S\u00e4r\u00f6laulu, eli kansankielell\u00e4 \u00f6rin\u00e4, yleistyy jatkuvasti ja on rockmusiikissa jo l\u00e4hes yht\u00e4 suositussa roolissa kuin puhdas, perinteisempi laulutapa. Opettajia t\u00e4h\u00e4n kyseiseen taiteenlajiin ei kuitenkaan maailmalla juurikaan ole, joten sen opettamisesta ja erilaisista opetustyyleist\u00e4kin tiedet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n verrattuna esimerkiksi s\u00e4r\u00f6kitaran opetukseen.<\/p>\n
Uusi laulutyyli<\/b><\/p>\n
Viel\u00e4 10\u201315 vuotta sitten \u00f6rin\u00e4n opettamista pidettiin silkkana mahdottomuutena, eik\u00e4 sit\u00e4 edes n\u00e4hty osana nykyaikaista lauluperinnett\u00e4. Heavylaulu on itsess\u00e4\u00e4n koko opettamisen kent\u00e4ll\u00e4 melko uusi k\u00e4site, ja siksi jokaisen sit\u00e4 opettavan pit\u00e4\u00e4kin toimia tietyll\u00e4 tapaa pioneerimentaliteetilla omassa opetusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Asiaa voisi verrata hyvin esimerkiksi rap-lyriikan opettamiseen. T\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoitusvaiheessa internetist\u00e4 ei l\u00f6ytynyt yht\u00e4k\u00e4\u00e4n suomalaista opettajaa, joka mainitsisi opettavansa rap-lyriikkaa tai -laulurytmej\u00e4. Asia kuulostaa hullunkuriselta, koska rapin koetaan olevan voimakkaasti osa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja siihen kasvetaan hitaasti ajan kanssa. On kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 jo kymmenen vuoden kuluttua joku opettaja on erikoistunut nimenomaan rapin alueelle.<\/p>\n
Erilaisia opetustapoja<\/b><\/p>\n
Amerikkalainen Melissa Cross aloitti raskaan laulun opettamisen jo 1990-luvulla ja h\u00e4n l\u00e4hestyykin asiaa mielikuvien ja klassisen laulunopettamisen kautta. Cross on opettanut monia kuuluisia amerikkalaisia metalliartisteja, ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin koko heavylaulunopetuksen \u00e4itihahmona. Lyhyesti kiteytettyn\u00e4 h\u00e4nen p\u00e4\u00e4tarkoituksenaan on selvent\u00e4\u00e4 oppilaille erilaisia \u00e4\u00e4nen kerrannaistumislakeja ja formantteja, joiden avulla eri yl\u00e4s\u00e4velsarjat saadaan soimaan p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in voimakkaassa dissonanssissa eli ep\u00e4harmoniassa toisiinsa n\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4 muodostaa laulu\u00e4\u00e4neen terveellisesti tuotetun s\u00e4r\u00f6n, joka ei aiheudu \u00e4\u00e4nihuulia rasittavalla lihasty\u00f6ll\u00e4 eli kurkun kuromisella. J\u00e4lkimm\u00e4isen\u00e4 mainittu tapa voi pitkittyneell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 aiheuttaa laulajalle erilaisia vaurioita, mm. kurkunp\u00e4\u00e4n granuloman, polyyppeja tai \u00e4\u00e4nihuulikyhmyj\u00e4 (Cross 2005). S\u00e4r\u00f6laulussa onkin ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 aina tuottamaan \u00e4\u00e4net hyv\u00e4ll\u00e4 tekniikalla my\u00f6hempien ongelmien v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Toinen l\u00e4hestymistapa on Catherine Sadolinin kehitt\u00e4m\u00e4n Complete Vocal Techniquen my\u00f6t\u00e4 kuuluisaksi tullut konkreettisen ja yksinkertaistetun opettamisen metodi (Sadolin 2011). CVT on opas niin sanottuun perinteiseen lauluun, mutta siin\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi my\u00f6s erilaiset efektiiviset