{"id":730,"date":"2014-06-11T20:05:46","date_gmt":"2014-06-11T17:05:46","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=730"},"modified":"2015-01-22T11:40:19","modified_gmt":"2015-01-22T09:40:19","slug":"rumpujensoiton-ergonomiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/06\/rumpujensoiton-ergonomiaa\/","title":{"rendered":"Rumpujensoiton ergonomiaa"},"content":{"rendered":"

Rumpalit ja muut muusikot ovat raskasta ty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 ammattilaisia, joiden yksipuoliset ty\u00f6asennot, ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ty\u00f6ajat ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t rasittavat kehoa. Tutkimusten mukaan l\u00e4hes jokainen muusikko kokee uransa aikana jonkin asteisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja johtuen huonosta soittoasennosta. Siksi olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aloitteleva muusikko tai musiikin harrastaja omaksuisi alusta asti oikeanlaisen soittoasennon sek\u00e4 oppisi erilaisia keinoja mahdollisten vammojen ennaltaehk\u00e4isyyn ja hoitoon.<\/p>\n

K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa rumpujensoiton fyysist\u00e4 ergonomiaa keskittyen p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4\u00e4n istuma-asentoon, jonka oikeaoppinen hallinta toimii pohjana yl\u00e4raajojen vapaalle k\u00e4yt\u00f6lle, ja on my\u00f6s avaintekij\u00e4 asentoper\u00e4isten rasitusvammojen ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4.<\/p>\n

Rumpujensoitto on raskasta ruumiillista ty\u00f6t\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Ty\u00f6terveyslaitoksen tutkimuksen mukaan keikkailevan rockmuusikon ty\u00f6 vastaa kuormittavuudeltaan kilpaurheilua tai raskasta ruumiillista ty\u00f6t\u00e4. Rumpalin istumaty\u00f6t\u00e4 voi verrata halkojen hakkaamiseen, muurarin ty\u00f6h\u00f6n tai kilpasulkapalloon. ”Rokkarin ty\u00f6 on raskasta. Ty\u00f6rytmi on ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja kiertueilla fyysinen rasitus kertautuu”, summaa tutkimuksen tehnyt liikuntafysiologi Henna H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Ty\u00f6terveyslaitokselta. (Keskisuomalainen 22.4.2009).<\/p>\n

Muusikon ty\u00f6 on fyysisesti kuormittavaa niin tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n kuin verenkiertoelimist\u00f6nkin kannalta. Muusikon ja urheilijan ammateissa on paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Intensiivinen harjoittelu aloitetaan usein jo nuorena ja suuret toistom\u00e4\u00e4r\u00e4t kohdistuvat tiettyihin kehon osa-alueisiin. Kehonhuolto on luonnollinen osa urheilijan ty\u00f6t\u00e4, mutta muusikoilla fyysisest\u00e4 terveydest\u00e4 huolehtiminen j\u00e4\u00e4 usein oman kiinnostuksen ja aktiivisuuden varaan.<\/p>\n

Ty\u00f6fysioterapeutti Katarina Porander (2003) kertoo, ett\u00e4 muusikot potevat enemm\u00e4n rasitusvammoja kuin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen v\u00e4est\u00f6. Ty\u00f6n fyysisen kuormittavuuden takia muusikon tulisi huoltaa kehoaan p\u00e4ivitt\u00e4in. Kireiden ja v\u00e4syneiden lihasten venyttely sek\u00e4 asentoa yll\u00e4pit\u00e4vien tukilihasten voimaharjoittelu on tarpeen rasitusvammojen ennaltaehk\u00e4isyss\u00e4. (Porander 2003.) Huolehtimalla siit\u00e4, ett\u00e4 saa tarpeeksi lihaksia vahvistavaa ja palauttavaa liikuntaa, pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taukoja harjoitellessa, venyttelem\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota ergonomiaansa, muusikko voi merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kuormittumista.<\/p>\n

