{"id":663,"date":"2014-05-30T14:51:21","date_gmt":"2014-05-30T11:51:21","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=663"},"modified":"2023-09-10T21:01:46","modified_gmt":"2023-09-10T18:01:46","slug":"ilmaisun-opettaminen-tanssitunnilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/ilmaisun-opettaminen-tanssitunnilla\/","title":{"rendered":"Ilmaisun opettaminen tanssitunnilla"},"content":{"rendered":"<p>Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa asetetaan tavoitteeksi, ett\u00e4 oppilas syvent\u00e4\u00e4 tanssi-ilmaisuaan el\u00e4myksellisen ja tutkivan oppimisen avulla (Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002, 7). Tanssijan ty\u00f6n syvint\u00e4 olemusta on liikkeell\u00e4 ilmaiseminen. Liikemateriaalin hallinta on tietysti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ilmaisun t\u00e4rkeytt\u00e4 ei voi ohittaa, kun mietit\u00e4\u00e4n, miksi jokin teos koskettaa ja toinen teos j\u00e4\u00e4 et\u00e4isemm\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Haaste tanssinopettajalle on se, miten opettaa ilmaisua. Tanssia opettaessa opetetaan tekniikkaa ja taitoa. Harjoitetaan lihasten liikeratoja ja kest\u00e4vyytt\u00e4 sek\u00e4 venyvyytt\u00e4 eli fyysisi\u00e4 ominaisuuksia. Luovuutta ja omien ratkaisujen tekemist\u00e4 voi opettaa erilaisten improvisaatioharjoitteiden kautta. Ilmaisun opettamiseen tuntuu kuitenkin olevan kovin v\u00e4h\u00e4n keinoja. Tanssiessa usein kehotetaan etsim\u00e4\u00e4n ilmaisua, mutta kuinka opettajana ilmaisua voi l\u00e4hte\u00e4 opettamaan ja harjoittamaan? \u00a0Onko eri tanssilajien v\u00e4lill\u00e4 eroa siin\u00e4, miten oppilaat k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t ilmaisun k\u00e4sitteen? T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelemme kehitt\u00e4miemme ilmaisua parantavien harjoitteiden toimivuutta nykytanssin ja baletin harrastajilla.<\/p>\n<h2>Tanssi-ilmaisu<\/h2>\n<p>Ilmaisua on monenlaista ja useassa koulussa tarjotaan ilmaisutaidon kursseja. Usein kyseiset kurssit ovatkin teatteri-ilmaisun tunteja. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa puhutaan kehollisesta ilmaisusta, jonka Eeva Anttila m\u00e4\u00e4ritelee kirjassaan Tanssin Aika sanaa tanssi-ilmaisu varsin osuvasti.<\/p>\n<p>\u201d<i>Tanssi-ilmaisu on oppilaskeskeist\u00e4,luovaa toimintaa, jossa keskipisteen\u00e4 on oman kehon tuntemus ja -hallinta sek\u00e4 luovuuden ja mielikuvituksen k\u00e4ytt\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen. Tanssi-ilmaisun kautta pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 sis\u00e4isen ja ulkoisen maailman v\u00e4lill\u00e4 ja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n kosketus sellaisiin alueisiin, jotka helposti muuten j\u00e4\u00e4v\u00e4t huomioitta. Luovuus, herkkyys, spontaanius, intuitio ovat kaikille t\u00e4rkeit\u00e4, ja taiteilijoille ne antavat sek\u00e4 tulkinnallisen ilmaisun syvyytt\u00e4 ett\u00e4 uuden luomisen l\u00e4hteit\u00e4.\u201d <\/i>(Anttila, 1994, s. 22.)<\/p>\n<p>Tanssi-ilmaisu on hyvin monitasoista. Kehitt\u00e4miemme harjoitteiden p\u00e4\u00e4painoksi tuli ilmaisun tutkiminen ja kehitt\u00e4minen kehotietoisuuden lis\u00e4\u00e4misen kautta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n tuntee kehonsa, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kehoa ja liikeratoja tarvitsee mietti\u00e4 tanssimisen aikana, vaan liikkeest\u00e4 tulee automaattisempaa. Samalla mieleen j\u00e4\u00e4 tilaa keskitty\u00e4 tanssin kokemiseen tekemisen sijaan. My\u00f6s ilmaisulle j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n aikaa. Toisaalta ilmaisu voi my\u00f6s kummuta liikkeen ja kehon tuntemisen ja tunnustelemisen kautta, jos esimerkiksi tanssin fokus on liikemateriaalissa ja sen suorittamisessa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suunnitella harjoitteita monipuolisesti erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, sill\u00e4 jokainen oppilas on omanlaisensa yksil\u00f6 eik\u00e4 yksitt\u00e4inen harjoite v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toimi samalla tavalla kaikille. Tanssitaiteen tohtori Paula Salosaari k\u00e4sittelee aihetta seuraavanlaisesti: <i>&#8221;Kinesteettiset mielikuvat antavat tanssijalle paljon erilaisia mahdollisuuksia kokea tanssinsa uudella lailla. Saman asian voi kokea erilaisin keinoin ja toiselle yksi l\u00e4hestymistapa on luontevampi kuin toinen.