovat aikuisen \u00e4\u00e4nelle tarkoitettuja, ovat lapselle liian haastavia, esimerkiksi liian matalan, tai korkean s\u00e4vellajin takia, sek\u00e4 saattavat olla sanoitukseltaan lapselle sopimattomia. Silloin kannattaa ohjata lasta valitsemaan joku muu h\u00e4nelle sopivampi kappale. Kappaleita ja \u00e4\u00e4niharjoituksia ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tule eritell\u00e4 liikaa, vaan kappaleisiin on hyv\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 aikaisemmin k\u00e4ytyj\u00e4 harjoituksia, jotta lapsi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden yhteyden.<\/p>\n Olen my\u00f6s huomannut, ett\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 lapsi oppii parhaiten. Toisinaan olen saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 ohjeistamaan jotain asiaa liian pitk\u00e4ksi aikaa, jolloin lapsi ei ymm\u00e4rr\u00e4 harjoituksen todellista tarkoitusta. Muutama ohje kerrallaan vie asioita varmemmin eteenp\u00e4in. My\u00f6s lauseiden muotoilu on mietitt\u00e4v\u00e4 tarkkaan, ett\u00e4 lapsi varmasti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 on kyse. Kun laulutunnin tunnelman pit\u00e4\u00e4 leikkis\u00e4n\u00e4 ja hauskana ja asioita opettaa lapsen omalla kielell\u00e4, lapsen saa nauttimaan lauluharrastuksestaan.<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong> Pihkanen, T. 2011. Lapset laulavat \u2013 Tutkimus tavoitteellisesta lasten laulunopetuksesta ja opas opetuksen tueksi. Sibelius-Akatemia. Viitattu 8.3.2015\u00a0 http:\/\/ethesis.siba.fi\/files\/timon_lisuri_27.1.11.pdf<\/a><\/p>\n
\nLaulutekniikan opettaminen kannattaa aloittaa perusasioista, joista yksi on lauluasento. Lapsen laulunopetuksessa on hyv\u00e4 huomioida lapsen fyysinen aktiivisuus ja sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi l\u00e4mmittelyjen ja \u00e4\u00e4niharjoitusten yhteydess\u00e4. Lapset liikkuvat paljon ja heid\u00e4n liikehdint\u00e4ns\u00e4 on usein rentoa ja elastista, joten samaa rentoutta voi hakea hyv\u00e4\u00e4 lauluasentoa harjoitellessa. (Tenkanen-Lindeman 2014, 28.) Kehoa voi l\u00e4mmitell\u00e4 esimerkiksi imitoimalla uintia, hiihtoa, tai muuta urheiluliikett\u00e4. P\u00e4\u00e4asia on, ett\u00e4 lapsen liikehdint\u00e4 ja tuntuma kehoon pysyisi rentona ja luontevana.<\/p>\n
\nSyv\u00e4hengitys on \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n kannalta paras mahdollinen, sill\u00e4 se on ihmisen luonnollinen hengitystapa ja siin\u00e4 pallea, rintakeh\u00e4 ja vatsa toimivat tasapainossa kesken\u00e4\u00e4n. Pieni lapsi osaa syv\u00e4hengityksen luonnostaan, mutta alakoului\u00e4ss\u00e4 kehon rennot ja joustavat lihakset j\u00e4nnittyv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n paikallaan istumisen seurauksena. Lihasten kiristymisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s hengitys menett\u00e4\u00e4 luontevuutensa ja muuttuu pinnalliseksi. (Tenkanen-Lindeman 2014,11.) Jos lapsen hengitystapa on muuttunut jo pinnalliseksi, sit\u00e4 voidaan laulutunneilla harjoitella saamaan luonnollisemmaksi ja rennommaksi teett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 harjoituksia, joissa lapsi oppii havainnoimaan kehoaan ja aistimaan, minne h\u00e4nen hengityksens\u00e4 ohjautuu kehossa. Kehon elastisuus ja liikkuvuus kannattaa my\u00f6s ottaa huomioon hengitysharjoituksissa ja hengitysharjoituksiin voi ottaa mukaan liikett\u00e4 tehostamaan harjoitusta ja helpottamaan hengityksen paikantamista. Hengityst\u00e4 ei kuitenkaan kannata ylikorostaa, sill\u00e4 usein lapset alkavat silloin ajatella hengityst\u00e4 liikaa ja alkavat hengitt\u00e4\u00e4 j\u00e4nnittyneesti (Koistinen 2003, 94).<\/p>\n
