{"id":704,"date":"2014-06-10T13:28:32","date_gmt":"2014-06-10T10:28:32","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=704"},"modified":"2015-01-22T11:40:20","modified_gmt":"2015-01-22T09:40:20","slug":"tanssi-hyvinvoinnin-valineena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/06\/tanssi-hyvinvoinnin-valineena\/","title":{"rendered":"Tanssi hyvinvoinnin v\u00e4lineen\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"Nina_ja_Anniina\"<\/a>Olemme t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tanssinopettajiksi valmistuvia Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelumme aikana olemme molemmat olleet kiinnostuneita tanssialalla ty\u00f6skentelyst\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa taide- ja tanssikasvatus eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 asioita. N\u00e4emme tanssitaiteen mahdollisuudet t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuomme esiin, miten tanssilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ihmisen arkeen. Toivomme, ett\u00e4 sit\u00e4 kautta tanssi voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 entist\u00e4 monipuolisemmin, muunakin kuin tietyn tanssilajin tekniikan opetteluna tai ammattilaisuuteen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 harrastuksena. Olemme kiinnostuneita tutkimaan tanssin vaikutuksia yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen sosiaalisiin taitoihin, oppilaan omaan ilmaisuun ja heitt\u00e4ytymiskykyyn, yksil\u00f6n min\u00e4kuvan hahmottamiseen sek\u00e4 miten tanssin avulla voidaan vaikuttaa esimerkiksi erilaisiin neurologisiin h\u00e4iri\u00f6ihin tai i\u00e4n tuomiin rajoitteisiin.<\/p>\n

Haluamme tulevaisuudessa ty\u00f6skennell\u00e4 alallamme mahdollistaen taiteen kokemisen niiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4, joissa taidetta ei ole viel\u00e4 toistaiseksi tarjolla tai sit\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n. Korkeakoulussa opiskellessamme olemme tutkineet t\u00e4t\u00e4 osa-aluetta niin pedagogisten harjoittelujaksojen kuin opinn\u00e4ytety\u00f6n kautta. Nina Viiala on tutustunut koulutanssiin mm. lastentanssiharjoittelussaan Snellmannin koululla 1.-2. luokkalaisten kanssa ja osallistumalla Vautsi Vau \u2013hankkeeseen Minna Canthin yl\u00e4koululla, jossa tyt\u00f6ill\u00e4 oli mahdollisuus kokeilla tanssia osana liikuntatunteja. Anniina Rinne on kiinnostunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tanssitaiteilijana erityist\u00e4 tukea tarvitsevien ryhmien parissa. H\u00e4n on perehtynyt n\u00e4iden ryhmien opetukseen pedagogisten harjoittelujaksojen aikana.<\/p>\n

Tanssinopetus kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4<\/b><\/p>\n

Tanssi saa Suomessa valitettavan v\u00e4h\u00e4n huomiota peruskouluissa, joissa taideaineet muutenkin tuntuvat olevan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin ahtaalla ja niiden arvostus hiipumassa. Tieteelliset tutkimukset tukevat ajatusta tanssin t\u00e4rkeydest\u00e4 koulumaailmassa. Ihmisen on todettu oppivan koko kehollaan ja kehon kautta saatu aistitieto ohjaa my\u00f6s ajattelua sek\u00e4 aivojen toimintaa. Tanssissa konkreettinen tekeminen yhdistyy ajatteluun ja sit\u00e4 kautta oppimiseen, jolloin tanssi tukee yksil\u00f6n kokonaisvaltaista oppimista. (Heinonen 2013.)<\/p>\n