&#8221; <\/i>(Salosaari, 1997, s. 65.)<\/p>\n<h2>Prosessin kulku<\/h2>\n<p>Suunnittelimme kahdeksan eri harjoitetta, jotka m\u00e4\u00e4rittiv\u00e4t jokaisen tunnin teeman. Harjoitteiden tematiikka ja j\u00e4rjestys m\u00e4\u00e4rittyi paljon sen mukaan, miten niit\u00e4 on helppo\/vaikea l\u00e4hesty\u00e4 oman mielikuvamme mukaan. Toisaalta my\u00f6s tanssi lajina m\u00e4\u00e4ritteli teemojamme. Tanssi on kokonaisvaltaista kehon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jossa perinteisesti liikutaan hyvin paljon kahden jalan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Anatomisen rakenteen l\u00e4pi k\u00e4yminen kokonaisuudessaan sek\u00e4 alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in edeten kehoa jaotellen tuntui loogiselta tavalta l\u00e4hesty\u00e4 aihetta ja tuoda se oppilaille. Nelj\u00e4 viimeist\u00e4 harjoituskertaa taas viev\u00e4t asiaa eteenp\u00e4in t\u00e4st\u00e4 kehon anatomian perusasioista kohti tilaa ja toisia ihmisi\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy kaari ns. itsest\u00e4 ulosp\u00e4in, l\u00e4helt\u00e4 kauas. Harjoitteiden muodostaman kehotietoisuuden oli tarkoitus my\u00f6s tukea oppilaan itsevarmuutta liikkeess\u00e4, jota kautta oppilas nauttisi tanssimisestaan. T\u00e4m\u00e4 taas v\u00e4littyisi eteenp\u00e4in vahvana, kokonaisvaltaisena ilmaisuna.<\/p>\n<p>Sijoitimme harjoitteet ensimm\u00e4iseksi tunnilla teht\u00e4v\u00e4ksi asiaksi. Ajatuksena oli tuoda ilmaisu esille jo ensimm\u00e4isest\u00e4 harjoitteesta l\u00e4htien, jotta ilmaisua ei koettaisi erillisen\u00e4 asiana l\u00e4mmittelyst\u00e4, tekniikan harjoittamisesta tai muista tunnilla teht\u00e4vist\u00e4 harjoitteista. Ilmaisu pysyisi l\u00e4sn\u00e4 koko tunnin ajan oppilaan mieless\u00e4 jo l\u00e4mmittelyst\u00e4 l\u00e4htien. Tunnin aikana oli my\u00f6s helpompi muistutella teemasta, kun jo alussa oli tehty harjoitus sen puitteissa.<\/p>\n<p>Pyrimme prosessin aikaan observoimaan tuloksia, n\u00e4kyisik\u00f6 muutosta ilmaisussa vai ei. My\u00f6s oppilaiden oma kokemus oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jonka takia teetimme oppilaillemme kaksi kysely\u00e4, toisen ensimm\u00e4isell\u00e4 tunnilla ennen harjoituksiin paneutumista ja toisen viimeisell\u00e4 tunnilla prosessin j\u00e4lkeen. Alkukyselyss\u00e4 pyysimme oppilaita \u00a0kertomaan omasta k\u00e4sityksest\u00e4\u00e4n: millaista ilmaisu heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n on, mik\u00e4 tekee liikkeest\u00e4 tanssia ja kokevatko oppilaat, ett\u00e4 ilmaisua opetetaan tarpeeksi kouluissa. Loppukyselyll\u00e4 selvitimme onko teett\u00e4mist\u00e4mme harjoitteista ollut apua oppilaille heid\u00e4n kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n omaa ilmaisuaan, onko oppilaan oma k\u00e4sitys ilmaisusta muuttunut vai onko mit\u00e4\u00e4n edes tapahtunut. N\u00e4in emme tue vain omia mielipiteit\u00e4mme tai nojaa vain omaan subjektiiviseen kokemukseemme pohtiessamme harjoitteiden hy\u00f6dyllisyytt\u00e4.<\/p>\n<h2>Harjoitteiden sis\u00e4lt\u00f6<\/h2>\n<p>Harjoitteidemme sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 l\u00e4hdimme rakentamaan anatomian hahmottamisen kautta, mielikuvilla tunnustelemalla anatomista rakennetta sek\u00e4 stimuloimalla kehoa erilaisten kosketusten kautta. K\u00e4ytimme hyv\u00e4ksemme alan kirjallisuutta, sek\u00e4 omia kokemuksiamme. Sovelsimme ajatuksia seuraavista teoksista: Body, Space, Image (Tufnell, Crickmay, 1993), Dynamic alignment through imagery (Franklin, 2012) sek\u00e4 Body Stories- A guide to experimental anatomy (Olsen, 1998).