laulutyylit. S\u00e4r\u00f6laulua siin\u00e4 opetetaan siten, ett\u00e4 ensin selvitet\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nen s\u00e4r\u00f6tt\u00e4misen anatomiaa kurkunp\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen tekniikan tuottamiseen kerrotaan yksi tai useampi menetelm\u00e4, jonka varioimista ei suositella ennen kuin opiskeltava asia on hyvin hallussa. Tekniikka opetetaan mielikuvien kautta (mm. ”matki lastenohjelmien pahista” tai ”matki narisevaa ovea”). T\u00e4m\u00e4n opetusmetodin puute on kuitenkin se, ett\u00e4 se antaa vain suppean l\u00e4hestymisen s\u00e4r\u00f6laulun opettamiseen, eik\u00e4 kata kuin pienen osan kyseisest\u00e4 laulutyylist\u00e4; CVT:st\u00e4 muun muassa puuttuu useita efektinomaisia s\u00e4r\u00f6tekniikoita kuten esimerkiksi death metallissa suosittu pig squeal (joko sis\u00e4\u00e4n- tai uloshengityksen aikana teht\u00e4v\u00e4 huuto, joka kuulostaa sian vinkumiselta). Metodin positiivisena puolena on kuitenkin sen loistavan havainnollistava esitystapa, ja foniatrin tekem\u00e4t kuvat tiettyjen s\u00e4r\u00f6laulutekniikoiden mahdollisesta tuottamistavasta.<\/p>\n
Oman opetustavan hahmottuminen<\/b><\/p>\n
Suomessa, Ruotsissa tai Norjassa raskaaseen lauluun erikoistuneita opettajia ei ole tiett\u00e4v\u00e4sti ollut kuin muutamia, joten heavymusiikin synnyinkehto kaipaa jo kovasti valmentajaa.\u00a0 T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolassa metallipuolelle l\u00e4hteneet opettajat ovat l\u00e4hinn\u00e4 keskittyneet huutolauluun, joka ei kata kuin pienen osan heavylaulusta. T\u00e4m\u00e4 huutolauluun suuntautuminen johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 se on huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 sit\u00e4 perinteist\u00e4 laulutyyli\u00e4, jota voi opiskella esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa. Toisin sanoen siihen l\u00f6ytyy paremmin valmista k\u00e4ytt\u00f6kelpoista materiaalia, eik\u00e4 omaa tutkimusty\u00f6t\u00e4 tarvitse tehd\u00e4 niin paljon.<\/p>\n
Pohdiskelin nuorempana paljon omaa l\u00e4hestymist\u00e4ni heavylauluun ja sen erilaisiin tuottamistapoihin, joten hakeuduin aiheesta laulutunneille. Olin l\u00e4hes kaksi vuotta valtuutetun CVT-opettajan oppilaana ja k\u00e4vin New Yorkissa Melissa Crossin tunneilla, mutta en silti ollut t\u00e4ysin tyytyv\u00e4inen kumpaankaan n\u00e4ist\u00e4 opetusmetodeista. Siit\u00e4 syyst\u00e4 p\u00e4\u00e4tinkin alkaa luomaan omaa haaraani raskaan laulun opettamisessa. K\u00e4vin vuosina 2012 ja 2013 Sauli Heikkil\u00e4n mongolialaisen kurkkulaulun kursseilla ja l\u00f6ysin sielt\u00e4 monia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 heavylaulun \u00e4\u00e4nentuotollisiin asioihin. Koenkin kurkkulaulun ja it\u00e4maisen yl\u00e4s\u00e4vellaulun olevan ik\u00e4\u00e4n kuin heavylaulun esiaste, joka muuntautuu suhteellisen pienell\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 nykyisen modernin s\u00e4r\u00f6laulun raameihin sopivaksi.<\/p>\n
S\u00e4r\u00f6laulua kurkkulaulun kautta<\/b><\/p>\n
