Keskittyminen on t\u00e4rke\u00e4 osa harjoittelua kaikissa taitolajeissa. Se on olennaista sek\u00e4 klassisen musiikin ett\u00e4 perinteisten japanilaisten lajien omaksumisessa, mutta Japanissa keskittymisen merkityst\u00e4 oppimisesta painotetaan enemm\u00e4n alusta alkaen. T\u00e4ydelliseen keskittymiseen pyrkiminen harjoittelemisen aikana on yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 d\u014d-lajeja yhdist\u00e4vist\u00e4 piirteist\u00e4. Keskittymisen t\u00e4rkeytt\u00e4 korostetaan jatkuvasti, ja sit\u00e4 painotetaan yhten\u00e4 olennaisimmista kehittymisen edist\u00e4jist\u00e4. D\u014d-lajit ovat yhteydess\u00e4 zenbuddhalaiseen filosofiaan, ja t\u00e4ydellisen keskittymisen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 askeleena kohti valaistumista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kerron keskittymisest\u00e4 d\u014d-lajeissa harjoittelupaikalla ja esiintymisiin rinnastettavissa tilaisuuksissa, kuten teetapaamisissa. Lis\u00e4ksi mietin, miten japanilaisten lajien ajatusmaailmaa voisi soveltaa musiikinopiskeluun.<\/p>\n
Harjoittelupaikka<\/b><\/p>\n
D\u014d-lajien harjoituksissa pyrit\u00e4\u00e4n unohtamaan kaikki harjoituspaikan, eli d\u014dj\u014dn, ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4. Keskittymist\u00e4 harjoitetaan ensimm\u00e4isist\u00e4 oppitunneista l\u00e4htien, tosin usein mainitsematta opiskelijalle, mihin harjoitukset t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t. Tarkoitus on opettaa mieli rauhoittumaan yhteen asiaan ja keskittym\u00e4\u00e4n siihen t\u00e4ydellisesti ajatusten harhailematta. Keskittymist\u00e4 auttaa esimerkiksi harjoituspaikkojen tietty askeettisuus. Yleens\u00e4 kaikki ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen on karsittu pois, jotta mielell\u00e4 ei olisi h\u00e4iritsevi\u00e4 virikkeit\u00e4. Sen lis\u00e4ksi esimerkiksi chad\u014dn, eli teetaiteen d\u014djolla mizuya<\/i>ssa, teehuoneen yhteydess\u00e4 olevassa huoneessa, jossa teetarjoilua voi valmistella vierailta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4, jokaisella astialla ja v\u00e4lineell\u00e4 on omat t\u00e4sm\u00e4lleen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyt paikkansa. J\u00e4rjestys on sama jokaisessa samaan koulukuntaan kuuluvassa teehuoneessa. Hyv\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 olevat tavarat vapauttavat my\u00f6s mielen toimimaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin.<\/p>\n
D\u014d-lajeissa harjoittelupaikan ajatellaan olevan erill\u00e4\u00e4n arkisesta maailmasta, jollain tavalla eri olemisen tasolla. Miss\u00e4\u00e4n tuntemassani d\u014d-lajissa harjoitussaliin ei k\u00e4vell\u00e4 noin vain sis\u00e4\u00e4n ja aloiteta tuntia. Jokaista opetustuokiota edelt\u00e4\u00e4 seremoniallinen tervehtiminen, ja tunnit my\u00f6s p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n muodollisesti. Vaikka opiskelijat nyky\u00e4\u00e4n saavatkin olla hieman rennommin itse tunnin aikana, niin tervehdysten muodollisuudesta ei jousteta, ja kaikkien tulisi olla paikalla ennen niiden alkamista. Tervehdyksiss\u00e4 opiskelijat muodostavat rivin, usein perinteisess\u00e4 polvi-istunnassa, seiza<\/i>ssa, ja kumartavat edess\u00e4 olevalle opettajalle, joka puolestaan kumartaa heille. Tervehdyksiss\u00e4 paitsi toivotetaan hyv\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, my\u00f6s pyydet\u00e4\u00e4n opettajaa opettamaan, loppukumarruksissa kiitet\u00e4\u00e4n tunnista. Teetaiteessa opiskelijat lis\u00e4ksi kumartavat toisilleen osoittaakseen kunnioitusta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n