<\/p>\n<p>Harjoitteet muodostivat kokonaisuuden, jossa tuntien painopiste oli seuraavissa eri asioissa:<\/p>\n<table border=\"0\" cellspacing=\"0\" cellpadding=\"0\">\n<tbody>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>KEHON LUINEN RAKENNE<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Noin 30 minuutin mittainen improvisaatioharjoitus, jossa oppilas \u00a0 koettaa eritell\u00e4 luista rakennettaan mielikuvien avulla ja liikkua \u00a0 luu-l\u00e4ht\u00f6isesti havainnoiden tapahtumia kehossa arvottamatta liikett\u00e4 sen \u00a0 enemp\u00e4\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>ALARAAJOJEN RAKENNE, JALKAPOHJIEN TUTKIMINEN SEK\u00c4 \u00a0 PAINOPISTEET<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">K\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi jalkojen luiset rakenteet kosketuksen kautta omasta \u00a0 kehosta, erityisesti jalkater\u00e4n rakenne. painetaan jalkapohjasta sen kolme \u00a0 painopistett\u00e4 jolle kehon painon kuuluisi jakautua tasaisesti.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>LANTIO<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Tutkaillaan oppilaiden kanssa \u00a0 lantion luista rakennetta ja lihasten kiinnittymist\u00e4 lantion alueelle. \u00a0 Etsit\u00e4\u00e4n selinmakuulla lantion \u00e4\u00e4riasennot yl\u00f6s- ja alasp\u00e4in sek\u00e4 sivuttain. \u00a0 Noustaan istumaan ja haetaan tuntuma istuinluiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olosta. Seisten \u00a0 parallel ja auki kierrettyn\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n taas lantion \u00e4\u00e4riasennot ja neutraali \u00a0 tila. Kiinnitet\u00e4\u00e4n huomio lantion liikkeeseen k\u00e4velless\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>YL\u00c4VARTALO: RINTAKEH\u00c4 SEK\u00c4 K\u00c4SIVARRET<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikkeelle samalla tavalla kuin lantiossa, \u00a0 etsit\u00e4\u00e4n maata vasten rintakeh\u00e4n \u00e4\u00e4riasennot. Liikutetaan k\u00e4si\u00e4 kohti kattoa \u00a0 ja eri suuntiin fokusoiden rintakeh\u00e4\u00e4n ja sen muutoksiin. Noustaan yl\u00f6s ja \u00a0 parin kanssa tunnustellaan molemmilta selk\u00e4nikamat alas rullauksen aikana. \u00a0 Loppuun vapaa improvisaatio parin pit\u00e4ess\u00e4 k\u00e4mment\u00e4 eri kohdissa selk\u00e4rankaa.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>KATSE<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Oppilaat liikkuvat vapaasti tilassa ensin keskittyen oman \u00a0 kehonsa tuntemuksiin, jonka j\u00e4lkeen l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n asteittain keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0\u00a0katsetta muihin ihmisiin ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n tilaan. Etsit\u00e4\u00e4n katsekontakteja tai \u00a0 jotain mielenkiintoista tilassa, koitetaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pys\u00e4hdyksen hetki ja \u00a0 impulssi takaisin liikkeelle l\u00e4ht\u00f6\u00f6n.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>KOSKETUS, IHON TUNTOAISTI<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Herkistet\u00e4\u00e4n tuntoaistia ensin skannamalla l\u00e4pi kehon \u00a0 pintoja, jotka ovat kosketuksessa lattiaan, jonka j\u00e4lkeen koitetaan aistia \u00a0 ilmavirta ihon pinnalla liikkeess\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>PAINONANTO JA -OTTO, KOHTAAMINEN<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n parin kanssa. Muodostetaan asentoja, \u00a0 joihin toisen parista on annettava koko painonsa. Vuorotellaan ensin hitaasti \u00a0 ja tunnustellen, my\u00f6hemmin vaihdot nopeutuvat ja linkittyv\u00e4t parin yhteiseksi \u00a0 improvisaatioksi.