Kurkkulaulussa luodaan resonanssipisteit\u00e4 kurkunp\u00e4\u00e4h\u00e4n muun muassa \u00e4\u00e4nihuulten yl\u00e4puolella olevilla taskuhuulilla ja siten saadaan soimaan kaksi tai useampi eri s\u00e4vel samanaikaisesti (Tongeren 2002). T\u00e4m\u00e4 Kargyraa-tekniikka on todella l\u00e4hell\u00e4 heavylaulussa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 False Cord-laulua (suom. taskuhuulilaulu), joka jo nimell\u00e4\u00e4n viittaa samaan asiaan. False Chord-laulussa \u00e4\u00e4nt\u00f6v\u00e4yl\u00e4\u00e4n muodostettava paine on vain huomattavasti suurempi, ja sen vuoksi my\u00f6s \u00e4\u00e4nenvoimakkuus kasvaa. Samanlaisia yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s muista heavy- ja kurkkulaulutekniikoista; esimerkiksi ter\u00e4v\u00e4sti ja korkelta tuotettu Chylandyk-kurkkulaulu on l\u00e4hes t\u00e4ysin sama asia kuin jo aiemmin mainittu pig squeal. My\u00f6s kurkkulaulussa paljon k\u00e4ytetty kh\u00f6\u00f6mei-yl\u00e4s\u00e4vellaulu muuntautuu melko helposti palleasta tulevan voiman ja \u00e4\u00e4nihuulten v\u00e4lisen et\u00e4isyyden tarkalla s\u00e4\u00e4telyll\u00e4 narisevaksi fry-huudoksi\/screamoksi.<\/p>\n
N\u00e4iden yht\u00e4l\u00e4isyyksien innoittamana olenkin tutkinut asiaa enemm\u00e4n ja yhdistelen opetuksessani niin CVT:n, Melissa Crossin kuin omien havaintojeni perusteella tehtyj\u00e4 oppeja toisiinsa ja siten pyrin luomaan mahdollisimman kattavan kokonaisuuden \u00f6rin\u00e4n opettamisesta. Kirjoitan my\u00f6s opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4ni samaisesta aiheesta ja siihen haastattelen eri metalliyhtyeiden laulajia ja tutkin heid\u00e4n \u00e4\u00e4nentuottotapojaan pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opetustunteja haastatteluiden yhteydess\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6n on m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua syksyll\u00e4 2014.<\/p>\n
Kirjoittaja: Arttu Lepp\u00e4nen 2014, Karelia-ammattikorkeakoulu<\/b><\/p>\n
L\u00e4hteet:<\/strong> Sadolin, C. 2011. Kokonaisvaltaisen \u00e4\u00e4nenk\u00e4yt\u00f6n tekniikka, K\u00f6\u00f6penhamina: Gehrmans musikf\u00f6rlag.<\/p>\n Tongeren, M. 2002. Overtone singing, Amsterdam: Fusica.<\/p>\n \u00a0<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" S\u00e4r\u00f6laulu, eli kansankielell\u00e4 \u00f6rin\u00e4, yleistyy jatkuvasti ja on rockmusiikissa jo l\u00e4hes yht\u00e4 suositussa roolissa kuin puhdas, perinteisempi laulutapa. Opettajia t\u00e4h\u00e4n kyseiseen taiteenlajiin ei kuitenkaan maailmalla juurikaan ole, joten sen opettamisesta ja erilaisista opetustyyleist\u00e4kin tiedet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n verrattuna esimerkiksi s\u00e4r\u00f6kitaran opetukseen. Uusi laulutyyli Viel\u00e4 10\u201315 vuotta sitten \u00f6rin\u00e4n opettamista pidettiin silkkana mahdottomuutena, eik\u00e4 sit\u00e4 edes n\u00e4hty […]<\/p>\n","protected":false},"author":41,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[6],"tags":[18,139],"class_list":["post-641","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-opetusmenetelmat","tag-laulunopetus","tag-rockmusiikki"],"acf":false,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/users\/41"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=641"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2321,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/641\/revisions\/2321"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/openstage\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nCross, M. 2005. Zen Of Screaming, New York: Loudmouth.<\/p>\n