Muodollinen aloittaminen ja lopettaminen auttavat eriytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppitunnin muusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Huolimatta siit\u00e4, mit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikaan on henkil\u00f6kohtaisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtunut, harjoituksissa pit\u00e4isi keskitty\u00e4 vain harjoiteltavaan asiaan. Alun ja lopun muodollisuus on yksi tapa puhdistaa ajatukset arjesta, ja kun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 on noudattanut tarpeeksi pitk\u00e4\u00e4n ajatukset automaattisesti keskittyv\u00e4t olennaiseen. Puhdistautuminen arjen ajatuksista tapahtuu my\u00f6s konkreettisesti. Esimerkiksi ennen teetilaisuutta vieraat puhdistavat k\u00e4tens\u00e4 ja suunsa teehuoneen ulkopuolella olevalla vedell\u00e4. Fyysinen puhdistautuminen symboloi my\u00f6s mielen rauhoittamista ja virittymist\u00e4 soveliaaseen tunnelmaan teetapaamista varten.<\/p>\n
Harjoituksissa<\/b><\/p>\n
Etnomusiikkitieteen tutkimuksessaan Shaped by Japanese Music<\/i> Jay Keister kuvailee tyypillist\u00e4 opetustilannetta perinteisen nagauta<\/i>-musiikin mestarin Hiroaki Kikuokan soitto- ja laulutunneilla. Oppilaat saapuvat Hiroakin talolle, tervehtiv\u00e4t vastaanottamassa olevia muita oppilaita, riisuvat kenk\u00e4ns\u00e4, ja l\u00e4hestyv\u00e4t opetustilaa. Opetustilan perinteinen liukuovi avataan muodollisesti seiza<\/i>-istunnassa, ja opettajalle ja sis\u00e4ll\u00e4 oleville oppilaille kumarretaan, jonka j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n istumaan rajatulle odotusalueelle omaa vuoroa. Varsinaisen tunnin alussa kumarretaan j\u00e4lleen opettajalle ja edelt\u00e4v\u00e4lle oppilaalle. Vastaavat muodollisuudet t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s pois l\u00e4htiess\u00e4. Opettajan talolla aikaa kuluu kolmisen tuntia, josta varsinaista opetusta on korkeintaan puoli tuntia. (Keister 2004, 46\u201348.) T\u00e4m\u00e4nkaltainen tiettyyn tilaan yhdistetty muodollisuus saa harjoituspaikan tuntumaan erityiselt\u00e4 ja rauhoittaa mielen avoimeksi oppimiselle. Lis\u00e4ksi muodollisuus lis\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden ja keskin\u00e4isen kunnioituksen tunnetta.<\/p>\n
Musiikinopetuksessa vastaavaa kumartelua tuskin voi suoraan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Olisi kuitenkin hyv\u00e4 muodostaa joku selke\u00e4, toistuva aloitus ja lopetus tunneille, jotta niill\u00e4 olisi selke\u00e4t rajat. Toisaalta d\u014d-lajeissa alun hiljentyminen kumarruksiin toistuu samanlaisena opettajalta toiselle, ja juuri tervehdysten samanlaisuus opettaa keskittym\u00e4\u00e4n. Koska musiikin puolella vastaavaa perinnett\u00e4 ei ole, vastaavaa jatkuvuutta koko el\u00e4m\u00e4najaksi ei voi saada.<\/p>\n
Omaan itsen\u00e4iseen harjoitteluunsa ajatusta voi kuitenkin soveltaa. Itse olen huomannut, ett\u00e4 harjoittelemisen aloittaminen aina samoilla sormi- tai \u00e4\u00e4niharjoituksilla auttaa keskittym\u00e4\u00e4n paremmin my\u00f6s kappaleisiin. Toistuvuus opettaa aivot hiljentym\u00e4\u00e4n ja syventym\u00e4\u00e4n, vaikka ajatukset muuten pyrkisiv\u00e4t harhailemaan.<\/p>\n