<\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td valign=\"top\" width=\"321\"><b>HENGITYS<\/b><\/td>\n<td valign=\"top\" width=\"321\">Mielikuvien avulla kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota hengitykseen ja \u00a0 sen eri rytmityksill\u00e4 tutkitaan, mit\u00e4 tapahtuu liikkeelle.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<h2><b>Nykytanssin opetusryhm\u00e4<\/b><\/h2>\n<p>Nykytanssin koeryhm\u00e4 koostui Kallion Ilmaisutaidon lukion 1.-3. vuosikurssin opiskelijoista. Taustaltaan opiskelijat olivat hyvin erilaisia, osalla on takanaan pitk\u00e4 taival tanssin parissa, kun osa taas tanssi ensimm\u00e4isi\u00e4 tuntejaan. Yhteens\u00e4 opetuskertoja oli 10, joista seitsem\u00e4ll\u00e4 pidettiin tekemi\u00e4mme harjoitteita. Kaksi ensimm\u00e4ist\u00e4 opetuskertaa tutustuttiin ryhm\u00e4\u00e4n, jotta pystyttiin paremmin arvioimaan edistymist\u00e4 ja ilmaisuteht\u00e4vien mahdollista vaikutusta tuntien kuluessa. Alkuper\u00e4isess\u00e4 suunnitelmassa esitetyt kahdeksan harjoitetta muokkautuivat niin, ett\u00e4 lantion ja rintakeh\u00e4n harjoitteet sulautettiin yhdeksi.<\/p>\n<p><b>Ilmaisu ja nykytanssi<\/b><\/p>\n<p>Nykytanssi miellet\u00e4\u00e4n lajina sellaiseksi, jota rakennetaan enemm\u00e4n tanssijal\u00e4ht\u00f6isesti kuin esimerkiksi balettia. Ilmaisu haetaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tanssijan oman ty\u00f6n kautta ja sille annetaan aikaa. Alkukyselyss\u00e4mme saimme kuitenkin vastauksia, joista v\u00e4littyi tarve k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin aikaa ilmaisun harjoittamiseen.<\/p>\n<p>\u201d<i>Haluaisin kehitt\u00e4\u00e4 oman kehon omaa liikett\u00e4, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoa, valintoja. Miten \u201dtyhj\u00e4\u00e4n\u201d eteen esitettyyn liikkeeseen saa liitetty\u00e4 ajatuksensa.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Toisaalta osa oppilaista n\u00e4ki koko tanssitunnin ilmaisun harjoittamiseksi ja keskittymisen riitt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>\u201d<i>Ilmaisua kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n aina joku oppii liikkeen tai uuden tavan tehd\u00e4 asioita, ja p\u00e4\u00e4see soveltamaan sit\u00e4. Kyll\u00e4 siihen keskityt\u00e4\u00e4n tarpeeksi. Koko tanssitunti mielest\u00e4ni ohjaa siihen.\u201d<\/i><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 ajatus kokonaisvaltaisesta tanssitunnista, jossa yht\u00e4aikaa harjoitetaan niin ilmaisua, tekniikkaa, liikelaajuuksia, lihaskuntoa ja liikkeen virtaa, onkin se p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 jota tavoitella.<\/p>\n<p><b>Mieleenpainuvimmat kokemukset<\/b><\/p>\n<p>Vaikuttavimmat ja n\u00e4kyvimm\u00e4t tulokset tulivat niill\u00e4 kerroilla, kun k\u00e4siteltiin hengityst\u00e4 ja painonantoa teemana.<\/p>\n<p>\u201d<i>Hengitysharjoitus oli erityisen hyv\u00e4. Sill\u00e4 sai oman kehon jotenkin avattua ja \u201dtsempattua\u201d mukaan tunnille ja my\u00f6hemminkin tansseissa osasi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4 hy\u00f6dyksi.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Tosin jo ensimm\u00e4isen teeman j\u00e4lkeen n\u00e4ytti todella lupaavalta: liikkeen ketjutus ja jatkuvuus oli selke\u00e4sti parempaa kuin kahdella ensimm\u00e4isell\u00e4 tanssitunnilla.<\/p>\n<p>Alaraajojen rakenteen ollessa teemana tulokset n\u00e4yttiv\u00e4t ulosp\u00e4in vaisuilta. Yhteys ilmaisuun j\u00e4i kenties ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mik\u00e4 saattaa johtua huonosta ohjeistuksesta tai teht\u00e4v\u00e4 j\u00e4i liiaksi pelk\u00e4n anatomian tasolle. T\u00e4m\u00e4 kerta toi kuitenkin hyvin esille sen, kuinka monitasoista ilmaisu todellisuudessa on ja ett\u00e4 pelkk\u00e4 anatominen tutkailu ja tiet\u00e4mys ei ole tarpeeksi. Toisaalta oppilaan oma kommentti jalan luiden harjoituksesta tuo kuitenkin eri\u00e4v\u00e4n mielipiteen harjoitteen hy\u00f6dyllisyydest\u00e4.