Tanssilla olisi paljon tarjottavaa peruskouluissa, sill\u00e4 se tukisi esimerkiksi monia peruskoulun opetussuunnitelman tavoitteita, jotka nyt j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle opetuksessa: Tanssi auttaisi huomioimaan erilaisia oppijoita ja erityisesti tekem\u00e4ll\u00e4 oppivat kinesteettisesti suuntautuneet oppilaat hy\u00f6tyisiv\u00e4t tanssista, jotka voivat nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 helposti auditiivisten ja visuaalisten oppilaiden jalkoihin. Tanssin avulla voitaisiin lis\u00e4t\u00e4 sukupuolten v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa ja kannustaa poikia tanssiharrastuksen pariin, jos tanssia olisi tarjolla tasapuolisesti sek\u00e4 tyt\u00f6ille ett\u00e4 pojille. Tanssi tarjoaisi oppilaille kulttuuriel\u00e4myksi\u00e4 ja se harjoittaisi esteettisyyden tajua. Tanssin kautta opitaan toimimaan yksin ja ryhm\u00e4ss\u00e4, jolloin se harjoittaa sosiaalisia taitoja. Tanssi on lis\u00e4ksi luovaa toimintaa, joka tukee yksil\u00f6n luovan ajattelun kehityst\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 yll\u00e4, koska tanssi ei yleens\u00e4 tarjoa valmiita vastauksia tai rajaa vastausta vain yhteen oikeaan. (Anttila 1994, 11-17; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.)<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on noussut huoli oppilaiden heikosta viihtyvyydest\u00e4 koulussa ja yleisesti oppilaiden hyvinvoinnista. Tutkimuksissa k\u00e4y jatkuvasti ilmi, ett\u00e4 kouluissa voidaan huonosti, oppilaiden psyykkiset ja henkiset ongelmat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja kouluviihtyvyys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ongelmallisena asiana. (Karppinen, Ruokonen & Uusikyl\u00e4 2008, 13.) Mielest\u00e4mme t\u00e4h\u00e4n ovat osasyyn\u00e4 ehdottomasti taito- ja taideaineiden tuntim\u00e4\u00e4rien v\u00e4heneminen, jolloin koulumaailmassa korostuvat liikaa suorittaminen, tuloshakuisuus ja faktatiedon omaksuminen. Koulussa ei ole en\u00e4\u00e4 tarpeeksi tilaa itsens\u00e4 ilmaisulle ja luovalle ajattelulle. Jos ihmisen luovuus ja tarve ilmaista itse\u00e4\u00e4n tukahdutetaan, ihminen k\u00e4rsii. Peruskoulussa luokkakoot ovat suuria ja oppilaita on yh\u00e4 vaikeampi kohdat yksil\u00f6in\u00e4, vaikka jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 on tarve tulla kuulluksi ja n\u00e4hdyksi. Tanssi- ja taidekasvatuksella on yksil\u00f6\u00e4 tasapainottava vaikutus, ne tarjoavat keinoja el\u00e4m\u00e4nhallintaan, harjoittavat keskittymiskyky\u00e4 ja mielekk\u00e4\u00e4n sek\u00e4 aktiivisen toiminnan kautta lis\u00e4\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6n hyvinvointia (Karppinen ym. 2008, 7, 13).<\/p>\n

Tanssi liikuntatunneilla<\/b><\/p>\n

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa tanssi on mainittu yhten\u00e4 liikunnanopetuksen sis\u00e4lt\u00f6alueena, sill\u00e4 liikuntatunneilla tulisi oppia \u201dmusiikki- ja ilmaisuliikuntaa sek\u00e4 tanssia\u201d. (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004, 248-250.) N\u00e4m\u00e4 kaikki termit ovat hyvin moniselitteisi\u00e4 ja tanssi, ilmaisuliikunta sek\u00e4 musiikkiliikunta voivat merkit\u00e4 eri ihmisille hyvinkin eri asioita. Mielest\u00e4mme tanssin ymm\u00e4rt\u00e4minen osana liikuntatuntien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on ongelmallista, koska tanssi on paljon muutakin kuin vain liikuntaa, tanssi on lis\u00e4ksi taidetta. Tanssi pit\u00e4isi pysty\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n monipuolisemmin, ei vain joko liikkumisena tai taiteena, vaan kumpanakin yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n

Huomionarvoista on, ett\u00e4 luokanopettajan ja liikunnanopettajan koulutukseen kuuluu hyvin v\u00e4h\u00e4n tanssin opiskelua. N\u00e4in ollen esim. luokanopettajien ymm\u00e4rrys tanssin opettamisesta ja tanssista ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ovat hyvin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4, eik\u00e4 luokanopettajilta siksi voida odottaa erityist\u00e4 p\u00e4tevyytt\u00e4 tanssin opettamisesta (Anttila 1994, 13). N\u00e4in ollen peruskoulussa tapahtuva tanssinopetus onkin kiinni opettajan omista mielenkiinnonkohteista, vahvuusalueista ja halusta painottaa tiettyj\u00e4 lajeja. Jos opettajalla ei ole muualta hankittua ymm\u00e4rryst\u00e4 ja tietoa tanssista, h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti ei osaa opettaa tanssia kovinkaan monipuolisesti.<\/p>\n