\nResonanssilla, eli kajeilmi\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 osa \u00e4\u00e4nen synnyss\u00e4. V\u00e4r\u00e4htelev\u00e4 ilma kulkee kehomme ontelorakenteisiin ja resonoi niiss\u00e4, jolloin v\u00e4r\u00e4htely alkaa vahvistua. (Koistinen 2003, 52.) Kun hengitys on luonnollista ja rentoa, se kulkee vapaasti koko kehossa avaten resonanssitilaa instrumentissamme ja saa \u00e4\u00e4nemme soimaan. Resonanssin l\u00f6yt\u00e4miseksi voi lasten kanssa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia mielikuvia, jotka auttavat avaamaan resonanssionteloita, esimerkiksi hymyn tunne nostaa poskip\u00e4it\u00e4 ja pehme\u00e4\u00e4 kitalakea, antaen \u00e4\u00e4nelle vapauden soida kasvojen resonanssionteloissa. (Tenkanen-Lindeman 2014, 17.) T\u00e4m\u00e4n kaltaisia mielikuvia k\u00e4yt\u00e4mme usein my\u00f6s aikuisten oppilaiden kanssa, mutta lasten kanssa voi heitt\u00e4yty\u00e4 lis\u00e4\u00e4 mielikuvien viet\u00e4v\u00e4ksi ja antaa lasten toimia hyv\u00e4n mielikuvituksensa avulla. Mielikuvat voivat olla my\u00f6s leikinomaisia, esimerkiksi erilaisia \u00e4\u00e4nens\u00e4vyj\u00e4 voi hakea erilaisilla rooleilla; milt\u00e4 kuulostaa noita-akan laulu ja milt\u00e4 taas joulupukin.<\/p>\n
\nArtikulaatio tekee laulullemme ja puheellemme merkityksen. Artikulaation kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4t elimet, pehme\u00e4 suulaki, kieli ja huulet, sijaitsevat \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4ss\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4 on alue, joka ulottuu \u00e4\u00e4nihuulista huuliin ja sieraimiin. Vaikka laulun ja puheen artikulointi eiv\u00e4t periaatteessa eroa toisistaan, laulaessa t\u00e4ytyy toisinaan tehostaa artikulointia ja muokata vokaaliv\u00e4rej\u00e4 varsinkin tietyiss\u00e4 \u00e4\u00e4nenkorkeuksissa. (Koistinen 2003, 71-72.) Artikulointi vaikuttaa my\u00f6s resonanssiin, joten sill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 asema \u00e4\u00e4nen soivuuden kannalta (Pihkanen 2011, 40). Usein lapset eiv\u00e4t kuitenkaan avaa tarpeeksi suutaan laulaessa, eiv\u00e4tk\u00e4 artikuloi tarpeeksi selke\u00e4sti (Tenkanen-Lindeman 2014, 15). Artikulaatiota on hyv\u00e4 opettaa laulutunneilla ja se voi saada heikonkuuloisen laulunkin kuulostamaan vahvemmalta. Eri vokaaleja ja konsonantteja kannattaa harjoitella \u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti ja pyrki\u00e4 soittamaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 niiden kautta. Lapset usein pit\u00e4v\u00e4t laulujen teksteist\u00e4 ja artikuloinnin harjoittamisen voi aloittaa esimerkiksi lukemalla laulun sanat ensin. Mit\u00e4 hauskemmat ja mielenkiintoisemmat sanat laulussa on, sit\u00e4 helpommin lapsi pystyy heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n mukaan tarinan kerrontaan. Lasta voi pyyt\u00e4\u00e4 lausumaan my\u00f6s teksti\u00e4 leikkien erilaisia rooleja ja vertailemaan selke\u00e4n ja ep\u00e4selke\u00e4n artikulaation eroja.<\/p>\nKirjoittaja: Siiri Laine, Karelia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n
\nKoistinen, M. 2003. Tunne kehosi \u2013 vapauta \u00e4\u00e4nesi. Helsinki: Sulasol.<\/p>\n