Tanssin ammattikentt\u00e4 on tunnetusti hyvin sateenkaareva ja onhan queer-tematiikkakin noussut vahvasti esiin erityisesti nykytanssiesityksiss\u00e4. En itse koe, ett\u00e4 tanssiyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 kohdataan en\u00e4\u00e4 ennakkoluuloja tai syrjivi\u00e4 asenteita. Artikkelissani halusin selvitt\u00e4\u00e4, n\u00e4kyyk\u00f6 sama tanssin harrastuskent\u00e4ll\u00e4: onko moninaisuus siell\u00e4 huomioitu ja miten se mahdollisesti t\u00e4ytyisi jatkossa ottaa enemm\u00e4n huomioon.<\/p>\n
Ainakaan oman tanssinopettajakoulutukseni aikana aihetta ei ole k\u00e4sitelty sanallakaan ja n\u00e4in viimeisen vuoden kev\u00e4\u00e4n\u00e4 luulenkin, ett\u00e4 aiheen k\u00e4sittely tulee siihen j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4nkin. Edes tytt\u00f6- ja poikaryhmien opettamisen eroja ei ole tuotu esiin. Yll\u00e4tyksekseni osalle opiskelijatovereistani tuli vasta heid\u00e4n kanssaan keskusteltuani ilmi, kuinka laaja on esimerkiksi sukupuolen moninaisuus ja mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi tarkoittaa.<\/p>\n
Koen t\u00e4m\u00e4n itse huolestuttavana, koska n\u00e4m\u00e4 samat ihmiset tulevat pian valmistuttuaan kohtaamaan kaikkia n\u00e4it\u00e4 moninaisia ihmisi\u00e4. Usein my\u00f6s herk\u00e4ss\u00e4 kasvui\u00e4ss\u00e4 olevia nuoria, jotka saattavat tarvita erityist\u00e4 tukea ja positiivista kannustusta identiteettins\u00e4 rakentumisen tueksi. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 sateenkaarinuorten hyvinvointia Suomessa kartoitettiin laajalla kyselytutkimuksella osana Seta ry:n ja Nuorisotutkimusseura ry:n Hyvinvoiva sateenkaarinuori-<\/i>hanketta. Kyselyn mukaan sateenkaarinuoret voivat keskim\u00e4\u00e4rin huonommin kuin hetero- ja cissukupuoliset nuoret. Kyselyyn vastanneista nuorista 70% kertoi kokeneensa ahdistelua ja syrjint\u00e4\u00e4. Usein vaikeudet ja ahdistuneisuus johtuu yhteiskunnan sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvist\u00e4 normeista. (Alanko 2014, 54.)<\/p>\n
Koen itse, ett\u00e4 tanssinopettajilla on t\u00e4rke\u00e4 osa oppilaan identiteetin positiivisessa vahvistamisessa sek\u00e4 henkisen ja fyysisen terveyden edist\u00e4misess\u00e4. Taiteen perusopetuksen tanssin laajaan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelmassa (TPO 2002, 5) on erikseen kirjattu yl\u00f6s, ett\u00e4 opetuksen t\u00e4ytyy tukea oppilaan henkist\u00e4 kasvua ja vahvistaa oppilaan oman identiteetin vahvistumista sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4\u00a0 ymm\u00e4rryst\u00e4 muista ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maailmasta. Niinp\u00e4 my\u00f6s moninaisuusn\u00e4k\u00f6kulma t\u00e4ytyy tuoda esiin osana eettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 opetusta.<\/p>\n
Aihe on l\u00e4sn\u00e4 olevana aivan samalla tavalla tanssinopetuksessa kuin muussakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sit\u00e4 ei voida sivuuttaa marginaalikysymyksen\u00e4. Aihe saattaa koskettaa oppilaan omaa identiteetti\u00e4 tai perhett\u00e4, yst\u00e4vi\u00e4 tai sukulaisia. Kyse on kaikille yhteisien ihmisoikeuksien toteutumisesta ja niiden kunnioittamisesta. Miten opettaja sitten voisi osata kohdata oppilaitaan heid\u00e4n tarvitsemallaan tavallaan ja tuoda moninaisuuden opetuksessaan esiin, jos asiasta vaietaan koko opiskelujen ajan ja asiaan tutustuminen j\u00e4\u00e4 vain valmistuvan opettajan oman kiinnostuksen varaan?<\/p>\n
Sukupuoli- ja heteronormatiivisessa ajattelutavassa nainen ja mies asetetaan toisistaan vastakkaisiksi ja toisiaan t\u00e4ydent\u00e4viksi vaihtoehdoiksi, jolloin sukupuolirajat ovat toisensa poissulkevia eik\u00e4 liikkumatilaa niiden v\u00e4lill\u00e4 ole. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi pukuhuone- ja wc-tilojen merkitsemisess\u00e4 eri sukupuolille, oppilaiden jakamisessa eri ryhmiin sukupuolensa mukaan ja oppilaiden tyt\u00f6ttelyss\u00e4 tai pojittelussa. My\u00f6skin eri sukupuolien eroja saatetaan korostaa, jolloin saman sukupuolen edustajien yhteishenke\u00e4 ja samanlaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tuetaan (Lehtonen 2003, s. 240). Voimakkaasti sukupuolittunut ajattelutapa tekee n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6t ja rajoittaa samalla jokaisen mahdollisuuksia ilmaista omaa sukupuoltaan haluamallaan tavalla (Moninaisuus mahtuu kouluun 2012).<\/p>\n
Heteronormatiivinen ajattelumalli ei ainoastaan jaa ihmisi\u00e4 kahteen sukupuoleen, vaan se my\u00f6s olettaa heteroseksuaalisuuden l\u00e4ht\u00f6kohtaiseksi, odotetuksi ja toivotuksi. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s oletetaan, ett\u00e4 kaikki oppilaat sek\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4, yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja kaverinsa ovat heteroita. T\u00e4m\u00e4 johtaa tilanteeseen, jossa seksuaalista suuntautumista ei koeta tarpeelliseksi huomioida. Harvoin t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa vaan seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6t ovat mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin edustettuna oppilaissa tai heid\u00e4n l\u00e4hipiiriss\u00e4\u00e4n. (Moninaisuus mahtuu kouluun 2012.)<\/p>\n
Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa sit\u00e4 sukupuolta mihin henkil\u00f6 samaistuu tai mink\u00e4 sukupuoliryhm\u00e4n kokee omakseen (Moninaisuus mahtuu kouluun 2012). Sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4 puhuttaessa tarkoitetaan transihmisi\u00e4 (transsukupuoliset, transvestiitit ja muunsukupuoliset), intersukupuolisia sek\u00e4 sukupuolettomaksi itsens\u00e4 kokevia. Cisihmiset kuuluvat sukupuolienemmist\u00f6\u00f6n. Tarkemmin sukupuolen moninaisuudesta voi lukea Seta ry:n nettisivuilta osoitteessa http:\/\/seta.fi\/sukupuoli\/<\/a>. On hyv\u00e4 tiedostaa, ett\u00e4 sukupuoli ja seksuaalisuus ovat kaksi erillist\u00e4 asiaa eik\u00e4 niit\u00e4 tulisi milloinkaan sekoittaa. Riippumatta sukupuolesta tai sen ilmaisusta meill\u00e4 kaikilla on oikeus olla yht\u00e4 tavallisia tai erilaisia seksuaaliselta suuntautumiselta kuin muillakin. Usein my\u00f6s koetaan, ett\u00e4 seksuaalinen suuntautuminen on yht\u00e4 kuin seksuaalisuus ja t\u00e4ll\u00f6in asialla ei olisi merkityst\u00e4 esimerkiksi tanssinopetuksessa. Lis\u00e4\u00e4 seksuaalisesta suuntautumisesta voi lukea\u00a0 osoitteessa http:\/\/seta.fi\/seksuaalinen-suuntautuminen\/<\/a>.<\/p>\n Tytt\u00f6jen ja poikien tanssista – tapauksena Vantaan Tanssiopisto<\/strong><\/p>\n Vantaan Tanssiopistolla on pitk\u00e4 historia poikien tanssinopetuksen kehitt\u00e4misess\u00e4. Haastattelin artikkeliani varten tanssiopiston nykyisi\u00e4 nykytanssin opettajia Tiina Jalkasta<\/b> sek\u00e4 Esko Hakalaa<\/b>. Hakala on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 koulun poikatanssin ja Jalkanen nykytanssin kehitysopettaja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Vantaan Tanssiopistolla on nykytanssin ja baletin opetus eriytetty tyt\u00f6ille ja pojille. Opisto tarjoaa t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s kaikille oppilaille avoimia tanssitunteja.<\/p>\n Noin 1990-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 Vantaan Tanssiopistolla aloitettiin Isto Turpeisen<\/b> toimesta kokeiluluontoisesti eriytt\u00e4m\u00e4\u00e4n poikien tanssiopetusta. Projekti eteni hyvin ja sai tulta alleen. 2000-luvun alkupuolella poikia oltiin saatu merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 tanssiharrastuksen pariin ja ilmi\u00f6 oli huomattava jopa kansainv\u00e4lisesti. Tiina Jalkanen kuvailee Turpeisen ty\u00f6skentelyss\u00e4 ja pedagogisissa keinoissa n\u00e4kyneen vahvasti otteita joukkue-, armeija- ja pelitraditioista. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi selke\u00e4n\u00e4 poikatanssin eriytymisen\u00e4 muusta opiston oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Itse olen aloittanut harrastamiseni Turpeisen poikaryhm\u00e4ss\u00e4 ja omien kokemukseni mukaan opetus oli vahvasti rakennettu heteronormatiivisen mallin kautta. Tytt\u00f6jen nykytanssiopettajana Jalkanen koki t\u00e4m\u00e4n ongelmallisena ja kertoo oppimisymp\u00e4rist\u00f6n olleen ajoittain l\u00e4hes patriarkaalinen.<\/i><\/p>\n \u201dKyll\u00e4 sit\u00e4 termi\u00e4, patriarkaalinen, voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Asenne ja k\u00e4ytt\u00e4ytyminen olivat sit\u00e4 sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa. Min\u00e4 my\u00f6s kiinnostuin siit\u00e4, koska Turpeisella oli niin vahva oma n\u00e4kemys. H\u00e4n oli uskottava ja oli l\u00f6yt\u00e4nyt itsens\u00e4 sit\u00e4 kautta. Kuitenkin koin armeijamaisen ilmapiirin jyr\u00e4\u00e4v\u00e4ksi ja vahvasti ahdistuin siit\u00e4. Siin\u00e4 oli voimakkaita latauksia ja ik\u00e4vi\u00e4kin piirteit\u00e4.\u201d<\/i>, Jalkanen kertoo. H\u00e4n kuitenkin toteaa nyt jossain m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4ksyv\u00e4ns\u00e4 menneen, koska se oli hyvin rehellist\u00e4. \u201dSiin\u00e4 oli jotakin totta osalle pojista\u201d<\/i>, Jalkanen lis\u00e4\u00e4 ja sanoo, ett\u00e4 asian ongelmallisuus on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nostaa esille.