Yhteismusisointi on k\u00e4sitteen\u00e4 laaja musiikin osaamisalue, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useiden eri taitojen omaamista ja k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Usein yhdess\u00e4 soittamiseen liittyy erilaisia tuntemuksia sek\u00e4 tunteita ja my\u00f6s emotionaalisia kokemuksia. Olemme itse kokeneet jousisoittajina yhteismusisoinnin t\u00e4rkeyden ja saaneet kokea sen my\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4 tekemisen iloa.<\/i> Artikkelissa keskitymmekin yhteismusisoinnin positiivisiin vaikutuksiin sek\u00e4 painotamme iloa, jota soittajat voivat yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 saada. Yhteismusisoinnin on havaittu kehitt\u00e4v\u00e4n musiikkioppilaiden erilaisia taitoja monipuolisesti ja yhteismusisoinnilla voi olla jopa vahva terapeuttinen merkitys.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 tekemisen t\u00e4rkeys<\/b><\/p>\n
Jokaiselle ihmiselle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuntea kuuluvansa ryhm\u00e4\u00e4n ja saada osallistua ryhm\u00e4n toimintaan.\u00a0 Suni (2006, 5) mainitsee pro gradu -tutkielmassaan siit\u00e4, kuinka instrumentin soitto on pitk\u00e4lti yksin\u00e4ist\u00e4 puurtamista. <\/i>Instrumenttiopinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t omatoimista ty\u00f6skentely\u00e4, itsekseen harjoittelua sek\u00e4 soittotunneilla opettajan kanssa ty\u00f6skentely\u00e4. Koska n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6skentelymuodot ovat pitk\u00e4lti yksin\u00e4ist\u00e4 tekemist\u00e4, voi motivaation yll\u00e4pit\u00e4minen olla haasteellista. Tuohinon (2009, 80) mukaan olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteissoittoa hy\u00f6dynnett\u00e4isiin heti, kun instrumentinsoiton alkeet, soittoasennot ja \u00e4\u00e4nenotto instrumentista on opittu. Pid\u00e4mme itsekin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 yhteismusisoinnin aloittamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Omissa soitto-opinnoissa varhaiset Suzuki-ryhm\u00e4kokemukset sek\u00e4 orkesterissa oman tason ylitt\u00e4vien kappaleiden soittaminen on ollut hyvin kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja motivoivaa. My\u00f6s yhteismusisointiryhmi\u00e4 opettaessa olemme huomanneet, kuinka jo vasta-alkajillakin on t\u00e4rke\u00e4 rooli soittoryhmiss\u00e4. He pystyv\u00e4t tuomaan sen hetkisen osaamisensa osaksi yhteismusisointiryhm\u00e4n kokonaisuutta.<\/i><\/p>\n
Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteissa (2002) mainitaan, kuinka instrumenttiopetus ja yhteismusisointi muodostavat toinen toistaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n kokonaisuuden. Opetussuunnitelmassa painotetaan, kuinka yhteissoitto on iloa luova ja opiskelumotivaatiota vahvistava tekij\u00e4. Yhteissoittoryhmiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppilaiden sosiaalisia taitoja sek\u00e4 ryhm\u00e4n keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen kehittymist\u00e4. Yhteissoittoryhmiss\u00e4 toimiessaan ja soittaessaan oppilaat oppivat t\u00e4rkeit\u00e4 soittotaitoja, kuten soittotekniikan, kuuntelutaidon sek\u00e4 nuotinlukutaidon kehittymist\u00e4 sek\u00e4 he oppivat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 esiintymiseen ja sosiaalisuuteen liittyvi\u00e4 taitoja. Hypp\u00f6nen (2009) ja Suni (2006) painottavat sit\u00e4, kuinka yst\u00e4vyyssuhteet ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Yhteismusisointiryhmist\u00e4 oppilaat voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 saman kiinnostuksen kohteen omaavia yst\u00e4vi\u00e4, jotka ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 motivaation yll\u00e4pit\u00e4misen kannalta.<\/i><\/p>\n
