Artikkelimme pohjautuu ulkomaanvaihtokokemuksiimme Lissabonissa Portugalissa. Virkki suoritti vaihdon syksyll\u00e4 2012 ja V\u00e4is\u00e4nen syksyll\u00e4 2013. Suoritimme vaihdon samassa Escola Superior de Danca- koulussa ja huomasimme havainnoivamme samanlaisia asioita koulusta ja p\u00e4\u00e4timme tarkastella kokemuksia yhdess\u00e4. Halusimme tarkastella artikkelissa erityisesti opetuksen ja oppimisk\u00e4sityksen eroja Suomen ja Portugalin v\u00e4lill\u00e4. Emme pyri artikkelissamme arvioimaan koulujen opetusmenetelmi\u00e4 ja tuloksia, emmek\u00e4 halua laittaa niit\u00e4 paremmuusj\u00e4rjestykseen, vaan tuomme huomioitamme esille. Molemmissa kouluissa on niin hyvi\u00e4 kuin huonojakin menetelmi\u00e4.<\/p>\n
Oppimisk\u00e4sitys<\/b><\/p>\n
Ihmisk\u00e4sitykset voi jakaa karkeasti kahteen, mekanistiseen ja humanistiseen. Mekanistisessa oppimisk\u00e4sityksess\u00e4 oppija on passiivinen tiedon vastaanottaja ja siihen reagoija (Pylkk\u00e4 n.d.). Behavioristisessa oppimisessa oikeasta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 palkitaan, esimerkiksi tanssitunnilla oikein tehdyst\u00e4 asiasta saa kehuja, joka motivoi opiskelijaa oppimaan lis\u00e4\u00e4.\u00a0 Ei-toivotusta suorituksesta oppilas saa rangaistuksen. Esimerkiksi tanssitunnilla ei-toivottua k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 voidaan rankaista j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 oppilas huomiotta. Yleinen oletus on, ett\u00e4 opettaja on aktiivinen ja oppija passiivinen osapuoli.<\/p>\n
Humanistisessa ihmisk\u00e4sityksess\u00e4 oppija on tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija, k\u00e4sittelij\u00e4 ja arvioija sek\u00e4 oman tietorakentajansa j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4. Humanistinen k\u00e4sitys jakaantuu kolmeen osaan konstruktivistiseen, kognitiiviseen ja kokemukselliseen oppimisk\u00e4sitykseen. (Pylkk\u00e4 n.d.).<\/p>\n
Konstruktivistisen k\u00e4sityksen mukaan oppimisen l\u00e4ht\u00f6kohtana on opiskelijan aikaisemman tiedot, ongelmanratkaisutavat, kokemukset ja skeemat. Oppiminen on aikaisemman tiedon muokkaamista, t\u00e4ydent\u00e4mist\u00e4 ja uudelleen rakentamista. Itsearviointi ja reflektointitaito ovat t\u00e4rkeit\u00e4, jotta oppija tiedostaa miksi oppii. Oppiminen ei ole t\u00e4ysin itseoppimista, vaan opettaja on suuntaamassa oppijaa oikeaan suuntaan, asettaa tavoitteita ja arvioi oppimista.<\/p>\n
Kokemuksellisessa oppimisessa \u00a0on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 aktiivinen kokeilu, jossa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminta ja ihmisiin tai tilanteisiin vaikuttaminen korostuu.\u00a0 Kognitiivinen k\u00e4sitys perustuu informaation prosessointiin ja ihmiseen tiedon k\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4. (Oppimis- ja ohjausk\u00e4sityksi\u00e4 n.d.)<\/p>\n
Suomessa tunneille asetetaan yleisesti tavoitteet, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jaksokohtaiset tavoitteet, mit\u00e4 opiskelijan pit\u00e4isi oppia tietyss\u00e4 ajassa. Tavoitteet eiv\u00e4t aina ole tunneilla havaittavissa, mutta niiden pit\u00e4isi olla opettajalle selke\u00e4sti esill\u00e4 tuntisuunnitelmassa. Erityisesti baletissa tunnin tavoitteet tulevat esille selke\u00e4mmin kuin esimerkiksi jazz- tai nykytanssissa. Opettajan oma aktiivisuus ja halu kertoa tunnin tavoitteista ovat opettajan oma p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Oppijan pit\u00e4isi olla tavoitteellinen ja aktiivinen tiedon hankkija ja\u00a0 Suomessa opiskelijalle annetaankin tilaisuus omaan ajatteluun ja korostetaan ymm\u00e4rt\u00e4misen merkityst\u00e4. Oppiminen ei siis ole mallioppimista vaan opiskelijan ja opettajan vuorovaikutusta.<\/p>\n