<\/p>\n Hakala nostaa esiin kolikon toisen puolen: \u201dMist\u00e4 kaikesta olisimmekaan nyt tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja mist\u00e4 oltaisiin j\u00e4\u00e4ty paitsi, jos t\u00e4t\u00e4 kaikkea ei olisi tapahtunut\u201d. <\/i>Kukaan ei voi tosiaan kielt\u00e4\u00e4 Turpeisen ty\u00f6n vaikuttavuutta poikien tanssinopetuksen eteen. Vantaan Tanssiopiston oppilaista merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on edelleen poikia ja Hakala on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikien tanssin kehitysopettajana. Jalkanen kuvailee Hakalan opetuksen ammentavan Vantaan Tanssiopiston yleisest\u00e4 sek\u00e4 Turpeisen traditiosta, joukkuehengest\u00e4 sek\u00e4 nykytanssin ett\u00e4 baletin traditioista. H\u00e4n n\u00e4kee Hakalan tradition olevan kuitenkin huomattavasti hengitt\u00e4v\u00e4mpi, avoimempi ja moninaisempi kuin Turpeisen tradition. Hakala itse kertoo korostavansa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja opettavansa nimenomaan tanssia eik\u00e4 poikatanssia. \u201dHaluan korostaa jokaisen yksil\u00f6llisyytt\u00e4 jokaisen oppilaan omien motivaation kohteiden mukaan. Haluan, ett\u00e4 tanssi itsess\u00e4\u00e4n on oppilaalle merkityksellist\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4ytyy jokaisella omanlaisenaan riippumatta siit\u00e4 onko oppilas tytt\u00f6 vai poika. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on sytytt\u00e4\u00e4 oppilaan n\u00e4lk\u00e4 oppimiseen, tanssiin ja taiteeseen\u201d<\/i>, Hakala kuvailee.<\/p>\n Kysyess\u00e4ni miksi tanssiopisto edelleenkin haluaa eriytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in vahvasti tytt\u00f6jen ja poikien opetuksen, niin Hakala my\u00f6nt\u00e4\u00e4 jaon sukupuolen perusteella olevan kyseenalainen. H\u00e4n kuitenkin kokee, ett\u00e4 erityisesti poikien on helpompi aloittaa ja jatkaa tanssiharrastusta kun ryhm\u00e4 on poikaryhm\u00e4. Kiusaaminen tanssiharrastuksen vuoksi esimerkiksi koulussa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole ollut ep\u00e4tavallista.<\/p>\n Jako tytt\u00f6ihin ja poikiin tulee my\u00f6s sukupuolittuneista perinteist\u00e4 ja harrastustraditioista. Peruskoulussa sukupuolijakoa perustellaan sek\u00e4 sosiaalisilla ett\u00e4 biologisilla eroilla. T\u00e4llainen jako ei korosta yksil\u00f6iden v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja vahvistaa vain kaksinapaista sukupuolik\u00e4sityst\u00e4, jossa sukupuolet ovat toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 vastakohtia. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jako perustuu ruumiillisiin, biologisiin ja seksuaalisiin sek\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 nouseviin sosiaalisiin tekij\u00f6ihin. (Lehtonen 2003, 91.) T\u00e4llainen jako yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 heteronormatiivista asenneilmapiiri\u00e4 ja n\u00e4kisin, ett\u00e4 pohjimmiltaan my\u00f6s Vantaan Tanssiopiston jako edelleen perustuu samanlaisiin perusteluihin. Koen sen itse ongelmallisena sukupuolen moninaisuuden kannalta.<\/p>\n Hakalan kokemus kuitenkin on, ett\u00e4 poikaryhm\u00e4ss\u00e4 poikien innostus tanssiin on helpompi luoda. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tytt\u00f6 ja poika jaosta on loppupeleiss\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 kuin haittaa. Jalkanen tuo kuitenkin esiin toisenlaisen n\u00e4k\u00f6kulman: \u201dOllaanko nyt siirrytty ajassa uuteen kohtaan, muun muassa television tanssiohjelmien kautta, ett\u00e4 sukupuolijako ei ole en\u00e4\u00e4 perustelu. Esimerkiksi kiusaamisen v\u00e4ltt\u00e4minen on tietenkin t\u00e4rke\u00e4 pointti, mutta onko se en\u00e4\u00e4 ajankohtainen vaara t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/i>?\u201d. Itse kysyisin my\u00f6s onko paras tapa ehk\u00e4ist\u00e4 kiusaamista sukupuolittunut tanssinopetus, koska se vain vahvistaa heteronormatiivista mallia eik\u00e4 pyri aktiivisesti purkamaan sit\u00e4.<\/p>\n Toteutin syksyll\u00e4 2013 kyselytutkimuksen sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta osana tanssinopetusta. Kyselyyn vastasi 28 tanssinopettajaa kolmesta p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla toimivasta tanssikoulusta. Jatkossa kirjoittaessani kyselytutkimuksesta tarkoitan t\u00e4t\u00e4 tutkimusta. Kyselyyn vastanneista opettajista noin 60% arveli, ett\u00e4 heid\u00e4n opetuksessaan on ollut seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen edustajia ja loput 40% vastasivat ehk\u00e4 tai eiv\u00e4t osaa sanoa. Samoin 60% vastaajista arveli heid\u00e4n opetuksessaan olleen sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, noin 10% ei arvellut olleen ja loput 30% vastasivat ehk\u00e4 tai eiv\u00e4t osaa sanoa. 85% vastaajista kertoi\u00a0 ty\u00f6paikkansa asenneilmapiirin olevan moninaisuuden tunnustava, mutta 45% arveli, ett\u00e4 seksuaali- tai sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluva saattaa tai ehk\u00e4 saattaa kohdata syrjint\u00e4\u00e4 tanssikoulussa. 93% vastaajista kuitenkin piti t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 puuttua aina syrjint\u00e4\u00e4n tai ennakkoluuloihin. N\u00e4m\u00e4 tulokset antavat kuvan siit\u00e4, ett\u00e4 asia tiedostetaan, mutta eiv\u00e4t viel\u00e4 sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen eteen todella mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kyselytutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 97% tanssinopettajista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 tanssilla on paljon tai eritt\u00e4in paljon merkityst\u00e4 oppilaan identiteetin positiivisessa vahvistamisessa ja rakentumisessa. 