S\u00e4velt\u00e4minen on kiinnostanut minua jo pidemm\u00e4n aikaa. Varsinaista opetusta luovasta s\u00e4velt\u00e4misest\u00e4 en ole juurikaan saanut ja olinkin positiivisesti yll\u00e4ttynyt tekemist\u00e4ni l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 aiheeseen liittyen. Luovuus ei ole vain onnekkaimmille taivaasta tippunut etuoikeus vaan ominaisuus, jota kuka tahansa voi itsess\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4. Mielest\u00e4ni t\u00e4t\u00e4 ominaisuutta kannattaakin kehitt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueilla.<\/p>\n
Artikkelissa kuvatut toimintamallit eiv\u00e4t ole ainoita oikeita, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 luovan ty\u00f6n tekij\u00e4lle kehittyy oma persoonallinen tapa tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Artikkelin tarkoitus on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia ja auttaa lukijaa oman luovuutensa l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 luovan prosessinsa k\u00e4ynnist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n
Ajatuksia s\u00e4vellysprosessista<\/strong><\/p>\n Olen osana vaihto-opiskelua Tanskassa osallistunut kurssille jossa osanottajat s\u00e4velt\u00e4v\u00e4t itse oman ohjelmistonsa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oppilaiden itse\u00e4ni tulee kirjoittaa essee s\u00e4vellysprosessista. T\u00e4ss\u00e4 muutamia poimintoja esseist\u00e4.<\/p>\n Martin <\/i>pohtii esseess\u00e4\u00e4n musiikin tarkoitusta, eli miksi s\u00e4vellyksi\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. H\u00e4n ottaa esimerkikseen mit\u00e4 J.S. Bach on sanonut kenraalibassosta:<\/p>\n \u201dLike all music, the figured bass should have no other end and aim than the glory of God and recreation of the soul; where this is not kept in mind there is no true music, but only infernal clamour and rating.\u201d<\/i><\/p>\n Koska Martin ei usko Jumalaan h\u00e4n korvaa sen sanalla \u201dkorkein hyv\u00e4\u201d. H\u00e4n kuvaa musiikin tarkoitusta seuraavasti: <\/i><\/p>\n \u201dKaiken musiikin tulisi t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 ei mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuin korkeimman hyv\u00e4n kunnioittamiseen sek\u00e4 sielun uusiutumiseen; siell\u00e4 miss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ei pidet\u00e4 mieless\u00e4 ei synny todellista musiikkia, vaan pirullista meteli\u00e4 ja saarnaa\u201d <\/i>(Lau 2013).<\/p>\n Anders <\/i>kertoo kuuntelevansa musiikkia v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tunnin verran ennekuin alkaa s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Alkuun p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen h\u00e4nen tarvitsee kuulla \u00e4\u00e4nens\u00e4vyj\u00e4 ja musiikillisia tunnetiloja saadakseen jonkin suunnan s\u00e4vellykselleen. H\u00e4n kuuntelee kaikenlaista musiikkia kunnes jokin kolahtaa. Se voi olla kitarariffi, kappaleen tunnelma tai vaikka sointukierto. Aina ei synny ihmeit\u00e4, mutta usein syntyy kuitenkin jotain, \u00a0mit\u00e4 voi ty\u00f6st\u00e4\u00e4.