Soittamiseen liittyva\u0308t vaivat olisivat usein ennaltaehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4, jos muusikolla olisi enemma\u0308n tietoa, keinoja ja kiinnostusta sellaiseen. Monet muusikot kiinnitt\u00e4v\u00e4t huomiota ergonomiaansa vasta, kun oireet alkavat olla vakavia ja pahimmassa tapauksessa soittokyky estyy pitk\u00e4ksikin ajaksi. Ergonomiaa opetetaan mielest\u00e4ni yh\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4n musiikin oppilaitoksissa eik\u00e4 hyv\u00e4n soittoasennon t\u00e4rkeytt\u00e4 voida painottaa liikaa. Erityisesti musiikkipedagogien tulisi tiedostaa asian t\u00e4rkeys, ja hyv\u00e4n ergonomisen soittoasennon l\u00f6yt\u00e4minen tulisi olla osana opetusta jokaisen oppilaan kanssa.<\/p>\n

Rumpalin ty\u00f6asento<\/strong><\/h3>\n

Rumpalien tyo\u0308asento voidaan luokitella istumatyo\u0308ksi, koska siin\u00e4 joudutaan istumaan yhta\u0308jaksoisesti pitkia\u0308kin aikoja (Eskelinen & Kokko, 2009, 9). Ep\u00e4ergonominen pitk\u00e4\u00e4n jatkuva istuma-asento aiheuttaa ongelmia yht\u00e4lailla soittimen kuin tietokonep\u00e4\u00e4tteenkin \u00e4\u00e4ress\u00e4. Erona useimpiin istumaty\u00f6ntekij\u00f6ihin on, ett\u00e4 rumpalit harvemmin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t selk\u00e4nojallista istuinta. Tutkimusten mukaan ilman selk\u00e4tukea istuessa selk\u00e4rangan v\u00e4lilevyihin kohdistuva paine on 35% suurempi kuin seisoma-asennossa (Chaffin & Andersson 1991, 348).<\/p>\n

Istuma-asento on aina seisoma-asentoon verrattuna kuormittavampi, silla\u0308 selka\u0308rangan luonnollisia kaaria ei pystyta\u0308 ta\u0308ydellisesti sa\u0308ilytta\u0308ma\u0308a\u0308n (Ty\u00f6fysioterapia 2001, 139). Hyva\u0308, s\u00e4\u00e4dett\u00e4viss\u00e4 oleva tuoli on ta\u0308rkea\u0308 hyva\u0308n soittoasennon kannalta, mutta sela\u0308n kuormittumisen ehka\u0308isyssa\u0308 ensisijainen tyo\u0308va\u0308line on oman kehon ja perusasennon hallinta. Hyv\u00e4ll\u00e4 lihasten hallinnalla on yhteys my\u00f6s soittimen sointiin. Kehon hyv\u00e4\u00e4 keskiasentoa, jossa selk\u00e4rangan luonnolliset kaaret s\u00e4ilyisiv\u00e4t parhaiten, kannattaa l\u00e4hte\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n tarkastelemalla lantion asentoa. Lantion keskiasento l\u00f6ytyy \u00e4\u00e4riasentojen kautta. Lantion ollessa keskiasennossa syvien vatsalihasten hallinta on parhaimmillaan. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa rintarangan ja rintakeh\u00e4n hyv\u00e4n hallinnan joka puolestaan antaa hyv\u00e4t toimintaedellytykset \u00a0lapaluiden tukilihaksille, sek\u00e4 vapaalle ja vaivattomalle hengitykselle. (Porander n.d.)<\/p>\n

Tukielimist\u00f6\u00e4 kutsutaan niin sanotuksi kineettiseksi ketjuksi, jossa yhden nivelen liike vaikuttaa seuraavaan niveleen niin yl\u00f6s- kuin alaskin p\u00e4in. Yhden nivelen virheasento ilmenee ep\u00e4tasapainona jossakin muussa kohtaa kehoa. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kehon kaikki osat ovat yhteydess\u00e4 toisiinsa ja on yht\u00e4 vahva kuin sen heikoin lenkki.<\/p>\n

Rumpalin tulisi istua sellaisella korkeudella, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ren ja reiden v\u00e4linen kulma olisi noin 90 astetta, kun jalat ovat pedaaleilla. Alempana istuminen voi aiheuttaa soittoasentoon takanojaa ja korkeammalla istuminen taas p\u00e4invastoin; etunojaa. Sel\u00e4n tulisi olla soittaessa hyv\u00e4ss\u00e4 ryhdiss\u00e4 ja hartioiden rentoina. (Lepp\u00e4nen 1990, 6.)<\/p>\n