100% kyselyyn vastanneista ilmoitti tanssilla olevan my\u00f6skin paljon tai eritt\u00e4in paljon merkityst\u00e4 oppilaan henkisen ja fyysisen terveyden kannalta. Tulos ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, koska t\u00e4ytyisih\u00e4n taideharrastuksen tavoitteena ollakin suora yhteys oppilaan hyvinvointiin. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tietysti sit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6identiteetit t\u00e4ytyy huomioida opetusymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Yht\u00e4lailla esimerkiksi sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvan oppilaan on saatava positiivista palautetta kokemuksellista sukupuolestaan ja sen ilmaisusta kuin jokaisen muunkin oppilaan. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huomioida, ett\u00e4 sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluva nuori edustaa muutakin kuin sukupuoltaan. N\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa positiivista palautetta my\u00f6s muista nuoren ominaisuuksista ja taidoista. (Muu, mik\u00e4? 2011, 6.) T\u00e4ss\u00e4 suhteessa n\u00e4kisinkin tanssin eritt\u00e4in hyv\u00e4n\u00e4 harrastuksena sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluvalle nuorelle.<\/p>\n Jos nuoren kokemus itsest\u00e4\u00e4n on jatkuvassa ristiriidassa ymp\u00e4rist\u00f6n odotusten ja oletusten kanssa t\u00e4m\u00e4 alistaa nuoren masennukselle ja ahdistukselle (Muu, mik\u00e4? 2011,\u00a0 20). My\u00f6skin nuoren my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaa huomattavasti se, millaista tukea h\u00e4n on saanut l\u00e4hipiirilt\u00e4\u00e4n lapsuuden ja nuoruuden aikana (Muu, mik\u00e4? 2011, 14). Harrastuksesta saattaakin muodostua oppilaalle eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 paikka, jonka kautta oma identiteetti rakentuu. Jatkuva oppimisymp\u00e4rist\u00f6n kahtiajakautunut sukupuolik\u00e4sitys kuitenkin tekee t\u00e4ysin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi sukupuolen moninaisuuden. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s huomioida, ett\u00e4 vaikka oppimisymp\u00e4rist\u00f6 olisikin mahdollisimman sukupuolineutraali niin se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tee sukupuolen moninaisuutta n\u00e4kyv\u00e4ksi. Sukupuolten tasa-arvo tai sukupuolijako ei kyseenalaistu ellei samalla puututa sukupuolen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin (Lehtonen, s. 100).<\/p>\n Kyselytutkimuksessa kysyin moninaisuuden huomioinnista avokysymyksen\u00e4 ja sain seuraavanlaisia kommentteja: \u201d<\/i>p<\/i>yrin suhtautumaan kaikkiin oppilaisiin tasapuolisesti, olemaan tarvittaessa hienotunteinen ja kunnioittamaan jokaisen identiteetti\u00e4 – tekem\u00e4tt\u00e4 asiasta sen suurempaa numeroa.\u201d<\/i>, \u201dtuomalla opetuksessa esille erilaisuutta ja moninaisuutta hyv\u00e4ksyv\u00e4\u00e4 asennetta, aiheita ja ilmapiiri\u00e4\u201d<\/i>, \u201dantamalla lasten valita itse roolit ja kannustamalla tekem\u00e4\u00e4n sen hetkisen tunteen mukaan, esimerkiksi kumartaako vai niiaako\u201d<\/i> sek\u00e4 \u201dliikkeiss\u00e4 en ole ohjannut poikia ja tytt\u00f6j\u00e4 liikkumaan tavalla, jolla ”pojan tai tyt\u00f6n kuuluu”, vaan painottanut jokaisen liikkumista yksil\u00f6n\u00e4\u201d<\/i>. Kommenteissa nousee esiin t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja, jotka ovat perustavanlaatuisia moninaisuuden huomioinnissa.<\/p>\n Vastaajat, jotka olivat mielt\u00e4, ett\u00e4 asiaa ei tarvitse huomioida perustelivat vastaustaan seuraavasti: \u201den ole kokenut sill\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 opetuksessa, enk\u00e4 pedagogisessa mieless\u00e4\u201d<\/i>, \u201dtarvitseeko sit\u00e4 erikseen huomioida? kyse tanssitunnista\u201d<\/i>, \u201dmiksi tehd\u00e4 asioista liian isoa numeroa? jokainen voi olla oma itsens\u00e4, ei seksuaalinen suuntautuminen vaikuta tanssinopetukseen\u201d<\/i> ja \u201dyleens\u00e4k\u00e4\u00e4n seksuaalisuus ei ole esill\u00e4, eik\u00e4 sukupuolisuuskaan\u201d<\/i>. Kuitenkin voisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 aiheeseen tutustuttuani teemaa nousee useammallakin tasolla tanssinopetuksessa esiin. Moninaisuuden huomiointi ei tarkoita asian nostamista itse opetuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin, kuten osa kyselyyn vastanneista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olettaneen.