Tanssi j\u00e4\u00e4 liikuntatunneilla hyvin helposti vain pieneksi pintaraapaisuksi, koska liikuntatunneilla pit\u00e4isi tutustua monipuolisesti liikuntatarjontaan ja aika ei yksinkertaisesti riit\u00e4 tanssiin syventymiseen. Siksi kannattaakin ehk\u00e4 kysy\u00e4 onko liikuntatunti oikea paikka tanssin harjoittamiseen? Esimerkiksi my\u00f6s musiikin opetussuunnitelmasta l\u00f6ytyy tavoitteita, joihin voitaisiin pyrki\u00e4 tanssin avulla, joten tanssi voitaisiin siirt\u00e4\u00e4 my\u00f6s osaksi musiikkikasvatusta, jonka alla tanssi voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 ehk\u00e4 hieman moniulotteisemmin. Mielest\u00e4mme kuitenkin paras vaihtoehto olisi tehd\u00e4 tanssista oma itsen\u00e4inen taideaineensa peruskouluun, koska tanssin asettaminen jonkin muun oppiaineen alle rajoittaa helposti n\u00e4kemyst\u00e4 tanssista. Omana taideaineena tanssin monipuolisuus ja kokonaisvaltaisuus tulisivat paremmin esiin ja tanssin hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4t vaikutukset korostuisivat mielest\u00e4mme viel\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Tanssinopettajan ty\u00f6n\u00e4 yhteis\u00f6tanssi <\/b><\/p>\n

Yhteis\u00f6taiteen opetuksessa tanssikasvattajaa kutsutaan ennemminkin tanssitaiteilija nimikkeell\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in yhteis\u00f6\u00f6n tuleva ammattilainen ei toimi ainoastaan opettajan roolissa, vaan on samalla tavalla muiden kanssa sek\u00e4 n\u00e4kij\u00e4, kokija ett\u00e4 taiteen ja luovan toiminnan tuottaja. H\u00e4n ei toimi ainoastaan opettajana, vaan my\u00f6s tanssijan ja oppijan roolissa. (Aunola, 2006.)<\/p>\n

Erityist\u00e4 tukea tarvitsevia ryhmi\u00e4 ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, ik\u00e4ihmiset sek\u00e4 liikuntarajoitteiset. Luovan toiminnan tavoitteena on saada jokaisen tekij\u00e4n oma \u00e4\u00e4ni kuuluville. Osallistuminen toimintaan on kuitenkin oman tarpeen ja tahdon mukaista. Toiminnassa on hyvin sosiaalistava vaikutus, sill\u00e4 yhdess\u00e4 tekeminen ja jokaisen vaikuttaminen ryhm\u00e4prosessiin on yht\u00e4 suuri. Jokainen yksil\u00f6 on oikeutettu vaikuttamaan itseilmaisullaan toimintaan. Sen merkitys prosessina on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin sen lopputulos. Suurin merkitys on sill\u00e4, ett\u00e4 koko yhteis\u00f6n voimin rakennetaan taiteellinen prosessi. (Aunola, 2006.)<\/p>\n

Yhteis\u00f6tanssi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ajatuksenaan sen, ett\u00e4 jokainen on oikeutettu ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n liikkeen kautta. Siin\u00e4 kaikki yksil\u00f6n valinnat ovat mahdollisia, jokainen liike ja liikkuva keho ovat yht\u00e4 arvokkaita ja kauniita eik\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 liikevalintoja ole. Yksil\u00f6 saa mahdollisuuden oman kehon kuunteluun ja liikkeen kautta yhteyden muihin ryhm\u00e4n j\u00e4seniin. (Aunola, 2006.)<\/p>\n