<\/p>\n S\u00e4vellysvaiheessa on my\u00f6s haastavaa mietti\u00e4 toimiiko s\u00e4velletyt ideat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia Anders soittaakin ideoitaan b\u00e4ndin kanssa ennen kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, toimivatko ne vai ei. Jos s\u00e4vellyksi\u00e4 soittaa tietokoneohjelmalla, ne voivat kuulostaa huonommilta kuin oikeilla soittimilla soitettuina. H\u00e4n nauhoittaa harjoituksia ja kuunnellessaan n\u00e4it\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in h\u00e4n saa uusia ideoita. (Jensen 2013.)<\/p>\n Omalla<\/i> kohdallani olen huomannut ett\u00e4 deadline on tehokkain keino saada s\u00e4vellyksi\u00e4 aikaiseksi. Jos ei ole mit\u00e4\u00e4n takarajaa tuotoksen valmistumiselle, niin omia ideoitaan arvioi usein turhankin kriittisesti eik\u00e4 ty\u00f6 etene. Deadlinen l\u00e4hestyess\u00e4 on vain pakko hyv\u00e4ksy\u00e4 omat ideansa, jotta saa jotain valmiiksi m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaan menness\u00e4.<\/p>\n Varsinaisen s\u00e4vellysty\u00f6n teen l\u00e4hes poikkeuksetta instrumentin avulla. Itselleni on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jonkinlaisen kuulokuvan saaminen s\u00e4vellyksest\u00e4 jo luontivaiheessa. T\u00e4h\u00e4n piano harmoniasoittimena on oiva apu. Kun s\u00e4vell\u00e4n melodioita\u00a0 itselleni, k\u00e4yt\u00e4n usein saksofonia koska t\u00e4ll\u00f6in saan huomioitua soittimen erityispiirteet. Pianolla s\u00e4velletyt melodiat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi saksofonilla tai p\u00e4invastoin. Kirjoitan s\u00e4vellykset usein my\u00f6s suoraan Sibelius nuotinkirjoitusohjelmalle, koska t\u00e4ll\u00f6in voin kuunnella s\u00e4vellysten midiversioita. T\u00e4ll\u00f6in s\u00e4vellykset pysyv\u00e4t my\u00f6s tallessa ja koneelta voi my\u00f6s helposti printata nuotteja yhtyeelle harjoituksiin viet\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n Heikki Salo (2006, 12-16) kirjoittaa laulunkirjoitusta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 Kahlekuningaslaji \u2013kirjassaan luovan ty\u00f6n perusasioista. N\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 ottaa huomioon my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n 1. Tartu ty\u00f6h\u00f6n reippaasti.<\/i><\/p>\n Usein ongelmana on alkuun p\u00e4\u00e4seminen. Usein ty\u00f6h\u00f6n ryhdytt\u00e4ess\u00e4 tekij\u00e4 keksii itselleen syit\u00e4 pakoilla ty\u00f6n aloittamista. Pit\u00e4\u00e4 siivota, k\u00e4yd\u00e4 kaupassa, viritt\u00e4\u00e4 tietokonetta, selata facebookia, kastella kukat, soitella, kuunnella musiikkia jne.<\/p>\n 2. Varaa itsellesi aikaa.<\/i><\/p>\n Kirjoittamiselle ja s\u00e4velt\u00e4miselle pit\u00e4\u00e4 varata kalenterista aikaa vaikka yst\u00e4vien kustannuksella. \u00c4l\u00e4 ep\u00e4r\u00f6i itsekkyytt\u00e4. Jos sinulla on sis\u00e4inen pakko laulujen tai s\u00e4vellysten tekoon, niin kukaan muu paitsi sin\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 kaipaamaan kirjoittamatta j\u00e4\u00e4neit\u00e4 laulujasi. Toisaalta my\u00f6s esim. nauhuri, kyn\u00e4 ja paperi kannattaa pit\u00e4\u00e4 aina mukana, koska kaikilla on p\u00e4ivitt\u00e4in ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 hetki\u00e4 jolloin idea voi tulla tai niit\u00e4 voi kehitell\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ideat on t\u00e4rke\u00e4 saada talteen.<\/p>\n 3. Etsi itsellesi kunnon ty\u00f6tila.<\/i><\/p>\n Tilan olisi hyv\u00e4 olla eristyksiss\u00e4 muista, sill\u00e4 l\u00e4himm\u00e4iset eiv\u00e4t aina osaa arvostaa s\u00e4vellyksen ohessa syntyvi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4. Oman tilan voi my\u00f6s sisustaa haluamallaan tavalla.