V\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiset ajatukset ennen esiintymist\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t paniikkia ja j\u00e4nnityksen haittavaikutuksia. Jos mieleens\u00e4 saisi oikeanlaiset ajatukset, j\u00e4nnityksen saisi hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luomaan intensiteetti\u00e4 ja keskittymist\u00e4.<\/b><\/i><\/p>\n
Vaikka esiintymistaito on l\u00e4hes yht\u00e4 suuri osa lauluesityst\u00e4 kuin laulutekniikka, sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n laulutunneilla olemattoman v\u00e4h\u00e4n. Itse olen k\u00e4ynyt 14 eri opettajalla enk\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ole saanut varsinaista opastusta esiintymiseen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ammattikorkeakouluopintoihini ei ole kuulunut esiintymiseen valmentautumista. Olen kuullut samaa my\u00f6s opiskelutovereiltani. Julkisesti laulaminen eli esiintyminen on kuitenkin aivan oma taitonsa, eik\u00e4 siin\u00e4 riit\u00e4 pelkk\u00e4 hienokaan laulutekniikka. Esiintym\u00e4\u00e4n oppii vain esiintym\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
J\u00e4nnitys haittaa usein laulutekniikkaa, mutta toisaalta hyvin latautuneena j\u00e4nnityksen tuomat adrenaliini ja intensiteetti auttavat selviytym\u00e4\u00e4n aiempaa paremminkin teknisesti haastavista kohdista. Haluaisinkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ajatusmalleja, joilla voi valmistaa itse\u00e4\u00e4n esiintymiseen. Sen sijaan siis, ett\u00e4 toistaa mieless\u00e4\u00e4n vain paniikkia nostattavia tai lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 ajatusjumeja, saisikin k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ajatukset positiivisiksi, esiintymistilanteeseen lataaviksi. Tavoitteena on latautunut, musiikin ja tekstin tulkitsemiseen keskittynyt olotila esiintyess\u00e4.<\/p>\n
Mielen hiljent\u00e4minen<\/b><\/p>\n
Kognitiivisessa esiintymisj\u00e4nnitysteoriassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n omien ajatusten vaikuttavan j\u00e4nnitt\u00e4miseen (Arjas 1997, 19). Ennen esiintymist\u00e4 muusikko ker\u00e4\u00e4 mieleens\u00e4 kauhukuvia kaikesta, mik\u00e4 voi menn\u00e4 v\u00e4\u00e4rin tai miten yleis\u00f6 h\u00e4net tuomitsee. N\u00e4m\u00e4 ajatukset haittaavat luonnollisesti esiintymist\u00e4. Kognitiivisen teorian mukaan ihmisell\u00e4 on niin sanottuja automaattisia ajatuksia, jotka putkahtavat kyseenalaistamatta mieleen tietyiss\u00e4 tilanteissa, vaikka niill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n todellisuuspohjaa (Arjas 1997, 20\u201321).<\/p>\n
Esiintymisvalmentautumisen tavoitteena on opetella hallitsemaan itsen sis\u00e4lt\u00e4 syntyvi\u00e4 psyykkisi\u00e4 h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. (Arjas 1997, 38). J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t ja ei-j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t reagoivat fyysisesti samoin j\u00e4nnityst\u00e4 aiheuttavissa tilanteissa. Ero n\u00e4kyy siin\u00e4, miten he kokevat n\u00e4m\u00e4 tilanteet. J\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t hermostuvat oireistaan, kun taas ei-j\u00e4nnitt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t kiinnit\u00e4 niihin huomiota. Omiin ajatuksiin voi kuitenkin vaikuttaa. Kognitiivisen uudelleenrakentamisen tavoitteena on ensin tunnistaa huonot ajattelutavat ja mielikuvat ja sitten kiist\u00e4\u00e4 ne tai muuttaa paremmin todellisuutta vastaaviksi. (Arjas 1997, 63\u201364.)<\/p>\n
Klassikoksi muodostuneen The Inner Game of Tennis -kirjan (Gallwey 1997\/1986) mukaan liiallinen suorituksensa tiedostaminen ja kontrolloiminen aiheuttaa suoritukseen ongelmia. Tennispelaajan, ja t\u00e4t\u00e4 voi hyvin soveltaa muusikkoon, tulisi kyet\u00e4 pelaamaan \u201dtietoisen alitajuisesti\u201d eli t\u00e4ysin keskittyneen\u00e4 ja latautuneena itse pelaamiseen ja hetkeen. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan antamalla kehon ty\u00f6skennell\u00e4 luonnollisesti ja alitajuisesti tiedostavien ajatusten h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4. Keskittynyt mieli ei ehdi ajatella, kuinka hyvin peli sujuu tai mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4. Latautuneen tilan saavuttamiseksi tulisi keskitty\u00e4 mielen hallintaan ja tietoisuuteen. (Gallwey 1997, 20\u201321.) Gallweyn teoriaa tennispelaajien mielenhallinnasta voi hyvin soveltaa suoraan esiintyv\u00e4\u00e4n muusikkoon. The Inner Game of Tennis -kirjan j\u00e4lkeen on ilmestynyt my\u00f6s The Inner Game of Music, mutta k\u00e4yt\u00e4n t\u00e4m\u00e4n artikkelin pohjana Gallweyn alkuper\u00e4ist\u00e4 teosta.<\/p>\n