Yhteis\u00f6tanssissa korostuvat eri aistinkanavien k\u00e4ytt\u00f6, jolloin toiminta irtaantuu sanallisesta ilmaisusta ja rationaalisuudesta. Ty\u00f6menetelmin\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mm. tanssi-improvisaatiota, joka vaatii jokaiselta toimintaan osallistuvalta hetkess\u00e4 olemista, tilanteen kuuntelua sek\u00e4 siihen mukautumista. My\u00f6s musiikin ja liikkeen v\u00e4linen suhde koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi v\u00e4lineeksi. Kontaktin antaminen ja vastaanottaminen katseen sek\u00e4 kosketuksen kautta korostuvat. (Aunola, 2006.)<\/p>\n

Toiminnan tavoitteena on kokemuksellinen oppiminen, jolloin oppimisv\u00e4lineen\u00e4 toimii oma keho. Sen kautta koetaan ilmi\u00f6n k\u00e4sitteellist\u00e4minen sek\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4minen. (Aunola, 2006.)<\/p>\n

Eri ryhmien tavoitteet tanssin kokemiselle<\/b><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n teksti on koottu Anniina Rinteen opiskeluaikana saamieni kokemusten ja niist\u00e4 syntyvien p\u00e4\u00e4telmien pohjalta. Anniina Rinne on p\u00e4\u00e4ssyt ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tanssinopettajakoulutukseen kuuluvien pedagogisten harjoittelujaksojen aikana eri-ik\u00e4isten kehitysvammaisten, sairaalaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuntoutettavien ik\u00e4ihmisten sek\u00e4 lasten parissa, joilla on eriasteisia keskittymisvaikeuksia.<\/p>\n

Kehitysvammaisten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4 painottuivat kehollisten liike-erotteluiden k\u00e4ytt\u00f6, kehosta l\u00e4htevien \u00e4\u00e4nien tutkiskelu sek\u00e4 omasta kehosta l\u00e4htev\u00e4 monipuolinen liikekokemus. Yhteisten tanssituokioiden t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tavoitteeksi nousi sosiaalisuuden painottaminen, jolloin kunkin ryhm\u00e4nj\u00e4senen tuleminen n\u00e4hdyksi ja kuulluksi mahdollistettiin. Heid\u00e4n kanssaan toimintaan yhdistettiin mieluummin arkisia asioita mielikuviksi. Liian abstraktit mielikuvat ovat vaikeita hahmottaa kehon kautta.<\/p>\n

Ik\u00e4ihmisille suunnatun yhteis\u00f6tanssin tavoitteeksi nousivat sosiaalisuuden lis\u00e4ksi, oman kehon ja liikeratojen hahmottaminen, toimintakyvyn paraneminen sek\u00e4 aivokapasiteetista huolehtiminen.<\/p>\n

Kehon hahmottaminen ja liikeratojen ulottuvuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen aloitettiin yksil\u00f6teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4, jolloin kukin toimi kehonsa kanssa ottamatta ja saamatta viel\u00e4 kontaktia kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n. Omasta kehosta l\u00f6ytyv\u00e4n kokemuksen kautta l\u00e4hdimme suuntamaan liikett\u00e4 ja huomiota ensin yhteiseen tilaan ja sit\u00e4 kautta muihin ryhm\u00e4nj\u00e4seniin.<\/p>\n

Aivokapasiteetin k\u00e4ytt\u00f6 tuli hy\u00f6dynnetyksi toki liikkeess\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, mutta vahvistin sit\u00e4 mielikuvien ja visuaalisten, konkreettisten apuv\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Mielikuvaharjoitteina l\u00e4hdimme mm. liikuttelemaan muotoa muuttavaa kuulaa, joka on sijoitettu jokaisen kehon sis\u00e4lle. Kuula saattoi my\u00f6s saada liikkeell\u00e4\u00e4n vastakohtaisesti kehon liikkumaan. Visuaalisina apuv\u00e4linein\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt huiveja, palloja sek\u00e4 lankakeri\u00e4. Apuv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6 ty\u00f6skentelymateriaalina mahdollisti tunto- ja n\u00e4k\u00f6aistin herkist\u00e4mist\u00e4. K\u00e4ytin mielell\u00e4ni v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 tuomaan toimintaan piristyst\u00e4.<\/p>\n

