{"id":643,"date":"2014-05-30T14:09:10","date_gmt":"2014-05-30T11:09:10","guid":{"rendered":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/?p=643"},"modified":"2023-09-10T21:03:17","modified_gmt":"2023-09-10T18:03:17","slug":"soitte-tosi-hyvin-yhteen-yhtyelaulun-opetuksen-avaimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/2014\/05\/soitte-tosi-hyvin-yhteen-yhtyelaulun-opetuksen-avaimia\/","title":{"rendered":"\u201dSoitte tosi hyvin yhteen!\u201d – yhtyelaulun opetuksen avaimia"},"content":{"rendered":"

\"kuva_artikkeliin_Tanja\"Viime vuosina yhtyelaulu on ollut musiikin tekemisen muotona ja harrastuksena vankassa kasvussa. Lauluyhtye on yleisimmin pienikokoinen 4-6 laulajan a cappella-ryhm\u00e4. Vaihtoehtoiset nimitykset ovat lauluryhm\u00e4 tai vocal ensemble. Usein lauluyhtyeet toimivat itsen\u00e4isesti, mutta useat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet ohjausta alkuvaiheessaan. Ohjaajaa tarvitaan etenkin ohjelmiston hankintaan ja laulutekniikkaa opettamaan. Monella tapaa lauluyhtye on kuin kuoro pienoiskoossa, silti kuoron ja lauluyhtyeen v\u00e4lill\u00e4 on eroja, jotka on ohjaajana syyt\u00e4 huomioida. Jotkut taas kuvaavat, ett\u00e4 lauluryhm\u00e4 on kuin b\u00e4ndi, jossa jokainen vaihtaa toisinaan soitinta lennosta. Koska ihmis\u00e4\u00e4ni on moninainen instrumentti, sill\u00e4 pystyy my\u00f6s matkimaan muita soittimia. Ohjelmistosta riippuen t\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4nen ominaisuutta my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n a cappella-yhtyeiss\u00e4 ahkeraan.<\/p>\n

Oma kokemukseni lauluyhtyeen j\u00e4senen\u00e4 ja lauluryhm\u00e4n ohjaajana on saanut pohtimaan paitsi itse rivij\u00e4senen\u00e4 toimimista, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n tyyppisen kokoonpanon opettamista ja sen tavallisimpia haasteita. Olen tullut huomanneeksi, etteiv\u00e4t b\u00e4ndiin tai kuoroon liittyv\u00e4t musiikilliset tai dynaamiset seikat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4de sellaisenaan lauluyhtyeen kontekstissa. Ohjaajan n\u00e4k\u00f6kulma k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 aina yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 muusikon ett\u00e4 johtajan.<\/p>\n

Materiaaliin tutustuminen ja sovitukset<\/b><\/p>\n

Johtajan oma tavoite on hallita harjoitettava kappale niin hyvin, ett\u00e4 pystyy ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 laulajien kanssa. Kun sovitus on ns. \u201ckorvassa\u201d ja on olemassa selke\u00e4 visio siit\u00e4, milt\u00e4 haluaa kappaleen kuulostavan, on my\u00f6s helpompi v\u00e4litt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 idea laulajille ja saada looginen sek\u00e4 motivoiva harjoitustilanne aikaan. Tulevaa harjoitusta kannattaakin ennakoida jo silloin, kun itse opettelee kappaletta (Kiviharju 2011,12-14).<\/p>\n

Ohjelmiston kanssa on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 huomattavasti aikaa paitsi ohjatusti harjoittelevien, etenkin itsen\u00e4isten lauluyhtyeiden, koska valmista suoraan sovellettavissa olevaa materiaalia on harvoin tarjolla. Tyylillisesti lauluyhtye keskittyy yleens\u00e4 uudempaan rytmimusiikkiin ja on \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6llisesti joustavampi kuin kuoro, mutta pienuutensa vuoksi taas rajoitetumpi harmonian suhteen. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n laulajia on, sit\u00e4 enemm\u00e4n musiikkisovituksen rooli korostuu, jotta kappaleen harmoninen funktio saataisiin esiin mielenkiintoisella tavalla. Johtajalla onkin sovitusten teossa oiva tilaisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luovuuttaan. R\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt sovitukset ovat my\u00f6s verrattomia siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 jokaisella lauluyhtyeell\u00e4 on oma ainutlaatuinen soundinsa sek\u00e4 laulajilla omat vahvuutensa. N\u00e4in persoonallisia vahvuuksia pystyy halutessaan nostamaan esille. (Kiviharju 2011, 4.)<\/p>\n