Gallwey (1997, 24) huomasi, ett\u00e4 tennispelaajat puhuvat itselleen pelin aikana. Yleens\u00e4 he antavat itselleen toimintaohjeita tai moittivat itse\u00e4\u00e4n virheist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n voi varmasti moni esitykseen valmistautuva muusikko tunnistaa itsest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n ohjeita antavan \u00e4\u00e4nen tai min\u00e4n Gallwey nimesi min\u00e4 1:ksi. Ohjeita suorittavan min\u00e4n h\u00e4n nimesi min\u00e4 2:ksi. Min\u00e4 1 on siis tietoinen ohjeistaja ja min\u00e4 2 alitajuinen suorittaja. Avain hyv\u00e4\u00e4n suoritukseen on n\u00e4iden kahden min\u00e4n suhteessa. (Gallwey 1997, 24\u201325.)<\/p>\n
Tyypillisess\u00e4 min\u00e4 1:n ja 2:n v\u00e4lisess\u00e4 suhteessa min\u00e4 1 ohjeistaa koko ajan min\u00e4 2:sta. T\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4 1 ei luota min\u00e4 2:n osaamiseen, vaikka h\u00e4n olisi kuinka kyvyk\u00e4s. T\u00e4m\u00e4n seurauksena suorittava min\u00e4 2 sortuu yliyritt\u00e4miseen. Min\u00e4 2:n suoritus tulisi kyet\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tuomitsematta keskittyen siihen, mit\u00e4 tapahtuu, mieluummin kuin siihen, kuinka hyvin tai huonosti suoritus sujuu. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan oikeanlaisella keskittymisell\u00e4. (Gallwey 1997, 26\u201327.)<\/p>\n
Min\u00e4 1:n jatkuva ajatusty\u00f6 siis h\u00e4iritsee min\u00e4 2:n luonnollista toimintaa. Tasapaino n\u00e4iden kahden min\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 l\u00f6ytyy, kun mieli on hiljaa. T\u00e4ll\u00f6in pelaaja tai muusikko on keskittynyt yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 keskitty\u00e4. H\u00e4n on spontaani ja hereill\u00e4. Pelaaja luottaa siihen, ett\u00e4 pystyy toimimaan niin kuin h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s huippusuoritukset ovat mahdollisia. (Gallwey 1997, 28, 31.)<\/p>\n
Luovuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 opettava Julia Cameron puhuu kirjassaan Tie luovuuteen (1999, 27) Tarkastajasta, ikuisesta kriitikosta ja t\u00e4ydellisyydentavoittelijasta, joka asuu vasemmassa aivopuoliskossamme ja pyrkii sabotoimaan kaikki luovat toimemme. Tarkastajan mielipiteet eiv\u00e4t kuitenkaan ole totuus.<\/p>\n
Keskittymisen keinoja<\/b><\/p>\n
Mielen hiljent\u00e4minen tarkoittaa ajattelun, laskelmoinnin, tuomitsemisen, huolehtimisen, pelk\u00e4\u00e4misen, toivomisen, yritt\u00e4misen, katumisen, kontrolloinnin ja h\u00e4iritsevien ajatusten v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi tulisi luopua suorituksen arvioimisesta hyv\u00e4ksi tai huonoksi. Moitteet huonosta suorituksesta muuttuvat itse\u00e4\u00e4n toteuttaviksi ennustuksiksi. Kun min\u00e4 1 toistaa tarpeeksi usein esimerkiksi jokaisen ep\u00e4onnistuneen sy\u00f6t\u00f6n j\u00e4lkeen min\u00e4 2:lle, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sy\u00f6t\u00f6t ovat huonoja, min\u00e4 2 lopulta uskoo t\u00e4m\u00e4n ja rupeaa toimimaan t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaisesti. (Gallwey 1997, 32, 35.)<\/p>\n
Tavoitteena ei kuitenkaan ole virheiden huomiotta j\u00e4tt\u00e4minen, vaan suorituksen neutraali havainnointi (Gallwey 1997, 35). Tavoitteena ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole min\u00e4 1:n hiljent\u00e4minen. Min\u00e4 1:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on asettaa min\u00e4 2:lle tavoitteita ja antaa h\u00e4nen sitten suoriutua teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. (Gallwey 1997, 55.)<\/p>\n