<\/p>\n Kysyin Hakalalta ja Jalkaselta haastattelussa, ett\u00e4 miten sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6ihin kuuluvat nuoret asettuvat Vantaan Tanssiopiston oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Onko tanssiopisto turvallinen, avoin ja vastaanottavainen tila kaikenlaisille oppilaille. \u201dSe on hyv\u00e4 kysymys. En tied\u00e4. Opisto edelleen kannattaa kahtiajakautunutta oppimiskulttuuria ja sen vaikutuksista t\u00e4ytyy pysty\u00e4 kantamaan vastuu\u201d<\/i>, Jalkanen vastaa. Aikaisemmin oppilasilmoittautumisissa on t\u00e4ytynyt valita sukupuoli kahdesta eri vaihtoehdosta. Tanssiopisto on nyt siirtym\u00e4ss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iseen ilmoittautumisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, johon mahdollisesti lis\u00e4tt\u00e4isiin sukupuolen kohdalle muu-vaihtoehto. N\u00e4en t\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 edistyksen\u00e4, mutta se tietysti haastaa samalla tytt\u00f6-poika-opetuksen merkityksen. Miksi tunnit t\u00e4ytyisi edelleen nimet\u00e4 sukupuolittuneesti, jos oppilaskorteissa on jo useampi sukupuoli edustettuna. Mielest\u00e4ni parempi vaihtoehto olisi, ett\u00e4 oppilas saisi menn\u00e4 sellaiselle tunnille, jonka kokee itselleen sopivaksi, motivoivaksi ja miellytt\u00e4v\u00e4ksi riippumatta sukupuolesta. Pelk\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 tyt\u00f6ille tai pojille nimetty tanssitunti ajaa helposti opettajan kohtaamaan oppilaat nimenomaan tytt\u00f6in\u00e4 tai poikina eik\u00e4 yksil\u00f6llisin\u00e4 moninaisina sukupuolina.<\/p>\n Erityistarkkailuun kannattaa nostaa esimerkiksi parity\u00f6skentely, rooleissa ty\u00f6skentely ja esitykset. Millaisia rooleja useimmiten oppilaille tarjotaan ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4tk\u00f6 kaikki oppilaat kokeilemaan kaikkia rooleja. Varottava on my\u00f6s oppilaiden tyt\u00f6ttely\u00e4 ja pojittelua. Kukaan oppilas ei saisi joutua ep\u00e4tasa-arvoisesti kohdelluksi sukupuolensa vuoksi. Pohtia voi kysymyksi\u00e4 siit\u00e4 miten puhuu oppilaalle, kuinka suhtautuu h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6kseens\u00e4 tai millaisia asioita katsoo l\u00e4pi sormien riippuen siit\u00e4 mink\u00e4 olettaa h\u00e4nen sukupuolensa olevan. Moninaisuuden huomiointi on opetuksen kauttaaltaan l\u00e4pileikkaavaa, tiedostavaa sek\u00e4 normikriittist\u00e4 asennetta ja kaikkien oppilaiden kohtaamista yksil\u00f6in\u00e4 ei sukupuolensa edustajina. Jatkuva sukupuolittaminen ilman oppilaan omaa tahtoa tuottaa turhaa ahdistusta ja voi et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 koko harrastuksen parista.<\/p>\n Sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6nuoren kohdalla on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nuoren oma valitsemansa nimi sek\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t termit otetaan kyseenalaistamatta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Opettajan t\u00e4ytyy my\u00f6s hyv\u00e4ksy\u00e4 se, jos oppilas haluaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sukupuolensa m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. (Muu, mik\u00e4? 2011, 10.) T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 henkisesti ja fyysisesti turvalliset pukuhuone- ja wc-tilat. Erityisj\u00e4rjestelyn\u00e4 voi olla lupa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokemansa sukupuolen tiloja, erikseen yhdess\u00e4 sovittu erillinen pukutila tai inva-wc:n k\u00e4ytt\u00e4minen. Kaikki tilanteet, joissa oppilaita jaetaan sukupuolen mukaan ovat haasteellisia. Huomioi, ett\u00e4 erityistarpeiden huomiotta j\u00e4tt\u00e4minen ei ole neutraali teko vaan henkist\u00e4 v\u00e4kivaltaa. (Muu, mik\u00e4? 2011, 16-17.)<\/p>\n Kyselytutkimuksessa tuli ilmi, ett\u00e4 55% tanssinopettajista kokee ty\u00f6paikkansa tilojen olevan moninaisuuden huomioivia. 20% koki asian vastakkaisesti, kun taas 25% vastasi kysymykseen ehk\u00e4 tai en tied\u00e4. Suuri kielteisten ja ehk\u00e4 vastausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo mielest\u00e4ni siit\u00e4, ett\u00e4 kun asia nostetaan esiin niin silloin vasta havahdutaan sen laajuuteen. Haastattelussani nostin my\u00f6s asian esiin. Jalkanen vastasi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on uutta tietoa ja sit\u00e4 ei ole viel\u00e4 huomioitu riitt\u00e4v\u00e4sti: \u201dT\u00e4llaisia asioita ei ole mietitty ja asia t\u00e4ytyy ottaa vakavasti mietint\u00e4\u00e4n. Asia on sellainen, jonka ajassa olevan tanssikoulun on pakko huomioida. Koulun t\u00e4ytyy tukea moninaisuutta\u201d<\/i>.<\/p>\n Tematiikkaan on kuitenkin tehty jo avaus Jalkasen ja Hakalan syksyll\u00e4 2013 yhdess\u00e4 oppilaiden kanssa ty\u00f6st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Non-stop<\/i> -nimisell\u00e4 esityksell\u00e4. He kertoivat, ett\u00e4 oppilaat olivat prosessin alussa nimenomaan itse tulleet ilmoittamaan olevansa kyll\u00e4styneit\u00e4 tytt\u00f6-poika-asetelmaan ja olevansa valmiita muihinkin ty\u00f6skentelytapoihin. Esityst\u00e4 alettiinkin sitten ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilasl\u00e4ht\u00f6isesti uusista n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sin. Tavoitteena oli hieno esitys sek\u00e4 laadukkaat oppimiskokemukset. Ty\u00f6prosessissa he hy\u00f6dynsiv\u00e4t kontakti-improvisaatiota ja opettajien antamaa materiaalia. He ty\u00f6skenteliv\u00e4t tytt\u00f6-poika-, tytt\u00f6-tytt\u00f6-, ja poika-poika-pareissa.