<\/p>\n 4. Hanki kunnon ty\u00f6kalut.<\/i><\/p>\n Ei kirvesmiesk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4 tyls\u00e4\u00e4 puukkoa tai taksinomistaja aja huonoilla talvirenkailla. Heit\u00e4 siis huonosti toimivat mainoskyn\u00e4t ym. pois ja hanki tilalle kunnon kyn\u00e4t, paperit, kaiuttimet, ty\u00f6tuoli jne. Miksi tehd\u00e4 muutenkin vaikeasta ty\u00f6st\u00e4 viel\u00e4kin vaikeampaa?<\/p>\n 5. Hommaa asenne.<\/i><\/p>\n – Lauluntekij\u00e4n uraan kuuluu ikuisen opiskelijan mentaliteetti. Jokainen teos l\u00e4htee nollasta, ja uusi teos vaatii sek\u00e4 uuden oivaltamista ett\u00e4 vanhan tiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n – Matki ja ota oppia idoleiltasi, kunnes p\u00e4\u00e4t\u00e4t olla parempi kuin he. Kuuntele, lue ja analysoi musiikkia, tv-mainoksia, kirjoja ja elokuvia. Esimerkiksi dramaturgiaa ja ilmaisua voi oppia monesta l\u00e4hteest\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6s s\u00e4velt\u00e4misess\u00e4 ja laulunkirjoituksessa.<\/p>\n – Ole k\u00e4rsiv\u00e4llinen sill\u00e4 ammattilaiseksi ei kasveta hetkess\u00e4. Mit\u00e4 tulee k\u00e4rsiv\u00e4llisyyteen s\u00e4vellysprosessissa, ei ole olemassa neroutta, on vain paksut perslihakset ja sinnik\u00e4s mieli.<\/p>\n – N\u00e4e itsesi osana laulun kirjoittajien traditiossa. Ole kiitollinen edelt\u00e4jillesi sill\u00e4 heid\u00e4n ansiostaan el\u00e4t omassa musiikillisessa maailmassasi.<\/p>\n Luovan ty\u00f6n ty\u00f6vaiheet<\/strong><\/p>\n Filosofian Akatemian julkaisemassa Luovan ty\u00f6n oppaassa (2009, 4-25) painotetaan ettei luovuus ole vain onnekkaille ihmisille suotu etuoikeus, vaan kuka tahansa voi harjoitella sit\u00e4. Oppaan mukaan luovuus on \u201dkyky ohjata ajattelua ja toimintaa kohti uusia, ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 suuntia\u201d. Oppaan mukaan luovan prosessin vaiheet noudattavat seuraavaa kaavaa.<\/p>\n Ker\u00e4\u00e4misvaiheessa synnytet\u00e4\u00e4n luovan ty\u00f6n perusmateriaali. Materiaalia tulee ker\u00e4t\u00e4 kritiikitt\u00f6m\u00e4sti ja paljon. Ideoita voi tulla miss\u00e4 vaan joten kyn\u00e4 ja paperi, nauhuri tai k\u00e4nnykk\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4 k\u00e4den ulottuvilla ideoiden tallentamista varten. Ideat tulisi my\u00f6s lajitella esimerkiksi viikoittain. Ker\u00e4\u00e4 talteen my\u00f6s kiinnostavat kuvat, lehtileikkeet nettisivut jne. Raakamateriaalia voi luoda my\u00f6s improvisoimalla.<\/p>\n Valikointivaiheessa ideoista valitaan parhaat ja\/tai lopputuloksen kannalta k\u00e4ytt\u00f6kelpoisimmat ideat.<\/p>\n Luonnosteluvaiheessa teoksesta luodaan ensimm\u00e4inen versio lopullisesta tuotoksesta. S\u00e4velteoksessa luonnostellaan rakenne ja mit\u00e4 eri osissa tapahtuu. Yksityiskohtiin ei tule kuitenkaan viel\u00e4 keskitty\u00e4 liikaa.