Er\u00e4s soittourani suurimmista kysymyksist\u00e4 liittyy ns. v\u00e4\u00e4rinsoittamisen problematiikkaan. Pitk\u00e4lle koulutettu hermoj\u00e4rjestelm\u00e4ni kielt\u00e4ytyy paineen alla toteuttamasta sille asetettuja teht\u00e4vi\u00e4, vaikka niiden pit\u00e4isi jo t\u00e4ss\u00e4 kohtaa soittajan uraani olla t\u00e4ysin automatisoituja ja rutiininomaisia. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtuu konsertti- tai tutkintotilanteessa, jossa oma soittoni joutuu yleis\u00f6n tai raadin erityisen suurennuslasin alle.<\/p>\n
Muutamaa tuntia aikaisemmin l\u00e4mmittelynomaisesti soittamani kahdeksasosalinja muuttuu takkuiseksi, eiv\u00e4tk\u00e4 improvisoidut fraasit solju samalla tapaa kuin niiden pit\u00e4isi soljua. Sek\u00e4 julkisen esitt\u00e4misen paine ett\u00e4 ensimm\u00e4inen \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4\u201d \u00e4\u00e4ni aiheuttavat stressitilan, jossa ajatus l\u00e4htee harhailemaan ja soolon soittaminen loppuun tuntuu samalta kuin vet\u00e4isi kivireke\u00e4. Opetusty\u00f6ss\u00e4ni olen n\u00e4hnyt saman ilmi\u00f6n monessa oppilaassani, ja samojen reaktioiden havaitseminen muissa soittajissa on helpottanut oloani; en sittenk\u00e4\u00e4n ole yksin! Opetusty\u00f6ss\u00e4 minun on ollut mahdollista n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s se, kuinka vahvasti kehomme heijastelee t\u00e4t\u00e4 henkisen paineen tilaa.<\/p>\n
Soittajan fyysisi\u00e4 reaktioita erityisesti paineen alla ty\u00f6skennelless\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 monella tapaa t\u00e4ysin mekaanisina. Pidemm\u00e4lle ehtineiden oppilaideni kanssa olen havainnut usein, ett\u00e4 sadoista, jopa tuhansista soittotunneista huolimatta oppilaan soittaessa v\u00e4\u00e4rin (teknisesti tai musiikillisesti) oppilas reagoi tapahtuneeseen fyysisell\u00e4 tasolla. Soittaminen saattaa loppua, keho painua lysyyn. ja\/tai hengitys nostetaan pintahengitykseksi rauhallisen syv\u00e4n hengityksen sijasta ja ajatus tai \u201dajatuksettomuus\u201d katkeaa. T\u00e4ss\u00e4 on kyseess\u00e4 opittu ja yleens\u00e4 tiedostamaton mekaaninen, fyysisess\u00e4 ruumiissa tapahtuva rutiini, josta oppilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes itse ole tietoinen.<\/p>\n
Apua fyysisest\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4?<\/b><\/p>\n
Entisen\u00e4 lavan\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4 ja tanssijana aloin mietti\u00e4 tunne-el\u00e4m\u00e4n ja fyysisen kehon yhteytt\u00e4. Voisiko olla mahdollista, ett\u00e4 tunnistamalla kehon j\u00e4nnitteet saataisiin my\u00f6s tietynlainen henkinen j\u00e4nnitys poistettua? \u00a0Harjoittelemalla havainnointia voitaisiin saada aikaiseksi olotila, jossa tiettyjen fyysisten j\u00e4nnitteiden purkaminen johtaisi turhien negatiivisten p\u00e4\u00e4nsis\u00e4isten pelkojen purkautumiseen, joka taas johtaisi vapaampaan improvisaatioon ja sit\u00e4 kautta todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s flow-tilan kaltaisen luovan tilan kokemiseen useammin.<\/p>\n
Psykologi Mih\u00e1ly Cs\u00edkszentmih\u00e1lyin mukaan kyseess\u00e4 on tila, jossa ihmisen tietoisuuteen saapuva informaatio on tasapainossa min\u00e4n tavoitteiden kanssa. Flow-kokemuksen seurauksena min\u00e4n j\u00e4rjestys on aikaisempaa monimuotoisempi. Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. Flow lis\u00e4\u00e4 psyyken sis\u00e4ist\u00e4 vahvuutta ja kompleksisuutta ihmisen saadessa todellisuuskuvansa j\u00e4rjestykseen ja hallintaan. (Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi 2005, 68\u201373.)<\/p>\n