\u00a0 Hakala sanoo, ett\u00e4 oppilaiden ty\u00f6skentely on ollut kauttaaltaan ammattimaista ja siin\u00e4 ollaan keskitytty kokoajan itse tanssiin.\u201dEsimerkiksi pojat ovat luoneet meid\u00e4n materiaalia apuna k\u00e4ytt\u00e4en pieni\u00e4 duettoja, jotka ovat herkki\u00e4 ja intensiivisi\u00e4\u201d<\/i>, Hakala toteaa. Prosessin aikana he kokivat, ett\u00e4 poika-poika-parin k\u00e4ytt\u00e4minen esityksess\u00e4 olisi viel\u00e4 isompi tabu kuin tytt\u00f6-tytt\u00f6-parin.<\/p>\n Peruskoulun liikuntatuntikontekstissa pojille opetetaan harvemmin tansseja kesken\u00e4\u00e4n tai oletetaan pojan ottavan tyt\u00f6n position (Lehtonen 2003, 97). Omasta kokemuksestani voin sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt vahvasti my\u00f6s omassa tanssiharrastuksessani. Tytt\u00f6jen balettitunneilla saatetaan ottaa t\u00e4ysin luontevasti muiden harjoitusten lomaan pas de deux-harjoitteita, joissa osa tyt\u00f6ist\u00e4 on pojan roolissa. Poikien balettitunneilla vastakkainen menettely on kuitenkin harvinaista. Itse kokisin t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 oppilaat saisivat ty\u00f6skennell\u00e4 tasapuolisesti molemmissa rooleissa. My\u00f6skin roolien sukupuolittuneita nimityksi\u00e4 tyt\u00f6n tai pojan roolina voisi yritt\u00e4\u00e4 purkaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vaikka sanoja nostaja tai nostettava. Oppilaiden pit\u00e4isi saada my\u00f6s itse valita roolinsa parity\u00f6skentelyss\u00e4. Jos esimerkiksi tytt\u00f6-tytt\u00f6-pareissa ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n aina maskuliinisemmat ja isokokoisemmat tyt\u00f6t opettaja laittaa \u201dpojan rooliin\u201d, niin t\u00e4m\u00e4 vain toistaa ja vahvistaa heteronormatiivista mies-nais-asetelmaa, vaikka l\u00e4ht\u00f6kohta sin\u00e4ns\u00e4 olisi voinut olla my\u00f6s sen kyseenalaistava (Lehtonen 2003, 97).<\/p>\n Itse koen Hakalan ja Jalkasen esityksen esiin tuomisen tanssiopistolta eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 avauksena. Oman kokemukseni ja n\u00e4kemieni esitysten pohjalta koen, ett\u00e4 homouden ja varsinkin sukupuolen moninaisuuden k\u00e4sittely tanssikoulujen esitysten tematiikoissa on hyvin vahva tabu. Useissa esityksiss\u00e4 olen n\u00e4hnyt prinssi-prinsessa-asetelmia, heteronormiin sopivia perhemalleja tai sukupuolen ilmaisu on hyvin perinteist\u00e4 heteronormiin sopivaa feminiinisyytt\u00e4 tai maskuliinisuutta. N\u00e4m\u00e4 kuitenkin ovat valintoja, jotka tahtomattaankin edustavat tietynlaisia arvoja sek\u00e4 tekev\u00e4t toisenlaiset tavat el\u00e4\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi. Miksei ensi kev\u00e4tjuhlissa voisikin olla tanssisadun p\u00e4\u00e4roolissa rakastunut prinsessapari, lastentanssin esityksess\u00e4 miespari ison lapsikatraan kanssa tai joulujuhlissa pojat esitt\u00e4isiv\u00e4tkin kukkaisvalssin?<\/p>\n Molemmat, Hakala ja Jalkanen, yhtyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 heille itselleen sek\u00e4 oppilaille, heid\u00e4n ty\u00f6skentelytapansa on ollut alusta asti itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 ja luonteva. Herkkien aiheiden kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 on kuitenkin varauduttava siihen, ett\u00e4 valintojaan joutuu perustelemaan. Jalkanen kertoi tapauksesta, jossa tytt\u00f6jen lastentanssiryhm\u00e4lle oli tehty Piippolan vaari<\/i>-kappaleesen esitys, jossa oppilaat olivat esitt\u00e4neet maatilanis\u00e4nti\u00e4. Esityksen j\u00e4lkeen toimistolle oli tullut puhelu vanhemmalta, joka kysyi syit\u00e4 esitykselle ja halusi tiet\u00e4\u00e4 miksi tyt\u00f6ille ei ollut tarjottu prinsessaesityst\u00e4. Jopa opettajan ammattitaito oli asetettu kyseenalaiseksi. Vaikka kyselytutkimuksessa l\u00e4hes puolet vastasivat, ett\u00e4 oppilaan seksuaaliseen suuntautumiseen ei liittyisi tabuja, niin n\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteet kuitenkin kertovat toisenlaista tarinaa.<\/i><\/p>\n \u201dHaluanko lis\u00e4t\u00f6it\u00e4 asiasta, haluanko liikkua herkill\u00e4 rajapinnoilla, olenko valmis vastaamaan vanhempien puheluihin? Sit\u00e4 saattaa kuulla rehtorilta asiasta ja vaarana saattaa olla jopa leimaantuminen opettajana. Vanhemmat saattavat kyseenalaistaa minut ihmisen\u00e4, minun perheeni, uskontoni, sukupuoleni…\u201d<\/i>, Jalkanen luettelee asioita, mutta jatkaa olevansa valmis ottamaan haasteen vastaan. Hakala my\u00f6s toteaa, ett\u00e4 he voivat perustella kaiken itselleen, oppilailleen sek\u00e4 heid\u00e4n vanhemmille. Tilanne joutua perustelemaan valintojaan on todellinen. Se kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi homosuhteen k\u00e4sittely harrastajien tanssiesityksess\u00e4 on edelleen tabu vaikka vastaavanlaisen heterosuhteen ei olisi.