Hyv\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana rumpalin soittoasennossa pidet\u00e4\u00e4n yleisesti \u00a0jalkojen 90 asteen kulmaa, mutta asiassa ei ole yht\u00e4 totuutta. Ans Samaman (1998, 25) mukaan soitettaessa paras istuma-asento on sellainen, jossa istutaan istuinluiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin pakaralihakset ovat rentoina. Jalat tulisi olla suoraan polvien alla niin, ett\u00e4 reiden, s\u00e4\u00e4ren ja jalkapohjan v\u00e4liset kulmat ovat suunnilleen suorat ja reiden ja lantion v\u00e4linen kulma olisi hiukan alle 90 astetta. (Samama, 1998, 25.)<\/p>\n

Tutkija Lea Saarni (2009, 22) Tampereen yliopistolta kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan korkeampi istuma- ja ty\u00f6skentelyasento, jossa lantio-reisikulman suuruus on yli 90 astetta, olisi sel\u00e4n neutraalin asennon kannalta parempi.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 istumakorkeus vaihtelee rumpaleiden mieltymysten mukaan. Koska my\u00f6s ihmisten ruumiinrakenteet ovat erilaisia, ei ole olemassa yht\u00e4 oikeaa ja t\u00e4ydellist\u00e4 asentoa. Jokaisen soittajan tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n opettajan opastuksella itselleen se luonnollisin ja mukavin soittoasento. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 lantio, rinta- ja kaularanka pysyisiv\u00e4t samassa linjassa kesken\u00e4\u00e4n, jolloin paino jakautuu mahdollisimman tasaisesti koko selk\u00e4rangalle. Selk\u00e4 suorana istuminen ei kuitenkaan tarkoita j\u00e4ykk\u00e4n\u00e4 rautakankena olemista, vaan asento saa ja tulee pysty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n jolloin verenkiertokin toimii paremmin.<\/p>\n

On hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 rumpali katsoo soittaessaan alas k\u00e4siins\u00e4, jolloin hartiat putoavat helposti eteen ja alasp\u00e4in. Niska- ja hartialihakset ovat t\u00e4ll\u00f6in jatkuvassa j\u00e4nnitystilassa. T\u00e4m\u00e4 voi johtua my\u00f6s osittain siit\u00e4, ett\u00e4 tyypillisess\u00e4 istuma-asennossa lantio pyrkii kallistumaan taaksep\u00e4in, rintaranka py\u00f6ristyy ja ryhti lys\u00e4ht\u00e4\u00e4. Lonkkanivelen voimakas koukistuminen aiheuttaa voiman, joka pyrkii kallistamaan lantiota taaksep\u00e4in. Koukistumisen voimakkuuteen vaikuttaa taka- ja etureisilihasten kireysaste. (Johdatus selk\u00e4rangan toimintaan ja anatomiaan 2012.)<\/p>\n

Asennon lys\u00e4ht\u00e4minen paitsi altistaa niskakivuille, my\u00f6s rintaranka py\u00f6ristyy jolloin hengitys ei suju parhaalla mahdollisella tavalla. Hengitys voi sujua vaivattomasti vain silloin, kun ruumiinasento on ryhdik\u00e4s. Lys\u00e4ht\u00e4nyt asento huonontaa kehon tasapainoa. T\u00e4ll\u00f6in sellaiset lihasryhm\u00e4t, joiden oikeastaan pit\u00e4isi olla rentoutuneita, ovat j\u00e4nnittyneit\u00e4, ja toisinp\u00e4in (Samama 2001, 66).<\/p>\n

Jazzrumpalit istuvat useimmiten korkeammalla verrattaessa muiden tyylien rumpaleihin. Korkealla istumisen riskin\u00e4 on, ett\u00e4 soittaja nojautuu helposti eteenp\u00e4in leuka alhaalla roikkuen, jolloin niska- ja hartiaseutu ovat kovan rasituksen alla.<\/p>\n

\"Lantion<\/a><\/p>\n

Lantion kallistuminen. \u00a0http:\/\/www.positivehealth.com<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\"Lys\u00e4ht\u00e4nyt<\/a><\/p>\n

Lys\u00e4ht\u00e4nyt asento.\u00a0\u00a0http:\/\/www.learndrumsnow.com<\/a><\/p>\n