\n<\/b>Muusikon sis\u00e4inen dialogi<\/b><\/p>\n
Mahdollistaaksemme katarttisen musiikillisen tilan saavuttamisen meid\u00e4n t\u00e4ytyy ensin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 psykologista mekaniikkaamme. Mink\u00e4 takia jokin soittotilanne koetaan miellytt\u00e4v\u00e4ksi ja toinen vastaavasti ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi ja vaikeaksi? \u00a0<\/i>Inner Game-konseptin kehitt\u00e4j\u00e4 W. Timothy Gallweyn mukaan ihmisill\u00e4 on jatkuvasti k\u00e4ynniss\u00e4 kaksi eri \u201dpeli\u00e4\u201d \u2013 sis\u00e4inen ja ulkoinen peli. Ulkoinen peli on peli, jota pelataan ulkoisia vastuksia vastaan \u2013 vastukset voivat olla esimerkiksi vaikeita osuuksia harjoiteltavassa kappaleessa, bisnessopimusten tekemist\u00e4 kokoushuoneessa tai vastustajan voittamista tennisottelussa. Sis\u00e4isell\u00e4 pelill\u00e4 tarkoitetaan ihmisten p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvia prosesseja jotka haittaavat ja heikent\u00e4v\u00e4t tai parantavat ja el\u00e4v\u00f6itt\u00e4v\u00e4t suoritusta. (Green, 1986, 21\u201323.)<\/i><\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 negatiiviset ajatusrutiinit tekev\u00e4t ihmisest\u00e4 stressaantuneen, v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t itseluottamusta ja aiheuttavat my\u00f6s fyysisi\u00e4 oireita kuten esimerkiksi lihasten tarpeetonta j\u00e4nnittymist\u00e4, pintahengityst\u00e4 tai k\u00e4sien hikoilua. N\u00e4m\u00e4 ovat muusikon kannalta eritt\u00e4in haitallisia asioita, sill\u00e4 ne viev\u00e4t keskittymiskyvyn pois musiikista ja saattavat pahimmassa tapauksessa tappaa mielenkiinnon musiikin soittamiseen. (Mts. 26\u201327.)<\/p>\n
Gallweyn teorian mukaan muusikon suoritustaso riippuu yht\u00e4 paljon muusikon potentiaalista kuin niist\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4, jotka haittaavat t\u00e4m\u00e4n potentiaalin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Gallwey kuvaa t\u00e4t\u00e4 kaavalla:<\/p>\n
P = p \u2013 i (Performance = potential \u2013 interference)<\/b><\/p>\n
jossa P on yht\u00e4 kuin lopullinen suoritustaso, p eli potentiaali on ihmisen maksimaalinen kyky soittaa musiikkia, ja i eli interferenssi ihmisen taipumukset h\u00e4irit\u00e4 omaa suoritustaan. (Mt. 23.)<\/p>\n
Gallweyn mukaan muusikon sis\u00e4isess\u00e4 dialogissa on kaksi osapuolta: Itse 1, joka lis\u00e4\u00e4 interferenssi\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4, kritisoimalla ja jossittelemalla, sek\u00e4 Itse 2 joka edustaa muusikon luovaa, tiedostamatonta puolta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 interferenssi\u00e4. (Mts. 28\u201333.)<\/p>\n
\u00a0<\/b><\/p>\n
Itsetuntemuksella itseilmaisuun<\/b><\/p>\n
Delfoin oraakkelin maksiimi \u201dtunne itsesi\u201d on yksi l\u00e4nsimaisen historian tutkituimmista ja k\u00e4ytetyimmist\u00e4 mietelauseista. Tuntemalla itsemme ja reaktiomme ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin voimme todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 Gallweyn kaavassa mainittua interferenssi\u00e4 soittotilanteissamme.