Lapsien kanssa, joilla on keskittymisvaikeuksia, huomasin heti aluksi energian purun tapahtuvan heill\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin nurin p\u00e4in. Mit\u00e4 energisempi harjoite oli, sit\u00e4 energisempi\u00e4 he olivat sen j\u00e4lkeen. Tuntien tavoitteeksi syntyikin nimenomaan paikalla pysymiseen ja hetkess\u00e4 olemiseen. T\u00e4h\u00e4n tartuin valitsemalla teht\u00e4v\u00e4nantoja, joissa oppilasta kannustetaan vahvemmin keskittym\u00e4\u00e4n yhteen asiaan. Vahvana tarkastelun aiheena toimi mm. rytmi.<\/p>\n

Tarkka teht\u00e4v\u00e4nantojen rytmitt\u00e4minen suhteessa koko tuntiin oli hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 eik\u00e4 liian abstraktien mielikuvien k\u00e4ytt\u00f6 onnistunut. Oppilaani olivat hyvin sosiaalisia ja kunnioittivat jokaista ryhm\u00e4n j\u00e4sent\u00e4 suuresti.<\/p>\n

Tanssi sopii kaikille<\/b><\/p>\n

Oli mielenkiintoista tutkia tanssia hyvinvoinnin v\u00e4lineen\u00e4 monipuolisesti erilaisissa ja toisistaan poikkeavissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 oli oikeastaan vain tanssin hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4 vaikutus, sill\u00e4 oppilaiden ik\u00e4 vaihteli lapsista vanhuksiin ja terveydentila hyv\u00e4kuntoisista heikompikuntoisiin. Oli hienoa huomata, miten tanssi oli toimiva v\u00e4line hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi, vaikka l\u00e4ht\u00f6kohdat, oppimisymp\u00e4rist\u00f6t ja yksil\u00f6t olivat kesken\u00e4\u00e4n hyvin erilaisia. Siksi uskallammekin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tanssi sopii ja kuuluu kaikille, nimenomaan kun tarkastellaan sen hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Tanssia ei voida eik\u00e4 tule opettaa samalla tavalla jokaiselle yksil\u00f6lle, mutta tanssi voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 kaikille, kunhan tanssitunti osataan rakentaa oppijan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja juuri h\u00e4nen tavoitteitaan sek\u00e4 tarpeitaan palvelevalla tavalla.<\/p>\n

Kirjoittajat: Nina Viiala ja Anniina Rinne 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/h3>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n

Anttila, E. 1994 Tanssin Aika. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 139. Tampere: Tammer-paino Oy.<\/p>\n

Aunola, A. 2006. Terve Tanssi! \u2013 yhteis\u00f6tanssihankkeen luentomateriaali.<\/p>\n

Heinonen, E. 2013. Tanssin tulo kouluun ei etene. Viitattu 1.4.2014.\u00a0http:\/\/tutka.pro\/?p=4429<\/a><\/p>\n

Karppinen, S., Ruokonen, I. & Uusikyl\u00e4 K. 2008. Nuoret ja taide \u2013 ilolla ja innolla, uhmalla ja uholla \u2013 kirjoituksia murrosik\u00e4isten taito- ja taidekasvatuksesta. 2. p. Kouvola: Oy Finn Lectura Ab.<\/p>\n

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Viitattu 3.4.2014. http:\/\/www.oph.fi\/saadokset_ja_ohjeet\/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet\/perusopetus<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olemme t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tanssinopettajiksi valmistuvia Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelumme aikana olemme molemmat olleet kiinnostuneita tanssialalla ty\u00f6skentelyst\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa taide- ja tanssikasvatus eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4 asioita. N\u00e4emme tanssitaiteen mahdollisuudet t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 nimenomaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuomme esiin, miten tanssilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti ihmisen arkeen. Toivomme, ett\u00e4 sit\u00e4 kautta tanssi voitaisiin n\u00e4hd\u00e4 entist\u00e4 monipuolisemmin, […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4,7,5],"tags":[153,66,11,152],"class_list":["post-704","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opettaminen-ammattina","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-eritysopetus","tag-luovuus","tag-tanssinopetus","tag-yhteisollisyys"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=704"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":722,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/704\/revisions\/722"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=704"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=704"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=704"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}