<\/h3>\n

Rumpusetin asettelu<\/strong><\/h3>\n

Rumpujensoittoasentoon vaikuttaa paljon se mille korkeudelle ja et\u00e4isyydelle ne asettelee. Jotta rumpuihin ja symbaaleihin ei tarvitsisi kurottaa, on niiden oltava k\u00e4sien ja kapuloiden ulottuvilla. Vartalo pysyy paikallaan, vain k\u00e4det ja jalat liikkuvat. (Hahto, K. 2005.) Asettelun perustana tulisi olla se, ett\u00e4 kaikki rumpusetin osat ovat helposti kapuloiden ulottuvilla. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hankkia itselleen sopivat soittimet ja mietti\u00e4 ergonomiaa silt\u00e4kin kantilta. Jos on sattumoisin pienikokoinen soittaja, ei ole ehk\u00e4 ergonomian kannalta mielek\u00e4st\u00e4 hankkia erityisen suuria rumpuja. Jazzrumpaleilla rumpujen pienempi koko ja soittajan korkeammalla istuminen mahdollistavat sen, ettei k\u00e4si\u00e4 tarvitse juurikaan nostaa yli hartialinjan. Rummut ja symbaalit ovat usein aseteltu l\u00e4hekk\u00e4in niin, ett\u00e4 soittaminen vaatii v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4sien liikuttelua, mik\u00e4 puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niihin kohdistuvaa rasitusta ja helpottaa liikkeiden taloudellisuutta.<\/p>\n

Rock- ja heavyrumpalien t\u00e4ytyy suorittaa laajempia liikeratoja saadakseen suurista rummuista kovempia \u00e4\u00e4nenvoimakkuuksia, ja ylt\u00e4\u00e4kseen ison rumpusetin kaikkiin osiin. Tyyleist\u00e4 riippumatta, hyv\u00e4n perusasennon tulisi toimia l\u00e4ht\u00f6kohtana, jonka mukaan rumpusetti asetellaan. Ideaalitilanteessa rumpusetti on aseteltu soittoasennon ergonomiaa edist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja hyv\u00e4 keskivartalon hallinta toimii perustana, josta kaikki liikkeet voidaan suorittaa hallitusti ja taloudellisesti ilman turhia lihasj\u00e4nnityksi\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Liikunta ja kehonhuolto soittamisen vastapainona<\/strong><\/h3>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n l\u00e4\u00e4ketieteentutkimukset ovat todenneet, ett\u00e4 suuri osa ty\u00f6kyvytt\u00f6myyteen liittyvist\u00e4 terveysongelmista on suoraan yhteydess\u00e4 liikunnan puutteeseen. Liikkuminen on tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta va\u0308ltta\u0308ma\u0308to\u0308nta\u0308. Tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky puolestaan on era\u0308s ta\u0308rkeimmista\u0308 tyo\u0308kykyyn vaikuttavista tekijo\u0308ista\u0308. Ta\u0308ytyy muistaa, etta\u0308 hyva\u0308a\u0308 toimintakykya\u0308 ei voi tallettaa kuten rahaa pankkiin, vaan sita\u0308 on pidetta\u0308va\u0308 jatkuvasti ylla\u0308 sopivalla liikunnalla. (Riihima\u0308ki 1995, 27.)<\/p>\n

Samama (2001, 19) vertaa muusikkoa urheilijaan, jonka tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia lihaksiaan tehokkaasti seka\u0308 kehitta\u0308a\u0308 ja pita\u0308a\u0308 ylla\u0308 kuntoaan. Ka\u0308yta\u0308nno\u0308ssa\u0308 muusikko useimmiten tyytyy harjoittamaan vain muutamia lihaksia, joita ha\u0308n uskoo tarvitsevansa soittimiensa hallitsemiseksi. Staattisen ja paljon toistoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n soittamisen vastapainoksi, muusikon on palautumisen kannalta tarpeellista harrastaa monipuolista dynaamista liikuntaa, joka edist\u00e4\u00e4 verenkiertoa ja aineenvaihduntaa. N\u00e4in tuki- ja liikuntaelinvaivoja ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n niin helposti ja keho pysyy toimintakuntoisena, ja mieli virke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopiva harjoittelun ja levon tasapaino. Harjoittelu on hyv\u00e4 jaksottaa pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tarpeeksi usein taukoja. Rumpupenkist\u00e4 yl\u00f6snouseminen, k\u00e4vely ja muu kevyt taukoliikunta auttaa jaksamaan paremmin. Koska lihakset kehittyv\u00e4t parhaiten levon aikana, riitt\u00e4v\u00e4 lepo harjoitusten v\u00e4lill\u00e4 on tehokkain edistymiseen johtava tie. Samama (2001,33) painottaa, ett\u00e4 rumpalin tulisi kuntoilla tehokkaasti vahvistaakseen erityisesti sek\u00e4 selk\u00e4- ett\u00e4 vatsalihaksiaan.<\/p>\n

