{"id":737,"date":"2014-06-12T10:53:47","date_gmt":"2014-06-12T07:53:47","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=737"},"modified":"2023-09-11T01:22:25","modified_gmt":"2023-09-10T22:22:25","slug":"saveltamisen-opiskelu-ilman-nuotteja-kappaleiden-analysointi-ilman-perinteista-musiikinteoriaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/06\/saveltamisen-opiskelu-ilman-nuotteja-kappaleiden-analysointi-ilman-perinteista-musiikinteoriaa\/","title":{"rendered":"S\u00e4velt\u00e4misen opiskelu ilman nuotteja \u2013 Kappaleiden analysointi ilman perinteist\u00e4 musiikinteoriaa"},"content":{"rendered":"

Haluaisitko tehd\u00e4 hittibiisej\u00e4, mutta sinusta tuntuu silt\u00e4, ettet osaa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin musiikinteoriaa? Tuntuuko silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4si soi loistavia ideoita, mutta et tied\u00e4, kuinka kirjoittaisit ne yl\u00f6s ja jalostaisit niit\u00e4? Onko hittibiisin tekemiseen todella olemassa jokin maaginen kaava? Monet alkutaipaleella kulkevat biisinikkarit ja toisaalta pidemm\u00e4llekin ehtineet s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t painivat usein n\u00e4iden kysymysten kanssa.<\/p>\n

S\u00e4velt\u00e4minen on mysteerinen aihe. Siihen liittyy romantisoitunut mielikuva taiteilijasta, joka y\u00f6n pimein\u00e4 tunteina flyygeliin nojaten riutuu luomisen tuskissa sottaisten nuottipapereiden peitossa. Joskus s\u00e4velt\u00e4minen voi olla sellaistakin. Useimmiten todellisuus on kuitenkin hieman toisenlainen. On olemassa musiikillisia elementtej\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4, jotka esiintyv\u00e4t ja toistuvat tyylilajista riippumatta kuuluisissa lauluissa ja s\u00e4vellyksiss\u00e4. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 tiedostaa nuo ilmi\u00f6t ja osata soveltaa niit\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, mutta kuinka paljon s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n tarvitsee oikeastaan osata musiikin teoriaa?<\/p>\n

Mit\u00e4 tarvitsee osata?<\/b><\/p>\n

Toiset meist\u00e4 ovat opiskelleet musiikkia vuosia musiikkioppilaitoksissa, kun taas toiset ovat t\u00e4ysin itseoppineita. Hittikappaleen voi kuitenkin kirjoittaa kuka tahansa, jos vain omaa taidon ja ty\u00f6kalut l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kappaleeseen oikeat asiat ja elementit. On tilannekohtaista, mit\u00e4 asioita s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n on hallittava pysty\u00e4kseen tuottamaan uskottavaa musiikkia s\u00e4vellett\u00e4v\u00e4n tyylilajin puitteissa. Esimerkiksi jazz- ja taidemusiikki ovat perinteisesti tyylej\u00e4, joissa musiikinteorian osaaminen on vahvasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 s\u00e4velt\u00e4miseen. Jazz-musiikkia s\u00e4velt\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n on l\u00e4hes pakko hallita erilaiset soinnut ja sointutyypit (Baker 1985, 1). Jos taas s\u00e4vellet\u00e4\u00e4n ja sovitetaan esimerkiksi Big Bandille, on tiedett\u00e4v\u00e4 siihen kuuluvista soittimista asioita kuten soitinten rekisterit ja kuinka niill\u00e4 soitetaan. (Mertanen 2013).<\/p>\n

Toki heavy metal -yhtyeelle s\u00e4velt\u00e4v\u00e4n henkil\u00f6n on yht\u00e4 lailla tiedett\u00e4v\u00e4, millaisia asioita mill\u00e4kin soittimella voi soittaa, mutta h\u00e4nen ei taas tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hallita nuottikirjoitusta. On kuitenkin hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 tyylilajille tyypillisten asioiden hallitseminen ei tee viel\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4. \u201cJokaisesta ei voi tulla s\u00e4velt\u00e4j\u00e4\u00e4, vaikka osaisi kaiken musiikista. Jos ei ole omaa substanssia, musiikista ei v\u00e4lity mit\u00e4\u00e4n. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla vahva persoonallinen oma \u00e4\u00e4ni.\u201d (Sepp\u00e4nen 2006.) My\u00f6s esimerkiksi kyky tehd\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja tunnistaa ja tallentaa hyv\u00e4t ideat on olennaista. Joskus taas luopuminen pitk\u00e4\u00e4nkin ty\u00f6stetyst\u00e4 ideasta on vaikeaa, mutta s\u00e4vellysty\u00f6ss\u00e4 joskus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 (Sivonen 2014).<\/p>\n

