Miten omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamista oikein voi opettaa? Mit\u00e4 jos oppilas ei halua tai osaa improvisoida? Improvisointiakin voi ja pit\u00e4\u00e4 harjoitella, sill\u00e4 jokaisella on varmasti paljon omia musiikillisia ajatuksia, ep\u00e4varmuus vain saattaa est\u00e4\u00e4 omaa luovuutta tulemasta ilmi.<\/p>\n
Itse m\u00e4\u00e4rittelen improvisoinnin uuden luomisena hetkess\u00e4. Raamit voivat olla sovittuja (kuten s\u00e4vellaji, tahtiosoitus tms.), mutta esimerkiksi melodia, harmonia tai rytmi \u201dkeksit\u00e4\u00e4n\u201d soitettaessa. Muuntelu on improvisaatiota pienoiskoossa, sill\u00e4 siin\u00e4 ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 musiikillista elementti\u00e4 varioidaan soittajan oman mielikuvituksen mukaan. Varsinkin opettamassani kansanmusiikissa muuntelu on t\u00e4rke\u00e4 osa estetiikkaa.<\/p>\n
Opettaessa t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 improvisaatiota tehd\u00e4\u00e4n aina omien taitojen ja tietojen mukaisesti. Soittajan soittotaito m\u00e4\u00e4rittelee sen, mit\u00e4 voi improvisoida. Aloittelevan oppilaan motoriset taidot soittimen kanssa ovat viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset ja haparoivat, joten kovin monimutkaisia harjoituksia h\u00e4nell\u00e4 ei voi teett\u00e4\u00e4. Monesti improvisoidessa kuitenkin haluttaisiin tehd\u00e4 jotain uutta ja hienoa, johon taidot eiv\u00e4t viel\u00e4 riit\u00e4. Liian korkealle asetettu rima ja siit\u00e4 aiheutuva ep\u00e4varmuus karkottavatkin luovuuden ja vuorovaikutuksen. (Jaakkonen 2010, 7-8.)<\/p>\n
Joillakin improvisoinnin aloittamista voi auttaa hyvin rajatut kehykset, jolloin valinnanvara v\u00e4henee ja hetkess\u00e4 luominen on helpompaa. Joillekin taas on helpompaa aloittaa t\u00e4ysin vapaasta improvisaatiosta, jota ei sido rytmi tai s\u00e4vellajikaan, jolloin oppilas kokee voivansa tehd\u00e4 mit\u00e4 tahansa ja silti soittavansa \u201doikein\u201d. Oppilaalle on hyv\u00e4 korostaa varsinkin alkuvaiheessa, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 ei improvisaatiossa ole. Soittoharrastus on t\u00e4ynn\u00e4 virheiden korjaamista, joten kynnys omaan luomiseen ilman nuotteja ja etuk\u00e4teisharjoittelua voi olla joillekin oppilaille korkea, riippuen tietenkin musiikkitaustasta. Improvisointia aloittaessa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voi opetella kirjoista. Tiedon ja musiikillisen korvan kehitt\u00e4minen tietysti auttavat, mutta vasta rohkea kokeileminen saa kehittym\u00e4\u00e4n. (J\u00e4nk\u00e4l\u00e4 & Ranki 2010, 8.)<\/p>\n
Opettaja voi my\u00f6s omalla esimerkill\u00e4\u00e4n ja itse \u201dv\u00e4\u00e4ri\u00e4\u201d \u00e4\u00e4ni\u00e4 soittamalla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ettei virheit\u00e4 tarvitse pel\u00e4t\u00e4 ja ett\u00e4 improvisaatiossa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on yritt\u00e4\u00e4 ja kokeilla uutta.\u00a0 Tekemisen ilo tuloksista riippumatta on musiikinopettamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4, virheet kuuluvat luovuuteen (Saastamoinen 1990, 34.) Kehujen t\u00e4ytyy tietenkin aina olla realistisia ja perustua johonkin oikein tehtyyn asiaan. Muuten oppilaan k\u00e4sitys omista taidoistaan tai opettajan osaamisesta voivat v\u00e4\u00e4risty\u00e4. (Jaakkonen 2010, 11.) Lis\u00e4ksi liiassa kehumisessa positiivinen palaute menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4 ja siit\u00e4 tulee itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mit\u00e4 enemm\u00e4n improvisoidaan, sit\u00e4 tarkemmin voi puuttua niihin \u201dhuonommin soiviin\u201d \u00e4\u00e4niin ja opettaa oppilaalle kuuntelua soittamisen rinnalla. Esimerkiksi voi ennen harjoitusta tarkentaa, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa keskityt\u00e4\u00e4n oikean tai oikeiden asteikkojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai erityisesti rytmin hallintaan. Improvisointi on hyv\u00e4 keino siirt\u00e4\u00e4 teoriaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n: improvisoidessa voidaan tarttua harmonian tai rytmiikan uusiin aisoihin ja tuoda ne osaksi jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 soittoa. ( J\u00e4nk\u00e4l\u00e4 & Ranki 2010, 8.) Toisaalta my\u00f6s improvisoinnissa k\u00e4ytetyt tekniikat tai tyylit voidaan my\u00f6hemmin purkaa teoriaksi, eli oppimista tapahtuu my\u00f6s toisin p\u00e4in (Jaakkonen 2010, 10).<\/p>\n
Olen omassa opetusty\u00f6ss\u00e4ni huomannut, ett\u00e4 kannustaminen ja kaikkien ideoiden varaukseton hyv\u00e4ksyminen on kannattavaa improvisoinnin alkumetreill\u00e4, varsinkin jos oppilas on ujo improvisoimaan. Toisten ideoiden hyv\u00e4ksyminen onkin improvisoinnin kantava voima, mutta joskus se saattaa unohtua. Monesti mietit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 muutkin nyt t\u00e4st\u00e4 ajattelevat ja analysoidaan liikaa, hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n ideat ennen kuin niit\u00e4 edes esitelt\u00e4isiin. (Jaakkonen 2010, 8.) Improvisointia harjoittelemalla t\u00e4m\u00e4 kynnys madaltuu ja omia ajatuksiaan uskaltaa tuoda helpommin esille \u2013 niin musiikissa kuin muussakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kun oppilas on rohkaistunut improvisoinnin maailmaan, voi opettaja mielest\u00e4ni alkaa antaa enemm\u00e4n vinkkej\u00e4 ja palautetta improvisaatiosta. My\u00f6s oppilaan kanssa on hyv\u00e4 keskustella improvisoinnin j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Olen opettanut kanteletta jo monta vuotta sek\u00e4 yksityistunneilla ett\u00e4 musiikkileireill\u00e4. Olen sis\u00e4llytt\u00e4nyt opetukseeni improvisaatiota hyvin paljon. Joka tunnilla en sit\u00e4 tee, sill\u00e4 muut asiat viev\u00e4t ajan ja huomion ja ovat ajankohtaisia juuri sill\u00e4 tunnilla. En halua improvisoida vain sen takia, ett\u00e4 minulla olisi periaate improvisoida joka tunnilla, sopipa se tuntiin tai ei. Joskus koko tunti rakentuu improvisointia ajatellen ja toisella kerralla omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittaminen on enemm\u00e4nkin \u201dv\u00e4lipalana\u201d tai varasuunnitelmana, jos jokin toinen asia ei menek\u00e4\u00e4n suunnitellulla tavalla.<\/p>\n
Minulla on muutamia hyv\u00e4ksi havaittuja harjoituksia improvisaation k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 tunneilla. Olen esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4nyt kortteja ryhm\u00e4ss\u00e4 improvisoinnissa, jolloin jokainen valitsee ja katsoo yhden kuvakortin (kuten tavallinen maisemakortti) ja soittaa n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 kuvan muille. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen muut kertovat, millainen kuva on heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n. Kaikkien kerrottua alkuper\u00e4inen kuva n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Harjoitus toimii monenik\u00e4isell\u00e4 ja on hyv\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s keskustelua improvisaatiosta, sill\u00e4 jokaisella on aina omat ehdotukset mahdollisesta kuvasta ja n\u00e4in huomataan, ettei v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 improvisointitapaa olekaan.<\/p>\n