Rumpali tarvitsee seka\u0308 yla\u0308- etta\u0308 alaraajojaan soittamiseen, jolloin h\u00e4n ei saa niist\u00e4 juuri lainkaan tukea ja selk\u00e4 saa kantaa suurimman ty\u00f6taakan. T\u00e4m\u00e4n takia keskivartalonlihasten on oltava huippukunnossa pysty\u00e4kseen tukemaan selk\u00e4rankaa. (Samama 2001, 33.) Soitettaessa pitki\u00e4 aikoja yht\u00e4jaksoisesti, hyv\u00e4n soittoasennon yll\u00e4pit\u00e4minen unohtuu helposti. Kehon hyv\u00e4n keskiasennon hakeminen kannattaa ottaa osaksi p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 harjoittelurutiinia. Ajan kuluessa asento alkaa l\u00f6yty\u00e4 kuin itsest\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sen hakemiseen tarvitse en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljoakaan tietoista keskittymist\u00e4.<\/p>\n

Verryttely, venyttely ja l\u00e4mmittely<\/strong><\/h3>\n

Verryttelyn tarkoituksena on kehon valmistelu tulevaa suoritusta varten, rasitusvammojen ehk\u00e4isy ja suorituskyvyn parantaminen. Kun lihakset ja nivelet ovat l\u00e4mpimi\u00e4, on rasitusvammojen vaara pienempi. Venyttely poistaa elimist\u00f6st\u00e4 kuona-aineita ja palauttaa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n lihaksen takaisin lepopituuteensa. Kun tuki- ja liikuntaelimist\u00f6\u00e4 on hermoston ja hengitys- ja verenkiertoelimist\u00f6n ohessa valmisteltu tulevaa suoritusta varten, on tasapaino ja koordinaatiokin parempi. Verryttelyss\u00e4 tulee muistaa koko keho, eik\u00e4 keskitty\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siin. Verryttely on syyt\u00e4 aloittaa kevyesti ja hitaasti.<\/p>\n

Etenkin venyttelyn tulisi aina olla hidasta ja hallittua. Hyv\u00e4 hengitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja se tehostaa venytyst\u00e4. Kaikki nopeat ja repiv\u00e4t liikkeet voivat vahingoittaa lihaksia ja sellaisia tulisi aina v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. Ennen esiintymist\u00e4 tai rumpujensoitonharjoittelua on hyv\u00e4 esimerkiksi py\u00f6ritell\u00e4 k\u00e4si\u00e4 ja niiden niveli\u00e4, jotta verenkierto ja nivelnesteet saataisiin toimimaan paremmin. Kevyt k\u00e4vely auttaa aktivoimaan hermostoa ja verenkiertoa. Lis\u00e4ksi, lyhytkestoiset venytykset k\u00e4sien eri lihaksille auttavat poistamaan lihasj\u00e4nnityksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen itse soittamalla l\u00e4mmittely voidaan aloittaa.<\/p>\n

Mik\u00e4li mahdollista, l\u00e4mmittelyyn kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 reilusti aikaa soittamalla esimerkiksi erilaisia perustekniikkaharjoituksia hitaissa tempoissa riitt\u00e4v\u00e4n kauan, ennen nopeampia tempoja. L\u00e4mmittelyst\u00e4 saa itselleen mielenkiintoisempaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mielikuvitusta ja naamioimalla perustekniikkaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksien kautta rumpusetille. Aiheet voivat olla mit\u00e4 tahansa, kunhan muistaa olla maltillinen ja aloittaa l\u00e4mmittelyn hitaissa tempoissa. Harjoittelun p\u00e4\u00e4tteeksi teht\u00e4v\u00e4 loppuverryttely ja kevyt venyttely nopeuttaa palautumista ja pohjustaa seuraavaa harjoittelukertaa. (Porander n.d.)<\/p>\n