<\/p>\n Kyselytutkimukseeni vastanneista opettajista 80% koki, ett\u00e4 tanssiharrastuksella on paljon tai eritt\u00e4in paljon merkityst\u00e4 oppilaiden yhdenvertaisuus- ja moninaisuuskasvatuksen osalta. 55% vastaajista koki, ett\u00e4 tanssiharrastuksella on paljon tai eritt\u00e4in paljon merkityst\u00e4 yhteiskunnassa vallallaolevien normi- ja arvok\u00e4sitysten uudistajana. T\u00e4m\u00e4n tuloksen mukaan tanssiharrastuksen merkityst\u00e4 yhteiskunnan arvoasenteisiin pidet\u00e4\u00e4n vaikuttavana. Itse pid\u00e4n merkityst\u00e4 my\u00f6s hyvin suurena. Haastattelussa nousi esiin teemat siit\u00e4 miten paljon tanssiharrastuksen kautta voidaan todella vaikuttaa ja mik\u00e4 on sen suhde isompiin instituutioihin kuten valtioon, peruskouluun tai uskontoon. Kuitenkaan asiaa ei voida sivuuttaa tanssiharrastuksessa liian marginaalisena kysymyksen\u00e4. \u201dAsian vakavuus on kiinnostava ja nyt ollaan jo instituutioiden kyseenalaistamisen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Miksi tanssi, joka on perinteisesti l\u00e4hell\u00e4 sukupuolen hahmotusta ja ymm\u00e4rryst\u00e4, ei tekisi avausta asiaan?\u201d<\/i>, Jalkanen hahmottelee.<\/p>\n Lehtonen (2003, s. 248-249) esittelee v\u00e4it\u00f6skirjassaan viisi tasoa siit\u00e4 miten koulussa voitaisiin huomioida sukupuoli- ja heteronormatiivisuus. Tasot ovat seuraavat:<\/i><\/p>\n \u00a0<\/i>1.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/i>Heteronormatiivisuuden l\u00e4p\u00e4isem\u00e4 koulu, jossa ei-heteroseksuaalisuutta ja sukupuolirajojen rikkomista ei ole huomioitu.<\/i><\/p>\n 2.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/i>Heteronormatiivisuuden l\u00e4p\u00e4isem\u00e4 koulu, jossa ei-heteroseksuaalisuutta ja sukupuolirajojen rikkomista k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n poikkeavuutena ja erikoisuutena suhteessa luonnolliseen ja tavalliseen heteroseksuaaliseen maskuliinisuuteen ja heteroseksuaaliseen feminiinisyyteen.<\/i><\/p>\n 3.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/i>Heteronormatiivisuuden l\u00e4p\u00e4isem\u00e4 koulu, jossa ei-heteroseksuaalisuus ja sukupuolirajojen rikkominen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vaihtoehtona kuitenkin niin, ettei heteronormatiivisuutta kritisoida.<\/i><\/p>\n 4.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/i>Heteronormatiivisuuden osittain l\u00e4p\u00e4isem\u00e4 koulu, jossa ei-heteroseksuaalisuus ja sukupuolirajojen rikkominen on n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja arvostettua kuten my\u00f6s heteroseksuaalisuus ja heteroseksuaalinen maskuliinisuus ja heteroseksuaalinen feminiinisyys. Perinteiset valta-asetelmat menett\u00e4v\u00e4t t\u00e4ll\u00f6in merkityst\u00e4\u00e4n.<\/i><\/p>\n 5.\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Heteronormatiivisuuteen kriittisesti suhtautuva koulu, jossa opiskelijoiden, opettajien ja koulun ulkopuolinen moninaisuus tunnustetaan ja huomioidaan eri tasoilla, ja jossa pyrit\u00e4\u00e4n aktiivisesti eroon heteronormatiivisuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista.<\/i><\/p>\n Lehtonen (2003, 249) tuo esiin my\u00f6s, ett\u00e4 suurin osa peruskouluista Suomessa vuonna 2002 ovat tasolla 2-3. Hakalan ja Jalkasen haastattelun pohjalta voisin my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Vantaan Tanssiopisto on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tasolla 3. Kyselytutkimuksen perusteella voisin olettaa kyselyyn vastanneiden tanssikoulujen olevan tasoilla 2-3. Ihanteena n\u00e4kisin itse tasot 4-5. T\u00e4rke\u00e4 ero tasossa 4 tasoon 3 on, ett\u00e4 siin\u00e4 ei-heteroseksuaalisuus ja sukupuolirajojen rikkominen on nimenomaan n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja arvostettua. Huomionarvoista on my\u00f6skin, ett\u00e4 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki velvoittavat viranomaisia viem\u00e4\u00e4n yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suunnitelmallisesti eteenp\u00e4in kaikessa toiminnassan (Moninaisuus mahtuu kouluun 2012). Tanssinopetus ei ole poikkeus asiaan. Se, ett\u00e4 asiaa ei nosteta esille my\u00f6s tanssiharrastuksessa on my\u00f6s hiljainen kannanotto, jonka merkityksen ja vastuun koulun t\u00e4ytyy tiedostaa.<\/p>\n Normatiivisista asenteista on artikkelin aikana noussut jo useita esimerkkej\u00e4 esiin. Opettajan velvollisuus on tiedostaa ne ja suhtautua niihin kriittisesti. Opettajat ovat eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa normatiivisten k\u00e4yt\u00e4nteiden yll\u00e4pit\u00e4jin\u00e4 tai haastajina, vaikkakaan he eiv\u00e4t yksin pysty muuttamaan yhteiskunnan k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 (Lehtonen 2003, 101). Asiaa ei voi kuitenkaan sys\u00e4t\u00e4 mahdottomana isompien organisaatioiden teht\u00e4v\u00e4ksi, vaan ty\u00f6 on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi omissa ruohonjuurentason vaikuttamismahdollisuuksissaan.