T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdimme kuunteluun pohjaavia musiikin opetusmetodeja, ja kuinka niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi aikuisopetuksessa. Monen kohdalla musiikin opiskelu on sit\u00e4, ett\u00e4 tuijotetaan nuotteja heti musiikkiharrastuksen alettua. Unohdetaanko kuitenkin usein se, ett\u00e4 musiikkia tulisi kuunnella? Musiikkipedagogin K\u00e4sikirjaa lainaten: \u201dKuulo on aistien hierarkiassa n\u00e4k\u00f6aistia heikompi, mink\u00e4 vuoksi nuotteja lukiessa kuuntelu j\u00e4\u00e4 helposti toissijaiseksi.\u201d (Jordan-Kilkki, Kauppinen, Viitasalo-Korolainen 2013, artikkeli: Teppo Salakka)<\/p>\n
Kuuntele!<\/b><\/p>\n
Sanotaan, ett\u00e4 on ensin opittava puhumaan, ennen kuin voi oppia lukemaan. Siksip\u00e4 kuuntelu onkin mielest\u00e4mme musiikin tekemisess\u00e4 ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta se unohdetaan musiikinopetuksessa helposti. Kuunnellessa tunteet ja mielikuvat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t valloilleen, ja sen avulla moni voi k\u00e4sitell\u00e4 asioita omasta tunne-el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Kun keskitymme kuuntelemaan musisointia, kuulemme asioita paljon kokonaisvaltaisemmin, kuten fraseeraus, sointi, dynamiikka, soittajan sen hetkiset tunteet, musiikin genre ja tyyli. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n nuottikuvaa tuijottamalla n\u00e4it\u00e4 asioita ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomioida.<\/p>\n
Musiikkia opitaan kuuntelemalla varsinkin varhaislapsuudessa. Lapsi ottaa mallia, ja toistaa asioita kuulemansa perusteella hyvin luontevasti. T\u00e4h\u00e4n tietoon perustuu muun muassa Suzuki-metodi, sek\u00e4 varhaismusiikkikasvatuksessa k\u00e4ytetyt pedagogiset keinot. L\u00f6ytyisik\u00f6 esimerkiksi tutkimastamme Suzuki-metodista keinoja opettaa musiikkia aikuisharrastajalle ilman nuotteja?<\/p>\n
Matki!<\/b><\/p>\n
Suzuki-metodi on nuotittoman soitonopiskelun menetelm\u00e4, jonka Shin’ichi Suzuki, japanilainen viulun soiton opettaja, suunnitteli alun perin viulun soiton opiskeluun. Siit\u00e4 on my\u00f6hemmin kehitetty menetelm\u00e4t my\u00f6s sellolle, pianolle, huilulle, laululle ja kitaralle. Aloitusik\u00e4 Suzuki-opetukselle on tavallisesti 3-5 vuotta. (Suzuki-menetelm\u00e4 2013.)<\/p>\n
Suzuki on niin sanottu \u00e4idinkielimetodi: ensin opitaan puhumaan, sitten vasta lukemaan. Soittaminen opitaan matkimalla ja leikin kautta. Keskeist\u00e4 oppimisen kannalta on jatkuva kuuntelu ja harjoitteleminen, sek\u00e4 vanhan opitun asian kertaaminen. Haastattelemamme kuopiolainen Suzuki-viuluopettaja Kati Hilander (Hilander 2014) toteaa: \u201dKaikki opittu pidet\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 kertaamalla jatkuvasti jo opittua. Siit\u00e4 syntyy taito!\u201d<\/p>\n
Soittoharrastuksen alussa lapsen vanhemmalle opetetaan soittimen perusteet, l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi viululla oikean soittoasennon ja oppimaan oikeanlaisen jousen k\u00e4yt\u00f6n. Aikuisella on lapsen harjoittelun alkuvaiheessa suuri vastuu, sill\u00e4 h\u00e4n toimii lapselleen kotiopettajana. \u201dTavoitteet musiikinopiskelulle luodaan kunkin vanhemman kanssa vanhempainkoulutusjaksolla ja sitoutetaan vanhempi 110 prosenttisesti kotiharjoitteluun ja harjoittelun toteutumiseen\u201d Hilander huomauttaa.<\/p>\n
Mielest\u00e4mme opettajalla on hyvin suuri rooli olla oppilaidensa esikuvana, niin musiikillisesti kuin konserttik\u00e4ytt\u00e4ytymisen opettelussa. Yhteissoittoa ja esiintymiskokemusta korostetaan siis heti alusta alkaen, kun lapsi on oppinut esimerkiksi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n viulua olalla omin avuin. Kanssasoittajien kuunteleminen tukee omaa oppimista ja opettaa kuulemaan mm. sointia tai fraseerausta. T\u00e4m\u00e4 onkin Suzuki-opetuksessa eritt\u00e4in positiivinen piirre, kun jo nuorena saa osallistua toimintaan, jota moni muu p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4\u00e4n vasta \u201dsitten joskus isompana.\u201d (Suzuki 2000.)<\/p>\n