<\/p>\n Jalostamisvaiheessa tarkastelet ty\u00f6t\u00e4si kriittisesti ja hiot sen yksityiskohtia. Poista havaitsemasi virheet, joskin jotkut aluksi virheelt\u00e4 tuntuneet asiat voivat olla lopputuloksen kannalta hyvi\u00e4 ja mielenkiintoisia. Teosta tulisi muokata v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme kertaa, mieluummin enemm\u00e4nkin. Jokaisen muokkauskierroksen tulisi vied\u00e4 teosta valmiimmaksi. Pyri poistamaan teoksesta kaikki turha, j\u00e4t\u00e4 j\u00e4ljelle vain olennainen. Pyyd\u00e4 teoksestasi palautetta kollegoilta ja pohdi sit\u00e4 kriittisesti. Kommenttien saaminen ty\u00f6n alla olevasta teoksesta auttaa tarkastelemaan ty\u00f6t\u00e4 sellaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, joka ei eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksin aukeaisi.<\/p>\n Kun ty\u00f6t\u00e4 on jalostettu tarpeeksi, on aika viimeistell\u00e4 se. Viimeistely on siit\u00e4 kriittinen vaihe, koska se katkaisee jalostamisvaiheen. Luovaa teosta voisi muokata loputtomiin, mutta jossain vaiheessa on vain p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 ett\u00e4 se on valmis.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen teokseen tulee ottaa et\u00e4isyytt\u00e4, mielell\u00e4\u00e4n useita p\u00e4ivi\u00e4. N\u00e4in teokseen avautuu n\u00e4k\u00f6kulma kokonaisuutena, ja osin tekoprosessista irtaantuneena. Tuliko teoksesta sellainen mit\u00e4 visioissasi ajattelit? Voit tehd\u00e4 viel\u00e4 loppusilauksen jos se on tarpeellista. (Luovan ty\u00f6n opas 2009, 4-25.)<\/p>\n Big band -teoksen nelj\u00e4n viikon malli<\/strong><\/p>\n Yst\u00e4v\u00e4ni Sasu Schildt (2013) kertoi minulle omasta s\u00e4vellysprosessistaan vieraillessani h\u00e4nen luonaan Hollannissa. H\u00e4n opiskelee Amsterdamin konservatoriossa maisteriksi p\u00e4\u00e4aineena big band -s\u00e4vellys. Kokonaisen teoksen tekemiseen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mene nelj\u00e4\u00e4 viikkoa, mutta ty\u00f6vaiheet ja niiden j\u00e4rjestys on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n seuraava.<\/p>\n Aluksi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ideoita ja mietit\u00e4\u00e4n mink\u00e4 tyyppisen kappaleen aikoo s\u00e4velt\u00e4\u00e4. S\u00e4vellykselle olisi hyv\u00e4 asettaa jonkinlaiset raamit, koska varsinkin aloittelevilla s\u00e4velt\u00e4jill\u00e4 eteen voi tulla kuvitteellinen sein\u00e4 eik\u00e4 s\u00e4vellysty\u00f6 t\u00e4ll\u00f6in etene. Silloin on hyv\u00e4 palata prosessissa taaksep\u00e4in ja pohtia mit\u00e4 alunperin olikaan s\u00e4velt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4llaisia alussa suunniteltavia raameja voi olla esimerkiksi:<\/p>\n – Onko l\u00e4ht\u00f6kohtana melodia, harmonia vai rytmi. Mik\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 osassa jota toiset tukee?<\/p>\n -Kuinka pitk\u00e4n kappaleen aiot s\u00e4velt\u00e4\u00e4, esim. 3, 5 vai 10 minuuttia? Mik\u00e4 on tempo\/tyylilaji? Jakamalla keston tempolla voit jo suurin piirtein hahmotella millainen rakenne kappaleessasi voisi olla.<\/p>\n – Mink\u00e4lainen yhtye aikoo esitt\u00e4\u00e4 s\u00e4velt\u00e4m\u00e4si kappaleen? Harrastajayhtye, ammattiopiskelijayhtye vai kenties ammattiyhtye? Millaisia soittimia\/sivusoittimia sinulla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4si?