Tunne kehosi<\/strong><\/h3>\n

\u201dMuusikon hyvinvointi on paljon kiinni siit\u00e4, miten muusikko hallitsee kehonsa ja miten h\u00e4n osaa reagoida kehonsa signaaleihin. Silloin muusikko tiet\u00e4\u00e4, milloin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 lihashuoltoa ja milloin on parasta lev\u00e4t\u00e4 ja olla soittamatta\u201d (Porander 2003). Kehonhallinnan ja ergonomian parantaminen saattaa kuulostaa monesta muusikosta pitk\u00e4stytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 ajanhukalta, joka on pois harjoitteluajasta. Soittajan tulisi kuitenkin muistaa, ett\u00e4 keho on osa instrumenttia.<\/p>\n

Harjoittamalla kehotietoisuuttaan nuori muusikko voi parantaa mahdollisuuksiaan soittaa ja harjoitella viel\u00e4 vuosikymmenienkin p\u00e4\u00e4st\u00e4. Nuorena keho palautuu rasituksista nopeammin, mutta i\u00e4n karttuessa rasitus kertautuu ja ongelmia alkaa ilmet\u00e4, ellei kehosta ja ergonomiasta pidet\u00e4 huolta. Oman kehonsa kuuntelu- ja huoltotaito ovat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 kuin musiikin kuuntelu- tai harjoitteleminen.<\/p>\n

Useimmilla ihmisist\u00e4 ei ole aavistustakaan siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4lt\u00e4 heid\u00e4n kehonsa on tarkoitus tuntua (Kevin Trudeau). Soittajan tulisi tiedostaa kehonsa, nivelens\u00e4 ja lihaksensa sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 luonnollinen, kehoa v\u00e4hiten kuormittava perusasento. Hy\u00f6dyllist\u00e4 on tiet\u00e4\u00e4, mill\u00e4 lihaksilla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n asentoa ja mill\u00e4 lihaksilla tuotetaan soitossa tarvittavaa liikett\u00e4. (Porander n.d.) Avaimia kehonhallintaan ovat kehon antamien viestien tietoinen havainnointi, kyltym\u00e4t\u00f6n uteliaisuus, sek\u00e4 kokeilun ja erehdyksen kautta oppiminen.<\/p>\n

Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kulkevat ka\u0308sika\u0308dessa\u0308<\/strong><\/h3>\n

Liikunnalla on todistetusti suuri merkitys ihmisen mielen hyvinvoinnille. Liikunnan seurauksena ihmisen elimist\u00f6\u00f6n erittyy endorfiineja, joilla on mielt\u00e4 pirist\u00e4v\u00e4 vaikutus. On huomattavasti helpompaa voida henkisesti hyvin, jos keho on hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Ihminen on kokonaisuus, jossa hyv\u00e4 fyysinen kunto auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s henkist\u00e4 tasapainoa. Toisinp\u00e4in se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi samalla tavoin.<\/p>\n

Fyysinen toimintakyky yhdess\u00e4 psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn kanssa vaikuttaa keskeisesti muusikon ty\u00f6kykyyn. Osatekij\u00f6it\u00e4 fyysisess\u00e4 ty\u00f6kyvyss\u00e4 ovat hengitys- ja verenkiertoelimist\u00f6n ja tuki- ja liikuntaelinten kunto, sek\u00e4 kehonhallinta (Louhevaara, 1995, 16). Rumpalien tuki- ja liikuntaelin sairauksilta ehk\u00e4isee parhaiten soittoasennon hallinta, hyv\u00e4t rumpusetin asettelun ergonomiset ratkaisut, sek\u00e4 harjoittelun ja levon j\u00e4rkev\u00e4 jaksottaminen. Oma roolinsa on terveellisell\u00e4 ravinnolla, liikunnalla ja kehonhuollolla.<\/p>\n

Kirjoittaja: Lassi Piipponen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Chaffin, D. B. & Andersson, G. 1991. Occupational biomechanics. Second edition. New York. John Wiley & sons.<\/p>\n

Eskelinen, K & Kokko, K. 2009. \u201dSellanen ergonominen setuppi tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4\u201d, tapaustutkimus rumpalin fyysisest\u00e4 kuormittumisesta. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.12.13 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-200912168040<\/a><\/p>\n