<\/p>\n<p>\u201d<i>Erityisesti jalan luiden etsint\u00e4 sek\u00e4 kosketusharjoitukset j\u00e4iv\u00e4n mieleen. Oli mielenkiintoista mietti\u00e4 tanssiessa kosketusta lattiaan\/ilmaan. Tanssiminen tuntui paljon intensiivisemm\u00e4lt\u00e4 harjoitteiden j\u00e4lkeen.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Aina kehitys tai tunne jonkin asian hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 ei siis n\u00e4y ulosp\u00e4in kyseisell\u00e4 hetkell\u00e4. Oppilaiden vastaukset muistuttavatkin siit\u00e4, ettei ulosp\u00e4in aina n\u00e4y henkil\u00f6n sis\u00e4inen maailma, eik\u00e4 ulkoap\u00e4in tehty arvio aina osu oikeaan.<\/p>\n<p><b>Kehitys ja kasvu<\/b><\/p>\n<p>Oppilaiden k\u00e4sitys ilmaisusta oli kokonaisvaltainen ja avara jo alkukyselyyn vastatessa, jolloin suurta muutosta omassa ilmaisun k\u00e4sitteess\u00e4 ei tapahtunut kurssin aikana. \u201d<i>Tuntui helpolta ja hyv\u00e4lt\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ilmapiiriss\u00e4 ja opin asioita omasta kehostani. Ilmaisu ei kuitenkaan kehity hetkess\u00e4.\u201d<\/i><\/p>\n<p>Loppukyselyn perusteella oppilaat ovat itse kokeneet harjoitukset kuitenkin hyviksi. Kysyimme, onko harjoitteista saanut jotain irti ja positiivisia vastauksia tuli paljon. \u201d<i>Harjoitukset olivat hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja niiden kautta pystyi j\u00e4sentelem\u00e4\u00e4n ilmaisua paremmin. Hengitys-harjoitus oli hy\u00f6dyllisin henkil\u00f6kohtaisesti. Muistakin harjoituksista sain ahaa-el\u00e4myksi\u00e4. :D\u201d<\/i><\/p>\n<p>Ulkopuolisena katsoen oppilaiden kehotietoisuus ja ilmaisu kehittyiv\u00e4t selke\u00e4sti kurssin aikana. Kuitenkin se, kuinka suuri osuus ilmaisuteht\u00e4vill\u00e4mme t\u00e4h\u00e4n oli, on ep\u00e4varmaa. Kehotietoisuus kasvaa joka tapauksessa harjoitusten edistyess\u00e4 ja toistojen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 my\u00f6s tekemisen laatu paranee.<\/p>\n<h2>Baletin harrastajat<\/h2>\n<p>Toinen koeryhm\u00e4 koostui Keravan Tanssiopiston kahdeksasta 14-16 -vuotiaasta baletin harrastajasta. Ryhm\u00e4 harjoittelee aktiivisesti tanssin perusopetuksen laajalla linjalla p\u00e4\u00e4aineenaan baletti ja sivuaineina jazz- ja nykytanssi. Esiintym\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4n j\u00e4senet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kertaa vuodessa, jouluisin ja kev\u00e4isin. Varsinaista ilmaisun opetusta ei erikseen ryhm\u00e4lle j\u00e4rjestet\u00e4, vaan opetus tapahtuu jokaisen opettajan oman harkinnan mukaan sulautettuna tekniikkatuntien sis\u00e4lle. Tutkimusjakso ajoittui kahdeksan viikon ajalle ja opetustunteja oli kerran viikossa 90min.<\/p>\n<p><b>Ilmaisu baletissa<\/b><\/p>\n<p>Perinteisesti baletin ilmaisu koostuu mimiikasta, jossa tietyill\u00e4 eleill\u00e4 ilmaistaan jotain tietty\u00e4 tunnetilaa. Kasvojen toivotaan heijastavan my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 tunnetiloja ja usein kuulee tanssijoille annettavan ohjeita, esimerkiksi: &#8221;ole iloinen&#8221; tai &#8221;n\u00e4yt\u00e4 surulliselta&#8221;. T\u00e4m\u00e4 voi tuntua p\u00e4\u00e4lleliimatulta ja vaikealta tanssijan toteuttaa. Siksi my\u00f6s baletin opetuksessa olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 mietti\u00e4, mill\u00e4 keinoin saada harrastaja ilmaisemaan niin, ett\u00e4 se on my\u00f6s totta h\u00e4nelle itselleen.Vastaukset alkukyselyss\u00e4 kysyttyyn kysymykseen &#8221;Mit\u00e4 sinulle tarkoittaa tanssi-ilmaisu?&#8221; antoivat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin ryhm\u00e4ss\u00e4 ilmaisun koetaan olevan jotain ulkopuolelta m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4.