\nOn helppoa sanoa stressaantuneelle kanssasoittajalle, ett\u00e4 h\u00e4nen tulisi rentoutua ja luottaa itseens\u00e4. Kuitenkin jokainen, jolle n\u00e4m\u00e4 kehotukset on sanottu tiet\u00e4\u00e4, ettei olotila muutu kuin nappia painamalla. Kyet\u00e4ksemme vaikuttamaan meihin vaikuttavaan interferenssiin meid\u00e4n tulee ensin oppia tunnistamaan se. Opetustilanteessa ei ehk\u00e4 ole kannattavaa l\u00e4hte\u00e4 keitti\u00f6psykologiaa muistuttaviin \u201dmilt\u00e4 susta tuntuu just nyt\u201d-analyyseihin. Mielest\u00e4ni helpointa on tutustua itsehavainnointiin fyysisen kehon ja sen j\u00e4nnitystilojen kautta.<\/p>\n
Mik\u00e4li esimerkiksi ty\u00f6n alla olevassa kappaleessa on ollut vaikea s\u00e4velkulku jonka soittaminen on tuottanut hankaluuksia, olemme oppilaideni kanssa pyrkineet erist\u00e4m\u00e4\u00e4n kyseisen nimenomaisen kohdan ja havainnoimaan, miten keho reagoi kyseisess\u00e4 kohdassa. Mik\u00e4li oppilas on huomannut esimerkiksi j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hartioitaan tietyss\u00e4 kappaleen osassa, soitin on otettu hetkeksi pois ja rentoutettu hartiat.\u00a0 Soittamista on jatkettu siten, ett\u00e4 oppilas keskittyy vaikeaksi kokemansa kohdan aikana oikeinsoittamisen paineen sijaan siihen, ett\u00e4 saisi pidetty\u00e4 hartiansa rentoina. Usein mielen keskittyess\u00e4 kehollisiin tuntemuksiin oppilas ei ole ajatellut harjoiteltavan kohdan vaikeutta ja aiempia ep\u00e4onnistumisiaan ja on tavallaan \u201dhuijannut\u201d itsens\u00e4 soittamaan oikein.<\/p>\n
\u201dHengit\u00e4 syv\u00e4\u00e4n ja laske kymmeneen\u201d<\/b><\/p>\n
Hengitt\u00e4minen on yksi el\u00e4misen perusedellytyksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta hyvin moni tunneillani k\u00e4ynyt soittaja reagoi stressaavaan soittotilanteeseen tai \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d soittamiseen ensisijaisesti hengitysrytmi\u00e4\u00e4n muuttamalla, t\u00e4ten heikent\u00e4en suoritustehoaan entisest\u00e4\u00e4n. Koska hengitt\u00e4minen on automaatio, joka ei vaadi ponnistelua, kannattaa fyysisen kehon havainnointi aloittaa siit\u00e4. Oppilaan kanssa voi mietti\u00e4 esimerkiksi seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n
Miten hengit\u00e4n kun soitan?<\/p>\n
Hengit\u00e4nk\u00f6 eri lailla soittaessani esimerkiksi jazz-standardia kuin soittaessani asteikoita?<\/p>\n
Eroaako \u201dsoittohengitykseni\u201d siit\u00e4 miten hengit\u00e4n muuten arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni?<\/p>\n
Mik\u00e4li hengitykseen keskittyminen tuntuu oppilaasta luontevalta, kysymysten yhdess\u00e4 pohtiminen soittotunnilla tekee soittajan hengityksest\u00e4 \u201dhenkisen ankkurin\u201d, johon keskittym\u00e4ll\u00e4 ja johon tietoisesti keskittym\u00e4ll\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 esiintymistilanteen j\u00e4nnitt\u00e4mist\u00e4. (Vaknin, 2008, 86\u201391)<\/p>\n
Metodin ongelmat<\/b><\/p>\n