<\/p>\n Moninaisuuden tunnustaminen ei tarkoita sukupuolien v\u00e4listen erojen kielt\u00e4mist\u00e4. Ne t\u00e4ytyy yht\u00e4lailla tunnustaa, mutta painottaen, ett\u00e4 viel\u00e4kin suuremmat erot ovat yksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 yhden sukupuolikategorian sis\u00e4ll\u00e4. My\u00f6skin leimaamista yksitt\u00e4isten oppilastapausten yhteydess\u00e4 t\u00e4ytyy v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 yhteen v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuuluminen est\u00e4 kuulumasta my\u00f6s toiseen. Kaikki olemme ainutlaatuisia ja moninaisia yksil\u00f6it\u00e4 monella tapaa. Tasap\u00e4ist\u00e4misen sijaan pyrkisin\u00a0 nostamaan sukupuoli- ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6identiteetit esiin positiivisina, hyvin\u00e4 ja haluttuina vaihtoehtoina hetero- ja cisidentiteettien rinnalle. Moninaisuus t\u00e4ytyy tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n teoilla jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 toiminnassa.<\/p>\n Heit\u00e4nkin nyt haasteen eteenp\u00e4in tanssinharrastuskent\u00e4lle. Millaista arvomaailma haluamme vied\u00e4 eteenp\u00e4in tanssinharrastajille? Mist\u00e4 me vaikenemme ja mink\u00e4 uskallamme sanoa \u00e4\u00e4neen? Millainen tanssinharrastaja saa olla n\u00e4kyv\u00e4? Millaisena aikakautena haluamme tulla muistetuksi tanssin historiassa? Kenell\u00e4 on rohkeus tehd\u00e4 muutos?<\/p>\n Lis\u00e4\u00e4 tietoa normeista ja normikriittisyydest\u00e4 kouluissa sek\u00e4 oppilaitoksissa l\u00f6ytyy osoitteessa: http:\/\/www.normit.fi\/<\/a>. Sivuilla on ladattavissa my\u00f6s opettajille ja muille nuorten kanssa ty\u00f6skenteleville suunnattu normikriittinen opetusmateriaali \u00c4l\u00e4 oleta <\/i>(Seta ry., 2013), joka esittelee keinoja tehd\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 yhdenvertaisempi meille kaikille. Muu mik\u00e4? – sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6nuorten visio 2020, Moninaisuus mahtuu kouluun \u2013 vinkkej\u00e4 lhbti-sensitiiviseen opetukseen <\/i>sek\u00e4 muuta materiaalia ladattavissa Seta ry:n nettisivuilta osoitteessa: http:\/\/seta.fi\/materiaali\/<\/a>.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Alanko, K. 2014. Mit\u00e4 kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? Helsinki: Unigrafia. Nuorisotutkimusverkosto\/Nuorisotutkimusseura verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Viitattu 2.4.2014. http:\/\/www.nuorisotutkimusseura.fi\/julkaisuja\/sateenkaarinuori.pdf\/<\/span><\/p>\n Lehtonen, J. 2003. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmana heteronormatiivisuus ja ei-heteroseksuaalisten nuorten kertomukset. Helsinki: Yliopistopaino.<\/p>\n Moninaisuus mahtuu kouluun \u2013 vinkkej\u00e4 lhbti-sensitiiviseen opetukseen. 2012. Seta ry:n julkaisu.<\/p>\n Muu, mik\u00e4? – Sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6nuorten visio 2020. 2011. Seta ry:n julkaisu.<\/p>\n TPO=Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002. Opetushallitus 2002. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys 38\/011\/2002.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tanssin ammattikentt\u00e4 on tunnetusti hyvin sateenkaareva ja onhan queer-tematiikkakin noussut vahvasti esiin erityisesti nykytanssiesityksiss\u00e4. En itse koe, ett\u00e4 tanssiyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 kohdataan en\u00e4\u00e4 ennakkoluuloja tai syrjivi\u00e4 asenteita. Artikkelissani halusin selvitt\u00e4\u00e4, n\u00e4kyyk\u00f6 sama tanssin harrastuskent\u00e4ll\u00e4: onko moninaisuus siell\u00e4 huomioitu ja miten se mahdollisesti t\u00e4ytyisi jatkossa ottaa enemm\u00e4n huomioon. Ainakaan oman tanssinopettajakoulutukseni aikana aihetta ei ole k\u00e4sitelty sanallakaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,5],"tags":[156,11],"class_list":["post-714","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-seksuaalivahemmistot","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=714"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/714\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":719,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/714\/revisions\/719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}Syyt opetuksen eriytt\u00e4miseen<\/strong><\/h3>\n
Sukupuolen moninaisuus kahtiajakautuneessa oppimiskulttuurissa<\/strong><\/h3>\n
Moninaisuuden huomiointi<\/strong><\/h3>\n
Positiivinen erityiskohtelu<\/strong><\/h3>\n
Esitykset ja arvoilmapiiri<\/strong><\/h3>\n
Tanssinopettajan vastuu<\/strong><\/h3>\n
Normatiivisuuteen kriittisesti suhtautuva, yhdenvertaisuuteen pyrkiv\u00e4 ja moninaisuuden tunnustava opettajuus<\/strong><\/h3>\n
Kirjoittaja: Ville Nyl\u00e9n 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/h3>\n