<\/p>\n<p>Oli havaittavissa, ett\u00e4 alkuun ryhm\u00e4 suhtautui varauksella perinteisen balettitunnin kaavan rikkomiseen tunnin alkaessa improvisaatio-harjoitteilla. Kuitenkin pian oppilaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t sis\u00e4lle harjoituksiin ja t\u00e4ss\u00e4 oli apuna opettajan perustelut, miksi kyseist\u00e4 harjoitetta tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><b>Oppilaiden kokemuksia<\/b><\/p>\n<p>Merkitt\u00e4vimmiksi teemoiksi balettiryhm\u00e4ll\u00e4 osoittautuivat katse ja hengitys. <i>&#8221;Harjoitus, jossa piti etsi\u00e4 kohteita, joihin katsoa oli ehk\u00e4 sellainen itselleni hy\u00f6dyllinen juttu. Siin\u00e4 tuli todella keskittynyt olo ja oli tietoinen siit\u00e4, mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 oli ja keit\u00e4 muita tilassa oli samaan aikaan. Sai jotenkin sellaista tietoa, mihin ei aiemmin ole kiinnitt\u00e4nyt huomiota&#8221;. <\/i>Ulkopuolisena katsottuna oppilaiden liike muuttui tanssiksi heti, kun oppilas oikeasti n\u00e4ki jotain edess\u00e4\u00e4n. Katse-teemaan oli my\u00f6s helppo palata my\u00f6hemmin muillakin tunneilla ja joulun\u00e4yt\u00f6ksen koreografioita harjoiteltaessa keskityttiin paljon katseen kohdistamiseen ja katsekontaktiin kanssatanssijoiden kanssa. My\u00f6s tunnilla teht\u00e4v\u00e4t tankosarjat muuttuivat tanssiksi, kun oppilaat keskittyiv\u00e4t katseenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kommenttien mukaan se my\u00f6s tuntui tanssilta, mik\u00e4 joskus tankosarjoissa p\u00e4\u00e4see unohtumaan.<\/p>\n<p>Mit\u00e4 vaikeampia liikeyhdistelmi\u00e4 suoritetaan, sit\u00e4 useammin oppilas pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hengityst\u00e4\u00e4n ja antaa itselleen luvan hengitt\u00e4\u00e4 vasta, kun liikeet on suoritettu. T\u00e4ll\u00f6in ilmaisu j\u00e4\u00e4 taka-alalle ja kyse on suorittamisesta ja varmasti tuntuu tekij\u00e4st\u00e4kin vain silt\u00e4. Oman hengityksen kuunteleminen ja sen mukaan vapaasti liikkuminen auttoi selv\u00e4sti oppilaita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengityst\u00e4 my\u00f6s annetussa liikkeess\u00e4. Teimme my\u00f6s kokeilun, jossa oppilaat tekiv\u00e4t grand pli\u00e9n pid\u00e4tt\u00e4en hengityst\u00e4, jonka j\u00e4lkeen hengitt\u00e4en vapaasti ja liikkeen laatu ja miellytt\u00e4vyys sit\u00e4 tehd\u00e4, parani. Kyse on pienist\u00e4 yksinkertaisista asioista, mutta usein tekniikkatunnilla ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t liikkeiden ja liikesarjojen opettelun varjoon.<\/p>\n<p>V\u00e4hemm\u00e4n merkityksellisimpin\u00e4 teemoina baletin oppilaat pitiv\u00e4t luisen rakenteen tutkimista, sill\u00e4 se koettiin vaikeaksi hahmottaa. <i>&#8221;Luu-harjoitus oli hiukan vaikea sis\u00e4ist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 luut ovat ns. n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4.&#8221; <\/i>Opetuksen tukena olisi ollut hy\u00f6dyllist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjallisuutta tai muuta l\u00e4hdett\u00e4 havainnollistamaan kehon luisen rakenteen rakentumista, mik\u00e4 olisi auttanut oppilaita hahmottamaan sit\u00e4 paremmin. On kuitenkin my\u00f6s syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 luisen rakenteen tutkiminen ja t\u00e4t\u00e4 kautta kehotietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen sijoittui alkup\u00e4\u00e4h\u00e4n tutkimusprosessia, jolloin oppilaat eiv\u00e4t olleet viel\u00e4 tottuneet ty\u00f6skentelytapohin, mik\u00e4 saattaa olla osasyyn\u00e4 kokemuksiin harjoitteiden vaikeudesta.