<\/p>\n Ensimm\u00e4isen viikon aikana pit\u00e4isi saada kappaleen teema s\u00e4velletty\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis ensimm\u00e4isen viikon j\u00e4lkeen kappaleessa tulisi olla melodia, harmonia ja jonkinlainen tiet\u00e4mys tyylist\u00e4 jolla kappale esitet\u00e4\u00e4n. Kappale l\u00e4htee yleens\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n jostain ideasta jota sitten voi kehitell\u00e4 erilaisten metodien avulla: esimerkiksi variointi, dynamiikka, kontrapunkti ja vasta\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n Toisella viikolla kappaleesta tehd\u00e4\u00e4n sovitus. S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 luo kappaleesta luonnoksen (eng. sketch)<\/i> esim. k\u00e4sin paperille, josta ilmenee kappaleen rakenne ja mit\u00e4 melodioita eri soittimilla kappaleen eri vaiheissa on. Big Band kappaleen rakenne voi olla esimerkiksi seuraava:<\/p>\n Intro – Vie kuulijan kappaleen \u201dtapahtumapaikalle\u201d, antaa maistiaisen tulevasta.<\/p>\n Teema\u00a0– Teema tulee monesti kaksi kertaa. Toisella kerralla teema esitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 eri tavalla, siihen voidaan lis\u00e4t\u00e4 lis\u00e4\u00e4 soittimia ja esim. vastamelodioita.<\/p>\n Soolo\u00a0– Big band \u2013kappaleeseen kuuluu yleens\u00e4 soolo-osuuksia. N\u00e4iss\u00e4 solistille annetaan vain harmonia reaalisointumerkkein\u00e4 nuottistemmassa, jonka p\u00e4\u00e4lle soittaja improvisoi. Soololle voidaan s\u00e4velt\u00e4\u00e4 my\u00f6s taustoja yhtyeen muiden j\u00e4senten soitettaviksi.<\/p>\n Soli – Yhdelle soitinryhm\u00e4lle s\u00e4velletty soolo-osuus. N\u00e4it\u00e4 voi olla useita.<\/p>\n Shout chorus\u00a0\u00a0 – S\u00e4vellyksen huipentuma jossa yleens\u00e4 kaikki soittavat (tutti<\/i>). Alunperin t\u00e4m\u00e4n osan tarkoituksena oli saada tanssisalin tanssijat \u201dvilliksi\u201d. \u00c4\u00e4nenvoimakkuus on usein forte (lujaa) ja trumpetit soittavat monesti korkealta. Melodiana voi olla teema tai sen osa.<\/p>\n Outro\u00a0– P\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 laulun.<\/p>\n Edell\u00e4 mainitut osat solia lukuun ottamatta l\u00f6ytyv\u00e4t esimerkiksi Count Basien Splanky kappaleesta.<\/p>\n Kolmannen viikon aikana kappaleesta luodaan valmis sovitus nuotein. Tietokoneella luodaan partituuri edellisell\u00e4 viikolla luodun luonnoksen pohjalta. Partituurista saa irrotettua helposti kullekin soittajalle omat stemmat. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6vaihe ei vaadi niin paljon luovaa panosta kuin edelliset vaiheet, mutta partituurin kirjoittaminen vaatii paljon mekaanista ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n Nelj\u00e4nnell\u00e4 viikolla s\u00e4vellyst\u00e4 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kollegoille tai opettajille ja otetaan heilt\u00e4 vastaan palautetta ja ideoita. N\u00e4iden pohjalta s\u00e4vellykseen voidaan tehd\u00e4 viel\u00e4 muutoksia. S\u00e4vellys oikoluetaan moneen kertaan ja korjataan l\u00f6ydetyt virheet. Virheit\u00e4 j\u00e4\u00e4 s\u00e4vellykseen l\u00e4hes poikkeuksetta my\u00f6s kokeneille kirjoittajille. N\u00e4iden vaiheiden j\u00e4lkeen s\u00e4vellys on valmis ja se voidaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 yhtyeelle harjoiteltavaksi. (Schildt 2013.)<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4misen hy\u00f6dynt\u00e4minen opetusty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n Musiikkikasvattaja (2013)\u00a0julkaisussa on monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ideoita, joilla s\u00e4velt\u00e4misen eri osa-alueita voidaan harjoitella eri konteksteissa. S\u00e4vellytt\u00e4mismallissa oppilaat ideoivat laulun aiheen sek\u00e4 etenemisen, ja opettaja auttaa kokonaisuuden muodostamisessa. Toisessa esimerkiss\u00e4 my\u00f6s musiikkia taitamattomat voivat koota silmukoista s\u00e4vellyksi\u00e4 Garageband \u2013ohjelmalla. (Ervasti, Muhonen ja Tikkanen 2013, 246-286.)