Taitojen kehittyminen<\/b><\/p>\n
Yhteismusisointi kehitt\u00e4\u00e4 oppilaiden erilaisia taitoja monipuolisesti sek\u00e4 laajasti. Yhdess\u00e4 soittaminen kehitt\u00e4\u00e4 soittajien kuuntelutaitoa ja harmoniatajua sek\u00e4 musiikillista hahmottamista, kun kappaleet ovat moni\u00e4\u00e4nisi\u00e4 ja harmoniat useampi kerroksisia kuin esimerkiksi yksin tai pianon s\u00e4estyksell\u00e4 soitettavissa kappaleissa. <\/b>Oma soitto-osuus eli stemma voi tuntua yksin soitettuna irralliselta ja jokseenkin tyls\u00e4lt\u00e4 ja se voi olla my\u00f6s vaikea hahmottaa, mutta kun kuulee toisten soittajien stemmat ja kappaleen kokonaisuudessaan huomaa, ett\u00e4 omalla stemmalla on t\u00e4rke\u00e4 rooli teoksessa, ja se voi olla palkitsevaa soittajille. Soitto kuulostaa mielenkiintoiselta ja hienolta ja harmonioiden kuuleminen ruokkii soittajien mielenkiintoa ja tuo iloa musiikin luomiseen.<\/p>\n
Yhteismusisointi kehitt\u00e4\u00e4 musiikillista kommunikointitaitoa. Muita soittajia tulee kuunnella ja seurata sek\u00e4 kyet\u00e4 kommunikoimaan heid\u00e4n kanssaan musiikillisesti, mik\u00e4 on yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 taitoja musisoidessa. <\/i>Sunin (2006, 12) mukaan yhteissoittoryhmiss\u00e4 opitaan my\u00f6s paljon erilaisia asioita seuraamalla, tarkkailemalla sek\u00e4 kuuntelemalla muita. Kun toiselle oppilaalle annetaan ohjeita ja neuvoja, voi jokainen oppilas ottaa opeista vinkkej\u00e4 my\u00f6s omaan soittamiseen ja harjoitteluun. T\u00e4m\u00e4n olemme huomanneet my\u00f6s omissa yhteismusisointiopinnoissamme. Yhteissoittoryhmiss\u00e4 jokainen oppilas saa v\u00e4lill\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia ohjeita opettajalta, ja esimerkiksi toiselle oppilaalle annettu ohje tai opetus voi olla hyvinkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen jokaiselle soittajalle heid\u00e4n omissa instrumenttiopinnoissaan. My\u00f6s kuuntelemalla toisten soittoa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaankin soittamiseen uusia ideoita ja keksii keinoja kuinka esimerkiksi tulkita. Ryhm\u00e4ss\u00e4 soittaessa j\u00e4ljitell\u00e4\u00e4n useasti toisten soittajien fraseerausta tai karakt\u00e4\u00e4ri\u00e4, joten ryhm\u00e4ss\u00e4 oppii paljon seuraamalla ja jopa matkimalla toisten soittoa..<\/p>\n
Useasti yhteismusisointiryhm\u00e4t ovat heterogeenisi\u00e4, eli ryhm\u00e4ss\u00e4 on eritasoisia oppijoita. Sunin mukaan <\/i>(2006, 11) <\/i>opeteltavia asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n useammasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta ja n\u00e4in oppilaat voivat saada erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia oppimisessaan. My\u00f6s ryhm\u00e4n sis\u00e4iset tasoerot edist\u00e4v\u00e4t soittajien oppimista, kun pidemm\u00e4ll\u00e4 olevista soittajista otetaan ja saadaan mallia. <\/i>T\u00e4m\u00e4n olemme huomanneet varsinkin omissa soitto-opinnoissamme. Jo pidemm\u00e4ll\u00e4 olevat soittajat ovat toimineet omina esikuvina ja heid\u00e4n soittotaitojaan on ihailtu ja heid\u00e4n kaltaisiksi soittajiksi on haluttu tulla.<\/p>\n
Heterogeenisiss\u00e4 ryhmiss\u00e4 soittajana toimiminen on my\u00f6s kehitt\u00e4nyt omia yhteissoitto-opettamisen taitoja, kun asioita on k\u00e4sitelty useasta n\u00e4k\u00f6kulmasta ja erilaisia ongelmanratkaisukeinoja on joutunut pohtimaan. L\u00e4hes aina soitettava ohjelmisto on jollekin ryhm\u00e4l\u00e4iselle liian vaikea ja t\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n joutuu keikkumaan omien kykyjens\u00e4 yl\u00e4rajoilla. H\u00e4n voi joutua harjoittelemaan enemm\u00e4n kuin jotkut toiset, mutta h\u00e4n my\u00f6s oppii tilanteesta paljon. <\/i><\/p>\n