<\/p>\n<p><b>Koreografinen ty\u00f6skentely<\/b><\/p>\n<p>Vaikka koreografinen ty\u00f6skentely ei kuulunut alunperin teemoihin, joita asetimme t\u00e4lle tutkielmalle, alkoi prosessin aikana tuntumaan, ett\u00e4 baletin oppilaat voisivat saada siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 omaan ilmaisuunsa. Toiseksi viimeisell\u00e4 tunnilla oppilaat saivat sattumanvaraisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 viisi kappaletta paperilappuja, joissa jokaisessa luki yksi liike jo heille tutusta liikesarjasta. Teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli asettaa n\u00e4m\u00e4 liikkeet j\u00e4rjestykseen, jossa ne oltiin saatu ja linkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne yhteen omalla liikemateriaalilla. Lis\u00e4ksi koreorafioidulla liikeyhdistelm\u00e4ll\u00e4 tulisi olla selke\u00e4 aloitus ja lopetus. Aluksi oppilaat olivat kauhuissaan, eiv\u00e4tk\u00e4 tienneet, mist\u00e4 aloittaa, sill\u00e4 ty\u00f6skentelytapa ei ole tyypilinen klassisen baletin tunneilla. Kun sitten heit\u00e4 rohkaistiin valitsemaan ensimm\u00e4inen liike, mik\u00e4 tulee mieleen, alkoi salissa synty\u00e4 mit\u00e4 mielenkiintoisempia liikeyhdistelmi\u00e4. My\u00f6hemmin tuotokset esitettiin muille. Kysytt\u00e4ess\u00e4 oliko alkuper\u00e4ist\u00e4 opettajan antamaa sarjaa vai itse muokattua versiota antoisampaa tanssia, yksi vastaus j\u00e4i mieleen: <i>&#8221;oli vaikea keksi\u00e4 omaa, mutta toisaalta sit\u00e4 oli kivempaa tanssia, kun kukaan ei tajua jos ep\u00e4onnistuu&#8221;. <\/i>T\u00e4m\u00e4 suorittamisen ja onnistumisen paineen poisj\u00e4\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4ytyi katsojalle liikkeen vapautena, luontaisuutena ja ilmaisun vahvuutena.<\/p>\n<h2>Tulevaisuus<\/h2>\n<p>Ilmaisun kehittyminen on hidas prosessi, jossa oppi kehittyy hitaasti eik\u00e4 sit\u00e4 kasvua v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomaa silloin kun se tapahtuu. Kuitenkin kaikki t\u00e4h\u00e4n kasvuun her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4nannot tuntuvat olevan hedelm\u00e4llisi\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4. Oppilailta ker\u00e4tyiss\u00e4 palautteissa n\u00e4kyy henkil\u00f6iden perehtyneisyys ilmaisuun ja sen harjoittamiseen: ilmaisuharjoitteita ensi kertaa tekeville tekem\u00e4mme harjoitteet olivat mielt\u00e4 avaavia, jolloin numeeriseksi arvosanaksi teht\u00e4vien hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 saimme 8-10, kun taas edistyneemm\u00e4t valittivat ett\u00e4 harjoitteet j\u00e4iv\u00e4t liian pintapuolisiksi ja numeroksi tuli 5-7. Numeeriseksi keskiarvoksi harjoitteiden hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 asteikolla 1-10 keskiarvoksi tuli 8. Lukujen valossa harjoitteita ilmaisun kehitt\u00e4miseen kannattaa siis pit\u00e4\u00e4 tanssitunnin aikana.<\/p>\n<p>Teht\u00e4vi\u00e4 voi yh\u00e4 my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in.\u201d<i>Itse ehk\u00e4 toivoisin pidempi\u00e4 tutkiskeluaikoja ja harjoitusrauhaa. My\u00f6s jossain muussa vaiheessa tuntia, kuin ennen l\u00e4mpp\u00e4\u00e4 ja kylm\u00e4n\u00e4.\u201d <\/i>Jatkossa kannattaa kokeilla harjoitteiden pit\u00e4mist\u00e4 eri vaiheessa tuntia, jotta ne vastaisivat mahdollisimman monen oppilaan tarpeeseen. Harjoitteita kannattaa kokeilla my\u00f6s integroida esimerkiksi tekniikkaharjoitteiden yhteyteen.<\/p>\n<p>Musiikin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 oli my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 rooli harjoitteiden mielekkyydess\u00e4. Nykytanssijoiden kanssa musiikkia k\u00e4ytettiin vain kerran harjoitteita tehdess\u00e4, kun taas baletin oppilailla musiikki oli mukana jokaisella harjoituskerralla.<\/p>\n<p>\u201d<i>Harjoituksia olisi voinut selitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ja olisin kaivannut harjoituksissa musiikkia apuna. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 musiikki olisi voinut h\u00e4irit\u00e4 harjoitusta. Harjoitukset j\u00e4iv\u00e4t jotenkin hieman pinnallisiksi verrattuna aiempiin harjoituksiin mit\u00e4 olen tehnyt. Harjoitusten lyhyt aika ehk\u00e4 aiheutti sen.