<\/p>\n Aikuisopiskelijoiden ryhm\u00e4 voi tehd\u00e4 tiimin\u00e4 s\u00e4vellyksi\u00e4. S\u00e4vellysprosessin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 on musiikkikasvatukseen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua, sosiaalista vuorovaikutusta, osaamisen jakamista sek\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4. Valmiit laulut julkaistaan nuotteina. ValiHali \u2013projektissa my\u00f6s yleis\u00f6 otettiin mukaan tekem\u00e4\u00e4n s\u00e4vellykseen \u00e4\u00e4nimaisemia. (Ervasti, Muhonen ja Tikkanen 2013, 246-286.)<\/p>\n Omien musiikkiopintojeni aikana s\u00e4vellyst\u00e4 ei ole juurikaan painotettu saati k\u00e4ytetty opetusmuotona. Vasta vaihto-opiskelijana Tanskassa olen t\u00f6rm\u00e4nnyt opiskelukulttuuriin, jossa luovuus sek\u00e4 omien s\u00e4vellysten ja laulujen tekeminen on oleellinen ja luonnollinen osa musiikin opiskelua. Kolmantena opiskeluvuonna opiskelijoilla on pakollinen s\u00e4vellys- ja sovituskurssi. Monet oppilaat tekev\u00e4t opinn\u00e4ytteens\u00e4 nauhoittamalla omaa materiaaliaan koulun studiossa. S\u00e4velt\u00e4misen voidaan olettaa vaativan erityist\u00e4 harjaantumista ts. vuosien opiskelua, mutta uskon kuitenkin ett\u00e4 s\u00e4velt\u00e4minen voitaisiin ottaa osaksi my\u00f6s varhaisempaa musiikin opetusta.<\/p>\n Esimerkiksi peruskouluik\u00e4isille musiikinopiskelijoille voisi pit\u00e4\u00e4 biisiprojektin. Aluksi tutkitaan yhdess\u00e4 kappaleiden rakenteita ja toistuvia elementtej\u00e4 jonka pohjalta oppilaat tekev\u00e4t sitten melodian ja rakenteen. Opettaja auttaa harmonian kehittelyss\u00e4. Sointuja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvita montaa. S\u00e4vellajin I,IV ja V aste riitt\u00e4v\u00e4t aluksi mainiosti. Opettajan johdolla kappaleesta teht\u00e4isiin sovitus joka my\u00f6hemmin esitett\u00e4isiin julkisesti. T\u00e4llaisessa projektissa opettajalla tulisi tietysti olla kokemusta kappaleiden tekemisest\u00e4 ja oppilaiden pit\u00e4isi olla ennakkoluulottomia ja heitt\u00e4ytymiskykyisi\u00e4. Monille ihmisille kehittyy jossain vaiheessa jonkinlaisia h\u00e4pe\u00e4n tunteita omia luomuksiaan kohtaan ja t\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli asettamalla kynnys tarpeeksi matalalle.<\/p>\n S\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mielest\u00e4ni my\u00f6s instrumenttiopetuksessa. Uuden asteikon opettelun yhteydess\u00e4 voisi oppilasta pyyt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n melodian opeteltua asteikkoa hy\u00f6dynt\u00e4en. T\u00e4rkeint\u00e4 ei mielest\u00e4ni ole lopputulos, vaan tutustuminen luovaan prosessiin ja itsens\u00e4 haastaminen.<\/p>\n Kirjoittaja:\u00a0Kalle Ker\u00e4nen 2014, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Lau, M. 2013. Etel\u00e4-Tanskan konservatorion (SMKS) opiskelija. Essee aiheesta \u201cThe Compositional Process\u201d.<\/p>\n Jensen, A-E. 2013. Etel\u00e4-Tanskan konservatorion (SMKS) opiskelija. Essee aiheesta \u201cThe Compositional Process\u201d.<\/p>\n Salo, H. 2006. {kahle}kuningaslaji. Keuruu:LIKE<\/p>\nLuovan ty\u00f6n perusasiat<\/strong><\/h3>\n
\n