Hetkellisesti yhteissoitto voi tuntua ty\u00f6l\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja tuskalliselta, mutta opittuaan paljon uusia asioita ja kuultuaan hienoa yhteissoitantaa se jo itsess\u00e4\u00e4n palkitsee ja tuo suunnatonta iloa. <\/i><\/b>Yhdess\u00e4 soittaessa oppii my\u00f6s hypp\u00e4\u00e4m\u00e4n omien virheidens\u00e4 ylitse. Virheit\u00e4 sattuu kaikille, mutta muusikolle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia nollaamaan tilanne v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti ja jatkamaan soittoa mahdollisimman pian. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oppia improvisoimaan pieni p\u00e4tk\u00e4, kunnes taas l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kappaleesta sen kohdan, miss\u00e4 ollaan menossa. Yhdess\u00e4 soittaessa virheen sattuessa ei voi vain palata taas teoksen alkuun ja toivoa parempaa onnistumista t\u00e4ll\u00e4 kertaa. Muiden ryhm\u00e4l\u00e4isten jatkaessa soittoaan on itsekin virheen tullen jatkettava soittamista eteenp\u00e4in ja hyp\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kyytiin siell\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4see.<\/p>\n
My\u00f6s nuotinlukutaidon ja rytmiikan on havaittu kehittyv\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4 soittaessa. Kappaleita opetellaan useita viikkoja ja usein ryhm\u00e4ll\u00e4 on alusta asti selke\u00e4 tavoite ja suunta. Tavoitteena usein onkin esiintyminen, mik\u00e4 jo itsess\u00e4\u00e4n motivoi. Kappaleet tulee harjoiteltua hyvin, kun tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pian tulee esiintyminen. Yhteissoitto kehitt\u00e4\u00e4 oppilaiden kyky\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteiseen ty\u00f6skentelyyn sek\u00e4 kasvattaa heid\u00e4n omia ty\u00f6skentelytaitojaan, sill\u00e4 jokainen soittaja on vastuussa omasta soitto-osuudestaan ja velvollinen tekem\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ryhm\u00e4n aikataulun mukaisesti. <\/i><\/p>\n
Ryhm\u00e4ss\u00e4 siis opitaan oma-aloitteisuutta ja n\u00e4in ollen oppilaat oppivat ottamaan vastuuta soitonopiskelustaan, kun soittajien tulee edet\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n ja kappaleissaan ryhm\u00e4n vaatimusten mukaisesti, eik\u00e4 voi edet\u00e4 vain itselleen mukavaan tahtiin. Suni (2006, 14) viittaa pro gradu -tutkielmassaan Nelsonin (1987) julkaisuun, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n sit\u00e4, kuinka soitto-oppilaat jaksavat harjoitella itsekseen huomattavasti lyhyemm\u00e4n ajan kuin yhdess\u00e4 soittaessa. Olemme huomannet t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s omissa soitto-opinnoissamme. Yksin harjoitellessa on helpompi antaa periksi ja luovuttaa vaikealta tuntuvassa kohdassa, kun taas ryhm\u00e4ss\u00e4 vaikeita paikkoja harjoitellaan yhdess\u00e4 ja niiden harjoitteluun voi l\u00f6yty\u00e4 itsellekin uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja tapoja. Sama asia on tullut my\u00f6s vastaan pienimpien oppilaiden kanssa. Kotona he jaksavat harjoitella joitakin minuutteja, mutta yhteissoittoryhmiss\u00e4 he saattavat jaksaa keskitty\u00e4 parhaillaan useammankin tunnin.<\/p>\n
