Milloin selk\u00e4 ojentuu, koukistuu? Kiinnit\u00e4 huomio rintalastaan, milt\u00e4 siell\u00e4 tuntuu? Liikkuuko se hengitt\u00e4ess\u00e4si? Ent\u00e4 solisluut ja ylimm\u00e4t kylkiluut? Tarkkaile liikkeen alkua, miss\u00e4 se alkaa? T\u00e4llaisiin kysymyksiin etsit\u00e4\u00e4n vastauksia Feldenkrais-tunnilla, jossa keskityt\u00e4\u00e4n aistimaan kehon liikkeiden eroja. Kiire, kipu, stressi ja huonot ruokailutottumukset saavat ihmisen vieraantumaan omasta kehostaan. Somaattiset eli mielt\u00e4 ja kehoa yhdist\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t tarjoavat keinon tutustua omaan kehoonsa tarkemmin ja auttavat saattamaan sen tasapainoon.<\/p>\n
Pienen\u00e4 rakastin laulamista, liikkumista ja soittamista. Minusta oli ihana k\u00e4yd\u00e4 jalkapallotreeneiss\u00e4 ja luistelutunnilla. En ollut kovin aktiivinen liikkumaan en\u00e4\u00e4 yhdentoista ik\u00e4vuoden j\u00e4lkeen ja vietin suurimman osan vapaa-ajastani kavereiden kotona tai television \u00e4\u00e4ress\u00e4. Minulla oli tuohon aikaan stressaava el\u00e4m\u00e4ntilanne ja se heijastui tunne-el\u00e4m\u00e4ni kautta kehooni j\u00e4nnityksin\u00e4. Hengitykseni alkoi muuttua pinnalliseksi, lihakset kiristyiv\u00e4t ja aloin j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 leukoja tiedostamatta.<\/p>\n
Aloitettuani laulutunnit 16-vuotiaani olin laulamisesta hyvin innoissani, mutta minulla oli kummallisia kiputiloja kasvoissa, kaulassa ja muualla kehossa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pystyin laulamaan vain v\u00e4h\u00e4n aikaa kipeytym\u00e4tt\u00e4. Silloinen opettajani opetti minulle hengitystekniikan alkeita ja harjoittelimme ilmavirran s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja hengityksen kohdistamista kylkiin sek\u00e4 selk\u00e4\u00e4n. Muistan kuitenkin, ett\u00e4 minusta oli hyvin hankalaa tuntea ja eritell\u00e4, mit\u00e4 kehossani oikein tapahtui. Tunsin olevani ”k\u00e4velev\u00e4, kipe\u00e4 p\u00f6lkkypatsas”. P\u00e4hk\u00e4ilin kovasti, mik\u00e4 kropassani on vikana, kun en pysty laulamaan halutulla tavalla ja minua sattuu. Pikkuhiljaa aloin tutustua rentoutusharjoituksiin ja muihin kehoa ja mielt\u00e4 yhdist\u00e4viin tekniikoihin. Tulin tietoisemmaksi omasta kropastani, kipu lievittyi ja lihaksetkin tuntuivat pehmenev\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n kaikkeen meni kauan aikaa, mutta kaikki oli sen arvoista.<\/p>\n
Kehon j\u00e4nnitykset kuuluvat \u00e4\u00e4ness\u00e4<\/strong><\/p>\n Vauvat ja pienet lapset hengitt\u00e4v\u00e4t luonnostaan oikein, eli hengitys toimii heill\u00e4 ilman j\u00e4nnityksi\u00e4. Hengitykseen osallistuu useita lihaksia, joista t\u00e4rkeimm\u00e4t ovat pallea, kylkiv\u00e4lilihakset. Sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana pallea laskeutuu alasp\u00e4in, rintakeh\u00e4 laajenee ja keuhkot t\u00e4yttyv\u00e4t ilmalla ja uloshengityksess\u00e4 pallea kohoaa yl\u00f6sp\u00e4in kohti keuhkoja. Silloin my\u00f6s kurkunp\u00e4\u00e4n nousee ja rentoutuu. T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu automaattisesti, jos j\u00e4nnityksemme eiv\u00e4t est\u00e4 kehoamme toimimasta. (Krappe, 2014; Putkisto 2004, 17.)<\/p>\n \u00c4\u00e4ni syntyy uloshengitt\u00e4ess\u00e4, kun kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevat \u00e4\u00e4nihuulet v\u00e4risev\u00e4t ja kehon ontelot resonoivat (Putkisto 2004, 17). \u00c4\u00e4ni reagoi valitettavan helposti kehon j\u00e4nnitystiloihin, joita esimerkiksi stressi aiheuttaa. Kurkunp\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 olevien lihasten j\u00e4nnitystilat rasittavat \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja se soi huonosti ja kire\u00e4sti. My\u00f6s kielell\u00e4 on vaikutusta kurkunp\u00e4\u00e4n toimintaan ja asentoon ja sit\u00e4 kautta \u00e4\u00e4neen. (Putkisto 2004, 17, 41, 48.)