Ohjelmiston harjoituttaminen<\/b><\/p>\n

Harjoituksen suunnittelu l\u00e4htee aina lauluyhtyeen tarpeista ja harjoitustilanteen runko vaihtelee riippuen esimerkiksi yhtyeenj\u00e4senten i\u00e4st\u00e4, kokemuksesta ja yleisest\u00e4 vireystilasta (Kiviharju 2011, 21). Jokainen musiikkikappale sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 omat vaikeutensa, mik\u00e4 vaikuttaa harjoituksen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Kun on johtajana tutustunut kappaleeseen ja pannut merkille n\u00e4m\u00e4 haasteet, voi l\u00e4hte\u00e4 johdattelemaan laulajia niit\u00e4 kohti jo \u00e4\u00e4nenavauksessa. Kuten kuorossakin, uusi kappale k\u00e4yd\u00e4\u00e4n aina stemmoittain l\u00e4pi. Vaikka jokaista stemmaa kohden on useimmiten vain yksi laulaja, my\u00f6s pienryhm\u00e4n j\u00e4senet oppivat toisiltaan: Jos joissakin stemmoissa on vaikkapa samankaltainen rytmi tai melodinen kuvio, kannattaa ohjata laulajia huomioimaan kyseinen kohta. Muutenkin on musiikin kannalta oleellista, ett\u00e4 kukin laulaja tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kaikissa \u00e4\u00e4niss\u00e4 tapahtuu (Uggla 1960, 36).<\/p>\n

Johtajan on kuitenkin t\u00e4rkeint\u00e4 olla tarkkana ja herkk\u00e4n\u00e4 laulajiensa suhteen. Ongelmapaikkoja tulee hioa, kunnes ne sujuvat, silti ryhm\u00e4 ei saa turhautua eik\u00e4 laulamisesta saa tulla painostavaa. Huolellinen ja monipuolinen harjoituttaminen on silti jokaisen treenikerran pohja-ajatus, koska n\u00e4in sek\u00e4 hyv\u00e4 ja terveellinen laulutapa, ett\u00e4 oikea s\u00e4velkulku vahvistuvat kehon lihasmuistissa.<\/p>\n

Kuoron- tai orkesterinjohdossa selv\u00e4sti hallitseva ly\u00f6ntitekniikka on lauluyhtyeen ohjaajankin hyv\u00e4 osata, vaikka sen merkitys pienkokoonpanossa on v\u00e4h\u00e4isempi. Siit\u00e4 on usein apua esimerkiksi hankalissa aloituksissa tai tahtilajinvaihdoksissa. Esiintymistilanteessa johtaja on enimm\u00e4kseen \u2019tsempparin\u2019 roolissa. Lauluyhtyeiss\u00e4 kannattaa lopulta yleisestikin mahdollisimman nopeasti luovuttaa vastuu niin tempon yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 kuin musiikin tulkinnasta itse ryhm\u00e4lle. T\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 j\u00e4seni\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6in\u00e4 ett\u00e4 yhtyeen\u00e4 ja fokus siirtyy hiljalleen johtajasta ryhm\u00e4n sis\u00e4iseen tekemiseen, kuten lauluyhtyeess\u00e4 kuuluukin (Kiviharju 2011, 15-17).<\/p>\n

Sointi- ja kuunteluharjoitukset <\/b><\/p>\n

Jokaisen yksitt\u00e4isen laulajan oman laulutavalla ja tekniikalla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus koko yhtyeen sointiin. Soinnin hahmottamista voidaan ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 mm. harjoituksella, jossa yksi laulaja muuntelee \u00e4\u00e4nens\u00e4 s\u00e4vy\u00e4 ja nyansseja. Muut kuuntelevat t\u00e4t\u00e4 silm\u00e4t suljettuina ja pyrkiv\u00e4t yht\u00e4 aikaa mukautumaan omalla laulullaan mahdollisimman samankaltaiseen lopputulokseen. Rytmiikkaa puolestaan voidaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4 lukuharjoituksin, joissa teksti\u00e4 \u2019lauletaan\u2019 kappaleen rytmiss\u00e4 ilman s\u00e4velt\u00e4. T\u00e4llainen tarkentaa ryhm\u00e4n yhteist\u00e4 fraseerausta ja hioo t\u00e4ten yhteissointia yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4kin tavalla (Punkeri 2103, 13.)<\/p>\n