Yhteismusisointiryhmiss\u00e4 opitaan t\u00e4rkeit\u00e4 esiintymistaitoja, sill\u00e4 soittaminen tapahtuu toisten edess\u00e4 ja seuratessa (Suni 2006, 14). Esiintymispelosta k\u00e4rsiv\u00e4 oppilas voi saada helpotusta esiintymisj\u00e4nnitykseens\u00e4 ja kokea esiintymisen turvallisena, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4see lavalle esiintym\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 soittokavereidensa kanssa (Tikka 2005, 84). Yleens\u00e4 yhteiset esiintymiskokemukset ja mahdolliset esiintymismatkat ovat t\u00e4rkeit\u00e4. On hauskaa puuhata samasta asiasta kiinnostuneiden kanssa, joista usein on muodostunut hyvi\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s yleis\u00f6lle esiintyjien ilona. Olemme itsekin saaneet kokea esiintymisten ja matkojen tuottamaa iloa ja olemme l\u00f6yt\u00e4neet t\u00e4rkeit\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 yhteismusisoinnin parista. Kun yhteismusisointiryhm\u00e4 on itselleen tuttu ja turvallinen, voi ryhm\u00e4ss\u00e4 toimiessaan olla helpompi kokeilla omia rajojaan muusikkona, joka tuo vapautuneisuutta musiikilliseen ilmaisuun.<\/p>\n
Terapeuttinen merkitys<\/b><\/p>\n
Yhteissoitto on siis t\u00e4rke\u00e4 soitonopiskelun muoto, jonka positiivisia vaikutuksia on paljon. Penttisen (2010, 5) mukaan yhteissoitto tuo vapautuneisuutta ja iloa ilmaisuun sek\u00e4 monipuolissuutta soittotekniikkaan. H\u00e4nen mukaansa musiikkiin ja soittamiseen liittyy my\u00f6s terapeuttinen merkitys. Soittamisen kautta oppilaat voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 v\u00e4yl\u00e4n omien tunteiden ja kokemusten k\u00e4sittelyyn. T\u00e4ss\u00e4 asiassa olemme itsekin samaa mielt\u00e4. Musiikki on monesti keino ilmaista omia tunteita, kokemuksia ja tarinoita. Musiikki l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s monesti paikkansa tilanteista, joissa sanat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4.<\/p>\n
Olemme kokeneet my\u00f6s yhteissoittoryhmiss\u00e4 toimimisen terapeuttisena. Kun ryhm\u00e4 on muodostunut ja hyv\u00e4t suhteet soittokavereihin luotu, on ryhmiss\u00e4 voitu k\u00e4sitell\u00e4 erilaisia esimerkiksi yksityisel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita ryhm\u00e4l\u00e4isten kesken ja my\u00f6s niist\u00e4 asioista on saattanut l\u00f6yty\u00e4 ilmaisukeinoja musiikkiin. Terapeuttista merkityst\u00e4 ja turvallisuuden tunnetta ovat tuoneet ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen tunne ja se, kuinka itse on saanut olla osa jotakin suurta kokonaisuutta.<\/p>\n
Kokemuksia yhteismusisointiryhm\u00e4ss\u00e4 toimimisesta<\/b><\/p>\n
Olemme ker\u00e4nneet omilta oppilailtamme sek\u00e4 heid\u00e4n vanhemmiltaan kokemuksia ja tuntemuksia yhteismusisointiryhm\u00e4ss\u00e4 soittamisesta. Suurin osa kokemuksista on ollut positiivisia ja yhteissoittokokemukset ovat tuoneet paljon iloa ja motivaatiota heid\u00e4n omiin instrumenttiopintoihinsa. Yhteissoittoryhm\u00e4n esiintymiset ovat olleet t\u00e4rkeit\u00e4 kokemuksia ja etappeja yhteissoitto-opintojen aikana ja moni soittaja on l\u00f6yt\u00e4nyt ryhmist\u00e4 itselleen pitk\u00e4aikaisia yst\u00e4vi\u00e4. Suni (2006, 7) viittaa pro gradu -tutkielmassaan Korhosen (1985) pro gradu -ty\u00f6h\u00f6n, jonka mukaan erityisesti vanhemmat ovat pit\u00e4neet ryhm\u00e4tunteja ja esiintymisi\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4. T\u00e4m\u00e4n olemme huomanneet omien oppilaidenkin vanhemmista. Heit\u00e4 kiinnostaa yhteissoittoryhm\u00e4n eteneminen ja kehittyminen sek\u00e4 vanhemmat ovat l\u00e4hes aina kuuntelemassa esiintymisi\u00e4.<\/p>\n