Vaikka t\u00e4m\u00e4nkaltaisella kehohavainnointiin keskittyv\u00e4ll\u00e4 metodilla saataisiin tuloksia, on sen k\u00e4ytt\u00e4minen opetusty\u00f6ss\u00e4 mielest\u00e4ni eritt\u00e4in haastavaa. Opettajan tulee tuntea oppilaansa soittotaitotaso niin hyvin, ett\u00e5 h\u00e4n osaa erottaa soittoteknisist\u00e4 syist\u00e4 johtuvat \u201dv\u00e4\u00e4rinsoittamiset\u201d muista syist\u00e4 (j\u00e4nnitys, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteet) johtuvista.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi etenkin havainnointiharjottelun alkuvaiheessa opettaja joutuu jatkuvasti muistuttamaan oppilasta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy tarkkailla lihasj\u00e4nnitteit\u00e4\u00e4n tai hengityst\u00e4\u00e4n erilaisissa soittotilanteissa juurruttaakseen havainnoinnin itselleen tavaksi. Jos oppilas tarkkailee kehonsa reaktioita ainoastaan soittotunnilla, se ei johda havainnointitottumukseen eik\u00e4 kehit\u00e4 sit\u00e4 tiedostamattomaksi ja refleksinomaiseksi. (Stanislavski 1989, 175\u2013176.)<\/p>\n
Lis\u00e4ksi t\u00e4m\u00e4nkaltainen ty\u00f6skentelymetodi on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ty\u00f6l\u00e4s. Vaatii oppilaalta valtavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ponnistelua jotta h\u00e4n muistaisi soittaessaan pys\u00e4hty\u00e4 ja tunnustella kehoaan my\u00f6s oppitunnin ulkopuolella. Nopeita tuloksia n\u00e4ill\u00e4 harjoitteilla ei ole mahdollista saavuttaa, mutta mielest\u00e4ni kehohavainnoinnin k\u00e4ytt\u00f6 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 opetusmetodina voi tukea etenkin kinesteettisesti suuntautuneiden oppilaiden hermojenhallintaa esitystilanteessa.<\/p>\n
<\/p>\n
Cs\u00edkszentmih\u00e1lyi, M. 2005. Flow \u2013 el\u00e4m\u00e4n virta. Helsinki: Rasalas.<\/p>\n
Green, B. 1987. The Inner Game Of Music. Lontoo: Pan Books.<\/p>\n
Stanislavski, K. 2011. N\u00e4yttelij\u00e4n ty\u00f6. Helsinki: Tammi.<\/p>\n
Vaknin, S. 2008. The Big Book Of NLP Techniques. Nort Charleston: BookSurge LLC.<\/p>\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Er\u00e4s soittourani suurimmista kysymyksist\u00e4 liittyy ns. v\u00e4\u00e4rinsoittamisen problematiikkaan. Pitk\u00e4lle koulutettu hermoj\u00e4rjestelm\u00e4ni kielt\u00e4ytyy paineen alla toteuttamasta sille asetettuja teht\u00e4vi\u00e4, vaikka niiden pit\u00e4isi jo t\u00e4ss\u00e4 kohtaa soittajan uraani olla t\u00e4ysin automatisoituja ja rutiininomaisia. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tapahtuu konsertti- tai tutkintotilanteessa, jossa oma soittoni joutuu yleis\u00f6n tai raadin erityisen suurennuslasin alle. Muutamaa tuntia aikaisemmin l\u00e4mmittelynomaisesti soittamani kahdeksasosalinja muuttuu takkuiseksi, […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[151,157,10],"class_list":["post-724","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-esiintymisjannitys","tag-flow","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=724"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":729,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions\/729"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}