Itse olen kokenut, ett\u00e4 akustisetkin seikat, kuten laulajien paikat tilassa ja toisiinsa n\u00e4hden voivat vaikuttaa oleellisesti soinnin hahmottumiseen, kuulemiseen ja vireisyyteen. Harjoitellessa kannattaa paikkoja vaihdella ja seurata mit\u00e4 tapahtuu. Saattaapa jopa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 joku kappale toimii hyvin ainoastaan laulajien ollessa juuri tietyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 (Tunkkari 2010, 23).<\/p>\n

Lauluyhtye sosiaalisena yhteis\u00f6n\u00e4<\/b><\/p>\n

Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 lauluyhtyetoiminnan aspekteista on my\u00f6s puhtaasti sosiaalinen yhdess\u00e4 olo. Kuunteluun sis\u00e4ltyy oleellisena ulottuvuutena muunkin kuin musiikillisten asioiden kuuntelu. Yhtyeen j\u00e4senten ideat, toiveet ja yleinen ryhm\u00e4dynamiikka ovat aina t\u00e4rkeit\u00e4 keskustelunaiheita. Joskus ristiriitaisten tahtojen sovittelu voi olla haastavaa. Ryhm\u00e4ss\u00e4 vaikuttavat voimat ovat aina moninaisemmat kuin j\u00e4senten m\u00e4\u00e4r\u00e4, koska keskin\u00e4iset j\u00e4nnitteet, tunteet, energia ja kiinnostus risteilev\u00e4t. Eri teht\u00e4vi\u00e4 kannattaakin jakaa jo aikaisessa vaiheessa ryhm\u00e4n kesken. Ty\u00f6njako saa laulajien vastuut yhten\u00e4isiksi. Vastuun tasapuolinen jakautuminen edist\u00e4\u00e4 ennen kaikkea laulajien keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta ja toistensa arvostusta.<\/p>\n

My\u00f6s yhteinen motivaatio voi vaihdella moninaisista syist\u00e4; toisinaan jollakulla on monta vapaa-ajan projektia meneill\u00e4\u00e4n ja aika ei tahdo riitt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioiden hoitaminen koetaan my\u00f6s joskus uuvuttavana, varsinkin esiintymisiin liittyen. My\u00f6s erilaiset ulkomusiikilliset tekij\u00e4t, kuten el\u00e4m\u00e4ntilanteet ovat merkitt\u00e4v\u00e4 taustavoima. Lauluyhtyetoiminnan parhaimmiksi mielletyt puolet ovat niin ik\u00e4\u00e4n sosiaalisuudesta l\u00e4ht\u00f6isin. Yhdess\u00e4 laulamisen riemu ja yhteyden kokeminen on lopulta koko toiminnan suurin yhteinen ilon aihe (Punkeri 2013, 6, 15-16).<\/p>\n

Kirjoittaja: Tanja Iivarinen 2014, Centria ammattikorkeakoulu<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hteet<\/b><\/p>\n

Kiviharju, H. 2011. Lauluyhtyejohtajan muistilista. Metropolia Ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Punkeri, J. 2013. Lauluyhtyetoiminnan haasteet. Sibelius-Akatemia. Kirjallinen ty\u00f6.<\/p>\n

Tunkkari, K. 2010. Lauluyhtyeet lavalle. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu<\/p>\n

Uggla, M. 1960. Laulu\u00e4\u00e4nen kehitt\u00e4minen. Helsinki: Musiikki Fazer.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosina yhtyelaulu on ollut musiikin tekemisen muotona ja harrastuksena vankassa kasvussa. Lauluyhtye on yleisimmin pienikokoinen 4-6 laulajan a cappella-ryhm\u00e4. Vaihtoehtoiset nimitykset ovat lauluryhm\u00e4 tai vocal ensemble. Usein lauluyhtyeet toimivat itsen\u00e4isesti, mutta useat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet ohjausta alkuvaiheessaan. Ohjaajaa tarvitaan etenkin ohjelmiston hankintaan ja laulutekniikkaa opettamaan. Monella tapaa lauluyhtye on kuin kuoro pienoiskoossa, silti kuoron ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":42,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6,5],"tags":[135,21,134],"class_list":["post-643","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","category-oppiminen-ja-erilaiset-oppijat","tag-lauluryhman-ohjaaminen","tag-musiikin-ryhmaopetus","tag-yhtyelaulun-opetus"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=643"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2320,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions\/2320"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}