Kappaleiden analysointi<\/b><\/p>\n

Tyylilajista riippumatta jo kirjoitettujen hittikappaleiden kuunteleminen ja analysointi on yksi parhaista keinoista oppia keskeisi\u00e4 musiikin ilmi\u00f6it\u00e4. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 voi soveltaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omassa s\u00e4vellysty\u00f6ss\u00e4\u00e4n muista kappaleista l\u00f6yt\u00e4mi\u00e4\u00e4n ilmi\u00f6it\u00e4 menett\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan omaa persoonallista \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja plagioimatta alkuper\u00e4ist\u00e4 teosta.<\/p>\n

Opettajana ja musiikkipedagogina aloin pohtimaan, mik\u00e4 olisi hyv\u00e4 tapa analysoida kappaleita sellaistenkin oppilaiden kanssa, joilla musiikinteorian hallinta on viel\u00e4 hyvin rajallista. Pitk\u00e4\u00e4n s\u00e4vellysty\u00f6t\u00e4 tehneet tai pitk\u00e4n koulutuksen musiikkioppilaitoksissa k\u00e4yneet muusikot hahmottavat kappaleista nopeasti esimerkiksi harmonian ja rakenteen. Toisaalta alkutaipaleella kulkevalle s\u00e4velt\u00e4j\u00e4lle jo kyseiset termit voivat olla vieraita. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kappaleita tutkittaessa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n yhteyksi\u00e4 eri elementtien v\u00e4lill\u00e4 kuten melodia, lyriikka, harmonia ja instrumentit ja oivalletaan miten ne tukevat toisiaan (Salo 2006, 61).<\/p>\n

Mielest\u00e4ni on olennaista my\u00f6s hahmottaa esimerkiksi kappaleen rakenne, vaihtelut dynamiikassa ja intensiteetiss\u00e4 sek\u00e4 niin sanottu juonikaari. Pelkk\u00e4 hahmottaminen ei silti riit\u00e4. Keskeist\u00e4 on pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n syv\u00e4llisemmin, miksi kappaleen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 on p\u00e4\u00e4tynyt tiettyihin ratkaisuihin ja kuinka ne todella palvelevat kappaletta ja edist\u00e4v\u00e4t kokonaisuutta.<\/p>\n

\u201cA4-metodi\u201d<\/b><\/p>\n

Opetustilanteessa tulee huomioida, ett\u00e4 jokainen meist\u00e4 oppii ja mielt\u00e4\u00e4 asioita eri tavoin. On olemassa auditiivisia, visuaalisia, kinesteettisi\u00e4, loogisesti ja mielikuvien kautta oppivia oppilaita. Meit\u00e4 ei kuitenkaan hallitse vain yksi oppimistyyli tai mielt\u00e4mistapa. Usein jokin oppimistyyli korostuu, mutta siit\u00e4 huolimatta k\u00e4yt\u00e4mme sen rinnalla muitakin oppimistyylej\u00e4. Mielt\u00e4mistavat ovat my\u00f6s jossain m\u00e4\u00e4rin tilannesidonnaisia (Leikola 2001, 38).<\/p>\n

Ajattelin, ett\u00e4 olisi hyv\u00e4, jos kappaleita voisi analysoida ottamalla huomioon erilaiset tavat oppia. Aloin piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia kaavioita kappaleista A4-kokoiselle ruutupaperille. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 n\u00e4kee asioiden yhteydet toisiinsa. Siksi p\u00e4\u00e4dyin siihen, ett\u00e4 on oltava jokin aikajana, mihin yhteyksi\u00e4 voi piirt\u00e4\u00e4. Ruudukko tai ruutupaperi on t\u00e4h\u00e4n toimiva, sill\u00e4 sen avulla mittasuhteet pysyv\u00e4t oikeina. Lis\u00e4ksi on oltava tilaa piirt\u00e4\u00e4 ja kirjoittaa samaan aikaan tapahtuvia asioita p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Siksi oli teht\u00e4v\u00e4 omat lokerot jokaiselle osa-alueelle, joita tutkitaan. Lopuksi tein kuvank\u00e4sittelyohjelmalla ruudukon, johon kopioin ruutupaperille kirjaamani ja piirt\u00e4m\u00e4ni asiat kuvank\u00e4sittelyohjelman ominaisuuksia k\u00e4ytt\u00e4en. N\u00e4in lopputulos oli mielest\u00e4ni selke\u00e4mpi ja siistimpi.<\/p>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkia musiikillisia informaatiota ei saa mitenk\u00e4\u00e4n mahtumaan yhteen A4-paperiin, joten t\u00e4ytyi valikoida. Itselleni mieluisinta ja tarkoituksenmukaisinta oli l\u00e4hte\u00e4 tutkimaan ilmi\u00f6it\u00e4 seuraavista aihealueista:<\/p>\n

    \n
  1. 1.\u00a0\u00a0 <\/i>Rakenne<\/i><\/li>\n
  2. 2.\u00a0\u00a0 <\/i>Harmonia<\/i><\/li>\n
  3. 3.\u00a0\u00a0 <\/i>Rytmit<\/i><\/li>\n
  4. 4.\u00a0\u00a0 <\/i>Dynamiikka ja intensiteetti (energia)<\/i><\/li>\n
  5. 5.\u00a0\u00a0 <\/i>Sovitus (Instrumentaatio, soundit)<\/i><\/li>\n<\/ol>\n