<\/p>\n Keho toimii kokonaisuutena, yksi osa vaikuttaa toiseen. Jos kyljiss\u00e4, sel\u00e4ss\u00e4 ja vatsassa on j\u00e4nnityksi\u00e4, rintakeh\u00e4 ei pysty laajentumaan ja luonnollinen hengitys vaikeutuu (Krappe, 2014). Hyv\u00e4n ryhdin perustana on lantion asento. Lantion kuuluisi olla keskilinjalla, ei siis k\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 liian taakse- eik\u00e4 eteenp\u00e4in. Silloin my\u00f6s selk\u00e4ranka, rintakeh\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4 ja niska p\u00e4\u00e4sev\u00e4t asettumaan luonnollisiin asentoihinsa. Jos rintaranka on py\u00f6ristynyt ja p\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntynyt eteenp\u00e4in, kaula ja leuka j\u00e4nnittyv\u00e4t. (Porander. N.d.)<\/p>\n Keho tasapainoon<\/strong><\/p>\n Jotta laulaminen olisi helppoa ja vaivatonta, t\u00e4ytyisi lihasten olla tasapainossa. Laulajan olisikin hyv\u00e4 harrastaa aktiivista liikuntaa, mutta kuntosali ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille se paras vaihtoehto. Pilates menetelm\u00e4n kouluttajan Marja Putkiston (2006, 34) mukaan kuntosali voi aiheuttaa kestoj\u00e4nnityksi\u00e4 kehoon, koska perinteisiss\u00e4 lihasharjoitteissa voimakkaat lihakset aktivoituvat ja heikommat lihakset heikkenev\u00e4t. Somaattiset menetelm\u00e4t ovat laulajalle erinomainen tapa parantaa lihastasapainoa, lis\u00e4t\u00e4 kehontuntemusta ja vapautua j\u00e4nnityksist\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n monet kuntokeskukset tarjoavat asiakkailleen pilatesta, chiballia, bodybalancea ja muita vastaavia harjoitusmenetelmi\u00e4. My\u00f6s Feldenkrais, Asahi ja Alexander-tekniikka ja erilaiset rentoutustekniikat ovat tutustumisenarvoisia. Vaikka menetelm\u00e4t eroavat toisistaan, osa on liikunnallisempia kuin toiset, niiss\u00e4 kaikissa pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisuutta omasta itsest\u00e4\u00e4n ja aisteistaan. Kokeilemalla voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselleen sopivimman.<\/p>\n Pilates on voimistelumenetelm\u00e4, jossa tavoitellaan tasapainoista, kokonaisuutena toimivaa, ryhdik\u00e4st\u00e4 vartaloa. Kehon keskustan hallinta ja hengitys ovat kaikkien liikkeiden l\u00e4ht\u00f6kohtana. V\u00e4h\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia- tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 lihasryhmi\u00e4 vahvistetaan ja liian aktiiviset lihakset puolestaan rentoutetaan. Pilates-menetelm\u00e4ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ajattelemaan kehoa sis\u00e4lt\u00e4 ulosp\u00e4in. N\u00e4in keho ja mieli yhdistyv\u00e4t. Jokaisessa harjoitteessa omaan kehoon keskittyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Liikkeiden laatu korvaa toistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Harjoitteissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n visualisointia ns. sokeiden pisteiden kautta ja mielikuvia, joiden avulla liike tarkentuu. (Putkisto, 2006, 14\u201357.) Pilates menetelm\u00e4 soveltuu erinomaisesti laulajille. On olemassa my\u00f6s erityisesti muusikoille suunniteltuja pilateskursseja, joissa keskityt\u00e4\u00e4n heid\u00e4n tarpeisiinsa.<\/p>\n Aleksander-tekniikka auttaa tulemaan tietoisiksi omista aistimuksistaan, reaktioistaan ja toimintatavoistaan. Haitallisista toimintatavoista voidaan vapautua kuten hengitykseen tarvittavien lihasten j\u00e4nnitt\u00e4misest\u00e4. Silloin \u00e4\u00e4nikin toimii vapautuneesti. Tekniikkaa opetetaan p\u00e4\u00e4asiassa yksityistunneilla. Opettajat k\u00e4det ja puhe ohjaavat oppilaan kehoa vapautumaan ja liikkumaan rennommin. (Finstat, 2014.) Aleksander-tekniikka on opetettu musiikin- ja n\u00e4yttelij\u00e4opiskelijoille Lontoossa vuosikymmenien ajan (Krappe, 2014).