Tikka (2005, 4) kirjoittaa pro gradu -ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, kuinka h\u00e4n on kokenut hienoimpia el\u00e4myksi\u00e4 soittaessaan orkesterissa. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n orkesterikappaleet ovat kuulostaneet mahtavammilta kuin omat soittol\u00e4ksykappaleet. Olemme itsekin kokeneet orkesteri- ja yhteismusisoinnin mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4 ja antoisana. Saman olemme huomanneet omissa oppilaissamme. Oppilaat ovat kommentoineet yhteismusisoinnin olevan mukavaa ja soittamisen kuulostavan hienolta. Monesti esiintymisten j\u00e4lkeen oppilaat ovat olleet iloisesti yll\u00e4ttyneit\u00e4 siit\u00e4, kuinka hienolta soitto on kuulostanut ja kuinka he yhdess\u00e4 ovat odotusten mukaisesti onnistuneet. Itsell\u00e4mme on ollut ilo saada soittaa useissa erilaisissa yhteissoittoryhmiss\u00e4. Ne ovat pit\u00e4neet motivaation yll\u00e4 vaikeimpinakin kausina soitonopiskelun aikana ja ne ovat tuoneet suunnattomasti erilaisia kokemuksia, el\u00e4myksi\u00e4 ja aitoa iloa niin soitonopiskeluun kuin my\u00f6s koko el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kirjoittajat: Marjaana Oliveira ja Sonja Koistinen, Savonia ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n
L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n
Hypp\u00f6nen, M-L. 2009. Kultainen \u00e4\u00e4ni ja kultaiset opit \u2013 kokemuksia Jyv\u00e4skyl\u00e4n musiikkiluokkien kuorosta. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Musiikin laitos, Musiikkikasvatus.<\/p>\n
Penttinen, M. 2010. Kappaleet oli niin hienon kuuloisia, ett\u00e4 oikeen kylmi\u00e4 v\u00e4reit\u00e4 kulki: yhteissoitto osana 13-16-vuotiaiden jousisoittajien soitonopiskelua. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Musiikin laitos, Musiikkitiede.<\/p>\n
Suni, R. 2006. Viulistien yhteissoiton merkitys soitonopetuksessa ja sen vaikutus motivaatioon. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Musiikin laitos, Musiikkikasvatus.<\/p>\n
Taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppim\u00e4\u00e4r\u00e4n opetussuunnitelman perusteet. 2002. Viitattu 26.1.2014.
\nhttp:\/\/www.oph.fi\/download\/123013_musiik_tait_ops_2002.pdf.<\/p>\n
Tikka, S. 2005. \u201d\u2026joskus sit\u00e4 oikeen el\u00e4ytyy siihen musiikkiin\u2026\u201d Soittamisen motivaatioylivieskalaisilla 14-15-vuotiailla musiikkiopiston oppilailla. <\/i>Jyv\u00e4skyl\u00e4nyliopisto, Musiikin laitos, Musiikkikasvatus.<\/p>\n
Tuohino, P. 2009. Ev\u00e4it\u00e4 ensimm\u00e4iselle viuluvuodelle. <\/i>Kuopio: <\/i>Savonia-ammattikorkeakoulu, Musiikki ja tanssi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yhteismusisointi on k\u00e4sitteen\u00e4 laaja musiikin osaamisalue, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useiden eri taitojen omaamista ja k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Usein yhdess\u00e4 soittamiseen liittyy erilaisia tuntemuksia sek\u00e4 tunteita ja my\u00f6s emotionaalisia kokemuksia. Olemme itse kokeneet jousisoittajina yhteismusisoinnin t\u00e4rkeyden ja saaneet kokea sen my\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4 tekemisen iloa. Artikkelissa keskitymmekin yhteismusisoinnin positiivisiin vaikutuksiin sek\u00e4 painotamme iloa, jota soittajat voivat yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4 saada. Yhteismusisoinnin […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,7,5],"tags":[137,10,16,140],"class_list":["post-655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppilatos-ja-opetussuunnitelma","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-ryhmaopetus","tag-soitonopetus","tag-taiteen-perusopetus","tag-yhteismusisointi"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=655"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2319,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655\/revisions\/2319"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}