    Mahdollista on itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 osa-aluetta haluaa korostaa. Olennaista on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja poimia mielenkiintoisia ja keskeisi\u00e4 kappaleessa esiintyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja keksi\u00e4 niille selitys. Tarkoitus on my\u00f6s saada k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaata sanaa ja kuvata ilmi\u00f6it\u00e4 siten, kuinka ne itse parhaiten kokee. Musiikki- ja \u00e4\u00e4nituotantotermist\u00f6 on usein vieraskielist\u00e4 ja sanat ovat pitki\u00e4, joten lyhenteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kieli\u00e4 sekoittamalla s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tilaa.<\/p>\n

    \"Ilonen_Maroon5\"<\/a><\/p>\n

    Maroon 5 \u2013 This Love<\/p>\n

    \"Ilonen_Bonjovi\"<\/a><\/p>\n

    Bon Jovi \u2013 It\u2019s My Life<\/p>\n

    Analyysin tulos<\/b><\/p>\n

    Hittikappaleissa on usein paljon yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4. Samat rakenteet, sointukierrot, kompit, rytmit, soundit ja jopa melodiat esiintyv\u00e4t usein tai niist\u00e4 on k\u00e4ytetty erilaisia variaatioita. Niiden \u201chahmot\u201d ovat kuitenkin usein kesken\u00e4\u00e4n hyvin samanlaisia. My\u00f6s This Love ja It\u2019s My Life-kappaleissa oli huomattavan paljon yhteisi\u00e4 elementtej\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi intron ja s\u00e4keist\u00f6n yhtenev\u00e4isyys, laulumelodian muuntelu samoissa osissa, kertausten esiintyminen samoissa paikoissa ja kultainen leikkaus. Lis\u00e4ksi rakenteessa ja dynamiikassa on paljon yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n

    A4-kaavio k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetusty\u00f6ss\u00e4<\/b><\/p>\n

    Olen k\u00e4ytt\u00e4nyt kaaviota apuna muun muassa pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni s\u00e4vellyskurssilla ja yhtyesoiton kurssilla. Omien kokemuksieni mukaan oppilaat suhtautuvat analyyseihin ja kappaleiden tutkimiseen innokkaasti ja on ilo huomata, kuinka erilaiset oppijat hy\u00f6tyv\u00e4t kaaviosta. Kuunneltaessa itse kappaletta t\u00e4yttyy auditiivisuuden kriteeri. Piirt\u00e4ess\u00e4 opiskelu on sek\u00e4 kinesteettist\u00e4 ett\u00e4 visuaalista. Kaavion tekeminen tarkasti vie paljon aikaa, joten oppilaiden innostus tehd\u00e4 itse analyysej\u00e4 kyseisell\u00e4 metodilla on ollut vaihtelevaa. Analyysin tekeminen tietokoneella vaatii my\u00f6s siihen soveltuvan kuvank\u00e4sittelyohjelman ja hieman kuvank\u00e4sittelytaitoja. Lopputulos on kuitenkin parhaimmillaan selke\u00e4, looginen ja persoonallinen dokumentti, jossa on pohdittu ja oivallettu kirjallisesti, mielikuvin tai piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kappaleen keskeisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

    Kirjoittaja: Tommi Ilonen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n

    L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n

    Baker, D. 1985. Arranging & Composing. Bloomingtong, Indiana: Frangipani Press.<\/p>\n

    Leitola, K. 2001. Oppimisen NLP. Helsinki: Tammi.<\/p>\n

    Mertanen, V. 2013. Sovituskurssin muistiinpanot. Joensuu: Karelia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

    Salo, H. 2006. Kahlekuningaslaji. Helsinki: Like.<\/p>\n

    Sepp\u00e4nen, T. 2006. Hyvyyden evankelista. Viitattu 10.2.2014 \u00a0http:\/\/www.via.fi\/tiedostot\/US-2-06-Hyvyyden_evankelista.pdf.<\/p>\n

    Sivonen, J. 2014. Joensuun Popmuusikoiden s\u00e4vellyskurssi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Haluaisitko tehd\u00e4 hittibiisej\u00e4, mutta sinusta tuntuu silt\u00e4, ettet osaa riitt\u00e4v\u00e4n hyvin musiikinteoriaa? Tuntuuko silt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4si soi loistavia ideoita, mutta et tied\u00e4, kuinka kirjoittaisit ne yl\u00f6s ja jalostaisit niit\u00e4? Onko hittibiisin tekemiseen todella olemassa jokin maaginen kaava? Monet alkutaipaleella kulkevat biisinikkarit ja toisaalta pidemm\u00e4llekin ehtineet s\u00e4velt\u00e4j\u00e4t painivat usein n\u00e4iden kysymysten kanssa. S\u00e4velt\u00e4minen on mysteerinen aihe. […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[159,158],"class_list":["post-737","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-rytmimusiikki","tag-saveltaminen"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=737"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2458,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737\/revisions\/2458"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}