Johdatus selk\u00e4rangan toimintaan ja anatomiaan 2012. Terve.fi. Ty\u00f6kyvyn yll\u00e4pito. Viitattu 25.2.2014. \u00a0http:\/\/www.terve.fi\/tyokyvyn-yllapito\/johdatus-selkarangan-toimintaan-ja-anatomiaan<\/a><\/p>\n

Hahto, K. 2005. Haastattelun tehnyt ja kirjoittanut Niko Kaartinen. Viitattu 15.2.14. http:\/\/www.imperiumi.net\/index.php?act=interviews&id=516<\/a><\/p>\n

Keskisuomalainen, 22.4.2009. Rock-rumpalin ty\u00f6 on kuin kilpaurheilua. Viitattu\u00a0 16.12.13. http:\/\/www.kaleva.fi\/uutiset\/kotimaa\/rock-rumpalin-tyo-on-kuin-kilpaurheilua\/269436\/<\/a><\/p>\n

Lepp\u00e4nen, L. 1990. Rokkaavat rummut. Helsinki: Selv\u00e4t s\u00e4velet.<\/p>\n

Louhevaara, V. 1995. Liikunta osana tyo\u0308kykya\u0308 ylla\u0308pita\u0308va\u0308a\u0308 toimintaa. Teoksessa O. Korhonen, R. Kukkonen, V. Louhevaara & J. Smolander. Liikunnasta tyo\u0308kykya\u0308 ja hyvinvointia \u2013 periaatteita ja ka\u0308yta\u0308nno\u0308n esimerkkeja\u0308. Helsinki: Tyo\u0308terveyslaitos, 16.<\/p>\n

Porander, K. N.d. Sibelius-Akatemia. Viitattu 17.12.13.http:\/\/www.learndrumsnow.com<\/a><\/p>\n

Porander, K. 2003. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Muusikon hyvinvointi ty\u00f6fysioterapeutin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Viitattu 20.2.14 https:\/\/www.jyu.fi\/ytk\/laitokset\/yfi\/oppiaineet\/kup\/tekstit\/konferenssit\/kulttuurienergia\/muusikon<\/a><\/p>\n

Riihim\u00e4ki, H. 1995. Liikunnan ja ty\u00f6n vaikutukset tuki ja liikuntaelimiin. Teoksessa Liikunnasta ty\u00f6kyky\u00e4 ja hyvinvointia \u2013 periaatteita ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4. Toim. O. Korhonen, R. Kukkonen, V. Louhevaara & J. Smolander. Helsinki: Ty\u00f6terveyslaitos.<\/p>\n

Samama, A. 2001. Virea\u0308sti musisoimaan: soita ja laula ilman kipuja ja sa\u0308rkya\u0308. Jy- va\u0308skyla\u0308: Atena.<\/p>\n

Saarni, L. 2009. Kontrolloitu interventiotutkimus kouluty\u00f6pisteiden vaikutuksistakoululaisten tuki- ja liikuntaelinten terveyteen. Tampereen yliopisto.<\/p>\n

Tyo\u0308fysioterapia \u2013 yhteistyo\u0308ta\u0308 tyo\u0308- ja toimintakyvyn hyva\u0308ksi. 2001. Toim. Kukkonen, R. 2. p. Helsinki: Tyo\u0308terveyslaitos.<\/p>\n

Kuva 1.<\/strong> Viitattu 15.2.14. http:\/\/www.positivehealth.com\/img\/images-original\/dbimg\/glase50b.gif<\/a><\/p>\n

Kuva 2.<\/strong> Viitattu 15.2.14. http:\/\/www.learndrumsnow.com\/technique\/relax-its-just-a-drum-set<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rumpalit ja muut muusikot ovat raskasta ty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 ammattilaisia, joiden yksipuoliset ty\u00f6asennot, ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset ty\u00f6ajat ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t rasittavat kehoa. Tutkimusten mukaan l\u00e4hes jokainen muusikko kokee uransa aikana jonkin asteisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja johtuen huonosta soittoasennosta. Siksi olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aloitteleva muusikko tai musiikin harrastaja omaksuisi alusta asti oikeanlaisen soittoasennon sek\u00e4 oppisi erilaisia keinoja mahdollisten vammojen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[30,31],"class_list":["post-730","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-ergonomia","tag-rumpujensoiton-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=730"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":736,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions\/736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}