Osa keskittymisen oppimista on my\u00f6s, ettei d\u014d-lajien harjoituksissa yleens\u00e4 saa tehd\u00e4 muistiinpanoja, eik\u00e4 mukana saa olla mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Muistiinpanojen kirjoittamisen kesken tuntia katsotaan h\u00e4iritsev\u00e4n keskittymist\u00e4 opettajan kuuntelemiseen. Suositeltavampaa on kuunnella tarkasti koko tunnin ajan, ja vasta j\u00e4lkeenp\u00e4in kirjoittaa yl\u00f6s olennaiset asiat. N\u00e4in opiskelija joutuu painamaan asiat heti mieleens\u00e4 ja my\u00f6s kertaamaan ne heti tunnin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Harjoituspaikat itsess\u00e4\u00e4n ovat hyvin askeettisia, ja yleens\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n siihen ettei tilassa olisi mit\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 joka h\u00e4iritsisi keskittymist\u00e4.<\/p>\n
Esiintyminen<\/b><\/p>\n
Keskittymisen lis\u00e4ksi d\u014d-lajeissa usein korostetaan toiston merkityst\u00e4 oppimisessa. Kuten kaikki taitolajit, d\u014d-lajit vaativat lukemattoman m\u00e4\u00e4r\u00e4n toistoja ennen kuin taidon voi hallita. Sama p\u00e4tee my\u00f6s musiikkiin. Japanilaisissa lajeissa ajatellaan, ett\u00e4 asioita pit\u00e4\u00e4 toistaa niin pitk\u00e4\u00e4n ett\u00e4 niist\u00e4 tulee toinen luonto. Kun saavuttaa todellisen taidon jossakin lajissa, sen harjoittamista ei tarvitse en\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, vaan liikkeet tulevat ajattelematta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin vaatii huolellisia toistoja niin pitk\u00e4\u00e4n ett\u00e4 taito on uponnut lihasmuistiin. Toistoista ei saa muodostua kuitenkaan rutiinia, vaan jokainen uusi toisto pit\u00e4isi kokea yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kuin ensimm\u00e4inen ja keskitty\u00e4 siihen t\u00e4ydellisesti. Jokaisella toistokerralla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4 suoritukseen ja pyrki\u00e4 mahdollisimman t\u00e4ydelliseen toteutukseen.<\/p>\n
Teetaiteessa yksi keskittymist\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4 tekij\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n jatkuvasta seiza<\/i>ssa istumisesta aiheutuva kipu jaloissa ja jalkap\u00f6ydiss\u00e4. T\u00e4ysimittainen teetapaaminen kest\u00e4\u00e4 usein yli kolme tuntia, ja huolimatta tauoista pitk\u00e4kestoinen seiza<\/i>ssa istuminen aiheuttaa useimmille ongelmia. T\u00e4t\u00e4 kuitenkin ajatellaan enemm\u00e4n haasteena keskittymiselle kuin sen est\u00e4j\u00e4n\u00e4. Mielen pit\u00e4isi harjoittelun tuloksena p\u00e4\u00e4st\u00e4 tilaan jossa fyysinen kipu ei h\u00e4iritse keskittymist\u00e4 teetaiteen harjoittamiseen. Toisaalta keskittyminen teen tekemiseen auttaa my\u00f6s ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n kivun taka-alalle mieless\u00e4. Itsekin olen huomannut, ett\u00e4 teet\u00e4 tehdess\u00e4 jalkojen tuntemukset h\u00e4iritsev\u00e4t mielt\u00e4 huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin esimerkiksi vieraana istuessa. T\u00e4m\u00e4 on yksi osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikenlaiset keskittymisen haasteet pystyy ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kun saavuttaa tarvittavan mielentyyneyden. Vieraanakin on luonnollisesti tarkoitus keskitty\u00e4 tilaisuuteen yht\u00e4 suurella antaumuksella kuin teentekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Keskittymisess\u00e4 on my\u00f6s olennaista, ett\u00e4 erilaiset mielihalut eiv\u00e4t saa