\u201d<\/i>Jatkoa ja edelleen kehitt\u00e4mist\u00e4 ajatellen harjoitteiden kestoa kannattaa tutkia ja varioida: toisilla oppilailla kest\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 harjoitteeseen sis\u00e4lle.<\/p>\n<h2>Lopuksi<\/h2>\n<p>Kokonaisuudessaan tutkimusprosessi oli antoisa ja vahvisti k\u00e4sityksi\u00e4mme siit\u00e4, ett\u00e4 ilmaisun kehitt\u00e4miseen kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa tanssin tekniikkatunneilla monipuolisin harjoituksin. T\u00e4st\u00e4 kertoo my\u00f6s tutkimusprosessin ulkopuolella olleen yleis\u00f6n kommentit Keravan Tanssiopiston joulun\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen. Kysytt\u00e4ess\u00e4 koko n\u00e4yt\u00f6ksen ilmaisun tasosta, korostui baletin tutkimusryhm\u00e4l\u00e4isten ilmaisu edukseen \u2018\u2019<i>luontevuudessan<\/i> ja \u2018\u2019<i>helppoudessaan\u2019\u2019<\/i>. Yleis\u00f6lle v\u00e4littyi itsevarmat tanssijat, jotka nauttivat tekemisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><b>Kirjoittajat: <\/b><\/p>\n<p><b>Inka-Leea Hakkarainen ja Salla-Maaria Mustonen 2014, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n<p>Anttila, E. 1994. Tanssin aika: opas koulujen tanssikasvatukseen. Helsinki: Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro. 139. ISBN: 951-8982-22-8<\/p>\n<p>Franklin, E. 2012. Dynamic alignment through imagery. Second edition. Champaign, IL, US: Human Kinetics.<\/p>\n<p>Olsen, A. 1998.\u00a0 Body Stories- A guide to experimental anatomy. Lebanon, NH, US: University Press of New England.<\/p>\n<p>Salosaari, P. 1998. Balettitunnilla merkityksi\u00e4 ja el\u00e4myksi\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 ja luomassa. Teoksessa N\u00e4k\u00f6kulmia tanssin opettamiseen, suomalaisten tanssitaiteilijoiden ja tanssintutkijoiden kirjoituksia 1997. Toim. Sarje, A. Helsinki: Yliopistopaino, pikapaino.<\/p>\n<p>Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002. Opetushallitus. Helsinki: Edita Prima Oy.<\/p>\n<p>Tufnell, Miranda; Crickmay, Chris 1993. Body, Space, Image: Notes towards.<\/p>\n<p>Improvisation and Performance. London: Dance Books.<\/p>\n<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on the_content --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on the_content -->","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa asetetaan tavoitteeksi, ett\u00e4 oppilas syvent\u00e4\u00e4 tanssi-ilmaisuaan el\u00e4myksellisen ja tutkivan oppimisen avulla (Taiteen perusopetuksen tanssin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet 2002, 7). Tanssijan ty\u00f6n syvint\u00e4 olemusta on liikkeell\u00e4 ilmaiseminen. Liikemateriaalin hallinta on tietysti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta ilmaisun t\u00e4rkeytt\u00e4 ei voi ohittaa, kun mietit\u00e4\u00e4n, miksi jokin teos koskettaa ja toinen teos j\u00e4\u00e4 [&hellip;]<!-- AddThis Advanced Settings generic via filter on get_the_excerpt --><!-- AddThis Share Buttons generic via filter on get_the_excerpt --><\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7,5],"tags":[146,147,145,16,11],"class_list":["post-663","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-baletti","tag-ilmaisu","tag-nykytanssi","tag-taiteen-perusopetus","tag-tanssinopetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/663","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=663"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/663\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2318,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/663\/revisions\/2318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=663"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=663"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=663"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}