<\/p>\n Feldenkrais-menetelm\u00e4 on kokonaisvaltainen oppimismenetelm\u00e4, jonka avulla voidaan parantaa kehon koordinaatiota, rentoutta, ryhti\u00e4, hengityst\u00e4 ja yleist\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua. Feldenkrais-tunneilla tehd\u00e4\u00e4n keholla pieni\u00e4, hienovaraisia liikkeit\u00e4, joita tarkkaillaan ja havainnoidaan. Kehon tunnustellaan yksityiskohtaisesti ja oivalluksien kautta keho alkaa toimia vapaammin ja liikkuminen helpottuu. Feldenkraisia opetetaan sek\u00e4 yksityisesti, ett\u00e4 ryhm\u00e4tunneilla. (Suomen Feldenkraisyhdistys. N.d.)<\/p>\n Somaattiset menetelm\u00e4t osana laulunopetusta ja -opiskelua<\/strong><\/p>\n Somaattisista menetelmist\u00e4 voidaan ottaa vaikutteita ja harjoitteita laulutunneille. Jos laulajalla ei ole kovin tarkkaa yhteytt\u00e4 kehoonsa, somaattiset harjoitteet auttavat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnollisen lauluhengityksen. Sit\u00e4 kautta saadaan laulu\u00e4\u00e4nen voimaa, sointia ja rentoutta. Erityisesti kinesteettisen oppimistyylin omaavat oppilaat saattavat hy\u00f6ty\u00e4 somaattisista harjoitteista, mutta muunlaistenkin oppijoiden on hyv\u00e4 harjoitella kehontuntemusta, vaikka se ei olisikaan ensisijainen tapa omaksua tietoa. Kinesteettinen oppija oppii uusia asioita kokeilemalla ja tunnustelemalla, oppiminen perustuu tuntohavaintoihin (Seitola ym. 2007). Laulupedagogin on hyv\u00e4 tutustua mahdollisimman moniin eri kehoa ja mielt\u00e4 yhdist\u00e4viin menetelmiin, ett\u00e4 h\u00e4n voi ehdottaa oppilaalleen sopivia harjoitteita.<\/p>\n Krappe, M. 2014. Turun Alexander-tekniikka, kotisivut. Viitattu 13.2.2015. turunalexandertekniikka.com<\/p>\n Porander, K. N.d. Ergonomia: Laulaja. Viitattu 13.2.2015. http:\/\/www2.siba.fi\/harjoittelu\/index.php?id=113&la=fi<\/p>\n Putkisto, M. 2004. Method Putkisto, Kasvokoulu. 17\u201448.<\/p>\n Putkisto, M. 2006, Method Putkisto, Pilateksella vahvaksi. 15\u201447.<\/p>\n Suomen Feldenkraisyhdistys. N.d. Viitattu 15.2.2015. www.feldenkrais.fi<\/p>\n Seitola, T, Tarvainen, V, Hyyti, H. 2006. Oppistyylin yhteys oppimiseen. Viitattu 15.2.2015.\u00a0 www.hyyti.fi Milloin selk\u00e4 ojentuu, koukistuu? Kiinnit\u00e4 huomio rintalastaan, milt\u00e4 siell\u00e4 tuntuu? Liikkuuko se hengitt\u00e4ess\u00e4si? Ent\u00e4 solisluut ja ylimm\u00e4t kylkiluut? Tarkkaile liikkeen alkua, miss\u00e4 se alkaa? T\u00e4llaisiin kysymyksiin etsit\u00e4\u00e4n vastauksia Feldenkrais-tunnilla, jossa keskityt\u00e4\u00e4n aistimaan kehon liikkeiden eroja. Kiire, kipu, stressi ja huonot ruokailutottumukset saavat ihmisen vieraantumaan omasta kehostaan. Somaattiset eli mielt\u00e4 ja kehoa yhdist\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t tarjoavat keinon […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[30,18],"class_list":["post-799","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-ergonomia","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=799"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":802,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions\/802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Kirjoittaja: Nina Halkola, Karelia-ammattikorkeakoulu 2015<\/strong><\/h3>\n
\nL\u00e4hteet:<\/strong><\/h4>\n
\nFinstat. 2015. Suomen Alexander-tekniikan opettajat. Viitattu 14.2.2015.\u00a0 www.finstat.fi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"