Suzukin (Suzuki-menetelm\u00e4 2013) mukaan jokaisen lapsi on lahjakas ja musikaalinen. Ainoastaan ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat lahjakkuuden kehittymiseen. T\u00e4t\u00e4 ajatusta voisi soveltaa ihan jokaiseen oppijaan, lapsiin tai aikuisiin. Hilander t\u00e4sment\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaiken opetuksen perusta on jokaisen oppijan itsens\u00e4 mukaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity opetus. (Hilander 2014) Jokainen oppilas on yksil\u00f6n\u00e4 arvokas ja jokaisen erilaisuutta tulisi tukea. Oppiminen ei tapahdu kaikille samalla tavoin, joten tulisi aina huomioida onko oppilas esimerkiksi auditiivinen vai kinesteettinen oppija. Toisaalta, vaikka kuuntelu onkin hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 musiikin opiskelussa, niin silti kaikki eiv\u00e4t opi parhaiten sill\u00e4 tavoin.<\/p>\n
Leiki! <\/b><\/p>\n
Musiikkileikkikoulun p\u00e4\u00e4tavoitteena on kuuntelutaidon kehitt\u00e4minen sek\u00e4 kuuloaistin herkist\u00e4minen. Musiikkileikkikoulussa oppimisen voi aloittaa jo sylivauvana, jolloin p\u00e4\u00e4painona on vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen tukeminen, sek\u00e4 heid\u00e4n yhteisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkileikkikoulussa ollaan vanhemman kanssa noin 2-3-vuotiaiksi asti, jonka j\u00e4lkeen lapsi p\u00e4rj\u00e4\u00e4 ilman oman vanhemman l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/p>\n
Oppimista musiikkileikkikoulussa tapahtuu leikin ja liikkeen, tanssin ja soiton, sek\u00e4 laulun ja rytmin kautta. Kaikki t\u00e4m\u00e4 oppiminen tapahtuu kuuntelemalla ja matkimalla. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 lapsen musikaalisuutta, motoriikkaa, kehontuntemusta ja sosiaalisia taitoja, sek\u00e4 tukea kokonaisvaltaisesti lapsen kehityst\u00e4. (Musiikkileikkikoulu 2014.)<\/p>\n
Kokemuksemme mukaan musiikkia voi oppia tehokkaasti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti jo lapsena, sill\u00e4 leikkih\u00e4n on lapsen ty\u00f6t\u00e4. Suomen kieless\u00e4 kuitenkin \u201dleikki\u201d ja \u201dsoitto\u201d on m\u00e4\u00e4ritelty erikseen. Muissa kieliss\u00e4 (esim. saksa tai englanti) soittaminen, leikkiminen ja harrastaminen tarkoittavat kaikki samaa asiaa (spielen, play). Lapsen luontainen mielikuvitus ja kiinnostus musiikkia kohtaan tulevat ilmi leikkiess\u00e4, sill\u00e4 he kuulevat jopa kaikkein hienojakoisimmatkin asiat musiikista, kuten dynamiikan. Esimerkiksi pianissimo kuvastaa hiipimist\u00e4, fortissimo taas uhkaa! Samoja mielikuvia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkuvasti soitonopetuksessa lapsesta aikuiseksi.<\/p>\n
Lapsen leikkihetki on spontaani, joka on pelkk\u00e4\u00e4 vapaata ajatusten virtaa. Se tapahtuu ainutkertaisena siin\u00e4 hetkess\u00e4. My\u00f6s aikuinen voi olla impulsiivinen musisoidessaan tai improvisoidessaan. V\u00e4litt\u00f6min ja autenttisin improvisaatio tapahtuu tunteiden ja kuuntelun varassa. Voisi siis sanoa, ett\u00e4 improvisointi on aikuiselle musisoinnin leikkikentt\u00e4.<\/p>\n
Musisoi!<\/b><\/p>\n
Vaikka musiikinopetus nyky\u00e4\u00e4n painottuukin varhaisi\u00e4lle, ns. herkkyyskaudelle, my\u00f6s aikuisten kiinnostus musiikkia kohtaan on hyvin huomattavaa. Ihmisill\u00e4 on halua ja mahdollisuuksia sivist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n my\u00f6s aikuisena. Kansalaisopistojen kurssitarjonnasta p\u00e4\u00e4tellen harrastajia l\u00f6ytyy, niin soiton- kuin my\u00f6s laulunopiskeluun. Aikuisten kynnys opiskella musiikkia on suuri, sill\u00e4 suurten ik\u00e4polvien lapsuudessa laulutunti on j\u00e4tt\u00e4nyt monille mielikuvan siit\u00e4, ettei musiikkia voi harrastaa, jos ei ole aloittanut opintoja lapsuudessa tai osannut opettajan mielest\u00e4 laulaa lainkaan.<\/p>\n