Toisessa paljon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni harjoituksessa ensimm\u00e4inen improvisoija keksii hyvin lyhyen p\u00e4tk\u00e4n, er\u00e4\u00e4nlaisen riffin, jota alkaa toistaa. Seuraava soittaja keksii t\u00e4h\u00e4n sopivan riffin ja taas seuraava, edellisten riffien soidessa koko ajan taustalla. Kun kierros on mennyt ymp\u00e4ri voi ensimm\u00e4isen\u00e4 aloittanut vaihtaa aihiotaan ja keksi\u00e4 uuden p\u00e4tk\u00e4n \u00e4\u00e4nimaton p\u00e4\u00e4lle. Harjoituksessa saa helposti hienon kuuloista \u00e4\u00e4nimaisemaa aikaiseksi ja sen voi tehd\u00e4 oppilaan kanssa kahdestaan tai isommassa ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Jotkut oppilaat improvisoivat mieluummin kuin toiset, mutta olen huomannut, ett\u00e4 kaikki ovat siin\u00e4 kehittyneet. Jokaiselle oppilaalle voi yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 sopivan tavan harjoitella improvisaatiota, sill\u00e4 se avaa kelle tahansa musiikinharrastajalle aivan uuden oven omaan luovuuteen. Selkeill\u00e4 ja rennoilla harjoituksilla saa aremmatkin oppilaat heitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n improvisoinnin maailmaan.<\/p>\n
Jenni Ven\u00e4l\u00e4inen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n Jaakkonen, M. 2010. Lukoista luovuuteen \u2013 improvisointi osana laulunopetusta. Jyv\u00e4skyl\u00e4: \u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 1.3.2014. http:\/\/theseus17-kk.lib.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10024\/17195\/LukoistaLuovuuteen.pdf?sequence=1<\/p>\n J\u00e4nk\u00e4l\u00e4, J. & Ranki, L.2010. Improvisoinnin l\u00e4hteill\u00e4 \u2013 miten opettaa ja harjoitella improvisointia. Kuopio. Savonia AMK, pedagoginen opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 1.3.2014.http:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/21146\/Jankala_Jukka_Ranki_Lauri.pdf?sequence=1<\/p>\n Saastamoinen, I. & Leisi\u00f6, T. 1990. Keiteleen oudompi nuottikirja \u2013 Johdatus luovaan musiikinopetukseen. Tampere: Tampereen yliopisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 soittamista oikein voi opettaa? Mit\u00e4 jos oppilas ei halua tai osaa improvisoida? Improvisointiakin voi ja pit\u00e4\u00e4 harjoitella, sill\u00e4 jokaisella on varmasti paljon omia musiikillisia ajatuksia, ep\u00e4varmuus vain saattaa est\u00e4\u00e4 omaa luovuutta tulemasta ilmi. Ei v\u00e4\u00e4ri\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 Itse m\u00e4\u00e4rittelen improvisoinnin uuden luomisena hetkess\u00e4. Raamit voivat olla sovittuja (kuten s\u00e4vellaji, tahtiosoitus tms.), mutta esimerkiksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[50,141,10],"class_list":["post-683","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-improvisaatio","tag-improvisoinnin-opettaminen","tag-soitonopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=683"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2334,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/683\/revisions\/2334"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=683"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=683"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=683"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}L\u00e4hteet<\/h3>\n