Hyv\u00e4 keskittymiskyky on huippusuorituksen edellytys. Tavoitteena on keskitty\u00e4 itse suoritukseen, siihen, mit\u00e4 tekee. H\u00e4iritsev\u00e4t ajatukset tai huomion kiinnittyminen ep\u00e4olennaiseen on osattava j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4\u00e4n ja suunnata ajatukset oikein. Muusikon tulisi keskitt\u00e4\u00e4 tietoisuutensa ja ajatuksensa vain musiikkiin. Keskittymisharjoitusten tavoitteena on ajatusten suuntaamisen harjoittelu. Ajatusten rajoittaminen on mahdotonta. Tavoitteena on, ett\u00e4 muut kuin keskeiset asiat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se tietoiselle tasolle h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n. (Arjas 1997, 52\u201353.)<\/p>\n
Monet rentoutusharjoitukset toimivat my\u00f6s keskittymisharjoituksina. Niiss\u00e4 ajatukset pyrit\u00e4\u00e4n kohdistamaan yhteen asiaan kerrallaan. Keskittymiskyky\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 kohdistamalla huomiokyvyn johonkin tiettyyn yksityiskohtaan, soittaja voi esimerkiksi kuunnella soittamaansa musiikkia, kiinnitt\u00e4\u00e4 katseensa nuottiin, seurata k\u00e4si\u00e4\u00e4n soittaessaan tai hyr\u00e4ill\u00e4 soittamaansa melodiaa mieless\u00e4\u00e4n. (Arjas 1997, 53\u201354.)<\/p>\n
H\u00e4iritsev\u00e4t ajatukset, yleis\u00f6n toimien tai ymp\u00e4rist\u00f6n tarkkailu, kesken soiton kertovat huonosta keskittymisest\u00e4. My\u00f6s levottomuutta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ajatukset, kuten kesken soiton mieleen hiipiv\u00e4 ep\u00e4ilys hankalan kohdan onnistumisesta, h\u00e4iritsev\u00e4t suoriutumista. N\u00e4ist\u00e4 tulee my\u00f6s helposti itse\u00e4\u00e4n toteuttavia ennustuksia. Jos t\u00e4llaisissa kohdissa onnistuisi keskittym\u00e4\u00e4n musiikkiin, eiv\u00e4t ne olisi sen ongelmallisempia kuin muutkaan kohdat. Automaattiset totuudet ovat p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kuuluvia sis\u00e4isi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4, jotka kertovat jumiutuneita k\u00e4sityksi\u00e4 soittajan kyvyist\u00e4 ja jotka n\u00e4in vaikuttavat soittajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. N\u00e4m\u00e4 ajatukset tunnistamalla ja kyseenalaistamalla ja sitten ohittamalla niiden vaikutusta voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. (Arjas 1997, 64\u201366.)<\/p>\n
Julia Cameronin (1999, 26\u201327) keino hiljent\u00e4\u00e4 ikuisesti kritisoiva ja kyseenalaistava Tarkastaja mielest\u00e4mme on aamusivut. H\u00e4n kehottaa kirjoittamaan joka aamu kolme sivua mit\u00e4 tahansa teksti\u00e4, jolloin kaikki luovuutta est\u00e4v\u00e4t ajatukset tulee purettua heti aamusta pois mielest\u00e4.<\/p>\n
Pedagogi esiintyj\u00e4n tukena<\/b><\/p>\n
Olen itse joutunut opettelemaan paremmat ajatusmallit kantap\u00e4\u00e4n kautta. Haluaisinkin opettajana tukea oppilaideni positiivista esiintymissuhdetta. Musiikkiopinnot ovat helposti hyvin suorituskeskeisi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kertovat esimerkiksi tutkinnot ja niiden numeroarvostelu. Opettajan tulisikin pyrki\u00e4 tunnilla pois suorituskeskeisest\u00e4 ja virheisiin tarttuvasta ilmapiirist\u00e4. Suoritusta ei siis tulisi palkita. (Laine & Malinen 2009, 41.) Laulu- tai soittotuntien hyv\u00e4 ja turvallinen ilmapiiri opettavat oppilaan pois t\u00e4ydellisyyden tavoittelusta ja siihen, ett\u00e4 virheet ovat sallittuja.<\/p>\n
Oppilaan itses\u00e4\u00e4telytaidot ovat olennaisia musiikinopiskelussa. Itses\u00e4\u00e4telyll\u00e4 tarkoitetaan niit\u00e4 taitoja, joilla oppilas s\u00e4\u00e4telee tavoitteellisesti oppimisprosessejaan. N\u00e4ill\u00e4 taidoilla oppilas hallitsee my\u00f6s stressitilaansa. (Kaartinen 2005, 44\u201345.) Harjoittelun laatu ja esiintymisstressin hallinta ovat suhteessa toisiinsa. Opettajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 olisi opastaa oppilas harjoittelemaan oikein, niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osassa on henkinen kontrolli motorisen osaamisen sijaan. (Kaartinen 2005, 55.)<\/p>\n