Portugalissa kokemuksemme mukaan behavioristinen oppimisk\u00e4sitys on yleisemp\u00e4\u00e4 kuin Suomessa. Tunneilla on paljon mallioppimista, joka ilmenee esimerkiksi tunnin nopealla tempolla ja asioita ei j\u00e4\u00e4d\u00e4 pohtimaan, toisin kuin Suomessa. Opettaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harjoituksen, jonka sitten oppilaat toistavat. Tunneilla oppijan ei anneta kyseenalaistaa opettajan opettamaa asiaa, ainakaan opettajan ollessa l\u00e4sn\u00e4. Koska oppilaita on paljon, huomiointi on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Vain harvoja ja valittuja palkitaan, eik\u00e4 oppilaille anneta suullisia korjauksia.<\/p>\n
Tunnin tapakulttuuri<\/b><\/p>\n
Suomessa tunneilla on keskusteleva ilmapiiri. Opettaja ja oppilaat ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n, oppiminen on molemminpuolista. Hierarkiaa ei ole, opettaja ei siis ole guru, jota oppilaat kuuntelevat , vaan oppimistilanne on tasavertainen. Tasavertaisuus voi tuottaa my\u00f6s ongelmia, sill\u00e4 opettajan ja oppilaan ollessa \u201dkavereita\u201d, tuntirauha saattaa k\u00e4rsi\u00e4. Tasavertaisuus voi vaikuttaa opettajan palautteeseen ja kritiikin antaminen voi olla vaikeampaa. Suomessa ollaan yleisesti vapaampia tunnilla jutusteluun, mutta t\u00e4m\u00e4 on opettajakohtaista ja saattaa vaihdella my\u00f6s tuntikohtaisesti. Suomessa opettaja ottaa vastuun oppilaista enemm\u00e4n kuin Portugalissa, v\u00e4lill\u00e4 turhankin paljon. Usein oppilaan ongelmat otetaankin omalle vastuulle, mik\u00e4 mahdollisesti lis\u00e4\u00e4 opettajan stressi\u00e4.<\/p>\n
Portugalissa opettaja on selke\u00e4 auktoriteetti, joka ohjaa tunnin kulun.\u00a0 H\u00e4nt\u00e4 ei kyseenalaisteta, vaan h\u00e4nen materiaalinsa toistetaan ilman vastav\u00e4itteit\u00e4. Portugalissa tunti alkaa opettajan saapuessa paikalle, oli h\u00e4n sitten ajoissa tai my\u00f6h\u00e4ss\u00e4. Tuntia my\u00f6s jatketaan niin kauan, ett\u00e4 opettaja on saanut omasta mielest\u00e4\u00e4n k\u00e4yty\u00e4 l\u00e4pi opetettavat asiat.<\/p>\n
Tunnin rakenne<\/b><\/p>\n
Suurin ero Portugalin ja Suomen tuntirakenteissa on se, ett\u00e4 Portugalissa tunneilla ei ole selke\u00e4\u00e4 kaavaa tai rakennetta ja joitain harjoitteita tehtiin l\u00e4hes koko vaihdon ajan. Emme havainneet Portugalissa selkeit\u00e4 tunti- tai jaksosuunnitelmia, vaan luulemme heid\u00e4n noudattavan lukuvuosikohtaisia suunnitelmia. Sen sijaan Suomessa tunneilla noudatetaan jaksosuunnitelmaa ja teemat vaihtuvat esimerkiksi tunneilla viikoittain. Useimmissa Suomen tanssikouluissa noudatetaan tanssikoulun omaa opetussuunnitelmaa, jonka pohjalta opettajat\u00a0 laativat tunnit. Tunnin rakenteet ovat molemmissa maissa l\u00e4hes aina samanlaiset. Tunti aloitetaan l\u00e4mmittelyll\u00e4, jonka j\u00e4lkeen tulee tekniikkaosio ja lopuksi loppusarja.\u00a0 Balettitunnin rakenne noudatti perinteist\u00e4 kaavaa. Ensin ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n tangossa noin puolet tunnista, jonka j\u00e4lkeen siirryt\u00e4\u00e4n keskilattialle ja lattian poikki teht\u00e4viin sarjoihin. Lopuksi tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 isoja hyppyj\u00e4 kulmasta.<\/p>\n
Palautteen anto<\/b><\/p>\n