pilata sit\u00e4. Jos d\u014d-lajin harjoittaja esimerkiksi ajattelee ulkokohtaista hy\u00f6ty\u00e4 jota lajin harjoittamisesta seuraa, tai vaikka haluaa tehd\u00e4 vaikutuksen vieraaseen, aito keskittyminen s\u00e4rkyy. Sama p\u00e4tee my\u00f6s musiikkiin. Harjoitellessa ei pit\u00e4isi mietti\u00e4 sit\u00e4 mink\u00e4 haluaa saavuttaa, vaan keskitty\u00e4 toimimaan hetkess\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikenlaiset taka-ajatukset est\u00e4v\u00e4t lajin todellisen harjoittamisen. Hirota (1995, 79) lainaa Kurasawa Yukihikoa (1974, 67\u201385) todetessaan ett\u00e4 muodollisuuksien oppimisen kautta teetaiteessa koulutetaan harjoittelijan mielt\u00e4 ja vapautetaan se h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4, mink\u00e4 seurauksena voidaan tavoittaa teetaiteen ydin, teen valmistaminen vilpitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 syd\u00e4mell\u00e4.<\/p>\n
Musiikissakin pit\u00e4isi keskitty\u00e4 vain musiikin tekemiseen ja oppimiseen. Esimerkiksi tutkintotilanteessa halu onnistua ja tehd\u00e4 vaikutus viev\u00e4t kapasiteettia pois kaikkein olennaisimpaan, eli musiikkiin keskittymiselt\u00e4. Harjoittelun tulisi olla sellaista, ett\u00e4 keskittyminen s\u00e4ilyy samana yksin harjoitellessa, ja ison konserttisalin edess\u00e4 esiintyess\u00e4. Kuten Shinkei toteaa kuuluisissa ohjeissaan oppilaalleen koskien perinteist\u00e4 renga-runoutta, jota kirjoitettiin usein yleis\u00f6n edess\u00e4: jos osallistuu runotilaisuuteen aikoen jo etuk\u00e4teen luoda hyvi\u00e4 s\u00e4keit\u00e4, tulee varmasti ep\u00e4onnistumaan (Shinkei 1995, 171).<\/p>\n
<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n
Hirota, D. (toim.). 1995. Wind in the Pines: Classic Writings of the Way of Tea as a Buddhist Path. Fremont, CA: Asian Humanities Press.<\/p>\n
Keister, J. 2004. Shaped by Japanese Music: Kikuoka Hiroaki and Nagauta Shamisen in Tokyo. New York, NY: Routledge.<\/p>\n
Shinkei. 1995. 1400-luku. Master Shinkei’s Instruction. Teoksessa Wind in the Pines. Toim. D. Hirota. 1995. Fremont, CA: Asian Humanities Press.<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Keskittyminen on t\u00e4rke\u00e4 osa harjoittelua kaikissa taitolajeissa. Se on olennaista sek\u00e4 klassisen musiikin ett\u00e4 perinteisten japanilaisten lajien omaksumisessa, mutta Japanissa keskittymisen merkityst\u00e4 oppimisesta painotetaan enemm\u00e4n alusta alkaen. T\u00e4ydelliseen keskittymiseen pyrkiminen harjoittelemisen aikana on yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 d\u014d-lajeja yhdist\u00e4vist\u00e4 piirteist\u00e4. Keskittymisen t\u00e4rkeytt\u00e4 korostetaan jatkuvasti, ja sit\u00e4 painotetaan yhten\u00e4 olennaisimmista kehittymisen edist\u00e4jist\u00e4. D\u014d-lajit ovat yhteydess\u00e4 zenbuddhalaiseen filosofiaan, ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[136,129,160],"class_list":["post-745","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymistaito","tag-harjoittelumetodit","tag-keskittyminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=745"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":747,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/745\/revisions\/747"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=745"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=745"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=745"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}