Laulunopettaja ja esiintymisvalmentaja Jaana Raivion (2004) mukaan opettajalla tulee olla itsell\u00e4\u00e4n paljon esiintymiskokemusta, jotta h\u00e4n voi ohjata eritasoisia oppilaita ja jakaa faktatiedon lis\u00e4ksi hiljaista tietoa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitoja. Esiintymiseen valmentauduttaessa keskityt\u00e4\u00e4n tulevaan tilanteeseen, harjoitellaan ohjelmisto huolella ja kartoitetaan heikkoudet, esiintyj\u00e4n maneerit ja vahvuudet. Vahvuuksia tulee korostaa. N\u00e4in v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n stressi\u00e4 heikoista kohdista. Esityksen j\u00e4lkeen kannattaa pohtia, miss\u00e4 onnistuttiin ja miss\u00e4 on viel\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. (Raivio 2014.)<\/p>\n
Keskity itse tekemiseen<\/b><\/p>\n
Kyky keskitty\u00e4 olennaiseen ja vaientaa arvostelevat sis\u00e4iset \u00e4\u00e4net ovat siis avain onnistuneeseen esitykseen. Ennen esiintymist\u00e4 keskittynytt\u00e4 olotilaa voi hakea erilaisilla rentoutus- ja keskittymisharjoituksilla, esimerkiksi k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi kehon osat ensin j\u00e4nnitt\u00e4en ne ja sitten p\u00e4\u00e4st\u00e4en rennoksi.<\/p>\n
Itse esiintymistilanteessa mieli pit\u00e4isi saada tyhjennetty\u00e4 kaikesta turhasta ja ajatukset keskitetty\u00e4 itse soitettavaan tai laulettavaan teokseen. Laulaja voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n latauksen esimerkiksi keskittym\u00e4ll\u00e4 laulunsanoihin ja niist\u00e4 muodostamaansa tulkintaan. Soittaja voi esimerkiksi laulaa mieless\u00e4\u00e4n soittamaansa melodiaa ja keskitty\u00e4 sen tulkintaan. Mielen tyhjent\u00e4misen taito vaatii harjoittelua. Sit\u00e4 voi harjoitella esimerkiksi joogan tai meditaation avulla tai perinteisill\u00e4 keskittymisharjoituksilla. Itselleni ratkaisevin tekij\u00e4 on ollut poistaa kokonaan ajatuksista hyv\u00e4\u2013huono-akseli eli lakata arvottamasta suoritusta ja keskitty\u00e4 vain itse tekemiseen.<\/p>\n
Kirjoittaja: Maria Bonsdorff 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n
Arjas, P. 1997. Iloa Esiintymiseen. Muusikon psyykkinen valmennus. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Atena.<\/p>\n
Cameron, J. 1999. Tie luovuuteen. Henkinen polku syvemp\u00e4\u00e4n luovuuteen. Alkuper\u00e4isteos The Artist\u2019s Way 1992. Suomentanut Pekka Pakkala. Helsinki: Like.<\/p>\n
Gallwey, W. T. (1997). The Inner Game of Tennis. New York: Random House Trade. Ilmestynyt alun perin vuonna 1986.<\/p>\n
Kaartinen, T. 2005. Itses\u00e4\u00e4telyvalmiudet musiikin opiskelussa. V\u00e4it\u00f6skirja. Tampere: Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos.<\/p>\n
Laine, T. & Malinen, A. 2009. El\u00e4v\u00e4 peilisali. Aikuista pedagogiikkaa oppimassa. Helsinki: Kansanvalistusseura.<\/p>\n
Raivio, J. 2014. Haastattelu 19.2.2014.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
V\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiset ajatukset ennen esiintymist\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t paniikkia ja j\u00e4nnityksen haittavaikutuksia. Jos mieleens\u00e4 saisi oikeanlaiset ajatukset, j\u00e4nnityksen saisi hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n luomaan intensiteetti\u00e4 ja keskittymist\u00e4. Vaikka esiintymistaito on l\u00e4hes yht\u00e4 suuri osa lauluesityst\u00e4 kuin laulutekniikka, sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n laulutunneilla olemattoman v\u00e4h\u00e4n. Itse olen k\u00e4ynyt 14 eri opettajalla enk\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ole saanut varsinaista opastusta esiintymiseen. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ammattikorkeakouluopintoihini ei ole kuulunut esiintymiseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[151,136,18],"class_list":["post-702","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-esiintymisjannitys","tag-esiintymistaito","tag-laulunopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/702","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=702"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/702\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":703,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/702\/revisions\/703"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=702"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=702"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=702"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}