Suomessa pyrit\u00e4\u00e4n joka tunnilla huomioimaan oppilas jollain tavalla ja antamaan kaikille oppilaille tasapuolisesti palautetta. Huomioon ottaminen ja palautteen anto riippuu ryhm\u00e4n koosta ja oppilaiden i\u2019ist\u00e4. Palaute on p\u00e4\u00e4osin rakentavaa ja positiivista, negatiivista palautetta jopa v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ja pyrit\u00e4\u00e4n saamaan negatiivisetkin asiat positiivisuuden kautta ilmaistua oppilaalle. Suomessa tunnista k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein paljon aikaa palautteen antoon, toisin kuin Portugalissa, jossa palautetta saa melko v\u00e4h\u00e4n tai ei ollenkaan. Oppilaalle annettua palautetta harvoin perusteltiin, se oli usein \u201doikein-v\u00e4\u00e4rin\u201d-palautetta, ja oppiminen j\u00e4i t\u00e4ten oppilaan omalle vastuulle.\u00a0 Kirjallinen palaute on sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Portugalissa v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 opimme?<\/b><\/p>\n
Vaihto oli meille kummallekin kokonaisuutena eritt\u00e4in opettavainen kokemus. N\u00e4kemyksemme opettamisesta ja oppimisk\u00e4sityksist\u00e4 laajeni ja saimme kokemusta erilaisista opetustyyleist\u00e4. Koemme, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vahvisti molempien opettajuutta. Oli mielenkiintoista p\u00e4\u00e4st\u00e4 osallistumaan behavioristista opetusk\u00e4sityst\u00e4 noudattaville tunneille, ja huomata t\u00e4m\u00e4n oppimisk\u00e4sityksen tuottavan tuloksia siin\u00e4 miss\u00e4 humanististenkin k\u00e4sitysten. Vaikka behavioristista oppimisk\u00e4sityst\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 kovin ihmisl\u00e4heisen\u00e4, t\u00e4m\u00e4kin tapa palvelee joidenkin oppimista. Humanistinen oppimisk\u00e4sitys antaa enemm\u00e4n tilaa omalle ajattelulle, mutta voi olla taas joillekin vaativa tapa oppia. Pit\u00e4\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 maailmassa on yht\u00e4 paljon erilaisia oppijoita, kuin on opettajiakin.<\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n
Pylkk\u00e4, O. N.d. Oppimisk\u00e4sitykset. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, ammatillisen opettajakorkeakoulun avoimet oppimateriaalit. Viitattu 24.04.2014. http:\/\/oppimateriaalit.jamk.fi\/oppimiskasitykset.<\/p>\n
Oppimis- ja ohjausk\u00e4sityksi\u00e4. N.d. It\u00e4-Suomen yliopisto, Avoin yliopisto. Viitattu 24.04.2014.\u00a0 https:\/\/www.uef.fi\/fi\/aducate\/oppimis-ja-ohjauskasityksia#kokemuksellinen.<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Artikkelimme pohjautuu ulkomaanvaihtokokemuksiimme Lissabonissa Portugalissa. Virkki suoritti vaihdon syksyll\u00e4 2012 ja V\u00e4is\u00e4nen syksyll\u00e4 2013. Suoritimme vaihdon samassa Escola Superior de Danca- koulussa ja huomasimme havainnoivamme samanlaisia asioita koulusta ja p\u00e4\u00e4timme tarkastella kokemuksia yhdess\u00e4. Halusimme tarkastella artikkelissa erityisesti opetuksen ja oppimisk\u00e4sityksen eroja Suomen ja Portugalin v\u00e4lill\u00e4. Emme pyri artikkelissamme arvioimaan koulujen opetusmenetelmi\u00e4 ja tuloksia, emmek\u00e4 halua […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[8,5],"tags":[],"class_list":["post-708","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arviointi-ja-palaute","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=708"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":721,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/708\/revisions\/721"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=708"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=708"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=708"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}