Musiikintohtori ja laulunopettaja Ava Numminen-P\u00e4iv\u00e4l\u00e4inen (Numminen 2013) on kehitt\u00e4nyt laulukoulun nimelt\u00e4 LauluAvain. Sen n\u00e4kemys on, ett\u00e4 laulamaan voi oppia kuka vain, riippumatta i\u00e4st\u00e4 tai l\u00e4ht\u00f6kohdista. Menetelm\u00e4 kannustaa laulamaan, vaikka s\u00e4velkorkeuksien hahmottaminen olisikin hankalaa, eik\u00e4 itse kuule laulaako v\u00e4\u00e4rin tai oikein. T\u00e4m\u00e4 opetusmetodi ei pohjaa ainoastaan nuotittomaan opetukseen, vaan se huomioi my\u00f6s ne oppijat, jotka ovat halukkaita opiskelemaan nuotinlukua. Aikuisi\u00e4ll\u00e4 oppija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavuta kaikkia optimaalisia ammattimuusikolta vaadittavia taitoja, kuten sointi tai puhtaus. Kuitenkin aikuisella tulee olla mahdollisuus nauttia musisoimisesta ja tekemisen ilosta.<\/p>\n
Nuotitta voi oppia monipuolisesti asioita musiikista. Edellytyksen\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole, ett\u00e4 on selke\u00e4sti musikaalinen, ja ett\u00e4 omaa puhtaan s\u00e4velkorvan, rytmitajun sek\u00e4 laulutaidon. Musiikin ilo on tasapuolisesti kaikkien saavutettavissa, jos on motivoitunut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kirjoittajat: Aino-Reeta Hyv\u00f6nen, Laura K\u00e4nninen 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu <\/b><\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/b><\/p>\n
Hilander, K. 2014. Suzuki-viuluopettaja, Kuopion konservatorio. Haastattelu 4.2.2014.<\/p>\n
Jordan-Kilkki, P., Kauppinen, E., Viitasalo-Korolainen, E. 2013, Musiikkipedagogin K\u00e4sikirja, Tampere: Juvenes Print \u2013 Suomen Yliopistopaino Oy<\/p>\n
Musiikkileikkikoulu. Kuopion konservatorio. Viitattu 19.11.2013, http:\/\/www.kuopionkonservatorio.fi\/musiikkileikkikoulu<\/p>\n
Numminen, A. 2013. LauluAvain-Key To Song. Ava Numminen & LauluAvain-opettajat.<\/p>\n
LauluAvain. Viitattu 5.2.2014. http:\/\/www.lauluavain.fi\/<\/p>\n
Suzuki-menetelm\u00e4. Suomen Suzuki-yhdistys r.y. Viitattu 19.11.2013. http:\/\/suomensuzukiyhdistys.net\/index.php?menu0_pos=Suzuki-menetelm%E4%20&item=235<\/p>\n
Suzuki, S. 2000. Rakkaudella kasvatettu – Johdatus luonnolliseen oppimiseen musiikkikasvatuksesta, suomentanut Sari Helkala-Koivisto, Tampere: Vihre\u00e4linja Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pohdimme kuunteluun pohjaavia musiikin opetusmetodeja, ja kuinka niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi aikuisopetuksessa. Monen kohdalla musiikin opiskelu on sit\u00e4, ett\u00e4 tuijotetaan nuotteja heti musiikkiharrastuksen alettua. Unohdetaanko kuitenkin usein se, ett\u00e4 musiikkia tulisi kuunnella? Musiikkipedagogin K\u00e4sikirjaa lainaten: \u201dKuulo on aistien hierarkiassa n\u00e4k\u00f6aistia heikompi, mink\u00e4 vuoksi nuotteja lukiessa kuuntelu j\u00e4\u00e4 helposti toissijaiseksi.\u201d (Jordan-Kilkki, Kauppinen, Viitasalo-Korolainen 2013, […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[298,41,140],"class_list":["post-685","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-korvakuulosoittaminen","tag-suzuki-menetelma","tag-yhteismusisointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=685"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2335,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/685\/revisions\/2335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=685"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=685"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=685"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}